TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 1(43) Aika Torstai 4.9.2014 klo 16.15 17.37 Paikka Osallistujat Kokoushuone Rooma Jäsenet Mäkinen, Jussi puheenjohtaja Alaja, Riitta Alajoki, Asko Karhola, Anne Korpinen, Tapio Parviola, Jarno Pälä, Anni ei läsnä 154 käsittelyn aikana Kiiskinen, Arto Laura Pöyhösen varajäsen Simelius, Maija Poissa: Kulkas, Matti Pöyhönen, Laura Tomi, Miika Muut osallistujat Mäki, Kalle Karvo, Marja Vuorio, Juha Järvinen, Veli-Pekka Hallikainen, Olli Hakala, Kirsi Hjerppe, Ilkka Korri, Pia Niemi, Pekka yht. kirkkovaltuuston puheenjohtaja, ei läsnä 152 ja 154 käsittelyn aikana yht. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra varhaiskasvatustyön johtaja yhteiskunnallisen työn johtaja nuorisosihteeri kiinteistöpäällikkö, ei läsnä 153 käsittelyn aikana Esittelijät Mukari, Eija vt. hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö Takala, Timo yhteisen seurakuntatyön johtaja Bragge, Birgitta talouspäällikkö, ei läsnä 153 käsittelyn aikana Sihteeri Antila, Päivi hallintosihteeri
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 2(43) Allekirjoitukset Jussi Mäkinen puheenjohtaja Päivi Antila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Paikka ja aika Tampereella syyskuun päivänä 2014 Riitta Alaja Jarno Parviola Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Hallintopalvelut, virastopäivinä klo 9-15 Todistaa Päivi Antila sihteeri
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 3(43) Käsitellyt asiat 144 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 145 Pöytäkirjantarkastajat 4 146 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen 4 147 Ilmoitusasioita 4 148 Vuoden 2014 tilinpäätöksen korkotulojen kirjaus 5 149 Sisäiset tilamäärärahat vuoden 2015 talousarviossa 6 150 Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen laatiminen 7 151 Seurakuntayhtymän varainhoitopalveluiden hankinta 15 152 Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän lakisääteisen työterveyshuollon palvelut 19 153 Lainan lyhentäminen hautainhoitorahastolle ja laina-ajan jatkaminen 23 154 Selvityksen antaminen Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille Antti Punkarin kanteluun oikeuskanslerille 25 155 Vahtimestarin, joka toimii ylivahtimestarina, virantäyttö Eteläisen seurakunnan alueella 27 156 Vahtimestarin, joka toimii ylivahtimestarina, virantäyttö Harjun seurakunnan alueella 30 157 Vahtimestarin, joka toimii ylivahtimestarina, virantäyttö Messukylän seurakunnan alueella 33 158 Vahtimestarin, joka toimii ylivahtimestarina, virantäyttö Tuomiokirkkoseurakunnan alueella 36 159 Eron myöntäminen suntio Vesa Tuomiselle 39 160 Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös 40
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 4(43) 144 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 145 Pöytäkirjantarkastajat Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Riitta Alaja ja Jarno Parviola. 146 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Käsittelyjärjestykseksi vahvistettiin esityslista. 147 Ilmoitusasioita 1. Seurakuntayhtymän johtamisen rakennetta suunnittelevan työryhmän raportti 2. Hallintojohtajan päätöspöytäkirjat 30-34/2014 3. Yhteisen seurakuntatyön johtajan päätöspöytäkirjat 25-27/2014 4. Henkilöstöpäällikön päätöspöytäkirjat 41-52/2014 5. Seurakuntien talon vuokralaistilanne 6. Näsin seurakuntasalissa järjestetään 16.9.2014 klo 9-16.15 Kirkonrakentajien foorumi. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille seurakuntayhtymä maksaa 25 euron osallistumismaksun. 7. Kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen kertoi, että pitkäaikainen luottamushenkilö Eino Mäkinen siunataan Tesoman kirkossa lauantaina 13.8.2014. 8. Tänään Koskikeskuksessa on Hyvän tekemisen tori, joka on toiminnallinen osa seurakuntavaalikampanjaa. Ilmoitusasiat todettiin ja merkittiin tiedoksi.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 5(43) D:TAL: 245/043/2014 148 Vuoden 2014 tilinpäätöksen korkotulojen kirjaus Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän rahavarat talletetaan pankkitileille ja sijoitetaan erilaisiin raha- ja osakemarkkinainstrumentteihin erottelematta sitä, minkä rahaston tai kustannuspaikan varoista on kyse. Saatuja korkotuloja kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä eri rahastoille pääoman perusteella laskennallisella korkotulolla. Tarkan keskimääräisen korkoprosentin laskeminen erityyppisistä, eripituisista ja erikorkoisista sijoituksista on erittäin työläs toimenpide. Laskennallisena keskikorkona on viime vuosien tilinpäätöksessä käytetty seuraavia korkokantoja: 2009 / 1,61 %; 2010 / 1,281 %; 2011 / 2,192 %; 2012 / 1,236 % ja 2013 / 0,514 %. Yleisen korkokehityksen vuoksi rahastojen korotulojen kirjauksissa ehdotetaan käytettäväksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä 0,488 % korkotasoa, joka on ollut keskimääräinen 12 kk euribor-korko kesäkuussa 2014. Korkotulot hyvitetään rahastoille 1.1.2014 mukaisten pääomien perusteella. Lisäksi ehdotetaan, että alle 10 euron korkotuloja ei hyvitetä niiden aiheuttamien käsittelykulujen takia. Rahastot ovat ns. rahastoidut varat, hautainhoitorahaston hoitotalletukset ja testamentit. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa, että 1. rahastoja hyvitetään 0,488 %:n korolla niiden pääomien 1.1.2014 perusteella 2. rahastoja hyvitetään korkotuloilla seuraavasti: rahastoidut varat 2.367,83 euroa, hautainhoitorahaston hoitotalletukset 193,09 euroa ja testamentit 5.802,41 euroa, yhteensä 8.363,33 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi talouspalvelut
