Mitä lapsesi puuhaa netissä? Kaupungintalon remontti valmistuu kevääksi. Ylös, ulos ja lenkille. Henkilöstöasioita.

Samankaltaiset tiedostot
Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Saa mitä haluat -valmennus

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Miten jaksamme työelämässä?

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Terveyden edistämisen ohjelma

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa


Erkki Moisander

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Pienten lasten kerho Tiukuset

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Ammattiosaajan työkykypassi

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Hyvinvoiva Kouvola. rakennetaan yhdessä! OVI-tiimi. Asukas Areena. Omahoito Ohjaamo VAIKUTA. IkäJelppi OSALLISTU VOI HYVIN

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Transkriptio:

1 2008 Henkilöstöasioita Ylös, ulos ja lenkille Porin kaupungin Terve!- hyvinvointikampanja haastaa kaikki työntekijät liikkumaan ja huolehtimaan itsestään. Hyvä fyysinen kunto ja työkaverit auttavat jaksamaan töissä. s. 3 7 Toimittaja tutkii Mitä lapsesi puuhaa netissä? Nuoret irkkaa, mesettää ja koodaa. He ottavat IHQ:ja kuvia galtsuun ja ostavat huonekaluja Habbo-hotelliin. Moni kasvattaja tuntee olevansa hukassa nettitermien viidakossa. s. 9 Rakennustyömaalta Kaupungintalon remontti valmistuu kevääksi Kunnallisneuvos Robert Junneliuksen entistä yksityispalatsia, Porin kaupungintaloa, on ollut restauroimassa maamme parhaat ammattilaiset. s. 15

