Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 38-47 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein Markku Puro
LIITTEET 38. Palaute huoltajille oppilaan 8. luokan terveystarkastuksesta 39. Palaute huoltajille terveystarkastuksesta 40. Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan seudulla 41. Päihdetiedote huoltajille 42. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa, haastattelujen kooste 43. Työajan seuranta kooste 44. Vuosikello pohja 45. FSTKY:n kouluterveydenhuollon toimintamalli 46. Terveydenedistämissuunnitelma / kouluterveydenhuolto 47. Ulkoinen arviointi, Rimpelä Matti
Liite 38 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kouluterveydenhuolto Nämä ovat IN! Riittävä yöuni 8-10 tuntia Liikunta Aamupala aina Hampaiden harjaus Kaverit Huomaavainen käytös PALAUTE HUOLTAJILLE OPPILAAN 8. LK TERVEYSTARKASTUKSESTA Todellakin OUT! Tupakka Päihteet Kiusaaminen Nimittely Ulkonäön arvostelu Lisätietoja nuorille ja vanhemmille: www.mll.fi --- www.vaestoliitto.fi www.terkkari.fi --- www.elamantapaliitto.fi Lom. 4637/10.2009
Oppilas Olemme keskustelleet oppilaan kanssa seuraavista aiheista: Nukkumisesta Kaveri- ja perhesuhteista Riittävästä unesta Päihteistä Terveellisestä ravinnosta Harrastuksista Seurustelusta Liikunnasta Ammatinvalinnan terveydellisistä rajoitteista Muusta VÄLITÄ JA RAKASTA! Kysy ja kuuntele Pituus Paino Näkö Kuulo Verenpaine Ryhti Tue kaverisuhteita Kannusta harrastuksiin Pvm / 20 Kouluterveydenhoitaja Peittele nukkumaan Muistathan olevasi malli Sovi kotiintuloajat Nuorellenne on varattu aika lääkärintarkastukseen / 20 klo : Tarkastus tehdään koululla terveydenhoitajan tiloissa.
Liite 39 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kouluterveydenhuolto PALAUTE HUOLTAJILLE TERVEYSTARKASTUKSESTA Oppilas Olemme keskustelleet seuraavista oppilaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista Nukkumisesta Riittävästä unesta Terveellisestä ravinnosta Liikunnasta Henk. koht. hygieniasta Harrastuksista Kaveri- ja perhesuhteista Murrosiästä Tupakasta ja päihteistä Seurustelusta Pituus Paino Ryhti Muuta Pvm / 20 Lom. 4639/10.2009 Kouluterveydenhoitaja
Liite 40 Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kouluterveydenhuolto PERUSKOULUN KOULUTERVEYDENHUOLTO FORSSAN SEUDULLA Kouluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoama maksuton oppilashuollon palvelu. Sen tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä ja olla tukemassa huoltajia kasvatustehtävässä. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä koululla ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa Puh S-posti Lom. 4603/10.2009
Terveydenhoitaja tekee eri luokka-asteilla terveystarkastuksen sovitun ohjelman mukaisesti. Terveystarkastukseen kuuluvat luokka-asteista riippuen pituuden ja painon mittaaminen, näön, kuulon, väriaistin ja ryhdin tutkiminen sekä verenpaineen mittaaminen. Terveydenhoitaja huolehtii oppilaan rokotuksista yleisen rokotusohjelman mukaisesti. Tapaamisessa terveydenhoitaja keskustelee oppilaan kanssa terveystottumuksista ja kehitystasoon liittyvistä asioista. Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito, lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhriksi joutuneiden ensiapua ja hoitoa. Jos oppilaan äkillinen sairaus vaatii lääkärin hoitoa, kehotetaan kääntymään oman terveysaseman puoleen. 1. ja 5. luokalla oppilaalle tehdään laaja terveystarkastus. Tarkastuksessa ovat mukana koululääkäri ja terveydenhoitaja. Myös huoltajat kutsutaan mukaan. 7. luokalla terveydenhoitaja kutsuu huoltajat mukaan oppilaan tarkastukseen. 8. luokalla lääkäri tarkastaa oppilaan ja oppilaalle kirjoitetaan nuorison terveystodistus. Kouluterveydenhoitaja voi ohjata oppilaan yhdelle maksuttomalle silmälääkärikäynnille, mikäli oppilaan näkökyky on heikentynyt alle sovitun raja-arvon. Oppilas voidaan ohjata tarvittaessa myös muille erikoisalojen lääkäreille. Hammashuolto on maksutonta kaikille alle 18-vuotiaille. Jollei oppilas saa kutsua hammashoitolaan, hänen tulisi ottaa yhteys hammashoitolaan. Forssan terveyskeskus puh. (03) 4191 1 Humppilan terveysasema puh. (03) 4191 2101 Jokioisten terveysasema puh. (03) 4191 2121 Tammelan terveysasema puh. (03) 4191 2141 Ypäjän terveysasema puh. (03) 4191 2151 Silloin kun oppilaan sairaus ei tarvitse välitöntä lääkärintutkimusta tai hoitoa ja kyseessä on äkillinen infektiotauti, voi kouluterveydenhoitaja tarvittaessa kirjoittaa huoltajan työnantajalle selvityksen/todistuksen alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta. Mikäli oppilaalle sattuu tapaturma koulussa tai koulumatkalla, hänet ohjataan päivystykseen. Tällöin otetaan yhteys huoltajaan. Koulutapaturman hoito on oppilaalle maksuton. YHTEISTYÖTERVEISIN! Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri
Liite 41 ENTÄ KUN LAPSESI TULEE PÄIHTYNEENÄ KOTIIN? Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kouluterveydenhuolto Päihtymistilan voimakkuudesta riippuen voi olla parempi siirtää perusteellisemmat keskustelut seuraavaan päivään. Pääasia on, että asiasta keskustellaan, jotta nuori huomaa vanhempien välittävän hänen tekemisistään. Asiasta vaikeneminen viestittää nuorelle, että vanhemmat hyväksyvät hänen päihteiden käyttönsä. Kun keskustelet lapsesi kanssa, aloita siitä, mitä näit ja koit (esim. oksenteluista ja hajuista). Älä oleta asioita, kysy suoraan ja kuuntele keskeyttämättä, mitä nuori sinulle vastaa. Kerro, miltä sinusta tuntui (olit huolissasi, vihainen tai peloissasi). Ilmaise lopuksi mielipiteesi asiasta. Kerratkaa perheen säännöt, esim. mihin aikaan nuori haetaan / tulee kotiin. AIKA PUHUA PÄIHTEISTÄ? Tärkeää on, että sinä vanhempana et ole edesauttamassa oman lapsesi tai kenenkään toisen lapsen päihteiden käyttöä tarjoamalla tai ostamalla hänelle alkoholia tai tupakkaa. Jos haluat keskustella päihdekäyttöön liittyvistä asioista, ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin. Lisätietoa päihteistä saat seuraavista verkkosivustoista: www.mll.fi www.vaestoliitto.fi www.paihdelinkki.fi www.tupakkaverkko.fi Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia ja uteliaisuutta itseä ja elämää kohtaan, uusien asioiden kokeilua ja testaamista. Usein päihteet ovat sellaisia uusia asioita, jotka herättävät kiinnostusta jossakin vaiheessa nuoruutta. Päihteiden käyttö myös nuorten keskuudessa on lisääntynyt: alkoholin käyttö on muuttunut humalahakuisemmaksi ja yhä nuoremmat alkavat käyttää päihteitä. Tiedämme, että jos nuori tupakoi ja käyttää alkoholia säännöllisesti, huumeiden kokeilun riski kasvaa selvästi. Vanhempana pohdit varmasti, mitä voisit tehdä nuoren tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden edistämiseksi. Tärkeimpiä ja ensimmäisiä keinoja ovat vanhempien antama malli ja lasten kanssa käytävä keskustelu Toivomme, että tartutte rohkeasti päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin ongelmat eivät pääse kasvamaan ylisuuriksi. Lom. 4634/5.2009
