Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA JA

Transkriptio

1 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA JA Tieliikenneonnettomuudet (kpl) Omaisuusvahinkoon johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuolemaan johtanut

2 2 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI 3 2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ JA KEHITYS 3 3 OSALLISET 5 4 ONNETTOMUUSAJANKOHTA 7 5 ONNETTOMUUSLUOKAT 8 6 OLOSUHTEET ONNETTOMUUSHETKELLÄ 10 7 ONNETTOMUUSPAIKAT JA -KASAUMAPISTEET 10 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 11 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät

3 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 3 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Viralliset tieliikenneonnettomuustiedot ovat Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastossa. Ne perustuvat poliisin raportoimiin onnettomuustietoihin. Tilastokeskus täydentää tietoja tarvittaessa muiden rekistereiden tiedoilla. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, mutta vain osa lievemmistä onnettomuuksista. Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tulee 20 % henkilövahinkoon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin tietoon. Vuoteen 2009 asti entinen Tiehallinto on ylläpitänyt poliisin raportoimista onnettomuuksista omaa tietokantaa, jossa oli myös katu- ja yksityisteiden onnettomuudet. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä peltikolareista. VALT:n tilastoissa on suuri määrä sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Liikenneonnettomuustapauksia tilastoivat myös sairaalat ja terveyskeskukset, mutta kerättävät tiedot on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoa varten, eikä niitä ole kunnolla pystytty käyttämään liikenneturvallisuustyössä. Terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää täydentävänä aineistona, koska niistä on saatavissa tietoa, joka jää muiden tilastojen ulkopuolelle, esimerkkinä pyöräilytapaturmat ja puutteellisesta kunnossapidosta aiheutuvat liukastumiset. Osana liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (LINTU) on tutkittu kevyen liikenteen tapaturmia Pohjois- Kymenlaaksossa. Tutkimuksessa on havaittu, että erityisesti kevyen liikenteen osalta virallisten onnettomuustilastojen peittävyydessä on suuria puutteita. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman onnettomuustarkastelut perustuvat Salon seudulla eli Salon ja Someron kaupunkien alueilla vuosina tapahtuneisiin poliisin raportoimiin tieliikenneonnettomuuksiin. Aineisto on saatu Tilastokeskuksen vuosittain julkaistavista raporteista Tieliikenneonnettomuudet ja Tilastokeskuksen ylläpitämästä Liikenneviraston onnettomuustietoaineistosta. 2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ JA KEHITYS Nykyisen Salon kaupungin alueella tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuosina yhteensä noin tieliikenneonnettomuutta eli keskimäärin 550 onnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksista 15 % johti henkilövahinkoihin. Tarkasteluvuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 35 ja loukkaantui 501 henkilöä. Salossa liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana (kuva 2.1). Onnettomuusmäärä on vähentynyt suhteellisesti eniten loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osalta, mutta myös omaisuusvahinkoon tai kuoleman johtaneita onnettomuuksia tapahtuu nykyisin vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa.

4 4 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet (kpl) Omaisuusvahinkoon johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuolemaan johtanut Kuva 2.1 Onnettomuuskehitys , Salon kaupungin alueella tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Varsinais-Suomessa tapahtuu enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.2). Koko Suomen tieliikenteessä tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujakson ( ) aikana vuosittain keskimäärin 1,27 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 1000 asukasta kohden. Varsinais-Suomessa vastaava luku oli 1,46. Salossa henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut vuosituhannen vaihteessa merkittävästi enemmän kuin koko Suomessa tai Varsinais-Suomessa. Salossa henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys on kuitenkin ollut suotuisaa ja viime vuosina on saavutettu Varsinais-Suomen taso. Salossa tapahtui henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia 1000 asukasta kohden vuosien aikana keskimäärin 1,70 onnettomuutta vuodessa ja vuosien aikana keskimäärin 1,47. Koko maa 1,27 Varsinais-Suomi 1,46 Salon seutu 1,71 Salo 1,70 Somero 1,78 Heva-onnettomuutta /1000 asukasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuva 2.2 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tuhatta asukasta kohden Suomessa, Varsinais-Suomessa, Salon seudulla sekä Salossa ja Somerolla vuosina Selitteessä 10-vuoden keskiarvo.

5 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 5 3 OSALLISET Salossa vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa uhrit olivat pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (kuva 3.1). Henkilöautoilijoiden ja matkustajien ohella mopoilijoita oli Salossa osallisena onnettomuuksissa koko maan keskiarvoa enemmän. Sen sijaan pyöräilijöille tapahtui muuta maata vähemmän onnettomuuksia (kuva 3.2). Kevyen liikenteen onnettomuuksiin vaikuttaa fyysisen ympäristön ratkaisujen ohella myös kulkumuotojakauma. Koko maa Varsinais-Suomi Salon seutu Salo Somero 2,5 Uhria/1000 asukasta/vuosi 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Yhteensä Jalankulku Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto kuljettaja Henkilöauto matkustaja Kuva 3.1 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain suhteessa asukaslukuun vuosina Jalankulku Polkupyörä Mopo Somero 0,08 0,06 0,46 Salo 0,11 0,15 0,20 Salon seutu 0,11 0,14 0,24 Varsinais-Suomi 0,12 0,20 0,24 Koko maa 0,12 0,19 0,17 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 Uhria/1000 asukasta/vuosi Kuva 3.2 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kevyen liikenteen osalliset suhteessa asukaslukuun vuosina Liikenneonnettomuuksia tapahtuu ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten vuotiaille nuorille. Nuorten onnettomuudet ovat myös vakavampia kuin aikuisilla. Salon seudulla 18-vuotiaiden henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä on muuhun maahan verrattuna huomattavan suuri. Auto-onnettomuuksissa on mukana poikkeuksellisen paljon myös 16- ja 17-