2 Pääkirjoitus Terve terve! Kaupunginjohtaja vaellusretkellä La Palman saarella Espanjassa. Miten työssä käyvä ihminen voisi lisätä elämänlaatuaan, aloittaa liikunnan ja syödä terveellisesti? Aloittaisin tämän aiheen käsittelyn perustelemalla, miksi. Me suomalaiset elämme historiamme parasta aikaa aineellisen hyvinvoinnin suhteen, hintana on valitettavan usein huonontunut fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Lihavuus on noussut länsimaisissa yhteiskunnissa terveyden suurimmaksi uhaksi ja saira- uksien aiheuttajaksi. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa miehistä oli ylipainoisia 50 % ja naisista 38 %. Vyötärölihavuutta oli 69 prosentilla miehistä ja 76 prosentilla naisista. Sokeritautia löytyi miehistä 16 prosentilla ja naisista 11 prosentilla. Sokeritauti on lisääntynyt ja syynä sen yleistymiseen pidetään väestön ikääntymisen ohella ylipainon ja lihavuuden lisääntymistä. Tämän kehityksen taustalla ovat ruokatottumusten muutokset sekä työ- ja arkiliikunnan väheneminen toisin sanoen nykyajan nautintoja ja mukavuutta korostava elämäntapa. Mitäpä hoidoksi? Entinen lääkäri antoi yksinkertaisen ohjeen: Syö vähemmän ja liiku enemmän. Tämä ohje sisältää edelleenkin kaiken tarvittavan. Helpommin sanottu kuin tehty. Etenkin näin kevään kynnyksellä sanoma- ja aikakauslehdet pursuavat erilaisia ruokavalioita kesävartalon hankkimiseen. Tutkimusten mukaan pitkäaikaistulokset ovat masentavan huonoja. Usein nopean laihtumisen jälkeen paino palautuu nopeasti ennalleen ja usein jopa lähtöpainon yläpuolelle. Toistuvasta painonpudotuksesta voi olla jopa terveydellistä haittaa. Pysyvään painonpudotukseen ja painonhallintaan ei ole hyvää patenttikeinoa. Ruokarytmin tulisi olla säännöllinen. Aterioiden sisältöön tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan syömme päivittäin saman määrän ruokaa riippumatta sen energiatiheydestä. Jos laitamme lautaselle runsaammin kasviksia, syömme saman määrän saaden vähemmän energiaa ja luultavasti enemmän vitamiineja ja suoja-aineita. Alkoholijuomat sisältävät runsaasti energiaa, joten kaljan ja lonkeron jättäminen väliin edesauttaa painonhallintaa. Liikunnan lisäämiseen on monia malleja. UKK-instituutissa Tampereella on kehitetty liikuntapiirakka terveysliikunnan malliksi. Täsmä- eli kuntoliikuntaa pitäisi tehdä 2 3 tuntia viikossa ja perusliikuntaa 3 4 tuntia viikossa. Kuntoliikuntaa voi olla kävely, hölkkä, hiihto, tanssi, kuntosali ja mikä tahansa liikunta, joka nostaa pulssia ja hien pintaan. Perusliikuntaa voi olla mikä tahansa arki-, hyöty- tai työmatkaliikunta. Liikunnan tulee luonnollisesti tuottaa mielihyvää ja kukin voi valita itselleen sopivan liikuntamuodon mieltymyksiensä mukaan. Liikuntasuosituksia on monia, yksinkertaisin ohje kehottaa liikkumaan vähintään reilut puoli tuntia päivässä tai hankkimaan askelmittarin ja kävelemään siihen päivittäin 8000 10000 askelta. Helpoiten liikuntaa voi lisätä tekemällä yksinkertaisia valintoja: hissin sijaan voi nousta portaita, polkupyörän selkään voi istahtaa auton sijasta lyhyillä matkoilla. Pysyvä elämäntapamuutos syömisen ja liikunnan suhteen vaatii sitkeyttä ja hyvää motivaatiota. Usein joutuu ensin arvioimaan elämänsä kokonaisuuden. Ottaako aikaa itselleen, perheelleen vai haluaako lentää stressaantuneena uraohjuksena? Onko halukas panostamaan vapaa-aikana liikuntaan ja esimerkiksi television