MITÄ VOIT TEHDÄ NUOREN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMISEKSI FAKTATIETOA 12-vuotiaista tytöistä joka kymmenes (10%) ja pojista joka kahdeksas (16%) on kokeillut tupakointia. Tupakkariippuvuus kehittyy monelle nuorelle hyvinkin nopeasti, jo muutaman kokeilukerran jälkeen. Riippuvuus on luonteeltaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Noin joka viides (19 %) 14-18- vuotias tupakoi päivittäin. Alkoholin käyttö on harvinaista 12-vuotiaiden keskuudessa, mutta 14-vuotiaista monet ovat jo tutustuneet alkoholiin juoden sitä vähintään kerran kuukaudessa, joka viides tyttö (19%) ja joka seitsemäs poika (13%). Juomatavat ovat valitettavan usein suomalaisnuorilla humalahakuisia, mikä altistaa nuoria monille haitallisille seurauksille, kuten esim. tapaturmille. 14-vuotiaista tytöistä 6 % ja pojista 4 % juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Alkoholinkäytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä alkoholin käyttöön aikuisiällä. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti myös aikuisiässä. Tue lapsesi itsetunnon vahvistumista Hyvä itsetunto on myönteinen kuva itsestä. Jokaisella on ainakin yksi osa-alue, jossa hän on hyvä. On tärkeää osoittaa se nuorelle. Me kaikki tarvitsemme onnistumisen tunteita. Puhu lapsesi kanssa tupakasta, alkoholista ja huumeista Tartu sopiviin tilaisuuksiin, joissa asian voi ottaa esille. Lehtiartikkeli, tv-ohjelma tai jokin tapahtuma tai vaikka tämä opas voi olla luonnollinen alku keskustelulle. Anna aikaa lapsellesi ja kuuntele häntä Voit kertoa omista ensikokeiluistasi ja kokemuksistasi. Jotta syntyy avoin ja luottamuksellinen keskustelu, on hyvä ottaa esille päihteiden myönteisiä ja kielteisiä puolia sekä miettiä syitä, miksi yleensä käytetään päihteitä. Koska tupakan ja päihteiden käytön terveyshaitat (esim. keuhkosyöpä tai maksakirroosi) tuntuvat nuoresta yleensä kaukaisilta, kannattaa keskustella myös nuorelle ajankohtaisemmista haitoista, kuten iho-ongelmista (tupakka) sekä yleiskunnon heikkenemisestä, paino-ongelmista, tappeluihin joutumisesta ja seksuaalisen hyväksikäytön riskeistä.
Liite 42 Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto-hanke YHTEISTYÖ KOULUTERVEYDENHUOLLON KANSSA Yhteistyötahojen kokemana Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Auli Pikkanen Marika Kivimäki-Sumrein 2009
SISÄLLYS 1. Haastattelun tarkoitus 3 2. Aineiston keruu 4 3. Tuloksia 5 3.1 Kouluterveydenhuolto on hoitoketju, jonka alkupää on koululla 5 3.2 Kokemuksia kouluterveydenhuollon toiminnasta 6 3.2.1 Kouluterveydenhuollolla fyysinen ja psykososiaalinen ulottuvuus 6 3.2.2 Ennaltaehkäisevää toimintaa 6 3.2.3 Terveydenhoitajalla moninainen rooli 6 3.2.4 Oppilashuollossa toimimista 7 3.2.5 Matalan kynnyksen toimintaa, paikoin liian kaukana perheestä 7 3.2.6 Terveydenhoitajan persoonalla merkitystä 7 3.2.7 Kouluterveydenhuolto ottaa valtaa vanhemmilta 7 3.2.8 Jatkohoitoon ohjaamista 7 3.3 Kokemuksia yhteistyöstä ja kehittämisehdotuksia siihen 8 3.3.1 Resursseihin parannusta 8 3.3.2 Suunnitelmallisuutta ja moniammatillisuutta 8 3.3.3 Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri 8 3.3.4 Enemmän yhteistyötä ja selvempää työnjakoa 9 3.3.5 Hoitoketjut joustavammiksi 10 3.3.6 Opettajien kuuntelua ja terveyden hoitamista 11 3.3.7 Perheiden huomiointia 11 3.3.8 Kotikäynnit 11 4. Yhteistyön kehittäminen jatkossa 11
1. HAASTATTELUN TARKOITUS Tämä on kooste Forssan seudulla syksyllä 2008 tehdyistä haastatteluista, joissa tiedusteltiin yhteistyötahojen kokemuksia kouluterveydenhuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja siihen liittyvistä toiveista ja tarpeista. Vaikka kouluterveydenhuolto käsittää kenttänä laajan kokonaisuuden eri toimijoita, tässä haastattelussa kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan pääsääntöisesti kouluterveydenhuollon perustoimijoita kouluterveydenhoitajaa ja -lääkäriä. Mikäli haastateltava on tarkoittanut laajempaa kenttää, se on selvitetty tekstissä. Perhekeskeisen kouluterveydenhuollon hankkeessa (2007-2009) Forssan seudulla on tavoiteltu perhekeskeisempiä lähestymistapoja kouluterveydenhuollon työhön. Perhekeskeisemmän kouluterveydenhuollon toteutumiseksi asiaa on lähestytty yhtäältä kouluterveydenhuollon ja sen läheisimpien sidosryhmien välisen yhteistyön kehittämisen kautta. Joustavammalla ja saumattomammalla yhteistyöllä oppilaita ja heidän perheitään on mahdollista hoitaa ja tukea nykyistä perhekeskeisemmin. Yhteistyön kehittämiseksi haluttiin selvittää, millaisia mielikuvia ja käsityksiä yhteistyötahoilla on kouluterveydenhuollosta ja nykyisestä yhteistyöstä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia tarpeita ja toiveita yhteistyön näkökulmasta yhteistyötahoilla on suhteessa kouluterveydenhuoltoon. Asian selvittämiseksi haastateltiin kouluterveydenhuollon yhteistyötahojen edustajia. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2008. Haastattelussa selvitettiin seuraavia mielikuvia ja kokemuksia: 1) Mielikuvia kouluterveydenhuollon rakenteesta ja toiminnasta - käsityksiä siitä, ketkä ovat kouluterveydenhuollon toimijoita - käsityksiä siitä, mitä kouluterveydenhuollossa tehdään - ajatuksia kouluterveydenhuollon toiminnasta - käsityksiä kouluterveydenhuollon tärkeimmistä yhteistyökumppaneista - kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin roolista yhteistyökentässä 2) Kokemuksia kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä - kokemuksia yhteistyön ajallisesta kehityksestä - asioita, joissa otetaan yhteyttä - asioita, joihin kouluterveydenhoitajan ja/tai -lääkärin tukea ja apua kaivataan - kokemus asiakkaan ohjaamisesta erikoishoitoon - kokemuksia yhteistyön haasteista - ajatuksia ideaalista yhteistyöstä - ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi 3) Toiveita ja tarpeita yhteistyön kehittämiseksi
2. AINEISTON KERUU Haastateltavaksi pyydettiin seudulta vapaavalintaisesti edustajia tahoittain. Koulujen edustajia valittiin jokaisesta kunnasta ja valinnassa huomioitiin sekä isoja että pieniä kouluja, koska erikokoisten koulujen tarpeet voivat olla erilaisia. Yhteensä haastateltiin 21 yhteistyötahon edustajaa. Haastateltavat edustivat seuraavia yhteistyötahoja: - Lastenneuvola - Perheneuvola - Koulupsykologi - Koulukuraattori - Lastenpsykiatria - Nuorisopsykiatria - Esiopetus - Peruskoulu Haastatteluun pyydetyt suhtautuivat myönteisesti haastattelupyyntöön ja päivämäärät haastatteluille saatiin sovittua sujuvasti. Yksi haastatteluun pyydetty henkilö kieltäytyi kutsusta työkiireiden takia. Muutamaa lyhyempää haastatteluaikaa lukuun ottamatta haastatteluajaksi voitiin varata 1,5-2 h. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan haastatellun henkilökohtaisia kokemuksia ja käsityksiä. Haastatteluteemat lähetettiin haastateltaville sähköpostitse asiaan valmistautumista varten. Jotkut haastateltavat olivat valmistautuneet teemoihin etukäteen ja he olivat kirjoittaneet ajatuksiaan paperille. Useimpien kanssa asiaan perehtyminen aloitettiin vasta tapaamistilanteessa. Haastattelut kirjattiin käsin. Haastattelun toteutti haastateltaville suhteellisen tuntematon hankkeen projektityöntekijä. Tällä haluttiin edesauttaa sitä, etteivät haastateltavat joutuisi tilanteeseen, jossa heidän täytyisi arvostella henkilöä, josta ovat riippuvaisia. Tällä tavalla toimimalla sekä valitsemalla haastattelupaikaksi haastateltavalle tuttu paikka, yleensä haastateltavan oma työpiste, pyrittiin siihen, että haastateltavat voisivat kokea olonsa riittävän turvalliseksi tuodakseen esille aitoja kokemuksiaan yhteistyöstä kouluterveydenhuollon kanssa (*. *) Krogstrup H.K. 2004. Asiakaslähtöinen arviointi. Bikva-malli. Hyvät käytännöt Menetelmä-käsikirja. Stakes. [WWW-dokumentti]. <http://www.sosiaaliportti.fi/file/8579b014-b4a9-4ddd-8f14-1a40136f2b2f/bikva.pdf >. (Luettu 19.5.2008).
