empäälän kunta Marjamäen asemakaavanmuutos RealParkin alue, polttoaineen jakeluasema Asemakaavanmuutoksen kaavaselostus 22.9.215 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alue: EMPÄÄÄ MARJAMÄKI Asemakaavanmuutos koskee osaa korttelista 95. Asemakaavanmuutoksella KMK- korttelin osa muuttuu huoltoaseman korttelialueeksi H sekä katualueeksi. Kaavanumero 1519 Vireilletulosta on ilmoitettu: 22.3.215 ja xx.x.215 Kaavanmuutoksen hyväksyminen: Kaavoitus- ja rakennusjaosto: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö Asemakaavanmuutoksen suunnittelijat empäälän kunta Tekninen toimi, P 36, 3751 empäälä Tampereentie 8 Projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh. 4 133 7765 sähköposti: tuomo.penttila@lempaala.fi Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh. 5 383 3844 sähköposti: ilari.rasimus@lempaala.fi 1
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee empäälän keskustasta n. 7-8 km pohjoiseen sijaitsevalla Marjamäen yritysalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin,44 hehtaaria. Suunnittelualue on asemakaavoitettua aluetta. ähialueelle ns. RealParkin alueella rakennetaan parhaillaan kunnallistekniikkaa. Alueella on rakenteilla myös yritysrakennuksia. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Marjamäen asemakaavanmuutos Kunnanhallitus on 9.2.215 päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Nyt kyseessä oleva asemakaavanmuutos on irrotettu omaksi kaavanmuutoksekseen em. laajemmasta kaavanmuutoksesta aikataulullisista syistä. Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. ähialueen asemakaavan ja -muutoksen tavoitteena luoda edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman rakentaminen suunnittelualueelle. SEOSTUKSEN SISÄYSUETTEO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus SEOSTUKSEN SISÄYSUETTEO 1.4 uettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 uettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2 TIIVISTEMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavanmuutos 3 ÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava 3.2.2 Osayleiskaava 3.2.3 Asemakaava 3.2.4 Kunnan rakennusjärjestys 3.2.5 Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset 3.2.6 aaditut selvitykset 3.2.7 Tonttijako ja tonttirekisteri 3.2.8 Pohjakartta ja kiinteistörajat 3.2.9 Rakennuskiellot 3.2.1 Suojelupäätökset 2
4 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SUUNNITTEUN VAIHEET 4.1 Asemakaavanmuutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavanmuutoksen tavoitteet 4.4.1 ähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja vertailu 4.5.3 Kaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset / muistutukset ja lausunnot 5 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Yleistä 5.1.2 Mitoitus 5.1.3 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen 5.4.6 Vaikutukset taajamakuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaus 6.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta 1.4 uettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan ja muutoksen aluerajaus ja sijainti 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. 3. Ote alueen voimassa olevasta osayleiskaavasta 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 5. Asemakaavan ja muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.9.215 6. empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.215 (erillisenä) 7. iikenneselvitys valmistuu 25.9.215 (erillisenä) Asemakaavan ja -muutoksen kartta, kaavamerkinnät ja määräykset (erillisinä) 3
1.5 uettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä Voimassa olevan asemakaavan ja Marjamäen osayleiskaavan laadintaan sekä Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavanmuutoksen laadinnassa soveltuvin osin: empäälän luontokohteet, Tapani änsirinne, empäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., uontoselvitys, Kari aamanen (25) iito-oravaselvitys, Markku Alanko (26) empäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, empäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto ( 26) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (25) empäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 214 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 24, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 214 Pirkanmaan palveluverkko 24, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto, 215 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.215, Pirkanmaan liitto 215 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 26 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 212 Marjamäen korttelin 95 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.214, päivitys 29.3.215 sekä altaiden muutosten tarkastelu 18.9.215, Sito Oy empäälän arvokkaat luontokohteet -214, Kari aamanen ja Sami Soininen, empäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 214 iikenneselvitys, iittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, 11.8.214, Taratest Oy 214 empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.215 Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 215, Mikroliitti Oy iikenneselvitys valmistuu 25.9.215 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on 9.2.215 päättänyt käynnistää Marjamäen asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Suunnittelun kuluessa on tekninen toimi päättänyt erottaa nyt kyseessä olevan kaavanmuutosalueen erilliseksi suunnittelukohteeksi. Asemakaavatyötä on valmistellut kunnan tekninen toimi. Kaavoitus- ja rakennusjaosto ja kunnanhallitus tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista.. opullisen asemakaavan ja -muutoksen hyväksyy empäälän kunnanvaltuusto. Kaavoitushanke on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 9.4.215, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 22.4.215. Nyt käsillä olevan alueen suunnittelusta on laadittu oma OAS, joka on asetettu nähtäville xx.x.215 lukien. 4