katsomisen sijaan menemään lenkille? Usein tarvitaan pieniä muutoksia, joilla saadaan pitkällä aikajänteellä huomattavia tuloksia. Keskivartalolihavalla jo muutaman kilon painonpudotuksella saadaan selkeitä terveyshyötyjä. Tietoa terveemmästä elämästä on saatavilla runsaasti. Oman elämänsä ennusteen voi itse testata verkossa Elämä pelissä ohjelman kautta. Sieltä löytyy myös runsaasti tutkittua tietoa liikuntaan ja painonhallintaan. Pohjimmiltaan kyse on valinnoista, joita yhteiskunta ja yksittäiset ihmiset tekevät. Jos nautinnot ja kaikenlainen mukavuus ovat tavoitteemme, seuraa siitä usein lihavuus ja velttous. Pieni asketismi, oman ruumiin kohtuullinen rasittaminen ja nautintojen hallitseminen tuottavat useimmille terveyttä ja mielihyvää. On omissa käsissämme, haluammeko olla sohvaperunoita vai jotain muuta. Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Arvoisa Porin kaupungin palveluksessa oleva! Porin kaupunki viettää syntymäpäiväänsä lauantaina 8. maaliskuuta. Olet palveluksessa yhteisössä, joka juhlii nyt 450 vuottaan. Kun Porin juuret käytännössä ovat vielä pidemmällä menneisyydessä,on perusteltua sanoa, että annat työpanoksesi historialliselle yhteisölle. Suomessa 450 vuotta on pitkä aika. Ylväs historia saattaa olla kaukana päivittäisestä puurtamisestasi. Useimmilla meillä ovat mielessä työn tuomat vaatimukset, jaksamisen kanssa on vaikeuksia ja palkkakin saisi olla parempi. Historia ja työnantajan syntymäpäivä eivät ole ensimmäisinä mielessä. Kaupungin palveluksessa olevat ja kaikki porilaiset ovat ansainneet vuoden, jolloin on tarjolla myös sirkushuveja, ei pelkkää puurtamista. Poria kannattaa juhlia. Olemme korkeapaineella valmistelleet juhlavuoden ensimmäistä näytöstä, juhlaviikkoa ja sen keskellä olevaa juhlapäivää. Tapah- tumien järjestelyissä on mukana tuhansia porilaisia ja naapurikuntien ihmisiä. Sinä ja sinun läheisesi vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla järjestäjien ahkeruuteen osallistumalla tilaisuuksiin. Jos olet aiemmin arkaillut mennä Pori Sinfoniettan konserttiin, tee se 7. maaliskuuta. Seuraavana päivänä olet tervetullut museon korkeatasoiseen Juhana herttua näyttelyyn. Samana lauantaina avataan porilaisten ikuisen suosikkikohteen kaupunginkirjaston näyttely. Kauppatorilla ja kävelykadulla juhlitaan kumpanakin päivänä. Huikea kulttuuritarjonta jatkuu koko seuraavan viikon. Vastaavaa ei ole Porissa ollut koskaan, ei edes hyvin järjestetyillä 400-vuotispäivillä vuonna 1958. Tutustu ohjelmaan, tule mukaan ja houkuttele muitakin! Uskon, että selviydymme juhlavuodestamme hyvin. Silloin tällöin epäilty porilaisten sidonnaisuus omaan kotiseutuun vahvistuu. Olemme ajatelleet paljon kaikkein nuorimpia tilaisuuksia, konsertteja, kuvateos, peli ja kaikki se, mihin he voivat osallistua omien vanhempiensa kanssa. Viimeisten kuukausien aikana monet jo ikääntyneet ovat muistelleet lämmöllä vuoden 1958 juhlia. Luotan siihen, että tästä vuodesta jää vahvat muistikuvat monille päiväkotien ja peruskoulun oppilaille. Yhteisen tuntemuksen voinee kiteyttää sanoilla minä olen porilainen! Sen lisäksi, että toivon teidän olevan innokkaasti mukana juhlaviikolla, muistutan kesän viihdekonsertista. Keskiviikkona 16. heinäkuuta on tilaisuus kuulla ilmaiseksi mukavaa musiikkia, ja tehdä perheen, ja koko suvunkin voimin porilainen piknik Kirjurinluodolla. Juhlilla tavataan Tapio Furuholm