3. TULOKSIA 3.1 Kouluterveydenhuolto on hoitoketju, jonka alkupää on koululla Pääosin kouluterveydenhuolto miellettiin laajaksi eri toimijoiden kokonaisuudeksi. Silti sen rakenne näytti olevan epäselvä tai erilainen eri sidosryhmien edustajille. Kouluterveydenhuollon toimintaympäristö näytti olevan tutumpaa esim. terveydenhuollon edustajille kuin koulun toimijoille. Toisaalta koulun toimijat näkivät terveydenhuollon ja oppilashuollon erityistyöntekijöiden kentän alueen yhtenä, suurena kokonaisuutena, jota se toiminnallisesti onkin. A) Pääsääntöisesti kouluterveydenhuolto miellettiin kouluilla toimivan henkilöstön kokonaisuudeksi. Kouluterveydenhuoltoon nähtiin kuuluvaksi kouluterveydenhuollon perustoimijat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri sekä psykososiaalinen oppilashuolto (mm. koulupsykologi, -kuraattori). Vaikka mainittiin, että kouluterveydenhuoltotyötä tekevät kouluterveydenhoitajat ja koululääkäri, miellettiin myös muun oppilashuollon erityishenkilöstön eli koulupsykologin ja kuraattorin toiminnan olevan osa samaa kokonaisuutta ja sitä nimettiin kouluterveydenhuolloksi. Useammassa haastattelussa myös hammashuollon ajateltiin kuuluvan kouluterveydenhuoltoon. Lisäksi muutamassa haastattelussa sairaanhoidon erikoispalvelut ja lasten- ja nuorten psykiatriset palvelut ja perheneuvola miellettiin osaksi kouluterveydenhuoltoa. Ravitsemusterapeutin palveluja koettiin saatavan kouluterveydenhoitajan kautta. Myös ympäristöterveysaseman tarkastajat mainittiin kouluterveydenhuoltoon kuuluviksi. Vanhemmat ja opettajat mainittiin osaksi kouluterveydenhuoltoa yhdessä haastattelussa. Kouluterveydenhuolto = Koululääkäri + kouluterveydenhoitaja + psykososiaalinen oppilashuolto + hammashuolto + sairaanhoidon erikoispalvelut + perheneuvola ympäristöasema + ravitsemusterapeutti + vanhemmat + opettajat B) Osassa haastatteluja määriteltiin toimijoiksi kouluterveydenhoitaja ja lääkäri ja mm. muu terveydenhuolto tai perheneuvola nähtiin kouluterveydenhuollon yhteistyötahoina. Kouluterveydenhuolto = Koululääkäri + Kouluterveydenhoitaja Yhteistyötahot Mm. muu terveydenhuolto, perheneuvola, opettajat C) Suppeimmillaan kouluterveydenhuollon henkilöstönä pidettiin vain kouluterveydenhoitajaa. Kouluterveydenhuolto = Kouluterveydenhoitaja
3.2 Kokemuksia kouluterveydenhuollon toiminnasta Haastatteluissa tuotiin esille ajatusta, että asiakkailla ja oppilashuollon toimijoilla on epäselvyyttä siitä, mitä kouluterveydenhuollon toiminta tarkoittaa ja pitää sisällään. Yleisesti kouluterveydenhuollon työtä kuvailtiin upeaksi ja perinteikkääksi, jota arvostetaan ja pidetään tärkeänä toimintana. 3.2.1 Kouluterveydenhuollon fyysinen ja psykososiaalinen ulottuvuus Kouluterveydenhuollon rakenteen näkemystavasta riippuen vaihteli, miten kouluterveydenhuollossa ajateltiin toimittavan. Terveydenhoitajan ja koululääkärin toiminnassa haastatteluissa nousivat voimakkaasti esiin somaattiset luokkatarkastukset. Niitä pidettiin tehokkaina ja tärkeinä. Sairaudenhoitoa ja laastarin laittoa kuvattiin kouluterveydenhuollon toiminnaksi. Tällaisen työtavan arveltiin kuitenkin olevan jokseenkin toimimaton vastaamaan nykylasten haasteisiin. Kouluterveydenhuollon nähtiin olevan muutoskohdassa toimintatapojen osalta. Myös joidenkin muiden työtapojen, esim. terveydenhoitajan tunnin päivystysajan, ajateltiin istuvan huonosti koululaisten maailmaan. Terveydenhoitajan toimintaa kouluilla kuvattiin liian suppeaksi. Kouluterveydenhuollon toiminnan koettiin tarkoittavan myös lasten psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin arvioita ja hoitoa, mutta tällöinkin kouluterveydenhoitajalle miellettiin fyysisen terveydenhuollon rooli ja laastarin laitto. Fyysinen tarkastus ja rokotukset nousivat selkeästi esiin. Mittaukset ja punnitukset olivat haastateltavien tiedossa ja tiedettiin, että näistä toiminnoista pidetään hyvää kirjanpitoa. Koulun työntekijät näyttivät mieltävän kouluterveydenhoitajalle ja -lääkärille enemmän oppilaiden fyysisestä terveydestä huolehtijan roolin, kun taas muulla terveydenhuollolla oli näkemys kouluterveydenhuollon toiminnasta laaja-alaisemmin. Osa haastateltavista koki, että kouluterveydenhuollosta ei saada riittävästi apua akuutteihin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Kuitenkin joissakin haastatteluissa nähtiin, että kouluterveydenhoitajilla on näkemystä myös psyykkisissä asioissa, vaikeuksien havaitsemisessa ja aloitteentekijänä jatkohoitoon ohjaamisessa. Tuotiin esiin sitä, että kouluterveydenhoitaja osaa nähdä psyykkiset syyt somaattisen vaivan takana. 3.2.2 Ennaltaehkäisevää toimintaa Kouluterveydenhoitajan työote koettiin ennaltaehkäisevänä ja myös valistustyö kuuluvaksi kouluterveydenhuoltoon; sukupuoliasiat ja päihdeasiat. Toisaalta oltiin huolestuneita siitä, riittääkö ennaltaehkäisevään työhön tarpeeksi aikaa. Ohjaava toiminta eli se, että kerrotaan lapsille ja nuorille ajankohtaisia kehitykseen liittyviä asioita, nähtiin tärkeäksi osaksi toimintaa.