Asemakaavanmuutosluonnos on ollut kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 1.1.215. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on asetettu maankäyttöja rakennuslain (MR) 62 :n mukaisesti nähtäville xx.x. xx.x.215. (tämä täydentyy kaavoituksen edetessä) 2.2 Asemakaavanmuutos Tämän asemakaavanmuutoksen sekä ympäröivän alueen asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan sekä laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen periaatteiden mukainen maankäyttö. Voimassa oleva Marjamäen asemakaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. Nyt kyseessä olevalla kaavanmuutoksella alueelle mahdollistetaan uutena toimintona polttoaineen jakelu. Tämän osalta asemakaavanmuutos laaditaan erillisenä kaavanmuutoksena. Tämän kaava-alueen pinta-ala on 4393 m2. ähtökohtana tämän ja lähialueen asemakaavanmuutoksen laadinnalle on maanomistajien tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. ähialueilla on ollut tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Alueelle on rakennettu keväällä 215 uusi katu, joka jakaa aluetta osiin. RealParkin alueen ja sen ympäristön asemakaavalla ja muutoksella, joka on siis luonnosvaiheessa, vähittäiskaupan suuryksikön alue KMK-2 laajenee pohjoiseen ja jakautuu uusien kortteleiden muodostuessa pienempiin osiin KMK- 4-9. KMK- alueen kokonaisrakennusoikeus laskisi 11. kem2:stä 18.9 kem2:iin. Alueelle ei sallittaisi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Suuryksiköiden tulisi olla merkitykseltään paikallisia. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskisi 3. kem2:stä 23. kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus nousisi 51. kem2:stä 58.2 kem2:iin. Alueella rajoitettaisiin yli 5 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saisi sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään 5. kem2. Alueen päivittäistavarakaupan 2. myyntineliön rakennusoikeus säilyisi entisellään. 3 ähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osin asemakaavoitettua aluetta. RealParkin alueella rakennetaan parhaillaan rakennuksia yrityksille sekä aluetta palvelevaa kunnallistekniikkaa (kadut, vesihuolto, hulevesien viivytysjärjestelmät). 3.1.2. Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue ei ole enää luonnontilassa vaan se on tasoitettu rakennusmaaksi. Alueella ei ole puustoa. Viereiselle tontille on rakenteilla suurehko yritysrakennus. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella kulkee kadut. 5
Pienilmasto Alue on tällä hetkellä erityisesti länsi- ja etelätuulille altis avonaisen maaston takia. Pienilmasto tulee muuttumaan huomattavasti alueen rakentuessa. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen hulevedet kulkeutuvat sadevesiviemäreiden kautta Moisionjokeen ja edelleen Kirkkojärveen Palomäen asuinalueen kohdalla sijaitsevan moottoritien alitusrummun kautta. Alueelle on laadittu hulevesiselvitys (Raportti 29.3.215 sekä 18.9.215, Sito Oy), joissa on tarkasteltu vesien määrää ja tarvittavaa verkosto- ja viivytyskapasiteettia sateiden eri voimakkuuksilla. uonnonsuojelu Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä kohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella ei ole asutusta.. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualuetta ympäröivälle alueelle on rakenteilla yritysalue. Alueella on valmiina yksi yrityshalli ja toinen on rakenteilla. Osa katuverkosta on rakentunut samoin kuin kunnallinen vesihuoltoverkosto. Myös hulevesien käsittelyjärjestelmää rakennetaan alueelle. Pääsytie (Areenakatu) suunnittelualueelle on valmistunut Ideaparkin rakentumisen yhteydessä. Taajamakuva Edellä esitettyyn viitaten lähialueen yleisilmettä voidaan pitää keskeneräisenä ja jäsentymättömänä Asuminen Suunnittelualueella ei ole asutusta. Palvelut Ideaparkin liikekaupunki tarjoaa erittäin kattavat kaupalliset palvelut lähialueen työntekijöille. Rakennuksessa on lukuisia ruokapaikkoja ja mm. päivittäistavarakauppa. Julkisia palveluja ei ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja postin pakettiautomaattia. inja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski Tampere. isäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee empäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta ähialueella, Ideaparkissa on noin tuhat työpaikkaa. RealParkin alueella oli keväällä 215 töissä noin 7 työntekijää. Alueen pohjoisosan rakentaminen tuo työtä rakennuksilla ja maanrakennustöissä. Alueen valmistuessa työntekijämäärä tulee moninkertaistumaan nykyisestä. iikenne Kauko- ja paikallisliikenteen liikenneverkon muodostavat valtakunnallinen Helsinki Tampere moottoritie (Vt 3) ja maantie 13 (Helsingintie) Kuljuun ja itään Valkeakosken suuntaan. inja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski Tampere. isäksi Ideaparkin kautta kulkee empäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja. 6