6 6 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 vuotiaita mahdollisesti uusien kuljettajien matkustajina vuotiaiden mopo-onnettomuudet ovat lisääntyneet mopoilun yleistyessä viime vuosina. Koululaiset olivat erittäin harvoin osallisena onnettomuuksissa ja niissäkin yleisimmin matkustajana henkilöautossa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla henkilövahinko-onnettomuuksissa oli mukana 41 kouluikäistä 7-14 vuotiasta lasta. Heistä 21 oli onnettomuudessa matkustajana ajoneuvossa, 10 polkupyöräilijänä ja kaksi jalankulkijana. Loput ajoivat alaikäisenä itse tai olivat mopon tai moottoripyörän kyydissä. 5 % 4 % ikäluokan osuus osallisista (onnettomuudet ) ikäluokan osuus väestöstä % 2 % 1 % 0 % Kuva 3.3 Tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina ja ikäluokan osuus väestöstä Onnettomuuksissa mukana olleiden lkm Ei henkilövahinkoa Loukkaantunut Kuollut Kuva 3.4 Tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina seurauksien mukaan.

7 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 7 Heva-onnettomuuksissa mukana olleiden lkm muu kulkuneuvo jalankulkija pyöräilijä mopedi moottoripyörä auto Kuva 3.5 Henkilövahinkoon johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina kulkumuodon mukaan. 4 ONNETTOMUUSAJANKOHTA Liikenneonnettomuuksien jakautumien eri ajankohtiin vastaa useimmiten hyvin liikennemäärän vaihtelua. Salossa tapahtui vuosina eniten onnettomuuksia loppusyksystä loka-marraskuussa peurojen ollessa eniten liikkeellä. Henkilövahinkoja sen sijaan tapahtuu eniten kesäkuukausina. Onnettomuusmäärässä ei arkipäivien ja lauantain välillä ole merkittävää eroa. Perjantaina ja lauantaina myös asiointiliikenne on Salossa vilkasta. Sunnuntai on sen sijaan hieman muita päiviä rauhallisempi ja myös onnettomuuksia tapahtuu hieman vähemmän. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi Salon kaupungin alueella vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan.

8 8 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 ma ti ke to pe la su kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht Kuva 4.2 Onnettomuuden viikonpäivä Salon kaupungin alueella vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan. Vuorokauden aikana onnettomuushuiput ajoittuvat vilkkaimpiin työmatkaliikenteen aikoihin eli kotiinpaluuliikenteen aikaan klo ja aamuisin klo 6-8. Pääosa peuraonnettomuuksista tapahtuu aamuhämärässä ja iltayöstä. Aamulla klo 4-6 välillä jopa 2/3 onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia. kpl ei tietoa Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.3 Onnettomuuden kellonaika Salon kaupungin alueella vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan. 5 ONNETTOMUUSLUOKAT Salossa eläinonnettomuudet ovat varsin yleisiä. Vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa on peuraonnettomuuksia oli vajaa kolmasosa kaikista onnettomuuksista ja lisäksi hirvionnettomuuksia oli 5 %. Kaikki peura- ja hirvionnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Peuraonnettomuudet johtavat vain harvoin henkilövahinkoihin. Noin 840 peuraonnettomuudesta kahdeksan johti loukkaantumiseen. Hirvionnettomuuksista loukkaantumiseen johti kahdeksan onnettomuutta 140:stä. Peuraonnettomuuksien määrä ja osuus kaikista onnettomuuksista on selvästi kasvanut 90-luvulta vähentämistavoitteista huolimatta. Vakavimpia onnettomuuksia olivat jalankulkija-, polkupyörä- ja mopoonnettomuudet. Näitä kevyen liikenteen onnettomuuksia oli vain 6 % kaikista onnettomuuksista, mutta niistä aiheutui yli neljäsosa kaikista henkilövahin-