3.2.3 Terveydenhoitajalla moninainen rooli Vaikka kouluterveydenhoitaja usein miellettiin oppilaan fyysisen terveyden seuraajaksi, kuvattiin hänen toimintaansa eri tavalla eri haastatteluissa. Terveydenhoitajan kuvattiin tekevän koulutyötä. Terveydenhoitaja oli henkilö, jolla on väylät joka suuntaan ja joka ohjailee toimintaa. Hän oli ikään kuin äitihahmo. Hänen rooliaan kuvattiin keskeiseksi ja kokoavaksi. Hänen kuvattiin myös olevan oheisaikuisina perhettä varten. Toisissa haastatteluissa taas tuotiin esiin sitä, että koulun toimijat ja terveydenhoitaja eivät tiedä toistensa tehtävistä. Joissakin haastatteluissa kouluterveydenhuollon toiminnan ajateltiin olevan lähetteen tekemistä ja tuskan pois ottamista toisilta ammattiryhmiltä ja tämän olisi tapahduttava nopeasti. 3.2.4 Oppilashuollossa toimimista Terveydenhoitajan (myös lääkärin) osallistumista oppilashuoltoryhmään pidettiin tärkeänä osana toimintaa ja hänen ajateltiin olevan tärkeä osa ryhmää. 3.2.5 Matalan kynnyksen toimintaa, paikoin liian kaukana perheestä Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin palveluita pidettiin todellisena matalan kynnyksen paikkana ja luontevana väylänä perheelle ja oppilaalle hakea apua. Kotikäynnit koettiin tärkeäksi toimintamuodoksi. Kouluterveydenhoitajan ajateltiin olevan lapsen luottohenkilö, jolle lapsi voi luottamuksellisesti puhua perheen sisäisiä asioita ja tuotiin myös esiin roolia lasten kuuntelijana. Näiden perustoimijoiden tiedettiin tekevän yhteistyötä vanhempien kanssa. Kouluterveydenhoitajalla nähtiin myös tärkeä rooli, jos opettajalapsi suhteessa ilmenee ongelmaa. Terveydenhoitajan koululla tehtävä työ nähtiin tärkeäksi, lähipalveluksi. Toisaalta pohdittiin, että kouluterveydenhoitaja palvelee enemmän opettajaa kuin perhettä, kouluterveydenhoitajan toiminta perheisiin nähtiin liian vähäiseksi ja etäällä olevaksi. Epäiltiin, ettei terveydenhoitajalla ole tarpeeksi tietoa lapsen tilanteesta tai taustavaikuttimista. Tiedonkulun toisinkin päin arveltiin olevan osittain puutteellista. Tietoa ei välitetä tarpeeksi kotiinpäin. Useammassa haastattelussa mainittiin terveydenhoitajan lähettävän kotiin lappuja, joissa kotiin viestitään lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista pituudella ja painolla. Terveydenhoitajan arveltiin jäävän liian vieraaksi henkilöksi kotiin päin. Tosin yhdessä haastattelussa viitattiin hankkeeseen ja siihen, että perhekin on nyt asiakkaana. 3.2.6 Terveydenhoitajan persoonalla merkitystä Kouluterveydenhoitajan persoonasta johtuen kouluterveydenhuollon toimintaa ei koettu aina samanlaiseksi tai samanlaatuiseksi. Haastateltujen mukaan kouluterveydenhuollon toiminnan intensiteetti ja syvyys vaihtelee huomattavasti työntekijän persoonasta tai henkilökohtaisesta työtavasta riippuen. Myös kyky, tapa ja into tehdä yhteistyötä vaihtelee lähinnä työntekijän persoonallisten ominaisuuksien mukaan. Tämä nähtiin epätasa-arvoisuutta lisääväksi ja siinä ajateltiin olevan vaihtelua enemmän kuin voitiin hyväksyä.
3.2.7 Kouluterveydenhuolto ottaa valtaa vanhemmilta Potilaan itsemääräämisoikeutta ei osittain ymmärretty, vaan ajateltiin, että kouluterveydenhuolto antaa liikaa valtaa liian nuorille ja samalla ottaa vallan vanhemmilta. Syyksi kouluterveydenhuollon tällaiseen toimintaan arveltiin sitä, että kouluterveydenhuollossa pelätään vanhempien reaktioita joita kouluterveydenhuollon toimijat eivät halua tai kykene käsittelemään. 3.2.8 Jatkohoitoon ohjaamista Terveydenhoitajan yhdeksi työtehtäväksi nähtiin jatkohoitoon ohjaaminen tai lähettäminen. Joissakin haastatteluissa tulee jopa vaikutelma läheteautomaatista esim. alkupään havainnoitsija. Vahvuutena nähtiin se, että kouluterveydenhoitaja tavoittaa kaikki oppilaat. Yhdessä haastateltava taas antoi kritiikkiä siitä, että hyvin helposti tehdään lähete kun työntekijä ahdistuu oppilaan tilanteesta. 3.3 Kokemuksia yhteistyöstä ja kehittämisehdotuksia siihen Haastatteluista nousi esiin yhteistyötahojen tarpeita kouluterveydenhuollon (terveydenhoitaja, koululääkäri) yhteistyön kehittämiseksi sekä yleisiä näkemyksiä kouluterveydenhuollon toiminnan kehittämiseksi. 3.3.1 Resursseihin parannusta Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena haastatteluista nousi riittävä resursointi kouluterveydenhuoltoon. Tämä näytti tarkoittavan sitä, että mahdollisimman monella koululla olisi terveydenhoitaja aina paikalla ja lääkärinkin pitäisi olla tavoitettavissa nykyistä enemmän. Haastatteluissa nousi paikoin esiin se, että lääkäreiden asenne koettiin kouluilla sellaiseksi, että koulumaailma ei kiinnosta heitä ja tähän haluttiin saada parannusta. Koululääkäritoiminta tuo erilaisuutta kuntien välille. 3.3.2 Suunnitelmallisuutta ja moniammatillisuutta Yleisesti kouluterveydenhuollon toiminnan toivottiin olevan suunnitelmallisempaa ja nykyistä moniammatillisempaa toimintaa. Koettiin tarvittavan kaikkien oppilashuoltoon liittyvien tiiviimpää yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta eri tavoin, toistensa työn ja asiantuntemuksen riittävää tuntemista ja käyttämistä sekä toisiin luottamista sekä asianmukaista tietojen välittämistä. Oppilashuoltoryhmien toiminnan tulisi saada säännöllisiksi ja paremmin toimiviksi. Toivottiin enemmän yhteistyötä ja tiedonkulkua paremmaksi kuraattorin, koulupsykologin, psykiatrisen puolen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Poikkihallinnollisen työparitoiminnan toivottiin olevan toimivaa ja joustavaa. Tiedonsiirtoluvista pitäisi päästä eroon. Kouluyhteisön näkökulmasta painotusta toivottiin siirrettäväksi enemmän kouluyhteisön kokonaisvaltaiseen ja moniammatilliseen hyvinvoinnin lisäämiseen. Yhteistyö koulun kanssa kaipaisi markkinointitaitoa: ei terveydenhuollon puolelta ilmoitusluontoisesti vaan perustellusti ja keskustellen. Suunniteltaisiin yhteistyötä esim. kouluterveydenhuollossa kouluun liittyviä lomakkeita. Toiveena oli, että terveydenhuolto kysyisi enemmän opettajien aikatauluja ennen tarkastuksiin liittyviä yhteisiä keskusteluja. Moniammatillisia koulutuksia oppilaan hyvinvointiin liittyvistä eri aiheista esim. masennuksen, syömishäiriöiden yms. teemoittain työstämistä toivottiin kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien kanssa tulevaisuuden perspektiivillä koulun ja lasten ja nuorten psykiatrian tahoilta.
