TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma Laatija Sisko Hiltunen 18.2.2014
SISÄLLYS 1 YHTEENVETO... 2 2 TAUSTA JA TARVE... 3 3 KOHDE JA SIDOSRYHMÄT... 5 4 TAVOITTEET, SUUNTALINJAT JA LÄHTÖKOHDAT... 5 4.1 Palvelumallityön tavoitteet... 5 4.2 Palvelujen järjestämisen suuntalinjat... 6 4.2.1 Alueelliset monipuoliset palvelukeskittymät alueen identiteetin luojina... 6 4.2.2 Asiakaslähtöiset, saavutettavat palvelut... 7 4.2.3 Monituottajamalli moninaistuu ja palveluverkosto tukee yhteisöllisyyttä... 7 4.2.4 Tampereesta sähköisten palvelujen kärkikaupunki... 7 4.2.5 Palvelumalli luodaan yhdessä asukkaiden kanssa... 8 4.3 Kehittämistyön lähtökohtatietoja... 8 5 PROJEKTIN TUOTOKSET JA TULOKSET... 9 6 TOTEUTUSTAPA... 9 7 TYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULU... 10 8 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 11 9 RISKIENHALLINTA... 12 10 RAPORTOINTI JA SEURANTA... 12 11 VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISSUUNNITELMA... 12 12 ARVIOINTI... 13 1
1 Yhteenveto Tampereen tulevaisuuden palvelumallissa tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja malleja, jotta palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallia kehitetään yhdessä asukkaiden, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keskeisenä tavoitteena palvelumallin kehittämistyössä on, että palveluita ja palveluverkkoa kehittämällä lisätään tehokkuutta, hillitään käyttökustannusten kasvua sekä saadaan aikaan taloudellisia säästöjä palvelujen saatavuus ja laatu huomioon ottaen. Jotta väestönmäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan nykyistä tehokkaammalla ja tiiviimmällä palveluverkolla, tämä edellyttää hyvinvointipalvelujen ja palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua, jotta päästään eroon sektorimaisesta, sirpaleisesta suunnittelusta. Lisäksi se vaatii tiivistä yhteistyötä muiden tahojen kanssa kuten maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kanssa. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja lisääminen on keskeisessä asemassa palvelumallin kehittämistyössä. Sähköisten palvelujen avulla lisätään asiakkaiden ajasta ja paikasta riippumatonta palvelujen käyttöä. Lisäksi esimerkiksi palvelusetelin laajeneva käyttöönotto, johon sähköinen järjestelmä luo hyvät puitteet, mahdollistaa palvelutuottajien määrän kasvun sekä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääntymisen. Tampereen tulevaisuuden palvelumalli ulottuu vuoteen 2025 asti. Tavoitteena on esittää sekä lyhyemmän aikavälin tavoitteet että ennakoida palvelualueittaisia kehitysnäkymiä mm. kaupunkirakenteen ja väestösuunnitteen osalta pitemmälle aikavälille. 2
2 Tausta ja tarve Edellinen hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Tällöin keskiössä oli luoda periaatteet, joiden avulla palveluverkkoa kehitetään Tampereella. Periaatteita oli kahdeksan: asiakaslähtöisyys, palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, noudatetaan palvelujakoa lähi-, alueja keskitetyt palvelut, otetaan huomioon väestö- ja kaupunkirakenteen muutokset, uusien asuinalueiden palveluverkosto, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto, seutuyhteistyö sekä taloudelliset resurssit. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa nostettiin esiin joitakin kehittämiskohteita, jotka ovat pääosin toteutettu tai niiden suunnittelu etenee sovittujen linjausten mukaisesti. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin erityisesti koulutilojen (sekä perusopetus että lukiokoulutus) käytön tehostaminen (mm. Oppilaitosverkon kehittämissuunnitelma 2010), ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen tukeminen mm. tehostetun palveluasumisen lisääminen eri puolille kaupunkia, palvelukeskittymien muodostuminen (Tipotie, Sarvis, Lielahtikeskus sekä Tesoma) sekä uusien asuinalueiden palveluverkon suunnittelu. Näitä on viety eteenpäin tehtyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi on viime vuosina tehty muita palveluverkon muutoksia esim. sosiaalityöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvät palveluverkkomuutokset. Tehdyistä ja työn alla olevista verkkosuunnitelmista on kooste liitteenä 1. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa todettiin, että palveluverkon kehittämissuunnitelman uudelleentarkastelu on tarkoitus tehdä kerran valtuustokaudessa. Nyt paineita valmistelun aloittamiseen tulee myös kireästä taloudellisesta tilanteesta. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelukokouksessaan 2.4.2013 talouden tasapainottamiseksi kymmenen kohdan listan rakenteellisista muutoksista, ns. TOP 10 listan, jossa yhtenä osana on palveluverkkoajattelun uudistaminen, johon sisältyy osana sähköisten palvelujen kehittäminen. Tavoitteeksi on asetettu, että palveluverkon ja toimintatapojen kehittämisellä saavutetaan noin 6-12 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi sähköisen asioinnin lisäämisellä tavoitellaan 0,5-2 miljoonan euron säästöjä ja palvelusetelin käytön laajentamisella noin 2,5 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi TOP 10 listalla on muita suuria kehittämiskohteita, jotka osaltaan liittyvät palveluverkon muutostarpeisiin kuten ikäihmisten palvelurakenne sekä varhaiskasvatuksen monipuolistaminen. Palveluverkon kehittäminen on nostettu esiin uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Keskeinen asia uudessa kaupunkistrategiassa on, että kaupungin talouden tasapaino saavutetaan ja toimenpiteitä ovat mm. toimintamenojen hillitseminen, toimintatapojen muuttaminen sekä rakenteelliset muutokset, jotka kaikki liittyvät myös palveluverkkotarkasteluun. Yhteinen Tampere kaupunkistrategiassa palveluverkosta todetaan, että fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Lisäksi todetaan, että keskustaa sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen keskustan ja aluekeskusten asemaa palvelu- 3
keskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen on tehostanut palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Kaupunkistrategiasta johdetuissa toimintasuunnitelmissa on nostettu esiin myös palveluverkko sekä sähköiset palvelut. Hyvinvointisuunnitelmassa palveluverkon tavoitteena on vuosille 2014-2017, että palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alue- ja keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteenä on, että vuonna 2014 tehdään hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmassa on todettu, että selvitetään hyvinvointipalvelujen asiakaspalveluverkoston toimintamalli ja yhtenäistetään palvelukanavia. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa Rosoisesti kaunista hyvinvointipalvelujen palveluverkkoon on myös kytkentöjä. Tavoitteena on, että palvelut, asuminen, liikenne ja maakäyttö (PALM) suunnitellaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Toimenpiteitä ovat mm. pitkänaikavälin PALM -suunnitelman laatiminen, jossa nämä osa-alueet kytketään toisiinsa. Toimenpiteenä on myös, että kantakaupungin yleiskaavan laadinta kytketään palveluverkon kehittämissuunnitelman laadintaan. Yleiskaavan ja palveluverkon valmistelun osalta on jo yhteistyö käynnistetty nykytilan kartoituksen osalta, suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä. Elinvoimasuunnitelma Rock, rauta ja rakkaus sisältää myös tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka osaltaan kytkeytyvät hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämiseen. Siinä on nostettu esiin mm. taidemuseoiden tilaratkaisut, joita parhaillaan työstetään pormestarin nimeämässä työryhmässä. Lisäksi tavoitteena on lisätä mm. koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtösyyttä, jolla on yhteys ammatillisen oppilaitosverkon kehittämiseen. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja avoimen datan lisääminen on nostettu esiin useissa toimintasuunnitelmissa, myös organisaation toimintakykyä käsittelevässä toimintasuunnitelmassa. Kaupunkistrategiasta ja toimintasuunnitelmista on vuodelle 2014 johdettu sitovat tavoitteet. Palveluverkon osalta tavoitteena on Sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut. Toimenpiteinä on valmistella kehittämissuunnitelma. Lisäksi käynnistetään terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisen pilottihanke osana innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmaa. Muita teemaan liittyviä sitovia tavoitteita ovat mm. ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston ja oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma on valmis ja toteutus on aloitettu, Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista on tehty päätökset, kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty. Sähköisten palvelujen lisäämisestä on myös muutamia kohtia, joilla on yhteyksiä varsinkin neuvonnan ja ohjaamisen lisäämiseen sähköisesti esim. terveyttä edistävää neuvontaa lisätään Terveystutkan käyttöä laajentamalla, avoimen datan käyttöä lisätään avaamalla hyvinvointipalvelujen palvelupistetiedot avoimeksi dataksi. Lisäksi avoimen varhaiskasvatuksen ja palvelusetelipäiväkotihoidon lisäämisellä on vaikutuksia palveluverkon kehittämiseen. 4
Selvitysmies Rauno Saari luovutti Elinvoimaisen Tampereen kaupunkiseutu selvityksen loppuraportin tammikuun lopulla 2014. Loppuraportti on tällä hetkellä kommentoitavana kunnissa. Selvityksessä esitetään kahta mallia: uusi kaupunki malli ja seutukaupunkimalli. Seutukaupunkimallissa Tampere jaettaisiin pienempiin palvelukuntiin. Selvitystyön jatkoa seurataan tiiviisti palvelumallin kehittämistyössä. Pormestarin asetti 18.12.2013 hyvinvointipalvelujen palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmän ohjaamaan palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua. Samalla työ projektoitiin kestämään kaksi vuotta eli vuodet 2014-2015. Lähtökohtana on, että vuoden 2014 aikana valmistellaan kehittämissuunnitelma, jossa linjattujen toimenpiteiden valmistelu ja käynnistäminen alkaa vuonna 2015. 3 Kohde ja sidosryhmät Tavoitteena on käydä läpi hyvinvointipalvelujen palveluverkko kokonaisuudessaan, joka tarkoittaa kaikkia hyvinvointipalveluja (varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut). Palveluverkon kehittämiseen liittyy läheisesti palvelujen järjestämisen muutokset ja tulevaisuuden suuntalinjat, näin ollen työssä nousee keskeisesti esiin myös palvelujen kehittäminen. Näin ollen kohteena ovat kaikki hyvinvointipalvelujen käyttäjät, joten tarkastelu koskettaa laajasti kuntalaisia. Lisäksi osa palveluista on laajemman asiakaskunnan käytössä, seudullisia, maakunnallisia jopa valtakunnallisia. Kehittämistyöllä on vaikutuksia kaupungin organisaation sisäisten toimijoiden lisäksi kaupungin ulkoisiin toimijoihin. Tärkeitä tahoja ovat esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat, yhdistykset, seurat ja järjestöt. 4 Tavoitteet, suuntalinjat ja lähtökohdat 4.1 Palvelumallityön tavoitteet Tavoitteet tälle kehittämistyölle tulevat kaupungin strategiasta ja siitä johdetuista toimintasuunnitelmista, vuodelle 2014 tehdyistä sitovista tavoitteista sekä talouden tasapainottamiseksi tehdystä ns. TOP 10 listan tavoitteista. Hyvinvointisuunnitelmassa, joka ohjaa Tampereella palvelujen järjestämistä, palveluverkko ja uusi teknologia on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Palveluverkon tavoitteena on vuosille 2014-2017, että palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alueja keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Lisäksi siinä todetaan, että palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on kehittää keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia monipuolisina palvelukeskittyminä. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, että erityisryhmien asuminen otetaan huomioon palveluverkkotyössä. 5