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 6(43) D:TAL: 209/041/2014 149 Sisäiset tilamäärärahat vuoden 2015 talousarviossa Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan 14.8.2014 hyväksynyt talousarvion laadintaperiaatteet vuodelle 2015. Laadintaohjeissa on todettu, että sisäisistä vuokrista ja tilamäärärahoista tehdään erillinen esitys. Liite 1 Liite 2 Sisäiset tilamäärärahat ja tilavuokrat otettiin käyttöön kuluvan vuoden talousarviossa sitovina erinä. Kiinteistötyöryhmä on kokoontunut 18.8.2014 ja tehnyt alustavan esityksen vuoden 2015 tilamäärärahoista. Alustava esitys on liitteenä. Liitteenä on myös 10.10.2013 yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät sisäisten vuokrien periaatteet. Vuoden 2015 tilamääräraha on laskettu vuosien 2011-2013 kiinteistökustannusten keskiarvona siten, että olennaiset korjauskulut on poistettu. Kustannukset on korjattu kiinteistönpidon indeksillä 3/2014 vuodentakaiseen verrattuna, korjaus 3,21 %. Tätä indeksin tarkasteluajankohtaa voitaneen jatkossakin käyttää, jotta tiedot saadaan riittävän ajoissa muuhun budjettiaikatauluun nähden. Kustannustason nousuksi on arvioitu 1,5 % ensi vuodelle. Ensi vuonna tilamääräraha pohjautuu 75 % todellisiin kustannuksiin ja 25 % jäsen- ja asukasmääriin (67/33). Kustannuspohjassa on mukana seurakunnallisten tilojen kustannusten osuus (pl. liiketilat ja asunnot), siinä ei ole mukana siivousliikkeiden kustannuksia eikä vahtimestarien henkilöstökustannuksia. Tilamäärärahat sisältyvät yksikkökohtaiseen toimintakatetavoitteeseen. Mikäli seurakunta tai toimintayksikkö päättää luopua jostakin tilasta, josta on peritty sisäistä vuokraa, luetaan käyttötaloudessa syntyvä säästö puolen vuoden ajan jälkeen kokonaisuudessaan luopuvan seurakunnan tai toimintayksikön käyttötalouden hyödyksi ilman siirtymäaikaa. Tilamäärärahaa ei kuitenkaan anneta todellisia kustannuksia enempää. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa, - että hyväksytään vuodelle 2015 tilamäärärahat ja perittävät sisäiset tilavuokrat oheisen liitteen mukaisena. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi talouspalvelut, kaikki yksiköt
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 7(43) D:TAL: 232/000/2014 150 Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen laatiminen Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan 14.8.2014. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti tuolloin pyytää seurakuntaneuvostoilta, yhteisiltä työmuodoilta ja hallintoviraston yksiköiltä linjauksia siitä, miltä pohjalta ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelu toteutetaan. Seurakuntaneuvostoja, yhteisiä työmuotoja ja hallintoviraston yksiköitä pyydettiin linjauksia antaessaan kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Mitä ajatuksia johtoryhmän kesäkuinen liitteenä oleva yhteenveto otsakkeella Kolmas tie seurakuntien rakennemuutos 2014 herättää? Tarkoitus on, että tässä vaiheessa tehdään sääntövalmistelun pohjaksi perusratkaisu koskien seurakunnissa tehtävän varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön organisoitumista. Yhteisen kasvatuksen muiden toimintojen sekä diakoniakeskuksen ja yhteiskuntavastuun muiden toimintojen rakenteita esitetään arvioitavaksi lähitulevaisuudessa erikseen seurakuntien ja kyseisten yksiköiden yhteistyönä. 2. Mikä on linjauksenne siitä, rakennetaanko varhaiskasvatus- ja nuorisotyö seurakuntien työnjohdon alaisuuteen vai säilytetäänkö ne nykyisen mallin mukaan yhteisinä työmuotoina? Mitkä ovat keskeiset perusteet esityksellenne? 3. Mitä vahvuuksia ja kysymyksiä nousee esiin arvioitaessa eri toimintojen järjestämistä joko seurakuntiin organisoituina tai nykyiseen tapaan yhteisinä työmuotoina? Tätä on hyvä arvioida kaikkien yhteisten tehtävien osalta laajemmin. Linjausten antajilla on ollut käytössään asian valmisteluun liittyvä laaja taustamateriaali vuodelta 2014 sekä myös aiemmilta vuosilta. Ohje-, johto ja toimintasääntöjen valmistelu on osa Tampereen seurakuntien ja seurakuntayhtymän muutosprosessia. Sen keskeisiä tekijöitä ovat olleet seurakuntarakenteen muutos sekä uuden perussäännön hyväksyminen. Ne ovat mahdollistaneet johtamisjärjestelmän ja toimintakulttuurin uudelleen arvioinnin. Toimintaympäristön muutos nopeutuu. Samalla se muuttuu koko ajan entistä moniulotteisemmaksi ja vaikeammin ennakoitavaksi. Syyskauden 2014 kuluessa tehdään sääntöjen valmistelun myötä ne tarvittavat ratkaisut, jotka mahdollistavat uudenlaiseen johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmään siirtymisen vuoden 2015 alkaessa. Osa yhteisestä arviointityöstä jää vielä vuoden 2015 puolelle.