Areenakadun varteen on rakennettu kevyenliikenteenväylät, joita pitkin pääsee yhtäjaksoisesti sekä Kuljun että empäälän keskustan suuntaan. Tekninen huolto Kunnallinen vesihuoltoverkko on RealParkin alueella moottoritien ja Areenakadun välisellä alueella käsittäen myös suunnittelualueen. Suunnittelualueen halki kulkee maakaasu ja kaukolämpöjohto. Alue on edellä mainittujen alueiden osalta myös sähköhuollon piirissä. Erityistoiminnat Alueella ei ole varsinaisia vaara-alueita tai kohteita eikä suoja-alueita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suurimman häiriö- ja riskitekijän muodostaa liikenne. iikennemelun häiriöitä on moottoritien osalta vähennetty meluvalleilla ja kaiteilla. Marjamäen yritysalueen kohdalla moottoritien sijainti suhteellisen syvällä leikkauksessa osaltaan edesauttaa vähentämään meluhaittoja lähiympäristössä. aajentuvat yritysalueet lisäävät entisestään liikennettä ja liikennemelua. Haitallisia teollisuuden päästöjä ei alueella synny. Alueelle on laadittu meluselvitykset yleiskaavatyön yhteydessä. Melu ei tule aiheuttamaan suurempia ongelmia, koska alueen käyttötarkoitus on työpaikkatoiminta eikä alueelle sijoitu asumista. Työpaikat sijoittuvat valtaosin rakennusten sisätiloihin. Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalisessa ympäristössä ei ole ongelmia. Suurimmat riskitekijät turvallisuuden kannalta ovat liikenneverkoston rakenne erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Alueen kaupallista palvelutarjontaa voidaan pitää hyvänä Ideaparkin liikekaupungin monipuolisten palvelujen ansiosta. Joukkoliikennepalvelut ovat alueella kohtuullisen hyvät. Maanomistus Kaavoitettava alue on rakennusmaan osalta yksityisomistuksessa ja katualueen osalta empäälän kunnan omistuksessa 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 29.3.27. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.213. Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Pirkanmaan maakuntakaavan 24 luonnos on asetettu nähtäville maaliskuussa 215. Kaava käsittää kaikki maankäytön osa-alueet. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueen lähialueen suunnittelun kannalta tärkeimmät uudistettavan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet koskevat vähittäiskaupan ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. 7
Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. 3.2.2 Osayleiskaava Voimassa oleva osayleiskaava Suunnittelualueen voimassa oleva osayleiskaava on laadittu nimellä Kuljun- Marjamäen- Moision- Keskustan osayleiskaavan muutos. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.4.27. Kyseessä on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue käsittää KM- merkinnät Ideaparkin ja RealParkin alueilla. KM tarkoittaa kaupallisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän sekä julkisten toimintojen palveluja. Yleiskaavassa on tarkat rakennusoikeudet eri liiketoimintojen osalta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosala saa kaavan mukaan olla RealParkin korttelissa, joka käsittää aluetta myös varsinaisen RealParkin tontin ulkopuolella, enintään 3. kem2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa saa olla 65. kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa alueella olla 2 m2 sisältyen em. rakennusoikeuksiin. Kokonaisrakennusoikeus on kaavassa RealParkin korttelissa 14. kem2. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on liitteenä. aadittavana oleva osayleiskaavanmuutos Osayleiskaavan uudistaminen on parhaillaan työn alla. Voimassa oleva osayleiskaava muodostaa rungon uudelle osayleiskaavalle. Alueilla on kuitenkin tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. RealParkin alueen vähittäiskaupan suuryksikön alue KM kokonaisrakennusoikeus laskisi 14. kem2:stä 111. kem2:iin. Alueelle ei sallitaisi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskisi 3. kem2:stä 23. kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus 65. kem2:stä 6. kem2:iin. Alueella rajoitettaisiin yli 5 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saa sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään 5. kem2. Alueen päivittäistavarakaupan 2. myyntineliön rakennusoikeus säilyisi entisellään. Alueelle mahdollistettaisiin uutena toimintona polttoaineen jakelu. Osayleiskaavan muutoksen laadinta tapahtuu yhtäaikaisesti asemakaavoitustöiden kanssa. 3.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 28 vahvistunut asemakaava. RealParkin alueella, korttelissa 95 on kaavamerkintä KMK-2 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Myös tässä alueen rakennusoikeus on yksilöity eri kaupan tilojen osalta. Kortteliin saa rakentaa erikoistavaran kaupan tiloja 3. kem2 siten, että alueelle saa rakentaa yhden enintään 12. kem2 seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Päivittäistavaran myyntialaa suuryksikössä 8