3.3.3 Terveydenhoitaja ja koululääkäri Haastateltavasta riippuen oltiin joko tyytyväisiä kouluterveydenhoitajan ja lääkärin kanssa tehtävään yhteistyöhön tai sitten ei. Toisaalta tuotiin esille, että koulun kanssa ei tehdä tarpeeksi yhteistyötä ja toisaalta kehuttiin, että yhteistyö on loistavaa, eivätkä kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri piiloudu vaitiolovelvollisuuden taakse. Koulusta ja sen toiminnasta riippui, kuinka yhteistyö sujuu ja missä rooleissa ja kuinka tärkeänä terveydenhoitajaa pidetään. Koululääkärillä toivottiin olevan enemmän aikaa keskustella opettajien kanssa. Kaikille toimijoille on tarpeen välittää tietoa ymmärryksen luomiseksi siitä, että kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit ovat yksi keskeinen taho tuen antajana. Terveydenhoitajat voisivat nykyistäkin enemmän tehdä töitä nuorten kanssa lähettämisen sijasta. Kouluterveydenhoitajien toivotaan kohottavan itsetuntoaan ja olemaan aktiivisempi ja aloitteellisempi toimija kaikkiin suuntiin. Terveydenhoitajan toivottiin olevan mukana koulun arkipäivässä ja siten herkemmin huomioimassa mahdollista oppilaiden oireilua ja pahoinvointia. Akuutteihin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin pitäisi pystyä vastaamaan, mikä edellyttää sitä, että terveydenhoitaja olisi aina paikalla. Terveydenhoitajan toivottiin olevan tavoitettavissa koululla myös kesäaikana ja iltaisin koulutyön päätyttyä tai ainakin puhelimella tavoitettavissa kouluajan jälkeen. 3.3.4 Enemmän yhteistyötä ja selvempää työnjakoa Koulut Kouluilta toivotaan enemmän yhteistyönä tehtävää oppilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden seuraamista. Oppilaan psyykkisen hädän tilanteissa kouluterveydenhuollon roolin tulisi tulla olla enemmän esillä ja asioiden hoitua. Kokemuksena on ollut, että koulu jää yksin ja terveydenhuollolta kaivataan enemmän tukea. Kouluterveydenhoitajan koetaan olevan työyhteisön ulkopuolella ja asian haluttaisiin olevan toisin. Terveydenhoitajan toimintaa kouluilla kuvattiin liian suppeaksi ja etäällä olevaksi. Toivottiinkin, että terveydenhoitaja olisi enemmän läsnä koululla esim. akuutin hädän varalta. Useammassa haastattelussa terveydenhoitajalta toivottiin aktiivisempaa otetta koululla toimiessaan. 1. luokalla opettaja ei voi vielä antaa kovin kovia lausuntoja oppilaan hyvinvoinnista vanhempien ollessa vielä suhteellisen vieraita. Oppilaan hyvinvointiarvion ajateltiin opettajien taholta toteutuvan paremmin 2. ja 8. luokalla. Koulupsykologi Koulupsykologien näkökulmasta toivotaan yhteistyön lisäämistä ja sitä, että psykologin apua hyödynnettäisiin enemmän sosiaalisissa asiakaskontakteissa ja keskusteluissa oppilaiden kanssa sekä tunne-elämän kysymyksissä tämän hetken tutkimuksiin painottuvan työn sijaan. Suhdetta kouluterveydenhoitajan kanssa tulisi lähentää. Terveydenhoitajaltakin psykologi voisi pyytää esitietoja ennen tutkimusta. Nyt psykologi on kokenut tarvetta kouluterveydenhuoltoon yhteydenottoon lähinnä vain kehitysvammaisten lääkärinlausuntojen tekemiseksi. Psykologikin tarvitsee tiedon arviointipalaverien osallistujista etukäteen. Koulukuraattorit Koulukuraattorien näkökulmasta työnjaon suunnittelun tulisi olla parempaa. Pallottelua asioissa voidaan välttää silloin, kun terveydenhoitajakin voisi itse asian hoitaa. Koettiin, että kuraattoria ei aina osata käyttää parhaalla tavalla: enemmän herkkyyttä yhteydenottoon ja sopimista kuka tekee mitäkin. Molempien toimijaryhmien tulisi pohtia tahoillaan, miten voisi paremmin sietää eri puolilta (perheistä, oppilailta, yhteistyötahoilta) tulevaa ahdistusta ja pysähtyä ja suunnitella tarvittava toiminta oppilaan parhaaksi maltillisesti ja harkiten, eikä sännätä pahimmassa tapauksessa siirtämään asiakkuutta toiselle toimijataholle. Kouluvalmiustutkimuksista olisi hyvä välittää tieto myös kouluterveydenhuollolle. Perheneuvola Perheneuvolan näkökulmasta perheneuvolajakson jälkeinen seuranta voitaisiin toteuttaa kouluterveydenhuollossa, mikäli perheeseen on olemassa luottamussuhde. Parempaa saattoa siirtymisten yhteydessä kaivataan. Terveydenhoidolta toivotaan pioneerityötä siinä, että biologinen isä ei katkaisisi suhdettaan lapseen. Joissakin asioissa koulupsykologin kanssa tehtävä yhteistyö nähdään hyvänä vaihtoehtona perheneuvolalle.
Lasten- ja nuorisopsykiatria Lasten- ja nuorisopsykiatriassa konsultaatioita ennen lähetteen tekoa ja muissakin tilanteissa pidettiin hyvänä yhteistyötapana. Puhelin on tähän hyvä väline. Konsultaatiokäytäntöä olisi hyvä rakentaa systemaattisemmaksi. Nyt koettiin, että esim. vain puolet terveydenhoitajista hyödyntäisi konsultointiapua. Yhteisen näkemyksen hakemista ennen jatkohoitoon ohjaamista pidettiin tärkeänä aina, kun se on mahdollista. Toisaalta esiin nousi ajatus, että kouluterveydenhoitaja voisi tehdä psykiatrista selvittelyä nykyistä pidemmällekin ja sitä taitoa tulisi saada enemmän kouluterveydenhoitajille. Tämä vaatisi uusia työtapoja, parityötä, konsultaatioita ym. Yhdessä haastattelussa esitettiin, että kouluterveydenhuolto voisi itsenäisesti hoitaa lievempiä psyykkisiä ongelmia, mutta samalla tehtiin tarkkoja rajauksia tilanteista, jotka eivät enää kuulu terveydenhoitajan työhön tältä osin. Lastenpsykiatrian edustajaa voidaan myös pyytää etukäteen tapaamisiin tilanteiden arvioimiseksi. Hyvä toimintamalli on saman ongelman hoitaminen sovitun työnjaon mukaan yhdessä (esim. syömisongelmat, ADHD). Vuosittainen tapaaminen kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden kanssa koettiin hyvänä. Forssan seudulta koettiin puuttuvan matalan kynnyksen paikka mielenterveysasioille. Voisiko kouluterveydenhuolto miettiä asiaa kuten esim. Hämeenlinnan Walk In -paikka missä lääkäri, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja ovat saatavilla? Potilastietojärjestelmän katseluoikeuksia tulisi tarkastella vielä. Esim. hoidon toteutumisen varmistaminen tulisi järjestää muulla tavoin kuin, että toisen toiminnan työntekijä etsii tietoa eri hoitosivuilta. Lastenneuvola Lastenneuvolan näkökulmasta yhteistyö on sujunut pääsääntöisesti sujuvasti. Siirtymävaihe