Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma Sisältö Hopeapajukuja Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Paul Olssonin puisto Länsiosa Keskiosa Itäosa Rinnepuisto 1
1. Hopeapajukujanne Historia ja nykytilanne Nikkilän entisen sairaalan päärakennukselle johtava hopeapajukujanne on istutettu ilmeisesti 1930-luvun jälkeen, koska kujanne ei näy tuolloin otetussa valokuvassa. Kujanne on istutettu aikanaan keskelle metsää, jota on vähitellen harvennettu puistomaiseksi ja kujanteen länsipuolelta myöhemmin poistettu kokonaan. Kujanteen puut ovat olleet eri ikäisiä. Vielä 2000-luvun alussa sen pohjoispäässä oli selvästi paksumpi yksilö, joka ilmeisesti huonon kuntonsa vuoksi on kuitenkin jouduttu poistamaan. Kujanne on leikattu jo kertaalleen rajusti. Leikkauksen jälkeen oksat ovat haaroneet leikkauskohdan yläpuolelta. Nykyään kujanteen puissa on paljon lahoa ja erilaisia lahottajasieniä. Leikkauksen jälkeen haaroneet oksat ovat valoon pyrkiessään kasvaneet pitkiksi ja jo honteloiksikin. Kaavio kujanteen puiden leikkaamisesta Nikkilän entisen sairaalan päärakennukselle johtava hopeapajukujanne. Kuvaan on merkitty kujanteen vanha leikkaustaso. 2
22.38 SOKKELI @ 4710 +20.86 +.15 +.10 +.20 L500 p +.34 +.51 +.88 +22.32 +22.88 +22.13 Tavoitetilanne Tavoitteena on pajukujanteen säilyminen puistomaisen alueen tärkeimpänä maisemaelementtinä. Kujanne joudutaan ennen pitkää uusimaan. Tasapainoisen kehittymisen vuoksi se on hyvä tehdä kerralla ja samalla uudelle kujanteelle on taattava hyvät kasvuolosuhteet sekä juuriston tilan, ravinteiden saannin että valaistuksen kannalta. +23.00 +.66 +22.41 +23.26 +22.58 KO450 5007 +23.43 (5001) s s-1 s-1 +.18 +.17 +.22 L250 +.48 +.81 Ehdotetut toimenpiteet +.16 250 +22.10 00 +.19 +.06 KO700 +.05 +.15 MA800 +. +.18 +.13 PA800 PA350 Hopeapajukuja +.29 PA400 +.20 +.32 +.29 +.32 +.36 +.53 +.40 +.54 +.47 L500 L250 +.63 +.60 MA300 +.72 +.92 +.94 +.83 +22.16 +22.04 poistetaan liian tiiviissä keskimmäinen kasvavista männyistä (tonttialuetta!) männyt poistetaan kujanteen mikäli Nykyinen kujanne esitetään alkuvaiheessa leikattavaksi. Leikkaus tehdään noin 1/2-1 metriä aiemman leikkauskohdan yläpuolelta niin, että oksanhaarat jätetään em. mukaan vaihtelevan pituisiksi. Kujanne saadaan leikkauksen avulla elpymään yhtenäiseksi ja aikaisempaa kevytlatvuksisemmaksi. Puiden rungoissa on kuitenkin edelleen lahoa, joten jotkut yksilöt saattavat vaurioitua myrksyissä tms. Latvuksen keventäminen pienentää merkittävästi puiden repeämisvaaraa sekä mahdollisen repeämisen yhteydessä sattuvia vahinkoja. #@ AL/s 3840 u 1/2 istutettava männyn ja tammen taimikko PA400 +.39 PA450 +.14 08 +.19 kujanteesta halutaan yhtenäinen L700 +.64 +.39 Signenpolku VA Signestigen /t +.96 L700 läntinen haara poistetaan puu on huonokuntoinen, Kujanne on jatkunut päärakennuksen edustalle Y:n muotoisina haaroina. itäpuolen haarassa kasvaa huonokuntoinen koivu, joka poistetaan. 23.15 +.05 Arkitekt Krancks park Arkkitehti Kranckin puisto istutettava männyn ja tammen taimikko Arkitekt Krancks platsen Arkkitehti Kranckin aukio 96300mX +.50 +.45 +20.93 +20.97 +20.98 +.16 PA550 PA550 +22.24 03 +20.97 20 96 +20.87 20 93.00 20.97 20.86.07 20.94 +20.98.00 +.02 20 94 KO350 20.95 +20.96 +.94 20.57 +22.17 +22. 