Sähköisten palvelujen osalta Hyvinvointisuunnitelmassa todetaan muun muassa, että kuntalaisille tarjotaan uusia mahdollisuuksia asioida sähköisesti. Tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen tarjontaa. Tavoitteena tulevaisuuden palvelumallin kehittämistyössä on, että palveluita ja palveluverkkoa kehittämällä saada aikaan tehokkuutta, hillitään käyttökustannusten kasvua sekä saadaan aikaan taloudellisia säästöjä palvelujen saatavuus ja laatu huomioon ottaen. Tavoitteena on nostaa esiin palvelumallin kehittämisen suuntalinjat sekä niistä nousevat palveluverkon kehittämistarpeet. Jotta työssä onnistutaan, vaatii se eri toimijoiden ja yhteistyötahojen sitoutumista työhön ja tavoitteen saavuttamiseen. Tämä vaatii tiivistä eri sektoreiden ylimenevää yhteistyötä. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa, niin kaupungin toimijoiden kuten palvelujen järjestäjien ja tuottajien, maankäytön suunnittelun, joukkoliikenteen sekä asumiseen liittyvien tahojen kanssa. Vain yhteistyön avulla päästään eroon sektorimaisesta ajattelusta, löydetään uusia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja. Seutuyhteistyöllä on oma roolinsa palveluverkkotyössä, joka tulee esiin varsinkin kuntien raja-alueilla ja toisaalta tietyissä koko seutua tai laajempaa aluetta koskevissa palveluissa. Tavoitteena työssä onkin yhdessä tekeminen. Kehittämistyötä on tarkoitus tehdä laajalla asiantuntijajoukolla hyödyntäen koko suunnitteluprosessin ajan asukkaiden laajaa asiantuntemusta ja alueellista tietoa. 4.2 Palvelujen järjestämisen suuntalinjat Perustana kehittämistyölle on määriteltävä palvelumallin kehittämisen suuntalinjat, jotka tulevat viitoittamaan jatkokehittämistä. Seuraavaan on koottu joitakin tunnistettuja palvelujen järjestämisen kehittämiskohteita, suuntalinjoja. 4.2.1 Alueelliset monipuoliset palvelukeskittymät alueen identiteetin luojina Joitakin suuntalinjoja tulee jo suoraan strategioista kuten keskustan ja aluekeskuksien kehittäminen voimakkaina palvelukeskittyminä. On luotava malli siitä, mitkä palvelut kootaan alueellisiksi palvelukeskuksiksi, joihin saadaan volyymia ja monipuolisuutta riittävästi ja millaisia palveluita tarjotaan laajemmalla verkolla. Tampereen EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella raportissa (2011) on aluekeskuksina mainittu Lielahti, Tesoma, Hervanta ja Linnainmaalla Koilliskekus. Samassa raportissa todetaan, että eteläiseltä alueelta puuttuu tällä hetkellä aluekeskus, mutta alueen keskukseksi tulevaisuudessa voi kehittyä Lakalaiva. Yksi esimerkki tällaisesta palvelukeskuksesta on huhtikuussa 2014 avautuva Lielahtikeskus, jonne yksityisten palvelujen lisäksi on keskitetty alueen julkisia palveluita: aluekirjasto, terveysasema, alueen hyvinvointineuvola, suun terveydenhuolto 6
sekä ikäihmisten palvelu- ja päiväkeskus. Myös Tesomalle on suunnitteilla samankaltainen palvelukeskus, johon yksityisten palvelujen lisäksi sijoittuu terveysasema, hyvinvointineuvola, suun terveydenhoito, kirjasto sekä matalan kynnyksen palvelupiste ja kotihoidon tiimitilat. Matalan kynnyksen palvelupisteen (ns. Tesoman olohuone) toiminnan luonne, sisältö ja yhteydet muihin palveluihin tarkentuu Oma Tesoma hankkeen myötä, kun sitä suunnitellaan hankkeessa yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Keskittämällä palveluita luovutaan pienistä, erillisistä yksiköistä ja samalla saadaan aikaan sekä tilallisia että toiminnallisia synergiaetuja. 