neuvolasta kouluun koettiin puutteelliseksi liian vähäisen kontaktin takia perheeseen. Jos perheen lapsia on samanaikaisesti sekä neuvolassa että koulussa, yhteys perheeseen on tiiviimpää ja ollaan paremmin tietoisia perheen tilanteesta. Tämä ei saisi olla vallitseva käytäntö, vaan perheiden hyvinvointi tulisi olla systemaattisemmin hallinnassa kouluun siirtymävaiheessa. Lapsen tietojen siirto paperilla koettiin hyödyttömäksi, vaikka toisaalta silläkin koettiin pakon edessä pärjättävän. Parempi olisi hoitaa lapsen siirtyminen kouluterveydenhuoltoon yhteistyönä kouluterveydenhoitajan ja perheen kanssa. Hoitajien välistä yhteistyötä tarvittaisiin myös siihen, ettei muodostuisi niin selvää jakautumista neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimijoihin. Esiopetus Esiopetuksen edustajat olivat suhteellisen tyytyväisiä yhteistyöhön, joka usein ajoittuu pienelle aikavälille yleensä lapsen kouluun siirtymävaiheeseen. He toivoivat enemmän kouluterveydenhuollon aktiivisuutta tiedonvälityksen sujumiseksi tänä lyhyenä aikana. Koululääkärien käytettävyys koettiin olemattomaksi, siihen toivottiin muutosta. Lisäksi haluttiin yleisesti tietoa siitä, mitä kouluterveydenhuollossa tehdään ja miten toimitaan. Tarvittaisiin myös päiväkodin, esikoulun ja kouluterveydenhuollon yhteisiä koulutuksia, joissa saa tietoa hoitoperusteista ja muista tarpeelliseksi koetuista asioista, joita päivähoidon koulutuksissa ei käsitellä. Lapsen siirtymävaihe kouluun koettiin puutteelliseksi; toivottiin järjestelmällisempää otetta tähän vaiheeseen ja neuvolan ja kouluterveydenhuollon parempaa yhteistyötä siihen. Voisiko neuvolassa käytettävää 4-vuotislomaketta käyttää kouluuntulovaiheessa vai voisiko parityönä tehty lapsen siirto kouluterveydenhuoltoon olla vaihtoehtona. 3.3.5 Hoitoketjut joustavammiksi Koululla tapahtuvan lapsen terveydenhuollon ja neuvolan nivelvaiheen ei ajateltu sujuvan optimaalisesti. Yhteistyö kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin ja erikoissairaanhoidon tai perheneuvolan nivelvaiheessa koettiin jäykäksi ja tiedonsiirto huonoksi. Tämän koettiin merkitsevän, että muu terveydenhuolto ei arvosta kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin toimintaa. Eräässä haastattelussa tiedon kulku ja/tai kuljettaminen nähtiin kouluterveydenhuollon tehtäväksi. Nykyisin perheiden tiedot lastenneuvolasta kouluterveydenhoitajalle/-lääkärille siirtyvät paperilla. Tämän ei koettu toimivan hyvin. Olennaisen tiedon perheiden tilanteesta koettiin toisinaan jäävän välittymättä. Parannukseksi asiaan koettiin lapsen saattaen siirto yhdessä neuvolan terveydenhoitajan ja kouluterveydenhoitajan parityönä kouluun. Tämän ei tarvitsisi tapahtua laajan terveystarkastuksenkaan yhteydessä vaan yhteenvetona neuvola-ajasta yhdessä ja perheen kanssa keskustellen. Hoitajien yhteistyötä toivotaan
lisää niin, että jako neuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöihin ei olisi niin korostuva. Enemmän parija verkostotyötä toivottiin neuvolan ja kouluterveydenhuollon välille. Kouluterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tai perheneuvolan välisen hoitoketjun koettiin kompastelevan joskus. Kouluilta ei koettu tarvittavan tarkkaa tietoa oppilaan ja perheen hoidoista, mutta koettiin, että joskus olisi tärkeää tiedon välittyminen terveydenhuollosta siitä, onko oppilaan ja perheen kanssa sovittu asia hoidossa. 3.3.6 Opettajien kuuntelua ja terveyden hoitamista Koulun opetushenkilöstö kaipaa selvästi kouluterveydenhoitajaa myös itseään varten. Kouluterveydenhoitajan toivotaan hoitavan opettajien hankalaksi kokemia asioita, esim. ottavan puheeksi lapsen tai perheen kanssa jonkin hankalan asian. Ajateltiin, että terveydenhuollon auktoriteetti olisi opettajaa vahvempi tällaisissa asioissa. Terveydenhoitajan yhdeksi tehtäväksi nähtiin opettajan huolien kuuntelun. Koettiin opettajien saavan liian vähän tukea kouluterveydenhuollolta. On epäselvää ketä ja mitä varten kouluterveydenhuolto on olemassa. Kouluterveydenhuollon ajateltiin olevan välttämätön tukitoimi, jotta koulu pystyy tekemään perustyötään. Se nähtiin tärkeäksi osaksi, jota ilman ei arvella pärjättävän. Kouluterveydenhoitajan toivottiin voivan toimivan myös opettajien ja koulun muun henkilökunnan terveydenhoitajina. 3.3.7 Perheiden huomiointia Perhekeskeisyyttä kaivattiin. Valistustyötä enemmän oppilaille ja vanhemmille esim. nukkumisesta, päihteistä, murrosiästä yms. Kouluterveydenhuollon pitäisi pystyä ensimmäisenä huomaamaan oppilaan mahdolliset ongelmat ja toiminnan tulisi olla niin ennaltaehkäisevää, ettei perheiden tarvitsisi lainkaan hakeutua erikoispalveluiden piiriin. Kouluterveydenhuollolta toivotaan kontaktia kaikkiin perheisiin ainakin vuosittain. Äkillisissä tilanteissa perheiden tulisi saada apua heti. Tavoitettavuus on tärkeä silloinkin kun ei olla fyysisesti koululla. Myös kouluajan ulkopuolisiin vastaanottoihin esitettiin toive. Toimijoille toivottiin malttia sietää perheiden ahdistusta. 3.3.8 Kotikäynnit Kouluterveydenhuollon kotikäyntejä pidetään tärkeänä työmuotona ja niitä tulisi voida tehdä tarvittaessa, myös muiden ammattiryhmien kanssa tehden. 4. YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JATKOSSA Tämä kooste lähetetään haastateltaville. Kooste liitetään myös hankkeen loppuraporttiin. Haastattelujen pohjalta kouluterveydenhuollosta tullaan vastaamaan annettuihin kehittämisehdotuksiin, esitetään mahdollista yhteistyösuunnitelmaa ja kouluterveydenhuollon tiedotussuunnitelmaa. Ehkä voimme yhdessä luoda foorumin yhteistyön kehittämiselle, sillä tarve esillä oloon ja toiminnan tutuksi tekemiseen ja tiedottamiseen on loppumaton. Keinoja on mietittävä jatkuvasti ja tiedottamisen on oltava jatkuvaa eikä kertaluontoista. Yhdessä tulisi ehkä pohtia sitä, miten työtapoja saadaan yhtenäistettyä erilaisten työyhteisöjen kesken samalla, kun olemme ulkopuolelta usein asetettuina erilaisiin rooleihin ja kohtaamme myös kovin vaihtelevia odotuksia toimintojamme kohtaan. Kouluterveydenhuollon vastaus ja mahdolliset esitykset tulevat ajoittumaan hankkeen päättymisen (10/2009) jälkeen.