saa olla enintään 2. m2. Tämän lisäksi saa rakentaa enintään 6 kpl enintään 4.5 kem2 paikallisesti merkittävää suuryksikköä, joiden kokonaiskerrosala saa olla enintään 18. kem2. Paljon tilaa vaativaa erikoistavarakaupan kerrosalaa saa olla enintään 51. kem2. isäksi alueelle saa rakentaa julkisia palveluja ja kaksi pysäköintitaloa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 11. kem2. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on selostuksen liitteenä. 3.2.4 Kunnan rakennusjärjestys empäälän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.4.22. Suunnittelutarvealueita koskeva päivitys on hyväksytty 13.6.212. 3.2.5 Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 24 on hyväksytty 17.12.214. empäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 18.2.215. Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Rakennesuunnitelmalla mm. luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikka-alueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 11 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 22 mennessä ja yhteensä 27 työpaikan lisäystä vuoteen 24 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina 231-24. Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. 3.2.6 aaditut selvitykset Voimassa olevan asemakaavan ja Marjamäen osayleiskaavan laadintaan sekä Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty useita selvityksiä, joita hyödynnetään asemakaavanmuutoksen laadinnassa soveltuvin osin. Alla on mainittu myös kaavaprosessin aikana laaditut, uudet selvitykset. empäälän luontokohteet, Tapani änsirinne, empäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., uontoselvitys, Kari aamanen (25) iito-oravaselvitys, Markku Alanko (26) empäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, empäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto ( 26) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (25) empäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 214 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 24, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 214 Pirkanmaan palveluverkko 24, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto, 215 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.215, Pirkanmaan liitto 215 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 26 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 212 Marjamäen korttelin 95 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.214, päivitys 29.3.215 sekä altaiden muutosten tarkastelu 18.9.215, Sito Oy 9
empäälän arvokkaat luontokohteet -214, Kari aamanen ja Sami Soininen, empäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 214 iikenneselvitys, iittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, 11.8.214, Taratest Oy 214 empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2.9.215 Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 215, Mikroliitti Oy iikenneselvitys valmistuu 25.9.215 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. 3.2.7 Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualueen kiinteistöt kuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 3.2.8 Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä on N2. Pohjakartta on ajantasaistettu vuonna 215. Kiinteistöraja-aineisto on empäälän kunnan ylläpitämä. 3.2.9 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa 3.2.1 Suojelupäätökset Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. 4 Asemakaavanmuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavanmuutoksen suunnittelun tarve Marjamäen yritysalueen rakennuttua nykyiseen muotoonsa on tullut tarve asemakaavalla määrittää Marjamäen pohjoispuolisen alueen teollisuus-, liike- ja toimistotilarakentamisen laajenemis- ja kehittämisperiaatteet. Yksi kehittämishanke on ollut polttoainejakeluaseman saaminen alueelle. Muuttuneista toimintaolosuhteista, taloudellisista suhdanteista ja alueella vireillä olevista hankesuunnitelmista johtuen on tarve tarkastella lähialueen asemakaavan sisältöä uudelleen. Tarvetta muutokseen on mm. katuverkon linjausten sekä eri alueiden käyttötarkoitusten ja rakennusoikeuksien osalta. Tarvetta muutoksiin alueiden päätieverkkoon kytkeytymisen osalta ei ole. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on 9.2.215 päättänyt käynnistää asemakaavan muuttamisen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on hyväksytty kaavoitus- ja rakennusjaostossa 9.4.215 ja se on asetettu nähtäville 22.4.215. Nyt kyseessä oleva suunnittelualue on erotettu em. laajemmasta alueesta ja sen suunnittelusta on tehty oma osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tämä OAS on asetettu nähtäville xx.x.215. 1
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm. Suunnittelualueen ja sen lähiseudun: asukkaat, kiinteistönomistajat ja -haltijat yritykset ja niiden työntekijät Kunnan hallintokunnat Valtion viranomaiset: Pirkanmaan EY-keskus Muut tarpeelliset viranomaiset Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MR 62 ). 4.3.2 Vireilletulo aajemman alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 22.4.215 ja samalla asetettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Suunnittelualueen uusi vireilletuloilmoitus on julkaistu xx.x.215. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavahankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu aiemmin 22.4.215 empäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-kotisivulla (www.lempaala.fi). isäksi kaava-alueen maanomistajille ja asukkaille sekä osallisluettelossa mainituille viranomaisille on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse. Tiedottaminen on tapahtunut vireillä olevan laajemman alueen asemakaavan ja kaavanmuutoksen käynnistyttyä. Nyt käsillä olevaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä kunnan Internet-sivuilla xx.x..215 lukien ja siitä ilmoitetaan, paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla.. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Huomautukset voi postittaa osoitteeseen empäälän kunta, Tekninen toimi, P 36, 3751 empäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Asemakaavanmuutosluonnos Asemakaavanmuutosluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, empäälän kunnan Internet-sivuilla ja empäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaavanmuutosluonnos on asetettu nähtäville xx.x.- xx.x.215 väliseksi ajaksi. 11
Kaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä noin kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus. Asemakaavanmuutosehdotus Asemakaavanmuutosehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, empäälän kunnan Internet-sivuilla ja empäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. isäksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavaehdotus on vähintään 3 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotusta tarpeen mukaan lausunnot. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen Asemakaavanmuutos hyväksytään kaavoitus- ja rakennusjaostossa. Arvioitu ajankohta on vuodenvaihde tammikuu 216. Viranomaisyhteistyö aajemman alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (EY-keskus). Asemakaavanmuutosluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunto viranomaisilta tarvittavassa laajuudessa. Vireillä olevasta alueen osayleiskaavanmuutoksesta on pidetty EY-keskuksen kanssa työneuvottelu 25.3.215 ja viranomaisneuvottelu 28.5.215, jossa oli mukana myös maakuntaliiton edustaja. Tässä yhteydessä käsiteltiin osin myös thän asemakaavanmuutokseen liittyviä asioita. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavanmuutoksen hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 3 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäen, että KHO antaa valitusluvan. 12
4.4 Asemakaavanmuutoksen tavoitteet 4.4.1 ähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. ähialueen asemakaavan ja -muutoksen tavoitteena luoda edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman rakentaminen suunnittelualueelle. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan ja lähialueelle laadittavana olevan asemakaavan periaatteiden mukainen maankäyttö. ähtökohtana asemakaavan muutoksen laadinnalle on maanomistajan tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. ähialueilla on tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Tämä kaavanmuutos on osa tätä kokonaistarkastelua. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MR:n 24 :n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista. Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, alueiden omia vahvuuksia ja sijaintitekijöitä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaavoista lähtevät tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 29.3.27. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. 13
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.213. Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Sääksjärven Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. Pirkanmaan maakuntakaava 24:n luonnos on ollut nähtävillä keväällä 215. Nyt laadittavaa asemakaavanmuutosta ajatellen suurimmat muutokset nykyiseen maakuntakaavaan nähden ovat vähittäiskauppaa koskevissa kaavamääräyksissä. Vähittäiskauppaa koskevat ratkaisut pohjautuvat Pirkanmaan palveluverkko 24 selvitykseen. Maakuntakaava 24 luonnokseen on merkitty seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikat. isäksi maakuntakaavassa on osoitettava näiden yksiköiden koon alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Tällaisten seudullisten yksiköiden sijoittaminen maakuntakaavan keskusta-alueiden (C) ulkopuolelle edellyttää, että yksikön paikka on esitetty maakuntakaavassa. Maakuntakaavaluonnoksessa on RealParkin ympäristö merkinnällä Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueen enimmäiskerrosalaksi on määritetty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta 5 kem2. Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan kerrosalaa ei RealParkin alueelle ole maakuntakaavaluonnokseen merkitty. Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmista lähtevät tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 24 on hyväksytty 17.12.214. empäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 18.2.215. Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikkaalueeksi. Rakennesuunnitelmalla mm. luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikka-alueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 11 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 22 mennessä ja yhteensä 27 työpaikan lisäystä vuoteen 24 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina 231-4. Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, empäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MA) 7.2.213. Maankäytön osalta tavoitteena on eheyttää kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi ja edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. 14
