Asemakaavan selostus joka koskee 31 päivänä toukokuuta päivättyä asemakaavakarttaa.

Asemakaavan selostus joka koskee 31 päivänä toukokuuta päivättyä asemakaavakarttaa. 67070682.BBK EHDOTUS 31.5.2011

2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaava-alueen sijainti 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 5 2 TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.1.1 Asemakaavan perustelut 6 3 LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 12 3.3.1 Heinäveden kirkonkylän historiaa 12 3.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset 12 3.4 Yhdyskuntarakenne 19 3.4.1 Asuminen 19 3.4.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut 19 3.4.3 Virkistys 20 3.4.4 Liikenne 21 3.4.5 Tekninen huolto 22 3.4.6 Erityisalueet ja -kohteet 22 3.4.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 22 3.4.8 Maanomistus 23 3.5 Suunnittelutilanne 23 3.5.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 23 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 28 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 28 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 28 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 28 4.3.1 Osalliset 28 4.3.2 Vireilletulo 29 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 29 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 29 4.4 Asemakaavan tavoitteet 33 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 33 4.5 Yleiskaavallinen tarkastelu 35 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 38 4.6.1 Lähtökohdat kaavaratkaisuille 38 4.6.2 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 38 4.6.3 Asemakaavatyössä tehtävien ratkaisujen vaikuttavuus 43

3 4.6.4 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 44 ASEMAKAAVAN KUVAUS 44 ASEMAKAAVAN KUVAUS 45 4.7 Kaavan rakenne 45 4.7.1 Mitoitus 46 4.8 Aluevaraukset ja muutokset 46 4.8.1 Korttelialueet 46 4.8.2 Muut alueet 52 4.9 Kaavan vaikutukset 53 4.9.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan 53 4.9.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 54 4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 55 4.9.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen 55 4.9.5 Vaikutukset talouteen 55 4.9.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 55 4.9.7 Vaikutukset kulttuuriin 56 4.9.8 Sosiaalisten vaikutusten arviointi 56 4.10 Ympäristön häiriötekijät 57 4.11 Kaavamerkinnät ja määräykset 58 4.12 Nimistö 58 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 58 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 58 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 58 Liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä vastineet niihin Liite 3 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä vastineet niihin (lisätään) Liite 4 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 2.10.2008 Liite 5 Asemakaavan seurantalomake Piirustukset Asemakaava 1:2000 Havainnekuvat 4 kpl

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen. Asemakaavan ajantasaistaminen ja muutos koskee Heinäveden kunnan koko asemakaava-aluetta. Heinäveden kunnan asemakaava-alueen laajennus koskee Heinäveden kunnan Hasumäen kylässä sijaitsevia tiloja RN:ot 1:34, 1:38, 1:42, 1:46, 1:50, 1:63, 1:67, 1:71, 1:74, 1:75, 1:82, 1:94, 1:95, 1:129, 1:227, 1:276, 1:278, 1:331,1:332, 1:333, 1:334, 1:342, 1:361, 1:221, 1:222, 4:15 ja 4:142. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Heinäveden kunnan asemakaava-alueen korttelit 145, 149 159 sekä niihin liittyvät katu-, puisto- ja lähivirkistysalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä, joka sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä- Savon maakunnassa Heinäveden kunnassa. Suunnittelualueen sijainti.

5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Heinäveden kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja ajantasaistaminen. Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat: - Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan laajennusalue) - Satama-alueen kehittäminen - Määritellään uuden ala-asteen ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään - Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen - Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET TALVI 2007-KESÄ 2008 Teknisen lautakunnan kaavoituspäätös 24.4.2007, 84. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ja 64 ). Kuulutus kaavan vireille tulosta. Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu ( MRL 66, MRA 26 ). Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyden arviointi. OAS nähtävillä. Palautteen antaminen OAS:sta. Neuvottelut maanomistajien kanssa. Tiedottaminen: Kuulutukset, kirjeet maanomistajille. Kaavoituksen aloittamisesta tiedottaminen Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. ASEMAKAAVALUONNOKSEN LAADINTA SYKSY 2008 SYKSY 2009 Ympäristövaikutusten arviointi Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä Luonnoksen asettaminen nähtäville. Käsittely: Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa valmisteluaineiston nähtäville. Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittaessa lausuntoja. Mahdollisuus esittää mielipiteitä ja jättää muutosesityksiä. Neuvottelut maanomistajien kanssa. Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Maanomistajille ilmoitetaan kirjeitse.

6 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN LAADINTA syksy 2010 kevät 2011 Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja kaavaselostus Vastineiden laatiminen lausuntoihin ja kommentteihin Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä lautakunnassa17.5.2011 ja kunnanhallituksessa 6.6.2011, asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville (MRA 27 ). Viranomaisneuvottelu tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 ). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat. Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot. Mahdollisuus jättää muistutuksia. Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. HYVÄKSYMISVAIHE syksy 2011 Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa Asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa (MRL 52 ). Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä. 2.1.1 Asemakaavan perustelut Asemakaavan tarkoituksena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään myös vähäisiä kaavamuutoksia ja laajennetaan asemakaava-aluetta tarvittaville alueille. Lisäksi asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, tarkistetaan asemakaavan epätarkkuuksia kiinteistörajojen suhteen sekä saatetaan asemakaava ajan tasalle.

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä koillisessa Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. Heinäveden naapurikunnat ovat Enonkoski, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Outokumpu, Savonranta, Tuusniemi ja Varkaus. Lähimpään kaupunkiin, Varkauteen, on matkaa 45 km. Heinäveden suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen ja on tärkeä rantojen- ja vesistöjensuojelualue. Kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla järven lounaispuolella ja on aiemmin ollut tärkeä sisävesisatama. Nykyäänkin Heinäveden reitin matkailulla on merkittävä työllistävä vaikutus Heinäveden kirkonkylälle. Kirkonkylän rakenne on alun perin ollut nauhamainen pohjois- etelä-suunnassa. Pohjoispäädyn muodostavat Kermajärven ranta satamineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonmäki. Eteläpuolella kirkonkylää rajaa seututie 476. Asutus ja palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän pääkadun, Kermanrannatien varteen ja sen tuntumaan. 1970-luvulta alkaen kirkonkylän kaakkoispuolelle Kermantien alueelle on kasvanut lisää asuinalueita sekä laitimmaiseksi teollisuusalue. Seututie 476:n eteläpuolella sijaitsee uudehkoja asuinalueita Laaksotien alueella, sekä Heinäveden terveyskeskus, joka on v. 1936 rakennetun kunnan ensimmäisen sairaalan tontilla. 3.2 Luonnonympäristö Knuutilan ja Kermanrannan alueille ollaan osoittamassa uutta rakentamista. Näille kohteille tehtiin 5.10.2008 sekä 23.6.2010 maastokäynnit, joiden tarkoituksena oli paikallistaa kohteilla sijaitsevat mahdolliset metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaiset arvokkaat luontokohteet. Selvityskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Heinäveden taajama-alueesta osa kuuluu Heinäveden reitin maisema-alueeseen (MAO060071). Muita suojelualueita alueella ei ole. Kohteilla ei myöskään ole tiedossa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Etelä-Savon ympäristökeskus 31.8.2009). Lähimpiin tiedettyihin liito-oravaesiintymiin ei ole ilmakuvatarkastelun perusteella kaavakohteilta suoraa puustoista yhteyttä. Seuraavassa on esitetty maastossa läpikäytyjen kohteiden kohdekuvaukset.