20.92 +20.94.04 20 96 +20.94 00 02 +.04 02 07 +.01 12 16 +.25 18 24 +20.94 20.98 +20.99.19 06.06 20.92.23 HOPEAPAJU 60 20.85 20.93 20.87 MA 20 20.95.05 +.04.15 +.10 KO350.10 +20.98 20.98 +.07.13.30 +.34.34 +.30 17 36 33 06 09 29 43 KO650 +.41.48 KO 60 51 huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen 24 10.27.25 37 31 +..45.36.61 +.35.22 39.34 +.41 25 tiivis ryhmä saa kasvaa yhtenäisenä 32 35.31 +.60 KO300.31 L700 46.41.40 450.31 40 +.35.35.65 48.49.55 TA 40 32 0206 58 +.45.56.51 koivusta poistetaan kuiva oksa KO 15 jäljelle jääville haaroille kuntoarvio 20 KO 20 35 38.50.43 47 jatkossa vaahterat korvataan tammilla.88 43 41.33.54 +.53.36.44 55 64 Leikkauksen yhteydessä pystytään samalla kartoittamaan erityisen huonokuntoiset yksilöt, joille tehdään tarkempi kuntokartoitus ja joiden kuntoa seurataan vuosittain mahdollisen kaatumisvaaran varalta. Samalla kun puut leikataan, ryhdytään kasvattamaan niille seuraajia, jotka istutetaan paikoilleen noin kymmenen vuoden kuluttua. Uuden kujanteen puut voivat olla edelleenkin hopeapajuja, sillä sairaalan kujanteen puilla on seudulle jo kulttuurihistoriallistakin merkitystä. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä puulaji on antanut nimen kadulle (Hopeapajukuja). Pajun lehtien värisävy voisi olla hieman nykyistä hopeanharmaata vihreämpi. Värisävy voidaan varmistaa monistettavan emopuun valinnalla. Uusien puiden kasvattamisesta on syytä tehdä viljelysopimus. Samalla päätetään kasvatusaikataulu ja tehdään suunnitelma kujanteen uusimisajankohdasta..53 +.47.85.50.40 48.81.48.42 52.51 62.75 +.65 VA 20 +.93 49.46.92 koilliseen lähtevä haara poistetaan, ohut haara jää, toinen ohut haara VA 7X25poistetaan väliin jäävän haaran latvusta kevennetään, kuivat oksat poistetaan tammen kuivat oksat poistetaan 54 59 + +.56 250 22 14 22.04.54 59 55 52 62.49 LEHTIP 20 22 05 +.78 60.48 63 22 28 22 00 22.87.77 SAVUPIIPUN 90 22.44 22.45 22 22 +.90 +22.29 22.78 22.71 +22.12.88 22.18 22.19 22.48 22.86 690 22 13 22 06 94 81 79 77 22 15 22.49 22.26 22 07 81 22 89 +22.61 22.16 22.47 22.48.82 79 78.77 VA 15 +22.49.84 20.29 22 12 22 10.85 22 02.78 LEHTIP 8.73 VA 25 23 23 23.10 23 09 22 73 22 02 2 Kuivaus A500 1100 al u 4/5 Ote suunnitelmakartasta. Sen mukaan viereiseltä alueelta poistetaan puita, jotta leikattavan kujanteen puiden latvukset voivat kehittyä tasapainoisiksi. 61 +.73 kovu poistetaan kujanteen 67.67.35.70 66 p-.86 +.77 78.82 73 81 Uusi kujanne kannattaa istuttaa katupuumaisesti yhtenäiselle, jatkuvalle kantavalle kasvualustalle, sillä puiden juuristoalueella ja sen tuntumassa on niin runsaasti johtokaivantoja, että puille on annettava kaikki mahdollinen kasvualustatila. 84.69 LEHTIP 6X8.90.83 22.86 22 87.88.93 84 VA 4X8 erittäin h 91 87.90 VA 6X10.87 22 02 97.78.85 92 99 22 05 22 19 83 66 22 17 22. 22 28 93 99 22 5 Hopeapajukujanteen puiden juuristoalueella on jatkossa kaikki kaivaminen minimoitava. 3