Maanomistajien tavoitteita RealParkin alueen omistajan toive on saada rakentaa omistamilleen alueille mm. polttoaineen jakeluaseman ja kahvila/ravintolan sekä saada lisärakennusoikeutta muulle kuin vähittäiskaupan tiloille kuten esimerkiksi logistiikan toiminnoille. Tämä kaavanmuutos vastaa maanomistajan tavoitteeseen polttoaineen jakeluaseman osalta. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Erityisesti prosessin kaavaluonnosvaiheen aikana esiin tulleita yksityisten maanomistajien ja osallisten tavoitteita ja toivomuksia pyritään huomioimaan suunnittelun edetessä. 4.5 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus Kaavaa ja muutosta laadittaessa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia useampia kaavavaihtoehtoja johtuen siitä, että kyseessä on melko vähäisiä muutoksia käsittävä ja suppea-alainen kaavanmuutos. Asemakaavanmuutoksen lähtökohta on olemassa oleva ympäröivä liikenneverkko ja maankäyttö. Kaavaluonnos on laadittu voimassa olevan osayleiskaavan ja Marjamäen kokonaissuunnittelun yhteydessä aiemmin tehdyn selvitystyön ja yleiskaavan uudistamisen yhteydessä tehtyjen selvitystyön sekä vireillä olevien rakennushankkeiden ja suunnitelmien pohjalta. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja vertailu Koska esillä on vain yksi kaavanmuutosvaihtoehto, ei tässä yhteydessä selvitetä vaikutuksia vaan ne käyvät ilmi kaavaratkaisun vaikutusten arvioinnista. Arviointi on jäljempänä kaavaselostuksen kohdassa 5.4. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan sisältöön vaikuttaa asetetut tavoitteet, ylempiasteinen kaavoitus, tehdyt selvitykset, saadut lausunnot ja muistutukset sekä suunnittelijoiden ja päättäjien tarkoituksenmukaisuusharkinta. Selostukseen liitetään yhteenveto kaavasta esitetyistä mielipiteistä ja kannanotoista. Näitä ovat kaavan valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset kannanotot. Kaavaselostukseen liitetään lyhennelmä kannanotoista sekä selvitys siitä, miten mielipiteet on otettu huomioon (kunnan vastine). Kaavaselostukseen kirjataan myös se, keneltä on pyydetty, mutta ei ole saatu lausuntoa. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset / muistutukset ja lausunnot Tässä osiossa kuvataan kaavan käsittelyn vaiheet sekä käsitellään saadut lausunnot ja muistutukset. Tämä osio täydentyy suunnittelun kuluessa. 15
Vireilletulo Kunnanhallitus on 9.2.215 päättänyt käynnistää Marjamäen osayleiskaavan uudistamisen tarvittavassa laajuudessa sekä samassa kokouksessa päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Asemakaavatyötä valmistelee teknisen toimen kaavoitusyksikkö, kunnan kaavoitusja rakennusjaosto tekee päätökset työn välivaiheista. opullisen asemakaavanmuutoksen hyväksyy kaavoitus- ja rakennusjaosto. Kaava on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 9.4..215 / 47, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 22.4.215. Kaavoitusjaosto on 1.1.215 päättänyt erottaa osan (4393 m2) korttelista 95 erilliseksi kaavanmuutosalueeksi. Alueen uusittu OAS on asetettu nähtäville xx.x.215. Kaavaluonnos Asemakaavanmuutosluonnos on kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 1.1.215. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on tarkoitus asettaa maankäyttö- ja rakennuslain (MR) 62 :n mukaisesti nähtäville jaoston hyväksyttyä kaavaluonnoksen. 5 Asemakaavanmuutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Yleistä Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Asemakaavan muutoksella pyritään luomaan edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle alueella kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. ähialueen rakentuminen tuo alueelle paljon uutta liikennettä, joka luo tarpeen polttoaineen jakelulle alueella. 5.1.2 Mitoitus Väestön määrä ja kehitysarvio Kaavanmuutosalueen lähialueella on tällä hetkellä yksi vakituinen asunto. Alueen tuleva väestömäärä tulee olemaan muutamia kymmeniä henkilöitä. Asukkaat sijoittuvat yritysten yhteyteen mahdollisesti rakennettaviin ns. talonmiehenasuntoihin Työpaikkojen määrä ja kehitysarvio Työpaikkojen lisäyksen koko Marjamäen alueella on Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa arvioitu olevan 27 työpaikkaa vuoteen 24 mennessä. 5.1.3 Palvelut Ideaparkin liikekaupunki tarjoaa erittäin kattavat kaupalliset palvelut lähialueen työntekijöille. Rakennuksessa on lukuisia ruokapaikkoja ja mm. päivittäistavarakauppa. Julkisia palveluja ei ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja 16
postin pakettiautomaattia. inja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski Tampere. isäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee empäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. isääntyvä työpaikkamäärä mahdollistaa joukkoliikennepalveluiden kehittämisen alueella.. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan aluevaraus täydentää lähialueen maankäyttöä. Vuonna 26 avattu Ideaparkin liikekaupunki on kohentanut lähialueen ja seutukunnan palvelutasopalvelutasoa huomattavasti. Helsingintien pohjoispuolelle sijoittuva RealParkin alue täydentää ja monipuolistaa palvelutarjontaa entisestään. Kauppapaikka- teollisuus- ja työpaikkarakentamisen sekä lähiseudun laajenevan asutuksen myötä liikennemäärät alueella tulevat kasvamaan. Alueen ulkopuolinen liikenne ohjautuu pääasiallisesti pääliikenneväylien (moottoritie, Helsingintie) kautta ja näiltä on jo tällä hetkellä hyvät liittymät kaava-alueen viereiselle kokoojatielle. Uusia liittymiä ei tarvitse rakentaa. RealParkin ympäristön ja Helsingintien muun koillispuolen alueiden toteuduttua kaavanmuutosalue lähialueineen muodostaa laadukkaan kaupunkimaisen yritysalueen. 5.3 Aluevaraukset RealParkin alueelle voidaan valmisteilla olevan osayleiskaavanmuutoksen mukaan osoittaa asemakaavassa yksi suuri, mutta merkitykseltään paikallinen, muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältävä vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka kerrosala saa olla enintään 9.5 kem2. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa lisäksi neljä pienempää, merkitykseltään paikallista, muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Näiden pienten, merkitykseltään paikallisten suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 13.5 kem2 ja kunkin suuryksikön enimmäiskoko enintään 4.3 kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa alueella olla enintään 2 m2 kuten jo voimassa olevassa yleiskaavassa on määritetty. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa lisäksi merkitykseltään paikallisia, paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 6. kem2. Alueelle saa sijoittaa nykyisen kaavan tapaan julkisten palvelujen toimintoja sekä uusina toimintoina vapaa-ajan viettoa palvelevia rakennuksia ja niihin liittyviä majoitustiloja sekä polttoaineen jakeluaseman. Korttelialue Kaavanmuutos käsittää pelkästään huoltoasemien korttelialueen H, jonka pinta-ala on 2633 m2. Muut alueet Kadut Asemakaavanmuutoksella muodostuu uusi katu KMK-korttelin 95 sisään. Katu mahdollistaa korttelin jakamisen pienemmiksi tonteiksi. Katu palvelee polttoaineen jakeluasemaa siten, että kulku asemalta pois tapahtuu tämän kadun kautta. Sisäänajo tapahtuu Areenakadun kautta. Kaavassa on katualuetta 176 m2. Asemakaavan merkintöjen selityksissä ja kaavamääräyksissä on lisäksi selitykset muista aluevarauksista. 17
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Asuminen Polttoaineen jakeluasemalla ei ole haitallisia vaikutuksia asumiseen. Etäisyys asemalta lähimpään asuntoon on noin 3 metriä katua pitkin. Valtaosa liikenteestä asemalle tapahtuu etelän suunnalta. Asutus sijaitsee asemalta pohjoiseen. ähialueella on tällä hetkellä yksi vakituisesti asuttu kiinteistö ja yksi vapaa-ajan kiinteistö. Palvelut Suunnittelualueen tuntumaan on tarkoitus mahdollistaa ravintola-kahvilan rakentaminen. Jakeluaseman viereen, kadun toiselle puolelle on rakentumassa lähitulevaisuudessa päivittäistavarakauppa. Rakennuslupa on jo olemassa. Jakeluaseman länsipuolelle rakennetaan parhaillaan n. 6 kem2:n yrityskiinteistöä. Ideaparkin alueella on kaksi polttoaineen jakelupistettä. Kaavanmuutoksella mahdollistetaan polttoaineen jakelu myös Helsingintien pohjoispuolella. ähiympäristön voimakas väestöpohjan ja työpaikkojen kasvu synnyttää tarpeen kolmannelle jakelupisteelle. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 24:ssä on esitetty 11 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 22 mennessä ja yhteensä 27 työpaikan lisäystä vuoteen 24 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa. Sosiaalinen ympäristö Marjamäen alueen kaupallisten ym. palvelujen lisärakentaminen merkitsee paitsi palvelutarjonnan voimakasta lisäystä ja myös sen monipuolistumista. Työpaikkojen lisärakentaminen parantaa myös alueen joukkoliikennepalveluja. Uusien yritysten sijoittuminen alueelle lisää liikennemääriä alueella, mikä on riski liikenneturvallisuuden kannalta erityisesti kevyelle liikenteelle. Kasvu lisää häiriöitä pääasiassa alueella asioiville 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hulevedet Alueella ei ole pohjavesialueita. Sen sijaan valumavesien määrä liikenneväyliltä ja laajoilta pysäköinti- ja piha-alueilta voi olla ajoittain runsasta ja sisältää haitallisia aineita. Hulevesien käsittelyyn soveltuvat alueet on lähialueen kaavassa tarkoitus osoittaa kaavamerkinnällä Ohjeellinen hulevesien viivytysalue. Alueet mahdollistavat hulevesien imeyttämisen ja pintavalutuksen. Tonttikohtaisella suunnittelulla ratkaistaan hulevesien johtaminen ja käsittely kortteleissa ja rakennuspaikoilla. Erityisen tärkeää huolellinen suunnittelu on alueilla jonne muodostuu tiiviisti päällystettyjä paikoituskenttiä ja piha-alueita. Asemakaavan selvitysaineistoon on liitetty suunnitelma hulevesien käsittelystä Helsingintien pohjoispuolisella suunnittelualueella. Ao. alueella hulevesien viivyttämiseksi ja käsittelemiseksi on esitetty toteutettavaksi keskitettyjä hulevesien viivytysalueita, jotka muodostuvat viivytysaltaista ja 18
viivytysojista siten, että suurin osa rakennettujen alueiden hulevesistä johdettaisiin näihin. Vedet puretaan edelleen pohjoiseen moottoritien alitse johtavaan rumpuun, joka johtaa vedet Moisionjokeen. Alueellisten hallintamenetelmien lisäksi on esitetty alueille, joilla muodostuu huomattavia määriä hulevesiä, toteutettavaksi myös tonttikohtaisia viivytysmenetelmiä. Menetelmien suunnittelun lähtökohtana on ollut, että niillä pystyttäisiin käsittelemään uuden maankäytön aiheuttamat hulevedet. Tonttikohtaisista hulevesien käsittelymenetelmistä olisi lähialueen asemakaavassa omat määräyksensä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulisi viivyttää korttelialueella siten, että viivytystilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa, vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Ilman laatu Ilman laatuun suurin vaikuttava tekijä on lisääntyvä liikenne ja jossain määrin alueen teollisuus. Ympäristön kaavassa on teollisuus- ja varastoalueilla rajoitettu teollisuustoimintaa, joka aiheuttaa haitallisia päästöjä ilmaan. Pienilmasto Infrastruktuurin ja rakennusten rakentaminen muuttavat maa- ja kallioperää monin paikoin. ähialueella on suoritettu ja suoritetaan suuria maamassojen siirtoja. Muutokset pinta- ja pohjavesiin aiheuttavat ajan kuluessa kasvillisuusmuutoksia, mikä saattaa vaikuttaa pienilmasto-olosuhteisiin. Toisaalta rakentaminen peltoalueille vähentää tuulisuutta näillä alueilla. Metsäalueille rakennettavat korttelit laajoine pihaalueineen taas lisäävät tuulisuutta. Kaiken kaikkiaan pienilmasto tulee alueella muuttumaan nykyisestä. uonnonolot ähialueen luonnonolosuhteet ja luonnon monimuotoisuus tulevat luonnollisesti muuttumaan voimakkaan, paljon maapinta-alaa vaativan rakentamisen ja tiivistyvän aluerakenteen johdosta. Kortteleiden sekä vapaa- ja viheralueiden tarkemmalla sijoittelulla, maisemoinnilla ja istutuksilla voidaan jossain määrin hillitä luonnon olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. iito-oravan reviirejä ei kaava-alueen lähialueilla ole. 5.