8 Kuva 1. Kohdekuvausalueiden sijainti ja luonnonsuojeluohjelma-alueen rajaus (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2010). Knuutilan alue Knuutilan alueella kankaan päällysosat ovat puustoltaan 10 13 m koivua ja 1-4 m aliskasvukuusta kasvavia vanhoja kesantona olevia peltoja tai laidunmaita, joiden lajistoa ovat mm. poimulehti, leinikit, voikukka, maitohorsma, koiranheinä, nurmitädyke, punaapila, särmäkuisma, metsäkurjenpolvi, hiirenvirna, lupiini, puna-ailakki, vadelma, timotei ja koiranputki (kuva 2). Radiomaston länsipuoliset metsäkuviot ovat lehtomaisen kankaan lähes varttuneita kuusikoita, mutta metsää ei arvioitu puuston ja metsäkuvion koon perusteella liito-oravan potentiaaliseksi elinympäristöksi. Knuutilasta Kirkontaukseen johtavan tien varren metsät ovat pääasiassa nuoria ja varttuneita koivikoita. Radiomaston itäpuolisessa loivassa rinteessä on 11-13 m koivikko ja 4-5 m kuusialiskasvos. Alueen halkaiseva sähkölinja on ryteikköistä pensaikkoa. Alueen pohjoisosa Takalantien pohjoispuolella on ilmeisesti myös puustottunutta, vadelmaa ja koiranputkea kasvavaa rinneniittyä (kuva 3). Harvan koivupuuston ohella

pensaskerroksessa metsävaahteran taimia ja yksi noin 6 m puuna. Metsävaahtera on alueellisesti uhanalainen (RT) laji (kohde UhL). Puun tarkka sijainti on huomioitava alueelle rakennettaessa. Alueelta ei löydetty huomionarvoisia luontokohteita. 9 Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla alueen eteläosan niittyä, oikealla pohjoisosan harvaa koivikkorinnettä. Kuva 4. Takalantien pohjoispuolen luontokohde. Kermanranta ja satama Sataman länsipuolinen rinne on kallioista varttunutta mänty-kuusi sekametsää. Kuviolla on lemmikkieläinten hautoja. Kuvio vaihettuu sataman pysäköintialueen takana rin-

teessä pienialaiseksi lehtokuvioksi. Yksittäisten järeiden kuusien lisäksi järeitä koivuja ja haapoja, pohjakerroksen lajistossa ovat mm. käenkaali, oravanmarja, lillukka, hiirenporras, metsäimarre, lehtokorte ja sudenmarja. Pensaskerroksessa on muutamia vaahteran taimia. Kokonaisuudessaan järeäpuustoinen metsäkuvio on rakennetulla alueella pienialainen järeäpuustoinen lähimetsä (kohde Lk1). Satamaan johtavan tien risteyksessä olevat muutamat järeät kuuset ovat maisemapuita (kohde Ma1). 10 Kuvat 5 ja 6. Vasemmalla satamaan johtavan tien risteyksen maisemakuusia, oikealla rinteen lehtokuvion järeää kuusikkoa. Kuva 7. Kermanrannan luontokohteet. Kermanrannantien länsipuolella harjanteiden välissä oleva notkoalue on hakattu. Itse harjanteet ovat kallioisia, kuivia ja karukkoisia, puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä mäntykankaita. Harjanteiden rinteet hakattuun notkoon ovat paikoin verrattain jyrkkiä. Puustossa on ylispuumäntyjen lisäksi paikoin runsaasti sekapuuna koivua sekä yk-

sittäisiä aliskasvuskuusia (kuvat 8 ja 9). Alueen pohjoisosan pienissä notkoissa on harvennettuja lehtomaisia kangasjuotteja. 11 Kuvat 8 ja 9. Vasemmalla harjanteen kuivaa mäntykangasta, oikealla harjanteiden välistä hakattua notkoa. Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmän laatimisen yhteydessä (2001) on selvitetty yleisellä tasolla maakunnan pinnanmuodostusta, maaperää, vesistöjä ja kasvillisuutta. Lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksen seuranta- tutkimus-, ja kehittämisohjelmassa (2005) on suoritettu myös Heinäveden kunnan alueella luontotutkimuksia, kuten vesistöjen veden laadun mittauksia. Etelä-Savon kallioperä on pääosin kiteistä liusketta, joka on 2 miljardia vuotta vanhaa jäännösainesta jääkausien ja rapautumisen hävittämän, Laatokalta Lappiin kulkeneen Karelidien vuorijonon kallioaineksesta. Paikoin tavataan kalkkikiviesiintymiä. Maaperä on suurelta osin moreenikerroksen peitossa. Moreenimaat ovat enimmäkseen mannerjään toiminnan tuloksena syntyneitä loivarinteisiä luode-kaakko-suuntaisia mäkimaita. Etelä-Savon vesistöt ovat runsassaarisia ja lähellä luonnontilaa. Heinäveden kunnan pinta-alasta (1318 km²) viidesosa on vesistöä. Kunnan halki kulkee historiallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti tärkeä vesistöreitti, Heinäveden reitti, joka yhdistää Kallaveden ja Haukiveden. Reitti kulkee Kallavedestä Suvasveteen ja Varisveteen, Karvionkosken kautta Kermanjärvelle, Joutsenveteen ja edelleen Haukiveteen. Reitillä on kuusi historiallisesti arvokasta kanavaa. Reitin ruoppaustyöt saatiin päätökseen 1907. Etelä-Savo lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvustossa on runsaimmin itäisiä ja eteläisiä lajeja, mutta maaperän karuudesta johtuen kasvisto on suhteellisen köyhää. Tosin alueella tavataan joitain vaateliaitakin kasveja. Tavallisin metsätyyppi Etelä-Savossa on ns. mustikkatyypin metsä eli tuore, mäntyvaltainen kangasmetsä. Heinäveden maa-alasta metsää on 84 %. Kuusimetsän osuus on n. puolet tästä, mikä on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtimetsää. Soiden osuus Heinävedellä on vain 10 %, sillä seutu on liian mäkistä suurten suoalueiden kehittymisen kannalta. 1 Pinnanmuodoiltaan Heinäveden taajama-alue on kumpuilevaa ja lähdettäessä Kermajärven rannasta kohti taajama-alueen keskustaa vastassa on varsin jyrkkä rinne, joka on pääosin säilynyt rakentamattomana Kermajärventien länsipuolella. Heinäveden Kirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluva Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue on 1 Etelä-Savon seutukaava (2001); Heinäveden historia I-II (1986, 1989); Heinäveden kunta, www.heinavesi.fi [viitattu 4.1.2008]; Metsähallitus, www.luontoon.fi [viitattu 4.1.2008].

säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana. Pakarilan rakennusten ja Kirkonmäen väliin, Kermanrannantien varteen sijoittuu vielä viljelyksessä olevia peltoalueita. 12 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Heinäveden kirkonkylän historiaa Heinäveden kunnan vaiheista esihistoriasta 1980-luvulle on tehty kaksiosainen historiikki, Heinävesi I II (Hämynen, Tapio 1986 & Hartikainen, Heimo 1989). Heinäveden kirkonkylä sijaitsee Kermajärven lounaisrannalla. Alue kuului pitkään Rantasalmen erämaihin ja seudulla on asuttu jo kivikaudella, mistä muinaisesine- ja kalliomaalauslöydöt todistavat. Asutus alkoi tiivistyä 1700-luvulla, ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748 Mustikkamäelle. Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on rakennettu samalle kirkkomäelle.1800-luvun väestönkasvun, isojaon ja uudisasutuksen myötä kunnan väkiluku seitsenkertaistui edellisvuosisadan tuhannesta asukkaasta. Kirkonkylän muodostui nauhamaisesti nykyisen Kermanrannantien varteen 1930- luvulla, ja nykyinenkin liikekeskusta sijoittuu saman raitin varrelle. 1970-luvulla kirkonkylältä purettiin runsaasti vanhaa rakennuskantaa mm. uusien tielinjausten sekä uudistuvan kylärakenteen yhteydessä. Kirkonkylän yleisilme on 1960-80-luvuilta. Heinäveden kirkonkylän rakennushistoriaa ajanjaksolla 1900-2000 on tutkinut ja kuvittanut arkkitehti Petri Enqvist Näe oma ympäristösi projektissa. 3.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaavanlaadinnan yhteydessä tarkistettiin Heinäveden asemakaava-alueen inventoidut rakennukset, sekä kartoitettiin kulttuuriympäristöalueet ja arvot. Tarkastelun laati rakennustutkija, FM Anu Taskinen Pöyry Finland Oy:stä kesällä 2010. Kirkonkylän alkuperäinen rakennuskanta keskittyi nykyisen Kermanrannatien varteen. Raitinvarressa Kirkkotie -Runoilijantieltä satamaan saakka on säilynyt kylän vanhinta rakennuskantaa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle, Heinäveden reitin höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta. Alueella on myös 1940-50-luvun tyyppitaloja. Osa rakennuksista on huonokuntoisia, osaa on remontoitu vahvasti, mutta monia on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan. Tienvarren yleisilme antaa hyvän kuvan näkymistä 1900-luvun alusta. Keskustasta on purettu runsaasti puurakenteisia pientaloja uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä 1960-luvun lopulta lähtien. Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varrelle Virastokadun ja Askeltien rajaamalle välille. Rakennukset ovat pääasiassa 1960-80-luvuilta, vanhimmat ovat 1950-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta. Keskuksentien, Purokadun ja Kermarannantien risteysalueelle on muodostunut selkeä ja tiivis keskusta. Tori on syntynyt Puistolan tilan paikalle sen jälkeen, kun Puistolan tila, Tyynelän tila sekä Satulinna (ent. apteekki) rakennukset purettiin 1960-luvulla. Asfalttiaukon laidalle 1975 tehty linja-autoasema purettiin 1990-luvulla, ja tilalle rakennettiin 1999 S-Market. Samalla linja-autoaseman aukio muokattiin kirkonkylän keskusaukioksi.

Vanhoista tiloista ovat säilyneet Pakarila ja Knuutila, tosin Knuutilan rakennukset on aittaa lukuun ottamatta uusittu. Merkittävimmät kulttuuriympäristöt ovat kirkonmäki pitäjäntupineen ja kotiseutumuseoineen, Kermanrannantien varsi Kirkkotie - Runoilijantieltä satamaan sekä Kermanrannan satama-alue. Satama on ollut tärkeä Heinäveden reitin liikenteelle. Satamanseutu aina kirkonmäelle ja Pakarilaan saakka on osoitettu Etelä- Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin alueeseen (MaV550 Heinäveden reitti). 13 Heinäveden kirkonkylän rakentuminen ja alueiden ikärakenne. Kartalla värikoodein alueiden rakennuskannan enemmistön rakentumisajat. Kirkonkylän yleisilme on 1960-80- luvuilta, eheitä ja selkeitä vanhoja tai uusia alueita on vain muutama.