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 8(43) Kokonaismuutos merkitsee seurakuntien, yhteisten työmuotojen ja tukipalveluiden välisten kaikkien rajapintojen uudelleen arviointia. Työn yhteisyys korostuu eri toimintojen erillisyyden samalla vähetessä. Samalla tulee vahvistaa eri sisältöalojen asiantuntijaosaamista. Kaiken seurakuntatyön tulee muuttua. Tampereen seurakuntien ja seurakuntayhtymän muutoskokonaisuus on ollut haasteellinen. Eri ratkaisuihin on ymmärrettävästi liittynyt perusteltuja ja voimakkaasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Pyrkimyksenä on ollut löytää strategisesti johdonmukaisia ratkaisuja, joissa erilaiset näkemykset tulevat mahdollisimman hyvin kuulluiksi. Ratkaisujen tulee olla samalla selkeitä, luovuutta ja innovatiivisuutta tukevia sekä rakenteita ja toimintakäytäntöjä keventäviä. Mahdollisimman suuren osan yhteisistä voimavaroista tulee kohdentua työhön seurakuntalaisten ja tamperelaisten parissa. Toimintaympäristön muutoksen nopeutuessa ja sen muuttuessa yhä heikommin ennakoitavaksi tulee ratkaisujen olla myös joustavia. Sääntöjen tulee selkeydessään kuitenkin samalla luoda tilaa tarvittaville muutoksille. Myös itse sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli yhteinen tarve muutokseen on tunnistettavissa. Tulevaisuudessa tarvitsemme aiempaa enemmän myös perusteellista jäsenlähtöistä arviointia sekä toiminnan tarkastelemista seurakuntalaisten ja tamperelaisten silmin toimintaprosesseina. Perussäännössä mainittu seurakuntien yhteinen kehitys-, koulutus-, ohjaus- ja koordinaatiotoiminta turvaa yhdessä prosessimaisen toimintatavan kanssa sen, että pystymme strategiamme mukaisesti toimimaan kuin yksi seurakunta. Perussääntö on sen piiriin kuuluvien seurakuntien yhteinen sopimus siitä, mitä ne kirkkolain 11 luvun 2 :ssä mainittujen seurakuntayhtymälle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi haluavat hoitaa yhdessä. Yhteisen kirkkovaltuuston 12.6.2014 hyväksymässä perussäännössä yksilöidään nämä sekä hallintoon ja talouteen että toimintaan liittyvät asiat. Perussäännössä mainitaan sekä kasvatuksen sovitut toiminnot että diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot. Ohje-, johto- ja toimintasäännöillä määritellään lähemmin, mitä näillä sovituilla toiminnoilla tarkoitetaan. Liite 3 Seurakuntaneuvostojen, yhteisten työmuotojen sekä hallintoviraston yksiköiden antamat sääntöjen valmistelua koskevat linjaukset kokonaisuudessaan sisältyvät liitteenä olevaan koosteeseen. Yhteenvetona tähänastisesta päätöksenteosta, tehdystä valmistelusta sekä valmistelua evästävistä linjauksista voidaan todeta seuraavaa:
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 9(43) 1. Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmisteluprosessin aikataulu syyskaudella 2014 Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelu sekä niistä päättäminen syyskaudella 2014 etenee seuraavasti: 4.9. yhteinen kirkkoneuvosto päättää valmisteluprosessin kulusta sekä linjaa säännöstön kokonaisrakennetta ja niitä keskeisiä sisältöjä, joiden pohjalta valmistelutyö tehdään 18.9. luottamushenkilöiden seminaarityöskentely 24.9. seurakuntaneuvostojen kokoukset 2.10. yhteinen kirkkoneuvosto käy valmistelua evästävän ja siitä informoivan lähetekeskustelun 7.10. suunnittelutoimikunta 16.10. yhteinen kirkkoneuvosto pyytää ohje-, johto- ja toimintasäännöistä seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston valitsemien johtokuntien lausunnot 29.10. seurakuntaneuvostojen kokoukset 4.11. suunnittelutoimikunta 6.11. yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee ohje-, johto- ja toimintasäännöt huomioiden niistä annetut lausunnot sekä lähettää säännöt yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi 20.11. yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy perussäännössä mainitut ohje-, johto- ja toimintasäännöt niin, että ne astuvat voimaan 1.1.2015 lukien Yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat johtokunnat päättävät kokousaikatauluista kukin osaltaan tähän kokonaissuunnitelmaan liittyen. 2. Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelutyön toteuttaminen Valmistelutyöstä vastaa yhteisen seurakuntatyön johtaja yhdessä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja vt. hallintojohtajan kanssa. Käytännön valmistelutyöhön osallistuvat johtavat kappalaiset Antero Eskolin ja Markku Komulainen sekä muutossuunnittelijana 30.9.2014 asti toimiva pastori Tero Matilainen. Valmistelutyössä ovat tiiviisti mukana myös yhteisten työmuotojen johtajat ja hallintoviraston päälliköt. Johtavat kappalaiset kommentoivat valmistelua.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 10(43) Yhteinen kirkkoneuvosto nimeää 4.9.2014 valmistelusta palautetta antavat luottamushenkilöt. Työskentelytavoista sovitaan yksilöidysti erikseen. Palautteen antaminen ja kommentointi voi tapahtua paitsi yhteisissä työskentelyissä myös verkon kautta. Seurakuntayhtymän johtoryhmä ja seurakuntien johtoryhmät seuraavat valmistelua ja kommentoivat sitä tarvittaessa. Yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston panos valmistelutyöhön toteutuu edellä aikataulun yhteydessä yksilöidyllä tavalla. Valmistelutyössä käytetään juridista asiantuntijakonsultointia. 