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevia ja rakenteilla olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja ja liikenneverkostoa. Marjamäen kauppapaikkarakentaminen hajauttaa jonkin verran empäälän rakennetta luomalla erittäin voimakkaan palvelukeskittymän Marjamäen alueelle. Toisaalta rakentaminen saattaa heikentää kuntakeskusta, mutta kaiken kaikkiaan uudet palvelut sijoittuvat kunnan sisällä erittäin keskeiselle paikalle kuntakeskuksen ja Sääksjärven välille. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat lisäksi varsin hyvät. 5.4.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kunnalle on aiheutunut ja aiheutuu alueen suunnittelusta ja rakentamisesta kuluja lähinnä kunnallistekniikan, liikenneverkon ja hulevesien käsittelyn osalta. Marjamäen alueesta muodostuu 25 vuoden sisällä suuri julkisten ja yksityisten palvelujen alue, joka korvaa suurelta osin Tampereen palvelutarjontaa. Tästä seuraa asioinnin huomattavaa vähenemistä Tampereelle. Seurauksena on liikennöinti- sekä 19
aikasäästöä kuntalaisille ja näin merkittävää taloudellista säästöä kuntalaisnäkökulmasta katsoen. Myös empäälän houkuttelevuus asuinpaikkana paranee, mikä luo pohjaa uusille asukkaille ja verotulopohjan vahvistamiselle. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen Yleistä ähialueen päätieverkkoon ei tule muutoksia. Kaupallisten palvelujen, teollisuus- ja muun työpaikkarakentamisen ja lähiseudun laajenevan asutuksen johdosta liikennemäärät tulevat merkittävästi kasvamaan. iikenteen kasvu merkitsee melun ja päästöjen lisääntymistä. Alueen ulkopuolinen liikenne ohjautuu kuitenkin pääliikenneväylien, moottoritien ja Helsingintien kautta kuten nykyisinkin. aaditun liikenteellisen selvityksen mukaan liikenteen kasvu johtuu suurimmalta osin liikenteen yleisestä kasvusta mm. autoistumisen ja asukasmäärien kasvun myötä. Ideaparkin liikekaupungin aiheuttama kasvu on jo ollut merkittävä. Ideaparkinkadun ja Areenakadun risteys iikenneselvityksen mukaan liikennemäärät Areenakadulla, Ideaparkinkadulla ja Areenakadulta suunnitellun jakeluaseman eteläpuolitse kulkevalla kadulla ovat hyvin maltillisia. Perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana Ideaparkinkadun ja Areenakadun risteyksessä liikennemäärät olivat risteyksestä pohjoiseen 7 ajoneuvoa, länteen 7 ajoneuvoa ja 38 ajoneuvoa sekä Ideaparkin ramppiosuudella että Helsingintien alituksen suunnalla. Verkon palvelutaso on kauttaaltaan erittäin hyvä eikä jonoutumista synny. iikenneverkolla on reilusti käyttämätöntä kapasiteettiä. iikenneselvityksessä on arvioitu liikennemääriä v. 23 oletuksella, että RealParkin alueesta olisi toteutunut n. 75 %, lähialueen teollisuusalueista 5-1 %, Ideaparkin rakennusoikeudesta 9 % ja Ideaparkin eteläisistä alueista, mm. asuinalueet 1%. Näillä oletuksilla Ideaparkinkadun liikennemäärät olisivat n. 124 145 ajoneuvoa perjantain huipputunnin aikana. iikennemäärä Areenakadulla olisi 14 ja länteen johtavalla kadulla 83. Selvityksen mukaan puheena oleva liittymä ei tule toimimaan ennustetilanteessa nykyisillä järjestelyillä. Mikäli risteykseen sijoitettaisiin pelkästään liikennevalot, liittymä toimisi vuoden 23 ennusteliikenteellä aivan kapasiteettinsä äärirajoilla. iittymään kerääntyisi jonoja, mutta jonoutuminen ei olisi hallitsematonta ja jonot purkautuisivat huipputunnin loputtua. Jos tämän lisäksi rakennettaisiin Ideaparkinkadulle etelän tulosuunnalle ns. vapaa oikea kaista, risteyksen kapasiteetti lisääntyisi oleellisesti. Tällöin viiveet olisivat kaikilla kääntymissuunnilla hyväksyttävällä tasolla. Jonoutumista esiintyisi jonkin verran etenkin pohjoisen tulosuunnalla, mutta jonot purkautuisivat melko nopeasti. Selvityksessä on tarkasteltu myös kiertoliittymävaihtoehto. Nyrkkisääntönä on, että yksikaistaisen kiertoliittymän kullakin haaralla ko. haaraan saapuvien ja haaran kohdalla liittymässä kiertävien ajoneuvojen yhteenlaskettu lukumäärä saisi olla enintään 15 ajoneuvoa tunnissa. Tässä risteyksessä 15 ajoneuvon määrä ylittyy eteläisellä haaralla vuoden 23 ennusteliikenteellä. Mikäli eteläiselle haaralle toteutettaisiin vapaa-oikea- järjestely, kapasiteetti lisääntyisi myös tällä vaihtoehdolla ratkaisevasti. Yksikaistaisena kiertoliittymänä kapasiteetti on hyvin pitkälti käytössä, mutta liittymä toimii vielä. Kasvunvaraa ei ennustetilanteessa käytännössä ole. Kaavanmuutoksessa on liikennealuetta varattu siten, että se mahdollistaa kaksikaistaisen kieroliittymän rakentamisen risteykseen. Risteysalueen järjestelyistä saa lisätietoa laaditusta liikenneselvityksestä. Kts. kohta 3.2.6. 2