14 Heinäveden kirkonkylän kulttuuriympäristötarkastelu Rakennushistoriallisesti (R ) merkittävä: aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/ tyyli. Historiallisesti (H ) merkittävä: kohde liittyy alueen kehityshistoriaan tai henkilöhistoriaan. Maisemakuvallisesti (M ) merkittävä: kohde on tärkeä alueen ilmeen kannalta esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Kaikilla kulttuuriympäristöselvityksissä mainituilla rakennuksilla ei ole suojelutarpeita, ne on esitelty osana kylän rakennuskantaa ja rakennushistoriaa. Kohteet (MA = kohde mainittu maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osana) 1. Kirkko 90-404-44-0 R, H, M MA 2. Museo ja aitta 90-404-45-0 R, H, M MA Heinäveden nykyinen kirkko on kolmas samalla paikalla. Puu-uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui 1891 arkkitehti Johan Stenbäckin piirustuksin, hän oli Suomen tuotteliain kirkkosuunnittelija. Sisä- ja ulkomaalaukset valmistuivat vasta 1905, alttaritaulu on taiteilija Johan Kortmanin käsialaa. Ristikirkon pituus on 40 m ja leveys 30 m. Upea kirkko on kirkonkylän maamerkki ja näkyy 90 m korkealta kirkonmäeltä kauas. 3. Pitäjäntupa 90-404-45-0 R, H, M MA Heinäveden kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä, museo on entinen viljamakasiini eli kunnan lainajyvästö. Rakennuksen pitempi siipi on 1800- luvun alkupuolelta, laajennus vuodelta 1900. Museo avattiin 1961, nykyään sen omistaa kunta. Museo on kylän vanhimpia rakennuksia ja on osa pihapiiriä, johon kuuluvat aitta, Pitäjäntupa, navetta ja aiemmin myös komea kaksikerroksinen kansakoulu, joka on hävinnyt. 4. Pakarila 90-404-1-362 R, H, M MA Museota vastapäätä, tien toisella puolen on entinen Pitäjäntupa (1852). Siinä on ollut kuntakokousten pitopaikka, putka, puhelinkeskus, neuvola, säästöpankki, posti ja kansalaiskoulu. Käsityöneuvonta-asema toimi talossa 1973-2005. Nyt yhdistyskäytössä. Kylän vanhimpia rakennuksia, osa Kotiseutumuseon pihapiiriä Kirkkotien varrella. Näköetäisyydellä kantatila Pakarilasta ja kirkosta. Remontoitu ja uusittu (mm. ikkunat ja vesikatto), perinteinen ilme silti säilynyt. Hasumäen Pakarila mainitaan lähteissä rusthollina jo 1841. Rustholli oli ruotujakolaitoksen aikaan (1600-l 1886) maatila, jonka tehtävä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan: tavallisimmin palkollinen, joskus talon poika tai isäntä. Vastineeksi rustholli sai verohelpotuksia. Rusthollit kuuluivat talonpoikaiseliittiin. Pakarilan päärakennuksessa (n. 1850?) on empireviitteitä. Rakennusta remontoitu ja uusittu, perinteinen ilme säilynyt. Pihapiiri on kylän kauneimpia vanhoine piharakennuksineen, muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden naapuritilan kanssa. 5. Lassila 90-404-1-353 R, M 6. Marjamäen pappila 90-404-6-20 R, H, M MA

15 Lassila on erotettu naapuritila Pakarilasta 1930- luvulla, päärakennus vuodelta 1924. Muodostaa aittoineen eheän ja yhtenäisen pihapiirin Pakarilan kanssa. Aivan Kermanrannantien varressa, peltoaukean ja tien välissä. Vehreä ja perinteikäs pihapiiri, arvoa kokonaisuuden osana. 7. Rantala 90-404-1-336 R, H, M Marjamäen pappila rakennettiin seurakuntalaisten varoin 1850-51, aumakattoinen hirsitalo edustaa empiretyyliä ja on vanhimpia rakennuksia kirkonkylällä. Pappila on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan, ikkunat uusittu. Vehreässä pihassa lohkokivi-betoni-puunavetta (1800-1900-l). 8. Apteekki (Rohtorinne) 90-404-5-275 M Rantalan tila on alkujaan rekisteröity 1919 ja se on lohkottu tilasta, joka oli perustettu 1802. Rakennukset ovat 1800-luvulta ja hyvin alkuperäisasussaan säilyneitä. Rantatörmällä on entinen nahkavarasto, nykyisin asuinkäytössä: näyttävä II-kerroksinen rakennus, alakerta on lohkokiveä. 9. Ent. Yhdyspankki (Satola) 90-404-4-53 R, M (kuva: P. Envist 2001). Arkkitehtien Aili ja Niilo Pulkka suunnittelema apteekki valmistui 1952, se on ent. Yhdyspankin ohella viimeinen aivan tienvarteen rakennettu talo keskusraitin varressa, muistumana vanhasta katutilasta. Apteekkitalo on arkkitehtuuriltaan selkeä ja ajalle tyypillinen rapattu harmaa tiilirakennus. Osa kylän elinkeinohistoriaa. 10. Kunnantalo (Maljala) 90-404-5-269 M Heinäveden ensimmäinen kokonaan tiilirakentei- Kunnan virastotalo valmistui arkkitehti Heikki

16 nen talo, ja sotien jälkeen ensimmäinen julkinen rakennus keskustaan valmistui 1949. Yhdyspankki rakennettiin arkkitehti Jaakko tähtisen tyyppipiirustuksilla. Aumakatto, koristeelliset tiilipiiput ja massoittelu viittaavat riisutulla tavalla hollantilaisbarokkiin. Talo on näkymän päätepiste Heinävedentien ja Kermarannantien risteyksestä pohjoiseen katsottaessa, keskustan maamerkki yhdessä vastapäisen kunnantalon kanssa. 11. Ent. Säästöpankki (Pankkila) 90-404-4-139 R, M Korppi-Tommolan suunnittelemana 1969, rakennus edustaa ajankohdalleen tyypillistä rationalismi-tyyliä valenauhaikkunoineen ja betonielementtipintoineen. Muodostaa maamerkin yhdessä vastapäisen ent. Yhdyspankin talon kanssa, ja tyylillisen parin viereisen tontin valtion virastotalon (1973) kanssa. 12. Suojala, nyk. yläaste ja lukio 90-404-4-9 H, M Entisen Säästöpankin talon suunnitteli Alvar Aallon toimistossakin työskennellyt kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen, talo valmistui 1954. Sotienjälkeiselle ajalle tyypillisessä rakennuksessa on muistumia 1930-luvun funktionalismista. Tasakattoinen, 1975 valmistunut siipi on kauttaaltaan uusittu 1992 ja edustaa nyt vaaleatiilistä postmodernismia. Ratkaisu sointuu yleisilmeeseen. Rakennuskokonaisuus on toiminut aina pankin ja vakuutusyhtiön tiloina, edustaa vuosisadan puolivälin liikerakentamista ja kylän elinkeinohistoriaa. Alueet 01. Satama ja Kermanrannantien varsi R, H, M MA Suojala-suojeluskuntatalo valmistui 1926. Rakennuksen muoto aumakattoineen kertoo edelleen rakentamisajasta, vaikka sitä on remontoitu ja uusittu. Vuosisadan alun rakennuksia on kylällä säilynyt vain vähän. Vuodesta 1948 Yhteiskouluna, nykyisin yläasteen ja lukion käytössä. Uusi koulurakennus Lisä-Suojala valmistui 1960-luvun alussa, se on ajalleen tyypillinen koulutalo. Sataman seutu ja vanha asutusalue kuuluvat Etelä-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin yhteyteen. Kermanrannantien varsi Kirkkotie Runoilijantieltä satamaan on