4.2.2 Asiakaslähtöiset, saavutettavat palvelut Palvelujen alueelliseen keskittämiseen liittyy oleellisesti palveluluokittelu lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Palveluluokittelu on viimeksi menty läpi vuonna 2007, nyt on syytä tarkastella luokittelua uudelleen. Lähipalveluiksi yleensä luokitellaan kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut ja sellaiset palvelut, joiden pitää saavutettavuudeltaan olla lähellä asuinpaikkaa kuten päivähoito ja perusopetuksen alaluokat. Aluepalveluissa on usein kysymys toistuvasta palvelutarpeesta, mutta kuitenkin niissä tavoitellaan sellaisia mittakaavaetuja, jolla voidaan taata laadulliset palvelut. Aluepalveluita ovat mm. isompien oppilaiden perusopetus ja suun terveydenhuolto. Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan erikoisosaamista ja laitteistoa sekä muuta merkittävää resursointia edellyttävää palvelua. Kustannustehokas ja laadullisesti korkeatasoinen palvelu voidaan taata moniammatillisella erikoisosaamisella ja riittävän laajalla asiakaspohjalla. Keskitettyä palvelua ovat mm. toisen asteen koulutus ja erikoissairaanhoito. 4.2.3 Monituottajamalli moninaistuu ja palveluverkosto tukee yhteisöllisyyttä Palvelumallin kehittämistyössä on otettava kantaa, miten monituottajamallia jatkossa tuetaan ja kehitetään. On tehtävä linjauksia esimerkiksi siitä, miten sähköisen palvelusetelin käyttöä lisätään eri palveluissa. Tilojen käytön tehostaminen on yksi keskeinen osa-alue palveluverkon kehittämisessä. Kaupungin tilojen käyttöastetta on nostettava, monikäyttöisyyttä lisättävä ja tiloja avattava mahdollisimman laaja-alaisesti muiden toimijoiden käyttöön. Jo tilojen suunnittelun pitää lähteä siitä, että tiloilla voi olla useita eri käyttäjiä. 4.2.4 Tampereesta sähköisten palvelujen kärkikaupunki Sähköisten palvelujen laajentaminen ja kehittäminen on laajasti esillä kehittämistyössä. Sähköiset palvelut mahdollistavat ajasta, paikasta ja välineistä (mobiilikäyttö) riippumattoman asioinnin, joka helpottaa asiakkaan palvelun saantia. Sähköisten palvelujen kehittäminen voi hillitä osaltaan tilakustannuksia, kun esimerkiksi paikkaan sidottua käyntiasiakkuutta voidaan siirtää sähköisten palvelujen avulla hoidet- 7
tavaksi. Sähköisten palvelujen lisäämisellä ja käyntiasiakkuuksien vähentämisellä voidaan myös kohdentaa henkilöstöresursseja uudella tavalla. Teknologian kehittämisessä merkittävässä roolissa on ikäihmisten ja terveyspalvelujen alueella hyvinvointiteknologia, joka kehittyy jatkuvasti eteenpäin. Teknologian luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi omatoimiseen, itsenäiseen elämään kotiympäristössä. Hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin myös asiakaspalveluverkoston toimintamallin luominen. Tässä sähköisten palvelujen kehittäminen on keskeisessä roolissa ja samalla hajanaisen, useissa eri toimipisteissä tapahtuvan asiakaspalveluverkoston kokoaminen yhteen uuden ajan asiakaspalvelukeskukseksi. 4.2.5 Palvelumalli luodaan yhdessä asukkaiden kanssa Kehittämistyö lähtee yhdessä tekemisestä, niin eri asiantuntijoiden kuin myös kuntalaisten kanssa. Asiakaslähtöisyys on keskiössä työtä tehdessä. Heti työn alkuvaiheessa otetaan käyttöön uusi osallisuuden toimintamalli, jotta kuntalaiset pääsevät mukaan tähän työhön. Tältä pohjalta voidaan sitten laatia osallistumissuunnitelma. 4.3 Kehittämistyön lähtökohtatietoja Tampereen väestön määrä oli joulukuun 2013 lopulla ennakkotiedon mukaan 220409. Tampereen väestömäärä on jatkanut edelleen korkeaa kasvua, vuoden 2012 lopulla väestön määrä oli 217421, vuodessa kasvu on ollut 2988 asukasta. Huomattavaa väestömuutoksessa on se, että lähtömuutto on pienentynyt lähes 1000 asukkaalla. Tätä selittänee osaltaan epävarma taloustilanne, joka on hillinnyt perheiden muuttoa naapurikuntiin. Yhä edelleen myös syntyneiden lasten määrä on pysynyt korkealla tasolla, viime vuonna syntyi 2473 lasta, joka oli vain hieman pienempi kuin vuonna 2012 (2599). Tällä hetkellä käytössä olevan kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestön määrän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina noin 2000 asukkaan vuosivauhtia ollen vuonna 2030 noin 250 000. Uudet väestösuunnitteet kehittämistyön pohjaksi saadaan helmi-maaliskuun vaihteessa. Jotta palvelujen saavutettavuutta ja tasavertaisuutta pystytään tarkastelemaan asiakaslähtöisesti, suunnittelun apuvälineeksi luotiin palvelualuejako vuonna 2007. Kaupunki jaettiin viiteen palvelualueeseen: keskusta, läntinen, eteläinen, kaakkoinen ja koillinen. Väestöpohjaltaan palvelualueet ovat noin 30 000 60 000 asukkaan alueita, pienin on eteläinen ja suurin keskustan palvelualue. Palvelualuejakoa tarkistettiin hieman kantakaupungin yleiskaavatyön pohjaksi kesällä 2013. Tärkeää on, että aluejako on sama sekä yleiskaavatyössä että palveluverkon suunnittelussa. 8
Taulu 3 Tampereen kaupungin palvelualueet 5 Projektin tuotokset ja tulokset Projektisuunnitelmassa esitetään, mihin työ perustuu, työn tavoitteet ja lähtökohdat. Lisäksi siinä esitetään malli, miten työn toteuttaminen tehdään sekä aikataulu. Projektisuunnitelma tehdään helmikuun 2014 aikana. Projektin tavoitteena on tuottaa Tampereen tulevaisuuden palvelumalli, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Työssä esitetään lyhyen aikavälin muutostarpeet tarkemmalla tasolla ja pitemmän aikavälin muutostarpeiden osalta ennakoidaan mm. kaupunkirakenteen muutoksia. 6 Toteutustapa Työ jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen muodostaa palvelumallin kehittämisen suuntalinjojen työstäminen ohjaus- ja seurantaryhmässä. Lisäksi tähän liittyy palveluluokittelun uudelleen määrittely lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Tässä vaiheessa kerätään tietoa myös muissa kaupungeissa tehdyistä palvelumalli, -konsepti ja verkkotarkasteluista sekä kansainvälisistä kehityssuunnista. 9
Toisen vaiheen muodostaa valittujen suuntalinjojen konkreettisten toteuttamisen valmistelu ja aikatauluttaminen. Tähän vaiheeseen sisältyy palvelualueittainen tarkastelu, keskitettyjen palvelujen tarkastelu sekä sähköiset palvelut. Toisen vaiheen tarkastelu toteutetaan palvelualueittain. Alueittaisessa tarkastelussa lähdetään nykytilan kuvauksesta. Nykytilan kartoitusta tehdään osittain yhteistyössä kantakaupungin yleiskaavatyön valmistelijoiden kanssa. Lisäksi selvitetään alueellisia palvelutarpeita, erityispiirteitä, kaupunkirakenteen tulevia muutoksia, väestömuutoksia jne. Tämän jälkeen tehdään toimenpide-esitykset ja kehittämislinjaukset ottaen huomioon palvelumallin kehittämisen suuntalinjat. Toiseen vaiheeseen sisältyy omana kokonaisuutena keskitettyjen palvelujen tarkastelu. Keskitetyt palvelut nousevat esiin myös palvelualueittaisissa tarkasteluissa, varsinkin niiden saavuttavuus eri puolilta kaupunkia. Tällöin korostuu varsinkin joukkoliikenteen merkitys. Sähköisten palvelujen kehittämistä on myös tarkasteltava erillään alueellisesta tarkastelutavasta. Se nousee esiin varsinkin asiakaspalveluverkoston toimintamallin ja sähköisen asiakaspalvelun kehittämisessä. Sähköisten palvelujen kehittäminen on oleellinen osa palvelujen kehittämistä uudella tavalla (ajanvarausjärjestelmät, sähköiset hakemukset, omahoitoratkaisujen laajentaminen jne). Taustatietoina voidaan hyödyntää tehtyjä palveluverkkoselvityksiä. Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä erilaisia projekteja ja hankkeita, joilla on kytkentöjä tähän työhön kuten palveluseteliprojekti, asiakkuuksien hallinta ja kehittäminen projekti, Oma Tesoma hanke, Tampereen seniori hanke ja siihen liittyvään Sitran kotona asumista tukeva hanke, jossa muun muassa kehitetään ns. palvelupysäkin toimintamallia. 