3. Säännöstön rakenne Kirkkojärjestyksen 7. luvun 1 :ssä todetaan: Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädettyjen alistettavien ohjesääntöjen lisäksi voi seurakunta ja seurakuntayhtymä hyväksyä johtosääntöjä toimielimien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnan ja seurakunnan muun hallinnon järjestämiseksi. Yhteisellä kirkkoneuvostolla tulee olla ohjesääntö. Edellä mainittu kirkkojärjestyksen kohta merkitsee sitä, että muilta osin perussäännössä tarkoitetun säännöstön rakenne voidaan varsin vapaasti harkita Tampereen tilanteeseen sopivaksi. Sääntöjen valmistelutyö tehdään siten, että valmistellaan yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö sekä yhteisten tehtävien johtosääntö. Valmistelutyön edetessä harkitaan, mitä muita sääntöjä mahdollisesti tarvitaan. 4. Valmistelutyötä evästävät keskeiset sisällölliset linjaukset Yhteisen kirkkoneuvoston 14.8.2014 pyytämiä linjauksia koskien ovat seurakunnat ja yksiköt tehneet perusteellista arviointia kukin omista näkökulmistaan ja lähtökohdistaan käsin. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Messukylän seurakunnan linjaukset ovat seurakuntaneuvostojen yksimielisiä kannanottoja. Eteläisen seurakunnan kannanottoon liittyy eriävä mielipide. Harjun seurakunnan seurakuntaneuvosto äänesti kannanotostaan hyväksyen esittämänsä linjaukset äänin 14-2. Kokonaisuutena voidaan siis todeta seurakuntaneuvostojen kannanottojen painottavan varsin laajasti samansuuntaisia valmistelun lähtökohtia. Kasvatustyön johtokunta on linjauksissaan asettunut seurakuntaneuvostojen kannanotoista poikkeavien näkökulmien taakse. Johtokunta nostaa esityksessään johtosääntövalmistelun pohjaksi kaksi vaihtoehtoa. Niistä ensimmäisen mukaan kokeilujakson ajan jatkettaisiin toimintaa nykyisellä johtamisjärjestelmällä. Johtokunnan vaihtoehtoisen esityksen mukaan lähiesimiehet siirrettäisiin seurakuntaneuvostojen ja kirkkoherrojen alai-
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 11(43) suuteen. Lastenohjaajat ja nuorisotyönohjaajat jäisivät tässä vaihtoehdossa yhteisen työmuodon työntekijöiksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että esitetyissä linjauksissa liitytään useimmilta osin johtoryhmän kesäkuisiin linjauksiin, joihin toki esitetään myös joitakin kriittisiä kommentteja. Ohje-, johto- ja toimintasääntöjen käytännön valmistelutyö edellyttää riittävän selkeitä perusratkaisuja, joiden linjaaminen on yhteisen kirkkoneuvoston tehtävä. Linjausten toisistaan poikkeavissa sisällöissä on tärkeitä näkökohtia, jotka tulee edessä olevissa ratkaisuissa ottaa huomioon. Ratkaisujen tulee tukea vahvuuksia samalla minimoiden riskejä. Yhteinen kirkkoneuvosto antaa tässä vaiheessa sääntöjen valmistelulle tarvittavat linjaukset. Edellä yksilöidyn valmisteluprosessin jälkeen yhteinen kirkkovaltuusto päättää säännöistä 20.11.2014. Perusteellisen valmisteluprosessin pohjalta voidaan esittää hyväksyttäväksi perussääntöön pohjautuvien ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelulle seuraavat linjaukset: Hyväksytyn perussäännön 5 mukaisesti koko henkilöstö on palvelussuhteessa seurakuntayhtymään lukuun ottamatta kirkkolain 6 luvun 13 :n ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 9 :n mukaisia kirkkoherran, yhtä kanttorin ja yhtä diakonian virkaa jokaisessa seurakuntayhtymän seurakunnassa. Perussäännössä todetaan edelleen, että henkilöstön sijoittamisesta päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Seurakunnat hoitavat seurakuntaan sijoitetun henkilöstön työnjohdon. Lapsityönohjaajat sekä seurakuntien alueella toimivat nuorisotyönohjaajat ja johtava nuorisotyönohjaaja tulevat vastaavalla tavalla muiden työalojen henkilöstön kanssa osaksi seurakuntien työyhteisöjä niiden moniammatillisiin tiimeihin. Kirkkoherrat toimivat kaikkien keskijohdon työntekijöiden myös lapsityönohjaajien ja johtavien nuorisotyönohjaajien esimiehinä. Työvoiman joustava käyttö yhteisiin hankkeisiin yli seurakuntarajojen on tarkoituksenmukaisella tavalla turvattava myös jatkossa. Työntekijöiden tehtävänkuvauksissa mainitaan vastuut lähikirkkoalueella, koko seurakunnan alueella ja seurakuntayhtymän alueella. Muista poikkeavat työaikajärjestelyt ovat keskeinen syy siihen, että jatkovalmistelussa lastenohjaajien sijoittumista organisaatioon pohditaan erikseen varhaiskasvatuksen esittämät varteenotettavat näkökohdat huomioon ottaen. Kasvatuksen johtokunnan sekä henkilöstön valmisteluprosessin kuluessa esiin nostamat työn arkeen eri tavoin liittyvät merkittävät näkökulmat tullaan jatkovalmistelussa ottamaan huolelliseen pohdintaan.