perinteikästä, vehreää kulttuuriympäristöä. Raitin varrella on säilynyt runsaasti asuintaloja ja pihapiirejä höyrylaivaliikenteen ajoilta 1900-1930-luvuilta. Joukossa on myös tyyppitaloja 1940-50-luvuilta. Osa rakennuksista on huonokuntoisia, mutta miljöö on kokonaisuutena merkittävä ja ilme tulisi korjaus- ja uudisrakentamisessa säilyttää perinteisenä ja pienipiirteisenä. Satama on maisemallisesti merkittävintä aluetta Heinävedellä, pienvenesatamasta on edelleen risteilyliikennettä mm. Valamon luostariin. 17 02. Kirkonmäki R, H, M MA Heinäveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Mustikkamäelle 1748, nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas samalla paikalla. Kirkon ympäristössä on vanha hautausmaa ja muistomerkkejä. Kirkon pihalta avautuvat upeat näkymät Kermajärvelle. Kirkolle vievän Kirkkotien varressa ovat Pitäjäntupa navetoineen ja ent. pitäjänmakasiini eli nykyinen Kotiseutumuseo aittoineen. Komea kaksikerroksinen kansakoulu on purettu. Kirkonkylän vanhin säilynyt tila, kantatila Pakarila, sijaitsee näköetäisyydellä Kirkkotieltä. Kirkonmäen alue kuuluu Etelä-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaseen Heinäveden reittiin. 03. Kirkonmäki Pakarila Parkinlampi - maisemapelto M, H MA Pitäjäntupaa ja Kotiseutumuseota ympäröi avoin niitty, rakennuksilta ulottuu Kermanrannantielle rinnepelto. Avoin pelto jatkuu alamaastoon Pakarilan ja Lassilan pihapiirien itäpuolelle kohti Parkinlampea. Pitäjäntuvan Kotiseutumuseon ja Pakarilan välinen näkymä pellon yli avautuisi paremmin, jos ylikasvanutta kuusiaitaa harvennettaisiin. Perinteikäs näköyhteys ja avoin peltomaasto tulisi säilyttää. 04. Liikekeskusta Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varteen Purotien risteysalueelle ja Virastokujan ja Askeltien välille. Alueen yleisilme on 1960-80-luvuilta, muutama 1940-50-luvun liikekerrostalo on säilynyt. Alue on muuhun kirkonkylään nähden melko tiiviisti rakentunutta ja muodostaa katutiloineen selvän keskustan. Täydennysrakentaminen ja istutukset eheyttäisivät katukuvaa entisestään. Keskustalla ei ole alueena erityisiä säilytys/suojelutarpeita. Kermanrannantien tielinjaus on säilynyt pitkälti samana 1900-luvun alusta nykypäivään Satulinnan eli Pikkulin puistosta (Askeltien, Suojalantien ja Kermanrannantien rajaama viheralue) pohjoiseen satamaan saakka.

18 Kirkonkylältä inventoidut kohteet ja alueiden rajaukset. Suojeltavat rakennuskohteet (SR) 1. Heinäveden kirkko 2. Kotiseutumuseo (ent. pitäjänmakasiini) ja aitta 3. Pitäjäntupa 4. Pakarilan päärakennus 6. Marjamäen pappila 7. Rantala, rantatalo ja päärakennus 9. Ent. Yhdyspankki 12. Suojala Maisemallisesti arvokas alue (ma): kulttuuriympäristön vaalimiseksi tärkeä alue 01. Satama ja Kermanrannantien varsi 02. Kirkonmäki

19 Maisemapelto (MA-1) 03. Kirkonmäki Pakarila 3.4 Yhdyskuntarakenne Heinäveden kirkonkylän yhdyskuntarakenne on kompakti, palvelut ovat sijoittuneet keskeisesti Kermanrannatien molemmin puolin, pääosin Koulutien ja Kermatien väliin jäävälle alueelle ja ne ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Keskustan asuminen on monipuolista pientaloista kerrostaloihin. Asuinalueita on tasaisesti eripuolilla taajamaa ja työpaikka- ja teollisuusalueet ovat ydinkeskustan ulkopuolella, kuitenkin hyvien liikenneyhteyksien varrella. Viheralueita on tasaisesti ympäri kaava-aluetta ja asuinalueilta pääsee helposti luonnonhelmaan. Kirkonkylän virkistysalueet muodostuvat urheilukentän alueesta ja monitoimitalosta keskustassa ja Kermanrannasta venesatamineen ja uimarantoineen Kermajärven rannalla. Kermanrannan ja keskustan välin jäävä maisemallisesti arvokas Kirkonmäen alue jakaa taajaman kahtia keskustan ja Kermanrannan alueisiin. 3.4.1 Asuminen Heinäveden kirkonkylällä asui vuoden 2007 alussa n. 2000 henkeä. Heinäveden koko kunnan väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan 31.12.2009 3 975 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan - monien muiden maaseutukuntien tavoin - Heinäveden väkiluku tulee laskemaan vuoteen 2040 mennessä tuhannella hengellä n. 3200 asukkaaseen. Taajama-alueen keskustaan, keskusaukion ja palvelukeskittymän tuntumaan on Kermanrannantien länsipuolelle rakentunut matalien (kolmesta neljään kerrosta) kerrostalojen alue. Muualla taajama-alueella rakennuskanta on pääosin pientaloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen tontit ovat Heinäveden kunnan ja yksityisten omistamia. Heinäveden kunnalla on suorassa omistuksessaan 86 kpl vuokra-asuntoja, ja kunnan omistamalla Kiinteistö Oy Heinäveden Asunnot yhtiöllä on 161 kpl vuokra-asuntoja rivi- ja kerrostaloissa eri puolilla kuntaa. Lisäksi Heinäveden Vanhaintuki ry:llä on 97 vanhusten asuntoa rivi- ja kerrostaloissa. Heinäveden taajama-alueella on vapaana olevia omakotitontteja noin 100 kpl, rivitalotontteja 2 kpl ja vapaana olevia teollisuusalueita noin 15 ha. 3.4.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Suunnittelualueen työpaikat painottuvat kunnan ja yksityisten palvelujen, matkailun sekä teollisuuden ja rakentamisen pariin. Suurimmat työnantajat Heinävedellä ovat Heinäveden kunta (372 työntekijää), Metalliset Oy (130), Tulikivi Oy (Kermansavi, 66), Berner Oy (35), Cederroth (20), Valamon luostari (36), Leväniemen toimintakeskus (32) sekä Metsätyö Ilkka Laitinen Ky (25). Elinkeinorakenne vuonna 2009: palvelut 54 %, jalostus 28 % ja maa- ja metsätalous 16 %. Työttömyysaste on Heinäveden kunnassa suhteellisen matala. Heinäveden työttömyysaste oli 31.7.2010 10,7 %, joka oli vähemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin (12,1 %).