3 Henkilöstöasioita Joukolla parantamaan työhyvinvointia Mistä kilot tulevat, miten ne lähtevät? Ruoka-aineiden energiapitoisuuksia (kcal/100 g) Terve!-kampanja käynnistettiin alkuvuodesta työhyvinvoinnin lisäämiseksi, jokaisen elämäntapojen parantamiseksi ja oman terveyden ylläpitämiseksi. Työhyvinvointi muodostuu mielekkäästä työstä, osaamisesta ja työssä onnistumisen tunteista, fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä, arvostavasta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta, työyhteisön hyvästä hengestä ja yhteistyöstä sekä toimivasta työympäristöstä. Vastaa terveyskyselyyn ja vaikuta Kokonaisuutta kuvaa professori Juhani Ilmarisen hyvän työkyvyn talomalli. Terveys on työntekijän toimintakyvyn perusta. Ammatillisen osaamisen lisäksi asenteet työhön ja motivaatio ovat niitä elementtejä, joista työntekijä huolehtii ja on vastuussa. Työolot sisältöineen, vaatimuksineen ja työn johtamiseen ja organisointiin liittyvine tekijöineen ovat työnantajan vastuulla. Kävelemällä kuntoon Terve!-kampanjalla herätetään työntekijöiden kiinnostusta työhyvinvoinnin osatekijöihin. Erityisesti kannustetaan lähtemään liikkeelle aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vähäinenkin liikunta tai sen lisääminen ovat hyväksi keholle ja mielelle. Kampanjoimme sen puolesta, että työssä jaksetaan ja viih- dytään. Hyvinvoivat työpaikat tuottavat tulosta. Jokaiseen työntekijään vetoamme kunkin elämäntapojen parantamiseksi ja oman terveyden ylläpitämiseksi. Kattava teema on: kävele vuoden aikana Roomaan. Kampanjan aikana järjestetään tilaisuuksia, tempauksia ja koulutusta sekä työhyvinvoinnista että liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkityksestä. Kaikki voivat lähteä mukaan omalla panoksellaan, haastamalla työkavereita ja työyhteisöjä. Kampanjasta tiedotetaan intranet Rummussa ja jokaisen työpaikan ilmoitustaululla. Kaikille työtekijöille jaetaan kuntokortti, johon merkitään viikoittaiset liikuntasuoritukset. Vähintään kolme viikkomerkintää saaneiden ja kuntokortin palauttaneiden kesken arvotaan loppuvuodesta Rooman matka ja muita palkintoja. Porissa on paljon mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Käytä hyväksesi kaupungin ja erilaisten järjestöjen ja seurojen järjestämät tilaisuudet. Ole hyvä työkaveri ja anna oma panoksesi paremman työyhteisön puolesta. Teksti Helena Metsälä henkilöstöpäällikkö ruislimppu 194 ranskanleipä 222 viineri 526 pulla 321 keitetty pasta 108 keitetty riisi 119 keitetty peruna 72 ranskalaiset perunat 243 perunalastut 531 tomaatti 18 kurkku 9 paprika 28 mustikka 32 mansikka 36 päärynä 38 omena 37 rasvaton maito 34 kulutusmaito 68 kermajäätelö 201 raejuusto 97 sinihomejuusto 375 Kampanjan alussa ja lopussa tehdään henkilöstölle kysely, jossa parilla kysymyksellä sivutaan työssä viihtymistä, liikuntatottumuksia ja elämäntapoja. Vastaa ja auta meitä muodostamaan kuva kaupungin henkilöstön voinnista. Vastaamalla voit myös omalta osaltasi vaikuttaa siihen, miten työhyvinvoinnin osa-alueita jatkossa painotetaan ja millaista toimintaa suunnitellaan. Terve!-kyselyyn voit vastata Rummussa > henkilöstöpalvelut > työhyvinvointi > TERVE!-hyvinvointikampanja. Kyselylomake palautetaan henkilöstöpalveluihin Tuuli Leppimäelle joko postitse tai sähköpostitse. Tarkemmat ohjeet kyselykaavakkeessa. Kuva Eveliina Tuomisaari 5A, Toejoen koulu kaakao 391 limsa 38 siideri 48 keskiolut 34 punaviini 70 konjakki 229 Kalorien kulutus 75 kg painavalla henkilöllä 30 minuutissa portaiden nousu 338 hiihto 317 pyöräily 315 polttopuun hakkuu 238 hölkkä 238 uinti 237 kevyt aerobic 218 tanssi 218 kotisiivous 178 reipas kävely koiran kanssa 178 jooga 158 painonnosto 119 rento lentopallopeli 118 TV:n katselu 30 Huolestuttavia lööppejä ja tutkimustuloksia Näin alkuvuodesta ei oikein löydy sellaista painotuotetta, jossa ei käsiteltäisi liikuntaa ja painonhallintaa ja annettaisi neuvoja ja ohjeita vireämmän ja kevyemmän huomisen varalle. Naistenlehtiä en niinkään ehdi seurata, mutta lööpit näyttävät alkuvuodesta tarjoavan samaa viestiä. Työpöydälleni tulleista lehdistä kahdessa satunnaisesti valitussa viestit ovat samoja. Talouselämä referoi tutkimuksia, joiden mukaan työssäkäyvien suomalaisten kunto on huonompi kuin koskaan ja heikkenee vuosi vuodelta. Huolestuttava tutkimustulos on mm. se, että toimistotyöntekijä jaksaa töissä vain kuusi tuntia päivässä. Kun ei jaksa, niin päivän päätteeksi keho tuntuu vaativan lepoa, vaikka oikea lääke olisi hapenottokykyä parantava liikunta. Siis sohvalta ylös, ulos ja lenkille! Mukaan Euroopan laajuiseen terveyskampanjaan Asia on vakava ja huoli yleinen ja yhteinen. Työterveyslaitos on vastaa Suomessa Euroopan laajuinen työpaikan terveyden edistämisen kampanjasta Move Europe. Move Europe kampanja keskittyy niihin tekijöihin, joilla tiedetään tutkitusti olevan näyttöä sairastavuuden kannalta. Näitä ovat tupakointi, ruoka, liikunta ja stressi. Henkilöstöpalvelut on ilmoittautunut mukaan kampanjaan. Sen tavoitteet ovat yhteneväiset Terve!-kampanjamme kanssa. Lue Move Europe kampanjanjasta lisää www.ttl.fi/moveeurope. Teksti Helena Metsälä henkilöstöpäällikkö Wanted Liikkujat, laihduttajat ja muut ilmoittautukaa! Sinä innokas liikunnan harrastaja tai juuri asiaan syttynyt, painonpudottaja, tupakanpolton lopettanut tai alkoholin käyttöä tietoisesti vähentänyt pidä päiväkirjaa kokemuksistasi ja jaa ne meidän kanssa! Voit kirjoittaa kokemuksistasi seuraaviin Karhunpalvelus-lehtiin. Voit raportoida edistymisestäsi myös Rummussa tai lähettää kertomuksesi henkilöstöpalveluiden käyttöön. Innosta esimerkilläsi muita terveellisempien elämäntapojen pariin! Yhteydenotot sähköpostilla karhunpalvelus@pori.fi