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 12(43) Toimialakohtaisen asiantuntemuksen välittyminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen turvataan kaikkia toimijoita sitovalla tavalla. Tämä liittyy perussäännössä mainitun prosessimaisen työskentelytavan kehittämiseen. Sen konkreettisista kohdista sisältöjen organisoinnin ja määrärahojen määräytymisperusteiden osalta päättää yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyessään ohje-, johto- ja toimintasäännöt. Näitä sisältöjä yhteinen kirkkovaltuusto tarvittaessa tarkentaa hyväksyessään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman. Eri toimialoilla voi jatkossa olla joko johtokuntia tai erityisesti sisällölliseen osaamiseen painottuvia asiantuntijaryhmiä. Sääntöjä laadittaessa kuvataan yksityiskohtaisesti hallinnollisten johtokuntien ja asiantuntijaryhmien valtuuksien ja vastuiden erot. Prosesseihin perustuva toiminnan ohjaaminen korostaa asiantuntijuuden merkitystä. Perussäännössä mainitut seurakuntatyön yhteiset kehitys-, koulutus-, ohjaus- ja koordinointitoiminnot turvaavat myös osaltaan strategisen tavoitteen toimimme kuin yksi seurakunta toteutumisen. Tämä otetaan huomioon sääntövalmistelussa. Kirkon perustehtävälle uskollisena sen tulee olla entistä jäsenlähtöisempää ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivaa. Yhteiseen kasvatuksen kokonaisuuteen sijoittuvat toiminnot sekä diakoniakeskuksen ja yhteiskuntavastuun yhteiset toiminnot määritellään toimintokohtaisesti kevätkauden 2015 kuluessa. Valmistelu tapahtuu edellä kuvatulla tavalla työn asiantuntijoiden, operatiivisen johdon ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Perheneuvonta ja sairaalasielunhoito jatkavat toiminnan nykyisissä puitteissa kuitenkin niin, että johtamisjärjestelmän kehittyminen vaikuttaa toimintatapaan strategisten linjausten mukaisesti. Yhteistä kirkkoneuvostoa informoidaan 4.9.2014 kokouksen ilmoitusasioiden yhteydessä yhteisen kirkkoneuvoston 8.5.2014 asettaman työryhmän työskentelyn tuloksista. Työryhmä sai tehtäväkseen valmistella yhtymän johtamisen rakennetta hallintojohtajan viran vapautuessa. Näiltä osin yhteisessä kirkkoneuvostossa 4.9.2014 käytävä keskustelu evästää myös sääntövalmistelua yhteisten tehtävien kokonaisuuden osalta. Myöhemmin on tullut tietoon, että myös kiinteistöpäällikön tehtävä vapautuu 1.4.2015 lukien. Hyvissä ajoin ennen seuraavan luottamushenkilökauden loppua vuonna 2018 toteutetaan uudistettujen rakenteiden ja toimintakäytäntöjen jäsenlähtöinen arviointi. Sen pohjalta voidaan muuttaa nyt tehtäviä päätöksiä. Muutokset ovat mahdollisia myös aiemmin, mikäli niihin riittävän yhteisesti nähdään tarvetta.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 13(43) Tulevien ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelutyön yhteydessä tullaan tekemään lapsivaikutusten arviointi. Siinä analysoidaan kasvatustyötä koskevien järjestelyjen mahdollista vaikutusta lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Johtoryhmä on jo aiemmin todennut, että lähiaikoina on tarpeen tarkentaa lapsivaikutusten arvioinnin käytännön toimintatapoja. Kirkkovaltuutettu, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen sekä kasvatustyön johtokunnan jäsen Marja-Sinikka Tuhkanen- Mattila on jättänyt 25.8.2014 päivätyn kirkkovaltuutetun aloitteen otsikolla Lapsivaikutusten arviointi koskien kasvatustyötä ohje-, johto- ja toimintasääntöjä uudistettaessa. Tähän kirkkovaltuutetun aloitteeseen annetaan vastaus siten, että yhteinen kirkkovaltuusto voi käsitellä asian kokouksessaan 30.10.2014. Suunnittelutoimikunta käsitteli työskentelyssään 26.8.2014 perusteellisesti ohje-, johto- ja toimintasääntöjen laatimista. Suunnittelutoimikunnan työskentelyssä esille nousseet linjaukset on otettu huomioon tässä esittelyssä. Samoin ne otetaan huomioon tulevassa sääntöjen valmistelutyössä. Työskentelyn sisällöt on yksityiskohtaisesti kirjattu suunnittelutoimikunnan 26.8.2014 kokouksen muistioon. Muistio laitetaan sen valmistuttua Arkki-intranettiin Strategia ja kärkihankkeet sivun tiedostoluetteloon. Ehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja ehdottaa, 1. että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy esittelyssä yksilöidyt ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelua koskevat sisällöt koskien valmistelun ja päätöksenteon aikataulua, valmistelutyön toteuttamista, säännöstön rakennetta sekä valmistelua evästäviä keskeisiä sisällöllisiä linjauksia 2. että yhteinen kirkkoneuvosto nimeää valmistelutyöhön osallistuvat luottamushenkilöedustajat. Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto kävi ensin asiasta yleiskeskustelun. Sen jälkeen käsiteltiin ja hyväksyttiin 1. ponsi. Käsiteltäessä 2. pontta esittelijä tarkensi 2. ponsiehdotuksensa muotoon että yhteinen kirkkoneuvosto nimeää valmistelutyötä kommentoivat luottamushenkilöedustajat. Anne Karhola ehdotti, että yhteinen kirkkoneuvosto nimeää valmistelutyötä kommentoiviksi luottamushenkilöedustajiksi Anne Karholan, Kalle Mäen, Sirpa Koiviston, Varpu Lipposen, Heikki Päätalon, Riitta Alajan, Pekka Uusitalon ja Eero Rovon. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tarkennetun 2. ponnen yksimielisesti.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 14(43) Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, 1. että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy esittelyssä yksilöidyt ohje-, johto- ja toimintasääntöjen valmistelua koskevat sisällöt koskien valmistelun ja päätöksenteon aikataulua, valmistelutyön toteuttamista, säännöstön rakennetta sekä valmistelua evästäviä keskeisiä sisällöllisiä linjauksia 2. että yhteinen kirkkoneuvosto nimeää valmistelutyötä kommentoiviksi luottamushenkilöedustajiksi Anne Karholan, Kalle Mäen, Sirpa Koiviston, Varpu Lipposen, Heikki Päätalon, Riitta Alajan, Pekka Uusitalon ja Eero Rovon. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi seurakunnat, yhteiset työmuodot, hallintoviraston yksiköt