Valamon luostari on merkittävin matkailukohde, sillä siellä vierailee vuosittain n. 180 000 kävijää. Toiseksi suosituin kohde on ollut Kermansaven tehdas 80 000 kävijällään. Lintulan luostarissa käy vuositasolla n. 25 000 vierailijaa, Kanavamuseossa 5000 kävijää ja Heinäveden puukirkossa n. 3 500 henkeä vuosittain. Koloveden kansallispuistossa kävi v. 2003 n. 6000 matkailijaa. Heinäveden vesistöreitin matkailijoita ei tilastoida. 2 Maatalouden merkitys työllistäjänä on heikkenemässä. Karjatilojen määrä puolittui Heinävedellä vuodesta 1999 vuoteen 2006, 62 tilasta 31:een. Maidontuottajia näistä 31 tilasta oli 28 tilaa v. 2006. Heinäveden kirkonkylällä on kunnan peruspalvelut, eli kunnanvirasto, terveysasema, neuvola, hammashoitola, Kela, päiväkoti ja esikoulu, peruskoulu ja lukio, sosiaalitoimisto, verotoimisto, työvoimatoimisto ja nimismiehen kanslia. Yksityissektorin palveluina keskustaajamasta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa, pieni tavaratalo, posti, kaksi pankkia, hotelli ja ravintola, huoltoasema, useita pienempiä palvelualojen yrityksiä sekä Alko. Lisäksi kunnalla on palveluja erityistuettaville ryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille (mm. palvelu- ja ryhmäkotiasuntoja vanhuksille, tukiasumistoimia vammaisille). 20 3.4.3 Virkistys Suunnittelualueella on yleinen uimaranta Kermajärven rannalla. Järven rannassa on myös vierasvenesatama. Koulukeskuksen vieressä sijaitsevat urheilukenttä ja Monitoimitalo. Ulkoilumahdollisuudet alueella ovat hyvät, sillä läheisen Kermajärven vesialueet ja kosket ympäristöineen sekä Koloveden kansallispuisto mahdollistavat mm. retkeilyn, veneilyn ja kalastuksen. Lähellä kirkonkylää, n. 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee lisäksi laskettelurinne Pääskyvuori. Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelmassa Heinäveden seutu on valittu yhdeksi maakunnan kolmesta matkailukeskittymästä Savonlinnan ja Mikkelin ohella. Kehittämisohjelman mukaan Heinävedellä keskeistä on hyödyntää alueen vahvoja imagotekijöitä, vesistöä ja Valamoa sekä alueen omaa kulttuuriperintöä. Lisäksi tulee vahvistaa alueen profiilia Heinäveden reitin kansallismaisemana. Heinäveden matkailun kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2000 ja kehittämissuunnitelma on päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta vuonna 2007. Suunnitelman päivityksellä on pyritty löytämään painopistealueita, joihin kehittämistoimenpiteitä jatkossa suunnataan. 2 Heinäveden kunta, www.heinavesi.fi [viitattu 8.1.2007]; Metsähallitus.

21 Kuva 8. Heinäveden venesatama. 3.4.4 Liikenne Pohjoisen Heinäveden kautta kulkee valtatie 23, josta haarautuva itä-länsisuuntainen seututie 476 kulkee Heinäveden kirkonkylän ja kunnan keskiosien halki. Heinäveden kirkonkylän tuntumasta kulkee myös Pieksämäki-Joensuu-rautatieosuus. Matkaa rautatieasemalle on kirkonkylältä n. 4 km. Heinäveden kirkonkylältä lähimpiin kaupunkeihin vievät valtatie 23 Varkauteen, seututie 476 Outokumpuun ja 477 Joensuuhun. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie Kermanrannantie. Moottorikelkkareitti kulkee taajaman kaakkoisosassa, teollisuusalueen eteläpuolella sekä taajaman länsiosassa. Liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty 2010. Lisäksi Sito Oy on laatimassa Heinäveden kuntaan selvitystä Heinäveden koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuudesta. Koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuusselvityksessä on esitetty liikenneturvallisuuden parantamista taajaman alueella Kirkonkylän koulujen, S-Marketin pihaalueen sekä torin ympäristössä sekä Kermanrannatien varteen kevyenliikenteen väylän rakentamista ja Heinävedentien ja Kermanrannantien liittymän parantamista kiertoliittymäksi.

22 Liikennemäärät Heinäveden kunnassa, Tiehallinto 2009. 3.4.5 Tekninen huolto Suunnittelualueet kuuluvat kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. 3.4.6 Erityisalueet ja -kohteet Korttelin 14 itäpuolella sijaitsee kirkon hautausmaa ja korttelin 18 itäpuolella Parkintauksen hautausmaa. Korttelin 48 lounaiskulmassa sijaitsee lämpölaitos ja korttelissa 127 jätevedenpuhdistamo. Heinäveden kirkonkylän alueella kulkee useita sähkölinjoja. 3.4.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Jätevedenpuhdistus: Heinäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman kaakkoisosassa, korttelissa 127. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 0,3 km etäisyydellä puhdistamorakennuksista keskustaajaman suuntaan ja noin 0,5 km kaakkoon sijaitsee lähimmät teollisuushallit. Muutoin puhdistamon ympäristö on asumatonta metsätalousaluetta. Asutuksen ja jätevedenpuhdistamon välissä kasvaa sakeaa, täysikasvuista havumetsää. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä jätevesien vaikutusalueella ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, pintavedenottamoita, eikä yleisiä uimarantoja tai muita vastaavia virkistysalueita. Heinäveden jätevedenpuhdistamolla käsitellään kirkonkylän keskustaajaman asumis- ja teollisuusjätevedet. Alkuperäinen puhdistamo on valmistunut 1985 ja puhdistamon saneeraus ja laajennustyöt valmistui keväällä 2002. Puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos.

Laitoksen puhdistetut jätevedet johdetaan Heinäveden reittiin kuuluvaan Itälahteen avoojassa. 3 Pilaantuneet maa-alueet: Pilaantuneista tai mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista on saatu tiedot Etelä-Savon ELY-keskukselta Maaperän tilan tietojärjestelmästä. S- Marketin tontilta on puhdistettu vanhan huoltoaseman aikaiset pilaantuneet maat (1.10.1999, 8.2.2000 ja 8.8.2002) joten kunnostustarvetta ei siellä ole. Tietojärjestelmässä on kuitenkin osoitettu toimivia kohteita, joiden maaperää ei ole pilaantuneisuuden osalta tutkittu. Koska näille alueille ei ole kaavassa osoitettu toiminnallisia muutoksia, kaavakarttaan ei näin alueille tule merkintöjä pilaantuneista maista. Kohteet ovat: - Kermantie 3, Heinäveden Autopalvelu Oy, polttoaineen jakelu, kiint.tunnus 90-404- 5-84 - Haketie, Heinäveden Aluelämpö Oy, lämpökeskus, 90-404-4-128 - Puolukkatie, Heinäveden kunta, jv-puhdistamo, 90-426-10-11 - Ahjotie 6, Cederroth Oy, kemian- ja muoviteollisuuslaitos, 90-404-17-112 - Kermantie 13 B, Tielaitoksen varikko, polttoaineen jakelu yms., 90-404-5-271 Melu: Heinäveden kirkonkylän läpi kulkee seututie 476, joka aiheuttaa liikennemelua suunnittelualueelle. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie Kermanrannantie. 23 3.4.8 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Heinäveden kunta, valtio, seurakunta sekä yksityiset maanomistajat. 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. Maakuntakaavassa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän alueelle: a SR 608 ma 600 lsv 215 Paikalliskeskusten alue. Rakennussuojelukohde (SR 2.608 Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema eli Pitäjäntupa, museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue) Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde (ma 600 Marjamäen pappila) Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä) 3 Ympäristölupapäätös ESA 2003 Y 315.

mav 550 67070682.BBK Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (Heinäveden reitti) Lisäksi maakuntakaavassa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä ja seututiestä/pääkadusta. 24 Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta.

Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty 28.1.1991). 67070682.BBK 25 Heinäveden kirkonkylän osayleiskaava. Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, vuodelta 1966 lähtien.

26 Heinäveden kirkonkylän asemakaava, jota muutetaan. Rakennusjärjestys Heinäveden kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin Heinäveden kunnanvaltuustossa 28.05.2001 ja se tuli voimaan 01.06.2001.

Tonttijako- ja rekisteri 67070682.BBK Kaava-alue kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja tonttijako on ohjeellinen. 27 Pohjakartta Heinäveden kirkonkylän pohjakartta on laadittu vuonna 2007 ja hyväksytty 18.1.2008. Pohjakartta-aluetta on täydennetty vuonna 2009. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat - Heinäveden rakennusinventointi (1987). - Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989). - Näe oma ympäristösi projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimikunta & Enqvist Petri (2001). - Etelä-Savon maakuntakaavan liittyvät selvitykset. - Varkaus Pieksämäki seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Pohjois-Savon ELY-keskus 2010. - VAT-Vuoksi, Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja, 2007 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2 4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Tässä hankkeessa VAT-tavoitteista tulevat esille erityisesti toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Suunnittelualueeseen sisältyy Heinäveden reitin aluetta Kermanrannassa ja Kirkonmäellä, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 kulttuuri- ja luonnonperintö ja kohdan 4.7 (Vat- Vuoksi) mukaista luonto- ja kulttuuriympäristönä erityistä aluekokonaisuutta. Lisäksi alueella on paikallisesti ja kirkon osalta valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden käyttöön ja säilyttämiseen tulee kaavoituksen yhteydessä ottaa kantaa. Tosin sanoen alueen erityistarpeet on tunnistettava, alueiden käyttö tulee sopeuttaa mahdollisimman tasapainoisesti luonnon ja kulttuuriperinnön arvot säilyttäen ja omaleimainen ja kylä- ja kulttuuriympäristö tulee säilyttää ehjänä. 28 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 60 ) Kuntaan on saatu numeerisessa muodossa oleva kaavan pohjakartta (2007) ja tämän hankkeen luonnollisena jatkeena muutetaan myös asemakaava numeeriseen muotoon. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Heinäveden kunnan tekninen lautakunta on 24.4.2007, 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Tässä kaavahankkeessa ovat osallisia: - Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - maanomistajat - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat - rajanaapurit - alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt

Viranomaiset: - Etelä-Savon liitto - Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristövastuualue - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. - Etelä-Savon pelastuslaitos - Savonlinnan maakuntamuseo / Museovirasto Muut : - Heinäveden seurakunta - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy - Alueen teleoperaattorit 29 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti 5.2.2008 Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 14.2.2008 alkaen. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä (www.heinavesi.fi). Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa. Valmisteluaineisto osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (OAS) oli nähtävillä 14.2.2008 alkaen 30 päivän ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Luonnosaineisto oli nähtävillä 20.10. 18.11.2009. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin ovat liitteenä 2. Ehdotusaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Muistutukset oli toimitettava x.x.xxxx mennessä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti:

30 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 2.10.2008 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esille tulivat seuraavat asiat: - Etelä-Savon maakuntakaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavassa on määritelty paikalliskeskusten alue. Kunta itse määrittelee taajaman ulottuvuuden (yleiskaavalla). Heinäveden kunnan osalta maakuntakaavaan ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Voimassa olevassa seutukaavassa on kohtuullisen väljät rajat. Jos ko. asemakaavatyön yhteydessä laajennusalueet menevät seutukaavan taajamatoimintojen tai teollisuustoimintojen aluevarausten ulkopuolelle, on laajennusalueille oltava hyvät perusteet. Jos asemakaava-alue laajenee seutukaavassa osoitettujen rajausten ulkopuolelle, tulee ympäristöministeriöstä hakea poikkeamislupaa seutukaavasta. - Heinäveden kunnan taajaman suunnittelua ei tulisi tehdä pelkästään asemakaavalla, vaan pohjalla tulisi olla yleiskaava. Ympäristökeskus suosittelee myös yleiskaavan laatimista Heinäveden taajama-alueelle. Koko kunnan aluekäyttötarpeet olisi hyvä tutkia yleiskaavalla sekä tehdä vaihtoehtojen tarkastelua ja kehitysvaihtoehtoja. Heinäveden kunnan taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, jolloin asemakaavan laatimisen yhteydessä tarvitaan tarkempaa tarkastelua. Kaavamuutosten suhdetta tulee peilata yleiskaavaan ja löydettävä perustelut sille, miksi mahdollisesti on tarvetta poiketa yleiskaavasta. Asemakaavan vaikutuksissa tarkasteltava mm. kunnallistekniikka, laajennusalueet, ymv. Asemakaavamuutoksissa on mukana isoja asioita (liikenne, asuinalueet), jotka tulisi ratkaista ensin yleiskaavalla. Kunnan tulee harkita uudelleen yleiskaavan laatimista. Kunta harkitsee nykyistä toimeksiantoa ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Tehty toimeksianto Heinäveden kunnan ja Pöyry Environment Oy:n kesken kattaa vain asemakaavan viennin numeeriseen muotoon uudelle pohjakartalle sekä tarvittavat kaavatarkastelut ja kaavan laajentamisalueet (kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa). Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa nykyinen kaava uudelle pohjakartalle. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä tietoa siitä, miten ja missä vaiheessa osalliset voivat kommentoida asemakaavaa. Kaavoituksessa huomioitava ja OAS:n lisättävä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selvitysten osalta on käytävä läpi, onko tarvetta päivitykseen mm. muinaismuistojen ja rakennusinventoinnin osalta sekä laajennusalueiden osalta tarve luontoselvityksille. - Heinäveden kunnasta löytyy aineisto taajama-alueella vapaana olevien tonttien määrästä. Taajamassa sijaitsee joitakin vapaana olevia rakentamattomia tontteja. Osa näistä tonteista on vaikeita rakentaa. Tonttivaranto olisi hyvä käydä läpi (päivittää tieto) mm. asumisen ja teollisuuden osalta. Lisäksi tulisi pohtia, onko taajaman läheisyydessä vapaata aluetta rakentamiseen, minne olisi myös helppo rakentaa. Mahdollinen taajaman laajenemissuunta voisi olla Kerman suunta, jonne on jo osittain rakennettu kunnallistekniikkaa. - Kyseessä olevan Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennustyön ulkopuolelle jätetään yleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet (mm. Kurikkaniemi). Tämän kaavatyön yhteydessä tehdään akuutit kaavamuutokset. Kaa-