2. Arkkitehti Kranckin puisto Historia ja nykytilanne Arkkitehti Kranckin puiston ilmiasu on vuosien myötä vaihdellut. Sairaala-alue on ilmeisesti aikanaan perustettu metsäiselle mäelle ja Hopeapajukujan molemmilla puolilla olevat alueet ovat kasvaneet metsää. Viimeistään uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä kujan länsipuoli on avattu nurmikoksi. Puiston puut ovat pääosin mäntyjä. Puustossa on jonkin verran myös koivuja ja Hopeapajukujan itäpuolella monirunkoisia vaahteroita, tammi ja lehtikuusi. Tavoitetilanne Puiston länsiosa on muuntunut välillä tiiviistä metsästä avoimeksi nurmikoksi. Aluetta voidaan täydentää uusilla istutuksilla. Puiston itäosassa kasvaa tiivistä, komeaa männikköä, joka antaa entiselle sairaala-alueelle omaleimaisen luonteen. Alueella säilytetään mänty valtapuuna. Männikkö on kuitenkin liian tiivis, eli sitä on syytä harventaa. Jatkossa alueelle istutetaan myös uutta puustoa. Koska männyn uusiminen voi olla puistoympäristössä vaikeaa (luontaista uusiutumista ei tapahdu, istutetut kasvavat oudon näköisiksi), voidaan harkita uudistamista tammen taimilla. Loutuloksena olisi vaihteleva tammi-mäntymetsikkö. Vaahteran keskellä näkyvä, huonokuntoinen haara poistetaan. Muille haaroille tehdään kuntoarvio tai koko puu poistetaan ja uusitaan tammella. Puu on Signenpolun vierellä näkyvä, pohjoisempi (kuvassa ylempi) vaahtera. Vaahteran keskellä näkyvä, huonokuntoinen haara poistetaan, sen vieressä näkyvä ohut haara jätetään. Toinen ohut haara poistetaan. Näiden väliin jäävän haaran latvusta kevennetään. Puu uusitaan myöhemmin tammella. Puu on Signenpolun vierellä näkyvä, eteläisempi (kuvassa alempi) vaahtera. 4
22.38 SOKKELI p Ehdotetut toimenpiteet @ +.66 +23.26 +23.43 +20.86 Länsiosa Nykyiset puut säilytetään. Niiden läheisyyteen istutetaan eri kokoisia tammen ja männyn taimia yhtenäisille alueille lomittain toistensa kanssa. Itäosa Alueelta poistetaan karttaan merkityt puut. Puut ovat alueen huonokuntoisimmat. Jäljelle jäävän puuston kuntoa seurataan ja huonokuntoisia poistetaan, jolloin samalla annetaan jäljelle jääville kasvutilaa. Myöhemmin (n. 20 vuoden kuluttua) aukkopaikkoihin ryhdytään istuttamaan tammi-mäntytaimikoita vastaavasti kuin länsiosaan..92 92 MA300 MA300 4710 +.15 +.18 +. +.18 PA800 PA350 +.10 +.17 +.29 +.20 +.32 +.22 +.16 L500 L250 250 +.53 +.54 +.48 L250 +.63 +.34 s s-1 s-1 Hopeapajukuja MA300 +.72 +.81 +.92 +.94 +22.10 +.51 +.88 +22.16 +22.32 +22.88 +22.13 +23.00 +22.41 #@ +22.58 KO450 5007 AL/s u 1/2 +.15 MA800 +.32 +.47 +.60 +22.04 3840 +.83 +.19 +.06 KO700 PA400 +.20 +.40 L500 +20.98 +.05 +.29 KO350 +20.96 +.13 +.36 liian tiiviissä kasvavista männyistä poistetaan keskimmäinen (tonttialuetta!) männyt poistetaan kujanteen mikäli kujanteesta halutaan yhtenäinen Signestigen +.39 PA400 +.39 L700 +.64 L700 +.96 istutettava männyn ja tammen taimikko +.14 08 PA450 +.19 Signenpolku /t läntinen haara poistetaan VA 23.15 +.05 +20.93 03.00 +20.97 20.86 20 96.07 06 +. puu on huonokuntoinen, jäljelle jääville haaroille kuntoarvio 20 25.22 +.60 450.31.65 jatkossa vaahterat korvataan tammilla.88.85.81 +.93.92 22 14 22.04 koilliseen lähtevä haara poistetaan, ohut haara jää, toinen ohut haara VA 7X25poistetaan väliin jäävän haaran latvusta 22 28 22.44 22.45 22 22 22.78 22.71 22 89 +22.61 +22.49 23 23 23.10 23 09 22 73 +20.97 PA550 +20.87 20.97 kevennetään, kuivat oksat poistetaan 22 05 +22.29 22.26 006 350 500 1 650 KO350 +.24 Arkitekt Krancks park Arkkitehti Kranckin puisto istutettava männyn ja tammen taimikko Arkitekt Krancks platsen 96300mX +.50 +20.98 PA550 +.16 +.45 +22.24 20 93 20.94 +20.98.00 +.02 20 94 KO350 20.95 +20.96 +.94 20.57 +22.17 +22. 