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 15(43) D:TAL: 259/034/2014 151 Seurakuntayhtymän varainhoitopalveluiden hankinta Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston varoja on hoitanut muutama varainhoitotaho täydellä varainhoitovaltakirjalla tai konsultatiivisella valtakirjalla. Lisäksi seurakuntayhtymällä on ollut suoria osake- ja rahastosijoituksia. Suomen Sijoitustutkimus on laatinut kuukausittain sijoituksista yhteenvetoraportit, joissa on mm. pääoman kehitys, tuotto- ja riskikehitys, allokaatiojakauma (osakkeet, korot ja muut sijoitukset) ja erilaisia tunnuslukuja. Seurakuntayhtymällä on sijoitusvarallisuutta yhteensä n. 22 23 milj. euroa markkinahinnoin. Taloustoimikunnan kokouksessa 19.10.2012 on päätetty varainhoidon kilpailuttamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2013 sijoitussuunnitelman ajalle 2013-2014. Sijoitussuunnitelma sisältää seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan keskeiset periaatteet. Sijoitussuunnitelma toimi strategisena ohjeena myös varainhoidon kilpailutuksessa, jonka takia sijoitussuunnitelmaa työstettiin vielä joiltakin osin paremmin kilpailutuksen pohjamateriaalia palvelevaksi. Taloustoimikunta on valmistellut kilpailutusta aktiivisesti noin vuoden ajan. Kilpailutusprosessissa asiantuntija-apua on lisäksi hankittu Suomen Sijoitustutkimukselta, joka valmisteli tarjouspyyntöä, analysoi osaltaan tarjouksia ja laati suosituksen päätöksentekoa varten valittavista varainhoitajista. Varainhoidon kilpailutuksen tavoitteena oli saada hoidettavalle pääomalle sijoitussuunnitelman mukainen vastuullinen, laadukas ja kilpailukykyinen varainhoito. Tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksena oli, että salkunhoidossa tulee noudattaa sijoitussuunnitelman mukaisia minimi- ja maksimiallokaatiorajoja sekä muita sijoitussuunnitelman riskirajoituksia ml. maksimaalista sallittua riskirajaa. Myös vastuullisuuden näkökulmaa korostettiin ja varainhoitajilta edellytettiin YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittamista. Hallinnoitavan omaisuuden määrän tuli tarjoajalla olla vähintään 0,5 miljardia euroa. Kilpailutettavien salkkujen varainhoidon pääomat pyydettiin tarjoamaan 11 meur ja 7 meur määräisinä. Tarjouspyyntö liitteineen julkaistiin 2.4.2014 julkisten hankintojen virallisella ilmoituskanavalla Hilmassa. Tarjoukset pyydettiin jättämään sähköpostitse viimeistään 12.5.2014 klo 15 mennessä. Tarjouspyyntöön liittyvät lisäkysymykset tuli osoittaa sähköpostitse 28.4.2014 klo 12 mennessä Suomen Sijoitustutkimukselle. Vastaukset saatuihin kysymyksiin lähetettiin tarjoajille 30.4.2014.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 16(43) Määräaikaan mennessä saapui 10 tarjousta: Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi Oy Danske Capital, Danske Bank Oyj eq Varainhoito Oy Evli Pankki Oyj FIM Varainhoito Oy LähiTapiola Varainhoito Oy Nordea Investment Management AB, Suomen sivuliike Pohjola Varainhoito Oy SEB Varainhoito Suomi Oy Seligson & Co Oyj. Saapuneita tarjouksia arvioitiin kolmessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin tarjoajien soveltuvuutta ja tarjotun palvelun osalta vähimmäisvaatimusten täyttymistä. Tämän vaiheen läpäisi seitsemän tarjoajaa. Toisessa vaiheessa tarkistettiin tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, jonka läpäisi edelliset samat seitsemän tarjoajaa. eq Varainhoito Oy, FIM Varainhoito Oy ja Seligson & Co Oyj eivät toimittaneet vähimmäisvaatimuksena vaadittua vähintään viiden vuoden tuottohistoriaa osakkeista ja korkosijoituksista koostuvista täyshoitomandaateista, jonka tuli olla todennettavissa pätevällä ulkopuolisen tahon todentamalla vähintään 31.12.2012 saakka ulottuvalla GIPS-raportilla GIPS - Global Investment Performance Standards - on kansainvälinen säännöstö, jota sovelletaan varainhallinnan tuloksen laskentaan ja raportointiin. Sen tarkoituksena on ennen kaikkea taata yhtenevät laskentamenetelmät, avoimuus ja eri varainhallintayhtiöiden keskinäinen vertailukelpoisuus. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ja vertailtiin tarjouksia kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Varainhoitajan valintaperusteina käytettiin sekä laatua että hintaa. Laadun ja hinnan painoarvo oli puolet molempien. Laatua arvioitiin tuloksellisuudella (20 %), asiantuntemuksella (10 %), resursseilla (10 %), raportoinnilla (5 %) ja yhteydenpidolla (5 %). Hintaa arvioitiin paitsi euromääräisenä hintana myös kustannusten ennakoitavuudella. Liitteet 4-5 Liitteenä on arviointi- ja pisteytystaulukko, josta näkyy tarkemmin myös kunkin arviointitekijän tarkempi sisältö. Liitteenä on myös tarjouspyyntö kokonaisuudessaan. Varainhoitajien tuloksellisuutta on arvioitu tarkastelemalla varainhoitajien rahastovalikoiman laatua analysoimalla varainhoitajien kaikkien vähintään viiden vuoden tuottohistorian omaavien julkisesti noteerattujen rahastojen viiden vuoden tuotot suhteessa pätevään viiteryhmään käyttäen Finanssialan Keskusliiton Rahastoraporttia 30.4.2014. Sen lisäksi varainhoitajien tuloksellisuutta on tarkasteltu analysoimalla heidän menes-