4 Henkilöstöasioita Juoksuohjelmalla pääset lenkkeilyn makuun Liikkumiseen ja erityisesti lenkkeilyyn hurahtanut lääkäri Samu Suominen on mukana Terve!- kampanjassa innostamassa kaupungin työntekijöitä juoksemisen pariin. Maratonkoulun jäsenenä, aktiiviliikkujana ja lääkärinä Suomisella on antaa hyviä vinkkejä uusille lajin harrastajille. Hän on luvannut tehdä halukkaille henkilökohtaisen juoksuohjelman. Juoksukoulun vetäjäksi tai personal traineriksi hän ei ajan puutteen vuoksi kuitenkaan lupaa ryhtyä. Suominen suosittelee, että juokseminen aloitettaisiin oman kunnon mukaan pikkuhiljaa. Näin vältytään ikäviltä rasitusvammoilta ja säilytetään liikkumisen ilo. Kymmenen kilometrin juoksulenkin sijasta on hyvä aloittaa kevyellä hölkällä tai sauvakävelyllä. Kaverin kanssa toisiaan tsempaten Suomisella on itsellään kilpailukokemusta kahdelta maratonilta, Tukholmasta ja Helsingistä. Hän kehottaakin kokeilemaan ryhmässä juoksemista. Se motivoi aivan eri tavalla kuin yksin puurtaminen. Meillä on 5 10 ihmisen ryhmä, jossa kaikki ovat juosseet maratonin. Juoksen viikossa 3 4 kertaa, joista vähintään yksi on yhteislenkki. Juoksemme vuorotellen peruslenkkiä, nopeaa ja pitkää. Näin talvisin pitkä lenkki on 23 km, keväällä 30 33 km, Suominen kertoo. Alkuun ei ole kuitenkaan tarkoitus juosta matkaa vaan aikaa. Aloittelijalle hyvä etenemistahti on puolesta tunnista tuntiin kestävä lenkki kolmesti viikossa. Syksyllä on tarkoitus järjestää juoksuharrastuksen aloittaneille kaupungin työntekijöille jonkinlainen kilpailutapahtuma, joka mahdollisesti sisällytetään Yyterin Piikkiin. Suominen on valmis järjestämään innostuneimmille juoksijoille vuoden mittaan pari kuntotestiä. Hän itse seuraa edistymistään kahden kuukauden välein tehtävällä kuntotestillä Oikea syke ja asenne ratkaisevat Kynnys lenkkitossujen jalkaan laittamiseen on korkea huonolla säällä, mutta lenkin jälkeinen hyvä olo palkitsee. Kunnon jalkineet sekä vaihtuvat reitit ja maisemat tekevät juoksemisesta miellyttävää. Suosittelen, että kaikilla olisi sykemittari. Moni juoksee liian kovalla sykkeellä. En suosittele kenellekään aloittelijalle 160 ylittämistä. Ideaali juoksusyke on 140 150 +/- 10 silloin kunto nousee, muttei tule ylirasitusta, Samu Suominen opastaa. Nestetankkausta ei tarvita, jos juoksee alle 20 kilometrin lenkkiä. Kesäkuumalla on eri asia, tosin silloinkin terve ihminen pystyy juoksemaan kymmenen kilometriä ilman, että kuivuu. Vatsa täynnä ei kannata juoksulenkille lähteä. Ateriaa on hyvä sulatella tunti kaksi ennen urheilusuoritusta. Tuhdin lounaan sijasta Suominen suosittelee syömään pieniä määriä pitkin päivää. Krapulassa ei pidä juosta. Siitä ei ole mitään hyötyä kuntoa se ei nosta. Siitä tulee vain henkisesti parempi olo, Suominen muistuttaa. Isomäen lenkkeilymaastot ovat tuttuja juoksua harrastavalle Samu Suomiselle. Juoksuohjelman tekoon tarvittavat tiedot l ikä l pituus ja paino l arvio omasta peruskunnosta l mahdolliset sairaudet ja lääkitys l pisin pysähtymättä juostu matka ja siihen kulunut aika l omat juoksutavoitteet Yhteydenotot sähköpostilla samu.suominen@pori.fi Teksti ja kuva Virpi Laiho