7 Työsuunnitelma ja aikataulu Vuoden 2013 puolella tehtiin Valma-kysely kuntalaisille, mitkä tekijät ovat tärkeitä heidän mielestään palveluverkkoa suunniteltaessa. Lisäksi kysyttiin, näkemyksiä palveluluokittelusta lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Myös Alue-Alvarit käsittelivät näitä asioita. Näistä on tehty koosteet, joita voidaan käyttää valmistelussa. Ensimmäinen vaihe sijoittuu helmi-toukokuulle 2014. Tällä aikataululla on tarkoitus luoda peruslinjaukset ja suuntaviivat työn pohjaksi. Palvelumallin kehittämisen suuntalinjoista ja projektisuunnitelmasta keskustellaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 7.4.2014. Suunnittelukokoukselta haetaan ohjausta suuntalinjojen valintaan. Toinen vaihe sijoittuu maalis- ja marraskuun 2014 väliselle ajalle. Tässä vaiheessa tarkastellaan palvelualueita, asukkaiden palvelutarpeita, alueiden erityispiirteitä, kaupunkirakenteen ja väestömuutoksia. Näiden pohjalta tehdään toimenpideesitykset, miten palvelumallin suuntalinjat voidaan kullakin alueella parhaalla mah- 10
dollisella tavalla toteuttaa. Palvelualueittaisten tietojen keruu ja nykytilan kartoitus on jo osin käynnistetty kantakaupungin yleiskaavatyössä. Muut tarkastelualueet, keskitetyt palvelut, asiakaspalveluverkoston toimintamalli ja sähköisten palvelujen kehittäminen, nivoutuvat osaltaan muihin tarkasteluihin. Aikataulullisesti ne menevät palvelualueittaisten tarkastelujen kanssa päällekkäin. Palveluverkon kehittämissuunnitelman loppuvalmistelu sijoittuu marras-joulukuulle 2014. Suunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2014. Projektin toinen vuosi on palveluverkon lähiajan tavoitteiden tarkennuksia, toimenpiteiden käynnistämistä ja niihin mahdollisesti liittyvien projektien tai jatkotyöstämisen aikaa. Työn alkuvaiheessa nostetaan esiin sellaiset asiat, jotka vaativat nopeampaa käsittelyjärjestystä, mitä edellä on esitetty. Tällaisia asioita ovat etenkin talousarvion 2015 valmisteluun liittyvät asiat. Viime aikoina keskusteluissa on ollut mm. lukioverkon tiivistäminen lukiokoulutuksen tasapainottamiskeinona vuonna 2015. Jos tavoitellaan lukioverkkoon muutoksia jo lukuvuoden 2015-2016 alusta alkaen, esitykset pitää saada valmiiksi viimeistään alkusyksystä 2014. Toinen keskusteluissa esiin noussut asia on lasten ja perheiden talo, jonka valmistelu on edennyt niin, että toiminta käynnistyisi vuonna 2015. 8 Projektin organisaatio ja johtaminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen tehtäviin kuuluu vastata palveluverkon strategisesta ohjauksesta. Pormestarin asetti 18.12.2013 hyvinvointipalvelujen palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmän ohjaamaan palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua. Ohjaus- ja seurantaryhmä, vastaa palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistumisesta. Ohjaus- ja seurantaryhmä voi nimetä alatyöryhmiä valmistelua varten. Samalla työ projektoitiin kestämään kaksi vuotta eli vuodet 2014-2015. Projektin vetäjänä toimii tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnitteluyksikön suunnittelutiimin suunnittelupäällikkö, jonka tehtäviin muutoinkin liittyy palveluverkon kehittäminen. Ohjausryhmään kuuluvat tilaajajohtaja Kari Hakari (pj), kehittämispäällikkö Toni Kirmula (vpj), apulaispormestarit Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Pekka Salmi, tilaajapäälliköt Pekka Kivekäs, Taru Kuosmanen, Maria Päivänen, Lauri Savisaari ja Anniina Tirronen, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, talousjohtaja Jukka Männikkö, kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju, toimitusjohtaja Virpi Ekholm, tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola (siht). Asioiden valmistelusta ohjausryhmälle vastaa projektin vetäjä. 11