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 17(43) tystään osake- ja korkosijoituksista koostuvien salkkujen hoitamisessa tarkastelemalla tarjoajien tarjouspyynnön mukaisen GIPS-verifioidun yhdistelmäsalkun historiaa. Kaikilla toimijoiden ehdottamilla yhteyshenkilöillä ja varayhteyshenkilöillä on monivuotinen kokemus finanssialalta, samoin keskeisillä salkunhoitajilla. Tarjoajilla on kokemusta monen tyyppisistä instituutioasiakkaista. Pyydettyjä asiakasreferenssejä on annettu vaihtelevasti. Varainhoitajien organisaatioiden resursseja arvioitaessa on huomioitu sekä konsernitason että Suomen organisaation resurssit. Analyysi- ja riskiresurssien kuvauksien vakuuttavuudessa oli vain hienoisia eroja. Järjestelmien kuvaukset olivat kaikilla vakuuttavia. Danske oli anoa, joka suoraan ilmoitti pystyvänsä hoitamaan seurakuntayhtymän sijoitussuunnitelman mukaista strategiaa. Useimmat tarjoajat täyttivät 80-90 % seurakuntayhtymän sijoitussuunnitelman vaatimustasosta. Arvioitiin myös raportoinnin selkeyttä. Evli Pankki Oyj:llä ei ollut raportointimallia, jonka olisi voinut kattavasti arvioida. Kaikki varainhoitajat ovat tarjonneet aktiivista yhteydenpitoa ja tyypillisesti tapaamisia ehdotettu neljännesvuosittain sekä tarvittaessa. Melkein kaikilla on kuvaus yhteydenpidosta. Vertailussa mukana olevien tarjousten palkkiorakenteet olivat varsin yhtenevät ja vertailukelpoiset. Tarjouksissa ei esitetä esimerkiksi tuottosidonnaisia palkkioita. Danske Capital, Danske Bank Oyj tarjoaa kiinteää allokaatiosta ja käytettävistä rahastoista riippumatonta palkkiotasoa, mikä on hyvä kustannusten ennakoitavuuden kannalta. TER-lukua käytettiin varainhoitajien palkkiorasitetta kuvaavana lukuna. TER-luku on yleinen varainhoitoalalla käytetty tuotteen tai palvelun palkkiorasitetta kattavasti kuvaava luku. Saatujen tarjousten käsittelyvaiheessa Suomen Sijoitustutkimus toimi esittelevänä asiantuntijana arvioitaessa mm. tarjoajien soveltuvuutta, tarjouksien tarjouspyynnönmukaisuutta sekä asiantuntijana tarjouksien vertailemisessa keskenään ja tarjouskilpailun voittajien toteamisessa. Taloustoimikunnan valtuuttama pienryhmä haastatteli kaikki jatkoon päässeet varainhoidon tarjoajatahot 12. 13.8.2014. Pientyöryhmään kuuluivat hallintojohtajan lisäksi taloustoimikunnan jäsenet Ritva Tiainen ja Arto Kiiskinen sekä talouspäällikkö. Tarjoajilla oli mahdollisuus suullisesti selventää tarjouksessaan esille tuomia seikkoja. Tarjousten arvioinnista ja tuloksista keskusteltiin taloustoimikunnan kokouksessa 21.8.2014. Taloustoimikunta päätyi esittämään yhteiselle kirkkoneuvostolle, että valitaan kaksi varainhoitajatahoa, joille annetaan seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston sijoitusvarat hoidettavaksi
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 18(43) täyden valtakirjan varainhoitomandaatilla. Valtakirja esitetään Suomen Sijoitustutkimuksen suosituksen ja taloustoimikunnan sen pohjalta tekemän perusteellisen arvioinnin jälkeen annettavaksi Danske Capital, Danske Bank Oyj:lle ja Pohjola Varainhoito Oy:lle. Siirtymävaiheessa tulee huomioida tarjouspyynnössä esitetyt seikat mm. siirtymävaiheen osalta. Tarjouksiin ja Suomen Sijoitustutkimuksen loppuraporttiin on mahdollisuus tutustua ennen kokousta talouspäällikön työhuoneessa. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa, että 1. valitaan seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston varainhoitajiksi Danske Capital, Danske Bank Oyj ja Pohjola Varainhoito Oy täyden valtakirjan varainhoitomandaatilla 2. valtuutetaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja talouspäällikkö allekirjoittamaan varainhoitosopimukset. Käsittely Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto kävi asiasta yleiskeskustelun. Sen jälkeen käsiteltiin ja hyväksyttiin 1. ponsi. Käsiteltäessä 2. pontta esittelijä tarkensi ponsiehdotustaan muotoon valtuutetaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja talouspäällikkö neuvottelemaan sopimuksista ja allekirjoittamaan varainhoitosopimukset. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tarkennetun 2. ponnen yksimielisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että 1. valitaan seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston varainhoitajiksi Danske Capital, Danske Bank Oyj ja Pohjola Varainhoito Oy täyden valtakirjan varainhoitomandaatilla 2. valtuutetaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja talouspäällikkö neuvottelemaan sopimuksista ja allekirjoittamaan varainhoitosopimukset. Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi 1. ponnen osalta hakea muutosta kirjallisella hankintaoikaisulla Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle tai kirjallisella valituksella markkinaoikeudelle (Laki julkisista hankinnoista 348/2007 ja 321/2010). 2. ponnen osalta päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). valitut tarjoajat, muut tarjouksen jättäneet, talouspalvelut