Väsymätön aktiiviliikkuja taitaa monta lajia 1960-luvun lopun lyseolaisena harrastin musiikin ohella tavanomaisten seurajoukkuepelien lisäksi hiihtoa ja uintia. Koululiikunta antoi hyvät valmiudet aikuisliikuntaan. Yliopistoaikana 1970-luvun Oulussa liikuntatarjonta oli erinomainen. Aloitin lenkkeilyn, vesipallon, kuntopiirin, sählyn, suunnistuksen ja pelasin jalka- ja koripalloa jälkimmäistä sarjatasolla. Pekka Satomaa taittaa työmatkat polkupyörällä. kuva Virpi Laiho Osallistuin jopa yliopiston uinti- ja maastojuoksukilpailuihin. Peruskestävyydeltäni aloin erottua ikäisistäni. Myös ympärivuotinen työmatkapyöräily alkoi Oulussa. Uusia lajeja tuttujen harrastusten rinnalle Työuran alkuvaiheessa vuonna 1980 palasin Poriin. Salikuntoilu, uinti ja jäällä tapahtuva palloilu jäivät vähitellen pois työsidonnaisuuden ja perheen kasvun takia. Liikunta oli silti monipuolista: lenkkeilyä, juoksutapahtumia, hiihtotapahtumia ja uutena lajina tennis kilpatasollakin. Viime vuosina olen harrastanut myös melontaa ja pyöräretkeilyä Suomessa sekä etelän lomilla. Kotiruokavalio on ollut maistuvaa ja terveellistä, välimerentyyppistä. Työlounaat olen kyllä kuitannut sämpylä- tai jopa pullakahvilla. Säännöllinen liikunta pitää terveenä Ikä ja kilpaurheiluvammat rajoittavat lajikohtaista harrastusmäärää. Mukana ovat edelleen polkupyöräily, suunnistus, melonta, lähes päivittäinen kun- tolenkkeily tai hiihto, tennis ja koripallokin, metsäretkeily ja uinti sekä koiran ulkoilutus. Liikunta on varmasti auttanut ruuan, juoman ja makeisten persouden aiheuttamien painoongelmien, verenpaineen ja sokeriaineenvaihdunnan sukuun liittyvien ongelmien välttämisessä. Se on vähentänyt sairauslomia sekä auttanut jaksamaan istua työssä muita pitempään. Ota vastuu omasta terveydestäsi Yhteiskunnan hyvinvoinnin ja motorisoitumisen mukanaan tuoma liikunnan riittämättömyys ja paino-ongelmat niihin liittyvine kansansairauksineen ja henkistä hyvinvointia heikentävine vaikutuksineen ovat kansanterveyden keskeisin ongelma. Avain on, että tiedostaa oman vastuunsa terveydestään ja motivoituu toimimaan sen mukaan, pysyvästi. Porkkanana on, että jaksaa paremmin työssä ja vapaa-aikana sekä voi terveyttä vaarantamatta joskus sortua epäterveelliseenkin menoon. Terveysjohtajan liikuntavinkit l ota kotiväkeä tai kavereita mukaan liikkumaan l ei rehkimistä verenmaku suussa, mutta hengästyä kuuluu ja hikoilla l vähintään puoli tuntia kerrallaan, mieluummin lähes päivittäin l jaloin suoritettavassa liikunnassa hyvät tärinävaimennetut jalkineet l työmatkat ja asiointi ilman autoa, jos mahdollista l motivaatiota liikuntatapahtumatavoitteesta l karsi muista harrastuksista, älä liikunnasta l terveys ei vaadi totaalikieltäytymistä herkuista ja nautintoaineista vaan kohtuullisuutta Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen ja paino-ongelmien vähentäminen elintapasairauksien estämiseksi on otettu hallintokuntien ja kuntien yhteistyön erityistavoitteeksi. Viran puolesta olisi miellyttävämpää neuvoa porilaisia liikunnassa kuin yrittää hoitaa elintavoista johtuvia verisuonisairauksia. Teksti Pekka Satomaa terveysjohtaja