Liite 43 TYÖAJAN SEURANTA 19.1. - 31.1.2009 4 KOULUTERVEYDENHOITAJAA pv avovast. puhelutruoka tarkastus yht. opett tunninpito yhteistyö kokous valmistelu matkat tietokone kirjaus email tavarat 19.1. 1h25 5kpl 20 1h20 20 1h45 7 60 15 10 1h30 2 / 20 30 2h5 12 15 1h15 10 15 2h30 /20 30 1h 30 1h30 20 30 50 30 2h15 3h40 1h20 25 yht. 6h15 7 / 40 1h50 4h35 50 1h45 5h45 2h50 12 42 2h15 1h20 25 20.1 45 1 / 20 2h15 1h15 1h40 15 5 20 30 4h 20 1h40 60 5 2/ 32 2h45 25 40 15 1h55 5 25 1h30 2/ 15 2h25 1h05 30 15 10 yht. 2h40 5 / 1h37 11h25 25 2h40 3h50 55 1h15 2h10 20 25 21.1. 3/ 20 6h45 5 15 25 1t30 15 3h 2h30 1h 3/ 32 3h20 2h30 55 20 1h08 1h05 3/10 20 2h50 30 45 55 20 20 yht. 3h35 6/ 10 1h27 12h35 30 4h10 5h55 55 35 45 1h28 22.1. 2h55 3/10 20 15 35 55 40 15 9 30 1h20 30 50 1h40 30 10 20 4/35 20 2h 2h15 10 50 10 4/1h10 20 4h 1h30 25 yht. 4h25 11/1h101h30 4h15 1h25 6h05 3h25 25 44 1h10 30 23.1 45 1/35 20 60 10 60 50 8 55 60 30 60 1h15 30 6/1h30 32 1h25 45 25 5 50 10 60 1/ 20 3h 60 20 yht. 2h45 8/1h30 1h32 6h25 10 45 3h15 1h35 13 1h45 40 pv avovast. puhelu ruoka tarkastus yht.opett. tunninpito yhteistyö kokous valmistelu matkat tietokone kirjaus email tavarat 26.1 1h50 15 1h10 50 45 30 1h 30 8 15 50 2h30 30 1h 20 1h30 40 15 1h35 1/ 27 45 25 30 2h30 5 50 15 2h10 1h40 yht. 6h45 1/ 1h27 4h05 1h15 45 1h 4h30 30 33 3h25 40 1h05 27.1 1h 4h35 55 15 15 40 20 6h 1h50 15 1h 1/ 2h15 55 1h20 30 1h 10 15 15 1h20 10 2h15 15 20 35 5 5 50 yht. 3h40 1/ 10 15h05 2h05 1h20 2h40 1h50 10 20 1h15 1h05 28.1 3/ 20 1h 30 4h 1h35 1h30 1/ 1h30 1h 20 25 4h 25 10 20 1/10 20 30 45 4h 35 15 yht. 2h30 5/10 1h 1h30 1h15 25 12h 3h49 25 10 20 15 29.1 1h25 5/ 15 20 45 3h05 20 35 1h 30 2h 1h 2h30 1h30 35 4/ 10 20 2h50 1h30 15 2h20 5/ 10 20 1h20 20 1h 15 10 30 40 yht. 5h20 14/35 1h30 6h10 20 2h45 2h30 6h20 25 30 40 30.1 1h 20 1h50 50 1h35 15 4h 30 2h 2h35 20 1h15 2h 5h20 1h40 yht. 3h35 55 7h05 50 30 5h20 5h35 1h40
Liite 44 VUOSIKELLO LUKUVUODELLE 2009-2010 KOULUUN ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU viikot 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU 45 46 47 48 49 50 51 52 53 1 2 3 4 HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Liite 45 FSTky:n kouluterveydenhuollon toimintamalli Kouluuntulotarkastus kesällä ennen koulun alkua aikaa 30-45 min tarvittaessa parityönä (30%), terveydenhoitaja neuvolasta ja koulusta tärkeä ensikontakti perheeseen, luottamuksellisen suhteen rakentaminen alkaa haastattelulomake, esite pituus, paino, ryhti, näkö, kuulo, rokotukset koulun aloittamiseen liittyvät asiat terveysneuvonta soveltuvasti
1 lk laaja tarkastus loppukeväästä-alkukesästä parityönä; th ja lääkäri huoltajat kutsutaan mukaan tapaamisen kesto 30-45 min haastattelulomake ja vanhemmuuden roolikartta kotiin etukäteen opettajan kirjallinen arvio vanhempien luvalla opettaja tavataan ennen ja jälkeen luokan tarkastuksen 1 lk laaja tarkastus pituus, paino, ryhti, RR, puberteettiarvio terveysneuvontaa kohdennetusti kyselylomakkeen pohjalta perheen hyvinvoinnin arviointi keskustelun ja haastattelulomakkeen pohjalta tarvittaessa vanhempien oma jaksaminen keskusteluun pyritään nostamaan myös onnistumisia tarvittaessa apuna vanhemmuuden roolikartta
1 lk laaja tarkastus lopuksi mietitään yhdessä jatkot kontrolloidaanko jotakin jääkö tiiviimpään seurantaan tarvitaanko uusi tapaaminen verkostopalaveri sovitaan, mitä palautetta opettajalle kerrataan millaisissa asioissa ja miten kouluterveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä 2 lk terveystarkastus pituus, paino, ryhti tarpeen mukaan muuta aikaa varataan 10 min ja annetaan uusi pidempi aika jos erityistä kirjallinen palaute kotiin
3 lk terveystarkastus huoltajat täyttävät haastattelulomakkeen pituus, paino, ryhti, näkö, puberteetti tarvittaessa muuta terveysneuvontaa tarpeen mukaan aikaa varataan 20 min kirjallinen palaute kotiin lapsen mukana 4 lk terveystarkastus paino, pituus, ryhti, kuulo, puberteetti terveysneuvontaa, erityisesti murrosikäasioista, yksilöllisesti tarkastusaika 20 min kirjallinen palaute lapsen mukana kotiin
5 lk laaja tarkastus huoltajat kutsutaan mukaan parityönä; terveydenhoitaja ja lääkäri opettajia kuullaan esihaastattelulomake huoltajille mielialakysely (CDI) ennen tarkastusta ja sen läpi käyminen tarkastuksessa aikaa varataan 30-45 min 5 lk laaja tarkastus paino, pituus, ryhti, näkö, RR, puberteetti perheen hyvinvointiarvio jutellaan murrosiästä, miten se näkyy ja miten se muuttaa vanhemmuutta sovitaan jatkoista
6 lk tarkastus paino, pituus, ryhti, puberteetti oppilas itse täyttää kyselykaavakkeen, jonka pohjalta käydään keskustelua aikaa varataan 20 min kotiin oppilaan mukana kirjallinen palaute 7 lk kouluuntulotarkastus kesällä ennen koulun alkua tai alkusyksystä huoltajat kutsutaan mukaan terveydenhoitajan yksin tekemä aikaa varataan 45 min haastattelulomake etukäteen kotiin sekä vanhemmille että oppilaalle tutustutaan ja luodaan pohja hyvälle yhteistyölle
7 lk kouluuntulotarkastus paino, pituus, ryhti, näkö, värinäkö keskustelua haastattelulomakkeiden pohjalta murrosikä, sekä lapsen että vanhemmuuden näkökulmasta yläluokkien aloitukseen liittyvät asiat perheen tilanne jatkoista sopiminen kouluterveydenhuollon palvelujen esittely 8 lk (laaja) tarkastus oppilaalla ensin terveydenhoitajan tarkastus ja sitten n ½-1 kk kuluttua lääkärintarkastus oppilas on tarkastuksissa yksin. Huoltajia informoidaan tarkastuksesta etukäteen ja toivotaan vanhemman ottavan yhteyttä tarvittaessa oppilas täyttää haastattelulomakkeen ennen tarkastusta kirjallinen palaute kotiin tarkastuksen jälkeen oppilaan mukana
8 lk (laaja) tarkastus terveydenhoitaja tekee osan seulatutkimuksista (näkö, kuulo, mitat, ryhti, mieliala) aikaa 30 min keskustelua asioista haastattelulomakkeen pohjalta perheen tilanne koulu- ja ammatinvalinta asiat päihteet seurustelu ja ehkäisy tarv ym yksilöllisen tarpeen mukaan 8 lk (laaja) tarkastus lääkäri tekee somaattisen status-tutkimuksen ja kartoittaa psyykkistä hyvinvointia aikaa 30 min keskustelee ja arvioi ammatinvalinta- ja ajokortti asioita ja tekee Nuorison terveystodistuksen jatkaa yksilöllistä keskustelua terveydenhoitajan aloittamista aiheista ja haastattelulomakkeen pohjalta sovitaan jatkoista
9 lk tarkastus pituus, paino, ryhti aikaa n 15 min rokotustodistus terveysneuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan Perhetapaamiset parityönä tai yksin parityö on suositeltava työmuoto terveydenhoitaja + koululääkäri terveydenhoitaja + terveydenhoitaja terveydenhoitaja + kuraattori terveydenhoitaja + opettaja terveydenhoitaja + vammaispalveluohjaaja koululääkäri + kuraattori ym