20.92 +20.94.04 20 96 +20.94 00 02 +.04 02 +20.94 20.98 07 +.01 12 +.25 +20.99.19 16 18 06 20.87 MA 20 20.93.06 24 20.92.23 HOPEAPAJU 60 20.85 20.95 09 +.10 KO350.10 +20.98 20.98 +.07.13.05 +.04.15 10.30 +.34.34 +.30 17 huonokuntoiselle koivulle 36 33 +.35 tiivis ryhmä saa kasvaa yhtenäisenä.27.25.45.36 29 43 KO650 +.41.48 KO 60 51 KO300.31 L700 46.41 39.34 37 24 31 35 32 40.31.55 TA 40 48 +.35 +.41.49.35 58.56.51 koivusta poistetaan kuiva oksa KO 15 KO 20 32 0206 35.40 38 +.45 43.43 41.53.33.54 +.53 +.47 47 49 tammen kuivat oksat poistetaan.50.36.44.40.46 48 +.48 +.78.54 +.56.42 52.51 62 55 60 59 55 52 54 59 22 00.48 63.49 62 90 LEHTIP 20 22 13 22.87.77 22 06 94 +22.12 22 15 81 79 +.90 77 22.16.88 81 22.18 22.19 22.48 22.86 22 07 690 22 12 22 10 22.49 22 02 22.47 22.48.82 79 78.77 VA 15 22.84 20.29.78 LEHTIP 8.85.73 VA 25 02 2 Kuivaus Arkkitehti Kranckin aukio tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen.61.50.75 250 +.65 64 VA 20 SAVUPIIPUN 61.67 +.73 67 kovu poistetaan kujanteen.35.86 +.77 78.82 66.90.83 22.86 22 87.87.88.93 66.78.85 84 92 +22. 73 81 97 83 93.69 84 99 +23.59 +22.73 s-1 1100 al u 4/5.70 p- LEHTIP 6X8 91 87.90 VA 6X10 VA 4X8 erittäin h 22 02 22 05 22. 22 17 22 28 22 19 99 22 5 Ote suunnitelmakartasta Arkkitehti Kranckin puiston kohdalta. 5
3. Paul Olssonin puisto Historia ja nykytilanne Paul Olssonin puiston keskiosa on edelleenkin symmetrinen muotopuutarha, vaikka se on rapistunut. Alueen pohjoisreunalla päärakennuksen lähellä kasvaa komeita puita, mänty, koivu ja lehmus sekä korkeaksi kasvanut tuija. Puiston keskiosassa on aikanaan ollut kukkaryhmä ja sen keskellä aurinkokello. Kukkaryhmän ympärillä on ollut tyylikkäät valkoiset puistonpenkit. Myöhemmin penkkien ympärille kasvatettiin pensaista syvennykset. Puiston eteläosassa keittiön puoleisella reunalla on kasvanut pikkupuita, ilmeisesti orapihlajia ja pensaita, jotka kuvan perusteella ovat ehkä pensasvaahteroita. Pensaista on yhä jäljellä morsiusangervoa, joka on jo harvinaistunut 60-luvun muotikasvi. Lisäksi alueella kasvaa tuomipihlajaa ja hurmehaomarjaa. Nykyään istutukset ovat rapistuneet. Puiston länsiosa on ympäristöään korkeammalla kumpareella. Sillä on vanhojen valokuvien mukaan ollut tiivistä kuusikkoa. Puusto on harventunut, viimeksi muutaman vuoden takaisen syysmyrskyn seurauksena. tasoero puiston keskiosaan ja sitä reunustavaan käytävään on hoidettu kylmäkivitukimuurilla, jonka alapuolelle on istutettu perennapenkki, lajeina mm. akileija, iiris, päivänlilja, asteri ja syysleimukukka. Puiston itäosa on ollut jaettuna eri osiin. Diagonaalisesti jaetun alueen eteläosassa on ollut sairaalarakennuksiin liittyvä aidattu ulkoilualue. Diagonaalikäytävää on jossakin vaiheessa korostettu koivukujanteella, jossa on pakurikäävän vaivaamia huonokuntoisia koivuja. Puiden keskellä kasvaa suureksi levinnyt kanukkapensas. Viereisen Lönnborgin rakennuksen lähellä on isokokoinen saarni, ja alueen pohjoisreunalla kasvavat metsälehmus ja isolehtilehmus. Alueen eteläreunalla kasvaneet hopeapajut on pari vuotta sitten uusittu. Vanha koivu Paul Olssonin puiston keskiosassa. Puussa on mielenkiintoinen pakkashalkeama, mutta se on muuten vielä suhteellisen hyväkuntoinen. Taustalla isolehtilehmus, keskellä metsälehmus, etualalla puistolehmus. Puista poistetaan kuivuneet oksat. 6