9 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 9 goista. Maanteillä tapahtuneista kevyen liikenteen onnettomuuksista henkilövahinkoon johti 74 % ja kaduilla 54 %. Mopo-onnettomuuksien määrä on kasvanut koko vuosikymmenen mopoilun yleistyessä (kuva 5.3). Yksittäisonnettomuuksien määrä on noussut koko maassa viimevuosina. Myös Salossa peuraonnettomuuksien jälkeen toiseksi yleisimpiä olivat yksittäisonnettomuudet, joita oli neljäsosa kaikista onnettomuuksista ja 37 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Maanteillä joka neljäs ja kaduilla joka viides yksittäisonnettomuus johti henkilövahinkoon. Yksittäisonnettomuuksien taustalla on usein ylinopeus, väsymys tai päihteiden käyttö. Samat syyt voivat johtaa myös kohtaamisonnettomuuteen. Kohtaamisonnettomuudet ovat yleensä vakavia. Myös Salon seudulla joka kolmas kohtaamisonnettomuus johti henkilövahinkoihin. Yksittaisonn. Kääntymisonn. Ohitusonn. Risteämisonn. Kohtaamisonn. Peräänajo-onn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Hirvionnett. Peuraonnett. Muu eläinonnett. Muu onnett. Ei tietoa kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 5.1 Onnettomuusluokat Salon kaupungin alueella vuosina maanteillä tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan. Yksittaisonn. Kääntymisonn. Ohitusonn. Risteämisonn. Kohtaamisonn. Peräänajo-onn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Hirvionnett. Peuraonnett. Muu eläinonnett. Muu onnett. Ei tietoa kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 5.2 Onnettomuusluokat Salon kaupungin alueella kaduilla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan.

10 10 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 kpl Omaisuusvahinkoon johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Kuolemaan johtaneet Kuva 5.3 Salon kaupungin alueella vuosina tapahtuneet mopoonnettomuudet vakavuuden mukaan. 6 OLOSUHTEET ONNETTOMUUSHETKELLÄ Onnettomuudet tapahtuivat hyvissä olosuhteissa. Useimmiten näkyvyys oli päivänvalossa hyvä ja tienpinta paljaana. Kuivalla tiellä tapahtui yli puolet onnettomuuksista (54 %), märällä viidesosa (21 %) ja vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla vajaa viidesosa (17 %). Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Vettä, lunta tai räntää satoi 15 %:ssa onnettomuuksista. 7 ONNETTOMUUSPAIKAT JA -KASAUMAPISTEET Salossa vuosina tapahtuneista onnettomuuksista 69 % tapahtui maanteillä, 24 % kaduilla ja 6 % yksityisteillä. Maanteiden onnettomuudet olivat seurauksiltaan vakavimpia. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 77 % ja loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 68 % tapahtui maanteillä. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin enemmän katuverkolla kuin maanteillä. Kaduilla tapahtuu 60 % kaikista mopo-, pyöräily- ja jalankulkuonnettomuuksista. Kevyen liikenteen henkilövahingoista kaduilla tapahtuu 52 % ja maanteillä 42%. Työssä on tarkasteltu onnettomuuksien kasaumapisteitä vuosien onnettomuuksista. Kasaumapisteessä on tapahtunut 50 metrin säteellä vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus tai vähintään 2 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään 5 onnettomuutta. Kaikki onnettomuuskasaumat esitetään erillisessä liitteessä kartalla. Taulukossa 7.1 on esitetty Salossa sijaitsevat kohteet, joissa on tapahtunut eniten onnettomuuksia tai onnettomuudet ovat johtaneet usein henkilövahinkoihin eikä kohteissa ei ole tehty parantamistoimenpiteitä. Mustapisteanalyysitarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 0,2.

11 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11 Taulukko 7.1 Salon pahimmat paikat mustapisteindeksinä (IND5) ja kohteessa vuosina tapahtuneet onnettomuudet vakavuuden mukaan. IND5 kuol.joht. onn loukk.joht. onn om.vah. joht. onn Turuntie-Länsiranta 0, Somerontie (mt 52)- E18 0, ramppi Piihovin kohdalla Joensuunkatu-Myllyojankatu 0, Annankatu-Vilhonkatu 0, Somerontie (mt 52)- E18 0, ramppi Piihovin eteläpuolella Helsingintie - Rummunlyöjänkatu 0, Vaskiontie (mt 224) -Märyntie 0, Meriniitynkatu-Satamakatu 0, Mariankatu-Annankatu 0, ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET ELY-keskuksen onnettomuushinnoittelun mukaiset liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (vuoden 2005 hintataso) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina sekä sairaspoissaoloista tai työkyvyttömyydestä aiheutuvina verotulojen menetyksinä. Salossa viiden vuoden keskiarvona laskettuna vuotuiset onnettomuuskustannukset ovat yhteensä noin 38,7 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 5,8-7,7 milj. euroa. Suotuisan onnettomuuskehityksen myötä vuotuiset onnettomuuskustannukset ovat pienentyneet lähes 2 miljoonaa euroa vuosituhannen alun tasoon verrattuna. Liikenneturvallisuustyöhön ja ympäristön parantamiseen kohdistetut kustannukset palautuvat yleensä moninkertaisesti takaisin kunnalle onnettomuuksien vähentymisestä aiheutuvana onnettomuuskustannusten alentumisena. Suoraa yhteyttä on kuitenkin vaikea osoittaa. milj Kuva 8.1 Viiden vuoden keskiarvona laskettuna Salon kaupungin osuus vuotuisista onnettomuuskustannuksista.

12 12 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.