Perhetapaamiset tarve voi nousta: tarkastuksessa muulla kouluterveydenhuollon käynnillä opettajan huoli vanhempi ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmän aloitteesta yhteistyötahojen aloitteesta Syitä kutsua perhe tapaamiseen lapsen pelot tai uniongelmat murrosiän kuohut koulu- ja kaveriongelmat rajojen asettaminen mitkä tahansa asiat, jotka haittaavat jotakin perheenjäsentä lapsen/nuoren vakavat psyykkiset ongelmat; hoitoon ohjauksen aloituksena ja hoitoon sitouttamiseksi vanhempien ongelmat mielenterveysongelmat somaattinen sairaus päihdeongelmat ero tai sen uhka vuorovaikutuksen ongelmat
Perhetapaamiset 1-4 noin tunnin tapaamista, jossa perhe tarvittavassa kokoonpanossa mukana aluksi tehdään suunnitelma tapaamiskerroista ja käsiteltävistä asioista tapaamistiheys tarpeen mukaan jatkosta sopiminen lopuksi lopetetaan, huoli pienempi seuranta, miten ja milloin lähete jatkoon ja saattaen vaihto
Liite 46 FSTKY Terveyden edistämissuunnitelma 2009-2010 / Kouluterveydenhuolto KOULUTERVEYDENHUOLTO 2009-2010 Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren tasapainoista kehitystä yhteistyös- sä vanhempien ja koulun kanssa. Vanhempia kannustetaan asettamaan lapsilleen ja nuorilleen turvalliset rajat sekä painotetaan unen ja levon, terveellisen ravinnon, liikunnan ja päihteettömyyden merkitystä. Lisäksi kouluterveydenhuollon painopistealueita terveyserojen kaventamiseksi ovat painonhallinta, masennuksen varhainen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työtä tehdään oppilaan ja perheen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen yhteistyössä koulun muiden oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Kouluterveydenhuollon työmuotoja ovat terveydenhoitajan ja oppilaan tai perheen väliset ta- paamiset, laajat terveystarkastukset, päivystys- ja ajanvarausvastaanotot, kotikäynnit tarvittaessa, osallistuminen oppilashuoltoryhmiin, vanhempainiltoihin ja oppitunteihin. Seurantakäyntejä tai perhetapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia tehdään liitteiden x-x mukaisesti. Huomiota kiinnitetään oppilaan lisäksi koko perheen hyvinvointiin ja tuetaan vanhemmuutta. Vanhempia kutsutaan mukaan terveystarkastuksiin entistä enemmän. Oikea-aikaisella puuttumisella tuetaan oppilaan ja perheen selviytymistä vaikeuksista. Toimintamallia neuvolasta kouluterveydenhuoltoon kehitetään edelleen.
KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA Lukuvuosi 2009-2010 Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Oppilaille tehdään vuosittain terveystarkastus. Laaja terveystarkastus, johon oppilaan huoltajat kutsutaan mukaan, tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana. Tarkastusten lisäksi terveydenhoitajalla ja lääkärillä voi asioida tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltotyötä. Koulun terveydellisten olojen valvontakäynnit toteutetaan kolmen vuoden välein. Kokoonkutsujana toimii terveys- valvonta. Ikä/ Tutkimukset Keskustelun aihe Neuvonnan tukena käytettävä luok ka materiaali 6,5-7 v. Kouluun tulotar- kastus Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Näkö Kuulo Rokotusten päivitys Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan - Tulevana syyslukukautena koulunsa aloittavan lapsen huoltajille lom. 4422 - Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan seudulla lom. 4603 - Ohjeita koululaisten tartuntatautien hoidosta lom. 4617 - Esikoululaisesta koululaiseksi Opas lasten vanhemmille MLL PERUSKOULU: luokat 1.- 6. 1 Laaja terveystarkastus Kevät (terveydenhoitaja ja lääkäri, huol- tajat kutsutaan mukaan) Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Verenpaineenmittaus Puberteettiarvio Rokotusten päivitys Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan Perheen hyvinvointiarvio - Terveyskysely 1. luokan oppilaan huoltajille lom. 4600 - Opettajan arvio oppilaasta lom. 4611 - Vanhemmuuden roolikartta lom. 4644 - Kutsurunko tarkastukseen 2 3 4 Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Näkö Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Kuulo Terveyskyselylomakkeen - Terveyskysely 3. luokan oppilaan pohjalta tarpeen mukaan huoltajille lom. 4604
Ikä/ Tutkimukset Keskustelun aihe Neuvonnan tukena käytettävä Luok ka materiaali 5 Laaja terveystarkastus (terveydenhoitaja ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan) Mielialan arviointi Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Näkö Verenpainemittaus Puberteettiarvio Rokotusten päivitys Terveyskyselylomakkeen ja mielialakyselyn pohjalta tarpeen mukaan Perheen hyvinvointiarvio - Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajille lom. 4618 - CDI- kysely (alle 12-vuotiaan mielialakysely) lom. 4619 - Täältä tullaan nuoruus koululaisen opas MLL - Päihdetiedote huoltajille lom. 4634 - Fysioterapeutin pitämä Tuki- ja liikuntaelimistön hyvin- vointi -tunti - Terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti tytöille 6 Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Rokotusten päivitys Terveyskyselylomakkeen - Terveyskysely 6. luokan oppilaalle pohjalta tarpeen mukaan lom. 4632 - Pojasta mieheksi tytöstä naiseksi -lehtinen - Terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti pojille PERUSKOULU: luokat 7. - 9. 7 Vanhemmat kutsutaan mukaan Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Näkö, värinäkö 8 ke vät Laaja terveystarkastus (terveydenhoitaja ja lääkäri) Mielialan arviointi Paino Pituus Rakenne (=ryhti) Näkö Kuulo Verenpainemittaus Puberteettiarvio Terveyskyselylomakkeiden - Terveyskysely 7. luokan oppilaalle pohjalta tarpeen mukaan lom. 4640 - Terveyskysely 7. luokan oppilaan huoltajille lom. 4641 - Tytöt ja ruoka lehtinen - Pojat ja ruoka -lehtinen Terveyskyselylomakkeen - Terveyskysely 8. luokan oppilaalle pohjalta tarpeen mukaan lom. 4601 - Kondomi, jaettavaksi jokaiselle - Nuorten päihdemittari lom. 4633 (tarvittaessa) Annetaan Nuorison terveystodistus 9 Pituus Paino Rakenne (=ryhti) Ammatinvalinta-asiat Rokotusasiat - Nuorten terveyspalvelut - Nuorten päihdemittari lom. 4633 (tarvittaessa) Rokotustodistus Kouluterveydenhuolto Duodecim 2000 Kouluterveydenhuolto 2002 Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille STM ja Stakes; Stakes, Oppaita 51: 2002 Kouluterveydenhuollon laatusuositus STM Oppaita 2004:8 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta STM selvityksiä 2008:37