Ohjaus- ja seurantaryhmä nimittää työhön alueelliset alatyöryhmät ja muut tarvittavat alatyöryhmä, jotka valmistelevat esitykset ohjaus- ja seurantaryhmälle. 9 Riskienhallinta Suurimmat riskit kohdistuvat seuraaviin tekijöihin: - Aikataulu on liian optimistinen ja siihen tulee venymistä. - Palvelujen kehittäminen ja palveluverkon kehittäminen eivät etene samanaikaisesti. - Eri osapuolet eivät sitoudu työhön. - Päätöksenteko muutosesityksistä ei etene. - Työlle TOP 10 listalla asetettuja taloudellisia tavoitteita ei saavuteta. 10 Raportointi ja seuranta Koska palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelu on sitovana toiminnallisena tavoitteena vuodella 2014, sen eteneminen raportoidaan ko. tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle esitellään projektisuunnitelma ja keskeiset valmistelun suuntalinjat huhtikuussa 2014. Syksyllä 2014 esitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle sen hetkinen valmisteluvaihe. Lisäksi palveluverkon kehittämissuunnitelman valmisteluvaihetta esitellään lautakunnille aina tarvittaessa, koska lautakunnat vastaavat palveluverkosta. 11 Viestintä- ja osallistumissuunnitelma Viestintä- ja osallistumissuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun ohjaus- ja seurantaryhmä on hyväksynyt työskentelymallin ja aikataulun. Tässä yhteydessä tarkemmin mietitään viestinnän tavat, miten viestitään kaupungin sisäisillä ja miten hoidetaan viestintä ulospäin. Viestintä- ja osallistumissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä viestintäyksikön ja kuntademokratian kanssa. Koska asiakaslähtöisyys on keskeinen lähtökohta palveluverkon kehittämisessä, kuntalaisten osallistuminen työhön on tärkeää. Näin saadaan mahdollisimman asiantuntevaa tietoa asukkaiden tarpeista ja alueista. Tavoitteena on käyttää monimuotoisia osallistumisen keinoja, jotta saadaan mahdollisimman laajasti koottua eriikäisten asukkaiden asiantuntemusta kehittämistyöhön. Osallistumisen takaamiseksi alatyöryhmiin nimetään kuntademokratiayksikön edustaja, jonka tehtävänä on osallistumistapojen suunnittelu ja osallistumiseen liittyvien kyselyjen, tilaisuuksien ym. järjestelyissä avustaminen ja huolehtiminen siitä, että 12
osallistuminen hoidetaan oikea-aikaisesti. Koska työskentelymallina on alueellinen tarkastelu, Alue-Alvareita hyödynnetään myös osallistumisessa. Tulevaisuuden palvelumallityöhön perustetaan Looran työtila Tampereen palvelumalli. Tähän työtilaan avataan käyttöoikeus kaikille työhön osallistuville. Looran työtilaan viedään projektisuunnitelma, ohjaus- ja seurantaryhmän muistiot, alatyöryhmien muistiot, tausta-aineistot ja muut mahdolliset dokumentit. 12 Arviointi Ohjaus- ja seurantaryhmä arvioi kaiken aikaa työn etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. 13
Liite 1 Selvityksen kohde Aikataulu Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma 2009 Työn alla olevat (tai ei päätöksiä) Keskisen perusopetusalueen kouluverkko 2013- Toisen asteen koulutuksen palveluverkko 2013- Keskustan palvelualuuen päivähoitoselvitys 2012- Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen palveluverkkoa koskeva kokonaisselvitys 2011- Valmistuneet Läntisen palvelualueen ikäihmisten palvelut 2013 Etelän ja kaakon palvelualueiden päivähoitoselvitys 2012 Ikäihmisten sairaalatyöryhmä 2012 Kaakkoisen palvelualueen ikäihmisten palvelujen kokonaisselvitys 2012 Mielenterveysasemaverkko: poliklinikat 2012 Mielenterveysasemaverkko: päiväsairaalat 2012 Eteläisen palvelualueen ikäihmisten palvelut 2011 Lännen alueen päivähoitoselvitys 2011 Tesoman alueen koulut ja sisäliikuntahalli 2011 Koukkuniemen alueen kehittäminen 2010 Länsi-Tampereen sisäliikunta/palloiluhalliselvitys 2010 Oppilaitosverkon kehittämissuunnitelma (lukioverkko ja perusopetus) 2010 Sosiaaliasemaverkko ja siihen liittyvät tilajärjestelyt 2010 Erillisselvitykset (2009-) mm. Messukylän lukio (kehittämissuunnitelman yhteydessä) Lielahtikeskus Tesomantori Linnainmaatalo Tipotie / Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Sarvis Vuoreksen palveluverkko Ojala-Lamminrahka palveluverkko 14