5 Henkilöstöasioita Vapaa-aikavirasto tukee kaikkien kaupunkilaisten liikkumista Vapaa-aikaviraston koko työsarka voidaan jakaa kolmeen osaan: liikuntaan, nuorisotyöhön ja Yyterin asioihin. Liikuntaan sisältyy liikuntapaikat, liikunnan edistämistyö ja järjestöyhteistyö. Vapaa-aikaviraston tavoite on lisätä liikunnan harrastamista ja muuta terveyttä edistävää fyysistä aktiivisuutta luomalla porilaisille hyviä liikuntaedellytyksiä. Jos virasto onnistuu työssään, yhä useampi porilainen liikkuu ja ylläpitää terveyttään ja toimintakykyään. Liikuntaympäristöstä huolehtiminen Liikuntapaikat ovat keskeinen osa liikuntaedellytyksiä. Nykyään puhutaan liikuntapaikkojen sijasta liikuntaympäristöstä. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä ympäristöjä, joissa kuntalaiset voivat liikkua tai olla muutoin fyysisesti aktiivisia. Vapaa-aikatoimelta kysellään usein, mitä liikuntapaikkoja aiotaan rakentaa. Tuttuja, julkisuudessa esillä olleita asioita ovat keskustan uimahallikysymys, Ässien jäähallihanke, Karhuhallin keinonurmen uusiminen ja urheilukeskuksen ympärivuotinen keinonurmikenttä. Tulevia linjauksia ovat lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, luonnonnurmikenttien muuttaminen keinonurmiksi ja talviliikuntalajien uudet järjestelyt. Mikäli talvet muuttuvat pysyvästi leudoiksi, tultaneen kymmenien luonnonjäiden sijasta siirtymään muutamaan alueelliseen tekojäärataan. Liikunnan edistäminen ja ohjaaminen Vapaa-aikatoimi ja henkilöstöosasto ovat aikanaan sopineet liikunnanohjauksen työjaosta niin, että vapaa-aikavirasto suuntaa tarjontansa koko kaupungin väestölle. Erityisesti kaupungin henkilöstölle räätälöidyt ohjelmat hoitaa henkilöstöosasto. Vapaa-aikaviraston tämän kevään aikuisille suunnatussa ohjelmassa ovat niska-hartiajumppa, kiinteytyksen alkeet, vesijumppa sekä aikuisten uintitekniikkakursseja. Naiset säntäävät kevätkirmaukseen 4.5. ja askelmerkit haetaan kirmauksen harjoituksissa 13.4. Kävelytestipäivä on 19.3. Näistä toiminnoista löytyy lisätietoa jokaiseen kotiin tammikuussa jaetusta Liikuntaa ja nuorisotoimintaa lehdestä. Lehti on luettavissa myös vapaa-aikatoimen internetsivujen ajankohtaista-palstalla. Vapaa-aikatoimi sovittaa ohjauksensa yhteen urheiluseurojen ja liikunta-alan yrittäjien toiminnan kanssa. Virasto ei järjestä kilpailevaa toimintaa muiden kanssa. Vapaa-aikatoimen ohjausryhmät on tarkoitettu starttikursseiksi, joista yhden tai kahden kauden jälkeen siirrytään jatkamaan seurojen, kuntosalien tai kansalaisopistojen ryhmiin. Yhteistyö ei ole ainoastaan päällekkäisen toiminnan välttelyä, vaan myös toisten toiminnan tukemista. Tästä hyvä esimerkki on Megajumppapäivä, jolloin Luonnonjääkentillä ei enää tulevaisuudessa luistella, mikäli talvet muuttuvat pysyvästi leudoiksi. Kuva Virpi Laiho naisvoimisteluseurat ja yksityiset salit esittelevät jumppatarjontaansa urheilutalolla. Nuoret painopisteenä Porin liikunnan edistämistyö on kohdistunut viimeiset vuodet erityisesti lapsiin ja nuoriin. Viitisen vuotta sitten käynnistetty Liikuntatakuu-ohjelman tavoitteena on saada kaikki uudet porilaissukupolvet liikkumaan terveytensä, kehittymisensä ja kasvunsa kannalta riittävästi. Ensimmäisen vaiheen aikana laitettiin erityisesti päivähoidon, neuvoloiden ja uimaopetuksen osuutta kuntoon. Seuraavien vuosien aikana kohderyhmänä ovat erityisesti alakouluikäiset. Suositusten mukaan alakoululaisen pitäisi liikkua pari tuntia päivässä. Toinen tunti pitäisi saada kerättyä kouluun liittyvistä liikuntatuokioista, toinen vapaa-aikana. Liikuntatakuun ideana on turvata tietyt liikuntamahdollisuudet koko ikäluokalle tai ylipäätän mahdollisimman suurille lasten ja nuorten ryhmille. Liikuntaa yhteistyöllä Liikunnan edistäminen nykyyhteiskunnassa ei enää onnistu yhden ammattiviraston toimesta. Kuten aiemmin todettiin, urheilun sijasta puhutaan liikunnasta ja vieläkin laajemmin fyysisestä aktiivisuudesta. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Liikuntatakuu on hyvä esimerkki yhteistyöstä. Kaupungin hallinnonaloista mukana toiminnassa ovat vapaa-aikatoimen lisäksi terveys-, koulu- sosiaali-, puisto- ja ympäristötoimet, liikennesuunnittelu, lastenkulttuuri ja tietysti koko joukko kolmannen sektorin toimijoita. Kaupungin henkilöstön liikunnan aktivoimiseksi uusia yhteistyökuvioita kaavaillaan henkilöstöosaston, sen yhteistyökumppaneiden ja vapaa-aikatoimen kesken. Toimijoita ja yhteistyötä on siis paljon. Jokaisen kuntalaisen tai kaupungin työntekijän on kuitenkin lopuksi itse lyötävä sinetti kaikille ponnistuksille ja yhteistyölle eli lähdettävä liikkeelle. Teksti Kimmo Rinne Löydä mieleisesi liikuntaharrastus KEVÄÄN 2008 LIIKUNTALUKKARI Niska- ja hartiajumppa ma 14.1. 12.5. klo 16.30 17.30 Vesijumppa ma 14.1. 12.5. klo 18.30 19.30 nuorisotalo/peilisali, ohjaajana Sari Rintala Meri-Porin uimahalli, ohjaajina Aila Lautamäki ja Raija Multanen Naisten ja miesten kuntosali ma 14.1. 12.5. klo 17.30 19.30 Meri-Porin uimahalli/kuntosali Naisten jumppa ti 15.1. 13.5. klo 16.15 17.00 Herralahden koulu Latinomusiikin tahtiin ke 16.1. 14.5. klo 17.00 18.00 nuorisotalon alasali Ohjattu sauvakävely + uinti ja sauna ke 16.1. 14.5. klo 17.30-19.00 Selkäjumppa to 17.1. 15.5. klo 16.15 17.00 Avantouinti ti ja to kaikille klo 15.00 20.00 la kaikille klo 12.00 15.00 Lähtö Porin maauimalan edestä urheilutalo/palloilusali 1, ohjaajana Sari Rintala Yyterin leirintäalue / saunarakennus (á 2 ) Kirjurinluodon puistojumppa on suosittu kesäharrastus. Lisäksi Porin kaupungilla on sopimus kahdeksan paikallisen kuntosalin kanssa ajalle 14.1. 21.5.2008. Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: salille tullessasi esität henkilökorttisi kassalla ja merkitset salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärän, nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet. Kuntosali perii kertamaksusta kaksi euroa ylittävän osuuden. Lisätietoja Rummussa > henkilöstöpalvelut > virkistyspalvelut > myötätuuli.