valuonnosvaiheessa voi ilmetä vielä uusia, yksityisten maanomistajien taholta tulevia muutostarpeita. - Kermanrannantien osalta tulee harkita, muutetaanko se tämän kaavatyön yhteydessä liikennealueesta kaduksi. Joka tapauksessa Kermanrannantie muuttuu kaduksi vuoden 2010 jälkeen (siirtymäsäännös). - Kaavatöiden, ennen kaikkea kaavan laajennusalueiden yhteydessä on aikatauluun hyvä kiinnittää huomiota jo aivan kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitysten vuoksi. Linnustoselvityksille paras ajankohta on keväällä huhti-toukokuussa, liitooravaselvityksille helmi-maalis-huhtikuussa ja kasvillisuusselvitykselle kesällä. Selvitysraportit toimitetaan ympäristökeskuksen biologille tarkistettavaksi. Kaavaa voidaan laatia luontoselvitysten kanssa samanaikaisesti. - Kaavatyön sivutuotteena syntyy sähköinen ajantasa-asemakaava. Ajantasaasemakaava on hyvä liittää asemakaava-aineistoon liitteeksi, jolloin osallisilla ja viranomaisilla on mahdollisuus verrata olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta. Kaavaselostukseen tulee purkaa auki ainakin kaavamuutoskohteet sekä asemakaavan laajennusalueet. - Mainitut asemakaavan muutos- ja laajennushankkeet voidaan hoitaa voimassa olevan yleiskaavan mukaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laajempi tarkastelualue, sillä kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 31 Asemakaavamuutokset ja laajennukset: 1. Lämpölaitos - Teollisuusalueelle, kortteliin 122 on suunnitteilla uusi varalämpölaitos. Nykyisin alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön kaavamerkinnällä T. Kaavamuutoksen myötä osa tontista muutetaan energiahuollon alueeksi, EN. - Keskustelun yhteydessä ilmeni tarvetta myös toiselle varalämpölaitokselle, jonka sijoituspaikka olisi hyvä olla Kermanrannatien läheisyydessä. Varalämpölaitoksen sijoittaminen asuinalueiden läheisyyteen on hankalaa, sillä valituksia tulee helposti. Varalämpölaitoksen osalta tulee selvittää sen aiheuttamat vaikutukset sekä laskeumat. Varalämpölaitoksen paikkaa selvitellään ja tarvittaessa se huomioidaan asemakaavatyön yhteydessä. 2. Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalue - Heinävedentien ja Kermanrannantien risteys on koettu liikenneturvallisuuden kannalta turvattomaksi risteysalueeksi. Kunnassa on pohdittu mm. olisiko risteykseen mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Kaakkois-Suomen tiepiiri ei ole tutkinut tarkemmin mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymää ko. risteysalueelle. Kaavoituksen yhteydessä on hyvä tutkia myös muita mahdollisuuksia parantaa risteyksen liikenneturvallisuutta. Liikenne risteysalueen läheisyydessä on lisääntynyt. Kaavatyön yhteydessä selvitettävä vanhoista liikennelaskemista paljonko alueen läheisyydessä on liikennettä ja mihin saakka liikenteen ennusteet on ulotettu.

- Keskustelun yhteydessä esille nousi meluselvityksen tekeminen, jolle Heinäveden taajama-alueella olisi arvetta. 32 3. Entinen neuvola - Entinen neuvolan rakennus on myyty yksityiselle henkilölle. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen yhteydessä selvitetään/ratkaistaan neuvolan rakennuksen uusi käyttötarkoitus. 4. Koulu (uusi ja vanha) - Uusi koulu on tarkoitus rakentaa kortteliin 47 ja suunnittelu on käynnissä. Koulun asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee huomioida liikenneturvallisuus koulun alueella sekä sen läheisyydessä. Entiselle koulurakennukselle ei ole vielä keksitty uutta käyttöä. Vuoden loppuun mennessä selvinnee mitä ko. rakennukseen voisi sijoittaa. Liikennejärjestelyt lienevät mietittävä kohta, jos alueelle sijoittuu esimerkiksi liikerakennuksia, tms. 5. Kirkontaus/Kermanranta - Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan asuinalueen osalta asemakaava tarkistetaan ja päivitetään. Voimassa olevassa asemakaavassa osa tonteista on rakentamattomaksi kelpaamattomia (suuret korkeuserot). 6. Venesatama - Heinäveden venesataman läheisyydessä tarkoituksena on ottaa asemakaavaan mukaan muutama jo olemassa omakotitalotontti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa venesataman läheisyyteen matkailua palvelevaa rakentamista. Keskusteluja on käyty myös uimahallin rakentamisesta venesataman läheisyyteen, mutta se lienee vielä haave tässä vaiheessa. Vireillä on myös matkailun kehittämishanke, joka tulee huomioida asemakaavaa laadittaessa. 7. Asemakaavan laajennusalueet - Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet kuntaan maa-alueita, joille haluaisivat laajentaa kirkonkylän asemakaavaa (Kurikkaniemi, Knuutila). Laajennusalueille olisi halukkuutta sijoittaa omakotitalotontteja. - Kurikkaniemi on seutukaavassa osoitettu Ares- alueeksi. Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakentaminen tulisi suunnata ensin taajamatoimintojen alueeksi osoitetuille alueille ja vasta sitten Ares- alueille. Kurikkaniemen alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavan pohjakarttaa, eikä se kuulu sovittuun toimeksiantoon. Asemakaavatyössä pysytään toimeksiannon sisällä. Asemakaava-alueen laajentaminen yksittäisten kiinteistöjen osalta Kirkkotien länsipuolella, Knuutilan alueella onnistunee, sillä pohjakartta ko. kiinteistöjen osalta on lähes valmis. - Uusien asuinalueiden osoittaminen asemakaava-alueen rajojen ulkopuolelle onnistunee, suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että laajennusalueet sijoittuvat maakuntakaava/seutukaavan taajamatoimintojen rajausten sisäpuolelle. Asemakaa-