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 19(43) D:TAL: 231/049/2014 152 Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän lakisääteisen työterveyshuollon palvelut Esittely Liite 6 Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä on kilpailuttanut seurakuntayhtymän henkilöstön käyttämät lakisääteisen työterveyshuollon palvelut vuosille 2015 2018, optiona ovat vuodet 2019 ja 2020. Optiolla tarkoitetaan mahdollisuutta sopimuksen jatkamiseen optiovuosia edeltävän vuoden ehdoin. Option käytöstä sovitaan erikseen osapuolten kesken. Esitetyn optiovuosien käyttämiseen tilaajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta. Palveluntarjoajan kanssa tehtävä sopimus tulee olemaan luonteeltaan puitesopimus. Tarjouspyyntö kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä. Työterveyshuoltoon sisältyy ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sekä sopimuksen mukainen sairaanhoito. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto käsittää työpaikkaselvitykset, lakisääteisten tietojen antamisen, ohjauksen ja neuvonnan, terveystarkastukset (työhönsijoitus- ja terveydenseurantatarkastukset, lakisääteiset terveystarkastukset), työkykyä ylläpitävän toiminnan, sairauspoissaolojen seurannan järjestelyn, tapaturmien torjunnan ja ensiapuvalmiuden ylläpidon. Sairaanhoitopalveluihin kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotot niihin liittyvine laboratorio- ja röntgenpalveluineen, fysioterapeutin ja psykologin vastaanotot sekä erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2013 oli noin 336 000 euroa. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän palveluksessa on tällä hetkellä noin 585 päätoimista työntekijää. Seurakuntayhtymässä työterveyslääkärin palveluita on oikeutettu käyttämään viranhaltija/työntekijä, jonka päätoiminen palvelussuhde on kestänyt tai on tarkoitettu kestämään yli neljä kuukautta. Palvelun tuottajan valinta perustui kokonaistaloudellisesti edullisimpaan vaihtoehtoon. Kokonaistaloudellisuutta arvioitiin seuraavasti: - Hinta, painoarvo 60% - Palvelun tarjoajan laatupisteet, painoarvo 40 %. Laadullisessa arvioinnissa arvioitiin kuinka hyvin tarjoaja osoittaa pystyvänsä vastaamaan Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän tarpeeseen työterveyspalveluiden tuottamisessa. Tarjoajan oli kuvattava jokainen laadullinen kohta (viisi kappaletta). Tämän pohjalta suoritettiin laadullinen vertailu.
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 9/2014 20(43) Hinta, painoarvo 60 %, laskettiin pyydetyssä liitteessä olevien esimerkkipalvelujen perusteella. Liitteeseen oli koottu sitoumuksetta esimerkkejä eniten käytetyistä ja kustannuksiltaan olennaisimmista palveluista. Tarjousten hinnan arviointi tapahtui suhteuttamalla kaikkien tarjoajien kokonaishinta edullisimman tarjouksen kokonaishintaan. Laadulliset valintaperusteet: 1. Kahden ilmoitetun asiakasyrityksen sairauspoissaolojen vähentäminen prosentteina. Esimerkki vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana. Painoarvo 10 % 2. Palvelun laadun yhtenä osatekijänä oli se onko palvelun tarjoajalla tarjota 1) laboratoriopalvelut 2) röntgenpalvelut 3) erikoislääkäripalveluita (esim. psykologi, sisätautien erikoislääkäri) samoissa tiloissa yhdessä toimipisteessä Tampereella. Painoarvo tälle kokonaisuudelle oli 10 %. 3. Tampereella olevien toimipisteiden lukumäärä, jotka ovat Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän työterveyspalveluiden käytössä. Painoarvo 5 %. 4. Aukioloaika: arkipäivien (5 arkipäivän viikko) maanantai perjantai välisenä aikana työterveyspalveluiden yhteenlaskettu aukioloajan tuntimäärä yhdessä viikossa. Tähän laskentaan käytettiin vain yhtä Tampereella sijaitsevaa henkilöstön käyttöön varattua päätoimipistettä. Painoarvo 5 %. 5. Työkokemuksen vertailussa verrattiin vastaavan työterveyslääkärin (yksi henkilö) työkokemusaikaa sekä yhtä päävastuullisen eli vastaavan työterveyshoitajan työkokemusaikaa (yksi henkilö) ja lisäksi heidän varahenkilöidensä työkokemusaikoja. Painoarvo 10 %. Tampereen lääkärikeskus Oy, Koskiklinikka oli antanut laatuvertailun kohtaan 1 sairauspoissaolojen pudotuksen määrän prosenttiyksikköinä. Jotta asiakasyritysten sairauspoissaolojen vähentyminen prosentteina olisivat tarjoajien välillä vertailukelpoisia keskenään, pyydettiin Tampereen lääkärikeskus Oy, Koskiklinikkaa muuntamaan ao. tieto prosenteiksi. Hankintamenettelynä oli avoin menettely. Kyseessä oli EU-kilpailutus. Hankintailmoitus nro 2014-014767 julkaistiin Hilmassa 23.5.2014. Suljetut, kirjalliset tarjoukset pyydettiin jättämään kirjekuoressa viimeistään perjantaina 11.7.2014 klo 12.00 mennessä postiosoitteella Tampereen