6 Henkilöstöasioita Terveys ja hyvät vuorovaikutustaidot pitävät yllä työkykyä Psykoanalyysin oppi-isän Sigmund Freudin mukaan terveys on kykyä tehdä työtä ja rakastaa. Työ on ihmiselle nykysuomessakin tärkeä asia; usein se tärkein, heti perheen ja läheisten jälkeen. Lähes poikkeuksetta työelämän lähdetään sillä ajatuksella, että siellä saadaan toimeentulon lisäksi jotain hyvää ja merkittävää aikaiseksi. Eläke Varman professori Sakari Tolalta kysyttiin, keitä ovat ne ihmiset, jotka jatkavat työssä vielä eläkeiän jälkeenkin, hän yllättäen vastasi: ne, joiden työtä arvostetaan. Se oli ensimmäinen ja tärkein tekijä, vasta toisella sijalla oli hyvä terveys ja toimintakyky. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa Tupakointi on todellinen riskitekijä, ei ainoastaan keuhkosyöpäriskin ja keuhkoahtaumatautiriskin takia, vaan ihan jokapäiväisessä työelämässä. Tupakoijilla on keuhkoputkissa krooninen ärsytystila, joka aikaansaa sen, että flunssan, poskiontelo- keuhkoputkentulehdusten aiheuttajavirukset ja bakteerit löytävät sieltä otollisen maaperän. Kokenut lääkäri tunnistaa nuoremman tupakoijan bronkiittiyskän ja ikääntyvän vinkuvan, kuivahkon köhän. Näitä tauteja ei juuri esiinny niillä, jotka eivät tupakoi. Tupakanpolton lopettamisesta on aina hyötyä, myös pitkään tupakoineille. Painonpudotus nostaa vireystasoa Ylipainon kivuliaat seuraukset polvi- ja lonkkanivelille ja alaselälle näkyvät lääkärin vastaanotolla. Ylipainoa seuraa usein ikää myöten diabetes hankaline komplikaatioineen. Kun potilas saa painon hallintaansa, hän huomaa, miten moneen harmilliseen vaivaan ja terveysongelmaan siitä on myönteisiä seurannaisvaikutuksia. Painonpudotus näkyy heti lisääntyneenä jaksamisena. Eroon krapulaaamuista Kaikilla meillä on lähipiirissään surullisia esimerkkejä siitä, mitä liiallinen alkoholinkäyttö merkitsee ihmiselle. Se saattaa viedä nopeasti työkyvyn ja muunkin elämän raiteiltaan. Jos omaan elämään kuuluu alkoholinkäyttö, kannattaa miettiä, onko se kohtuuden mukaista. Päihdeasioista keskustellaan Terve!-kampanjan aikana työterveysasemalla kaikkien terveystarkastusten yhteydessä. On hyvä huolehtia myös työtoveristaan. Jos huomaa alkoholiongelman, siihen puuttuminen on merkki välittämisestä. Liikunnasta virkeyttä jokaiseen päivään Liikunta vaikuttaa lähes kaikkiin elimistömme osiin: sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, luihin, rasvajakaumaan, aineenvaihduntaan ja aivotoimintaan. Liikunnan ei pitäisi olla mitään erityistä ylimääräistä toimintaa, vaan sen pitäisi kuulua jokapäiväiseen elämäämme aamusta iltaan. Meille on evoluution saatossa kehittynyt monenlaista fyysistä aktiviteettia kuten vaellusta ja ruoan keräilyä tukeva keho ja aineenvaihdunta. Kehomme ei ole sopeutunut passiiviseen elämänmuotoon, minkä elinympäristömme nykyään sallii. Katsotaankin, että suuret kansansairautemme, verenpainetauti, aikuisiän diabetes ja ylipaino, johtuisivat suurelta osin juuri tästä. Liikunta on myös ainoa tutkitusti toimiva keino hidastaa ikääntymisvaikutuksia kehossamme. Liikunnan on todettu myös lisäävän elämän laatua, erityisesti ikääntyneillä. Terve!-kampanjan kävelykampanja haastaa lenkkeilemään. Kävelyllä on paljon terveysvaikutuksia. Se on luonnollista ja helppoa liikuntaa aloittelijallekin. Työuupumus on tunnollisten tauti Liiallinen henkinen kuormitus työstä, työstressi ja uupumus, ovat tunnollisen ihmisen sairauksia. Niistä kärsivät pitävät työstään ja ovat siitä innostuneita. Työmäärä ja ylityöt saattavat kasvaa huomaamatta niin liian suureksi. Asian huomaa ensimmäisenä siitä, että työstään ei enää jaksa innostua ja väsyttää. Ennen kaikkea esimiehen, mutta myös työtovereiden olisi hyvä puuttua tilanteeseen, ellei työntekijä itse huomaa tilannettaan. Työuupumusta seuraa usein kyynistyminen, masennus, unettomuus ja näiden liitännäissairaudet. Terveessä työyhteisössä otetaan toiset huomioon Työyhteisössä toinen toisillemme osoittamamme arvostus ja tuki on ensiarvoisen tärkeää. Toisen arvostamiseen kuuluu hyvä vuorovaikutus ja avoin tiedonkulku. Yksinkertaisesti se, että asioista puhutaan ja kuunnellaan myös toista. Kun asioista opitaan puhumaan, niihin voidaan vaikuttaa. Puhuminen on oikeastaan ainoa keino vaikuttaa työympäristön mahdollisiin epäkohtiin. Monella meistä työ sisältää ajoittain runsaastikin henkistä ja/tai ruumiillista rasitusta. Se, joka työtä tekee, osaa usein parhaiten sanoa, miten työn kuormittavuutta voitaisiin vähentää. Terve!-kampanjassa avointa vuorovaikutusta opetellaan Työterveyslaitoksen Duunitalkootnettifoorumin avulla. Nyt kannattaa käyttää hyväksi kaikki nämä tärkeät mahdollisuudet huolehtia työyhteisöstä, itsestämme ja toisistamme! Teksti Tuula-Maria Asikainen apulaisylilääkäri Kuva Jan Virtanen Laihdutusryhmä starttaa maaliskuussa Satakunnan Sydänpiirin vetämä laihdutusryhmä Porin kaupungin työntekijöille käynnistyy keskiviikkona 26.3.2008 klo 15 Sydänpiirin tiloissa (Antinkatu 9 B 26). Terveydenhoitaja Nina Vettenrannan vetämään ryhmään mahtuu mukaan 15 laihduttajaa. Valinta tapahtuu työterveyshuollon kautta. Ilmoittautumiset puhelimitse 621 3810 / Tiina Tuomola ti 4.3. klo 8-10 tai to 6.3. klo 8-10. Toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat hyvä vuorovaikutus ja avoin tiedonkulku unohtamatta iloista puheensorinaa ja välitöntä tunnelmaa kahvitauolla.