KO450 KO450 Tavoitetilanne Puiston länsiosaa kehitetään väljäpuustoisena, valoisana kumpareena. Alueelta poistetaan kuuset, sillä ne kasvavat kuivassa rinteessä kituliaina. Puiston keskiosa kunnostetaan koko alueen edustavimmaksi puistoksi. Puiston länsiosaan kehitetään vapaamuotoinen puistoalue, jossa istutuksina on alueen tyypillisiä jaloja lehtipuita. Ehdotetut toimenpiteet Länsiosa Alueelle levinneitä haapoja vähennetään ja kuuset poistetaan. Kaakkoiskulmassa kasvavan haavan tilalle istutetaan tammi. Länsireunalla tonttialueen rajan tuntumassa kasvavan Acer negundon valon puutteessa honteloksi kasvaneita oksia lyhennetään. AL/s 650 +23.59 +22.73 +22. s-1 Arkitekt Krancks platsen Arkkitehti Kranckin aukio Länsiosan itäreunalla muurin yläpuolella kasvavasta tuomesta poistetaan haara, joka kurottuu alla kulkevan käytävän ylle. Länsiosan tukimuurin alapuolella oleva perennapenkki kunnostetaan nostamalla kasvit pois, puhdistamalla niiden juuret ja jakamalla kasvit. Perennoille tuodaan kasvualustaksi uutta, rikkaruohotonta multaa ja ne istutetaan takaisin paikoilleen. Perennapenkki rajataan vastaavilla kivillä kuin kylmäkivitukimuuri on. Uusi multa ja sitä rajaava kivireunus rakennetaan niin, että ne ovat noin 20 cm korkeammalla kuin viereinen tie. perennapenkki rakennetaan selvästi kohopenkiksi. Koko toimenpide kannattaa tehdä vasta sitten, kun penkkiä ympäröivät tiet ovat lopullisessa korkeusasemassaan, sillä ne ovat vuosien myötä jatkuvasti nousseet ylemmäs, kuten kaikki alueen tiet. 96300mX +.50 1100 al 43 36 +.41 huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen u 4/5 51 KO650.48 KO 60 29.61 61 +.73.67 kovu poistetaan kujanteen 67 M. +23.01 200 +22.44 400 sr-1 +24.55 300 +23.68 +22.06 KO600 koivu vanha, mutta vielä suhteellisen hyväkuntoinen +.74 LE 550 lehmus hyväkuntoinen +24.13 350 Paul Olssons park +22.50 +22.13 TU180 - puiden säästämiseksi tie ehdotetaan rakennettavaksi 2,5 m leveänä - kaivu juuristoalueella minimoidaan (hyödynnetään vanhat rakenneke - mikäli juuristoa joudutaan leikkaamaan, supistetaan latvustoa vastaa +25.40 SaVa300 +24.61 saarnivaahteralle nuorennusleikkaus honteloita oksia poistamalla +24.23 HA100 +24.07 TU 200 Paul Olssonin puisto tuomesta poistetaan polun ylle taipuva haara +25.74 2 +25.14 +24.20 +22.74 +25.53 +25.62 +.84 +22.07 +25.74 +25.33 +25.37 HA300 HA350 +24.94 500 +22.96 +.84 +.99 +26.04 +25.98 +25.60 350 +25.55 +23.16 +.77 +25.61 KO450 +25.18 +25.18 +24.88 HA100 haapa poistetaan, tilalle istutetaan tammi 400 2 kty - tukimuurin alla oleva perennapenkki kunnostetaan - kasvit nostetaan ylös, juuret puhdistetaan, - kasvit jaetaan - tilalle tuodaan uutta rikkaruohotonta kukkamultaa - penkki rajataan kivillä (vast. kuin kulmäkivimuurissa) -työ kannatta tehdä vasta ympäröivien katujen kunnostuksen jälkeen Ote suunnitelmakartasta Paul Olssonin puiston länsiosasta. u 2/3 /t # 1660 7 Tr dgârdsm starens
oistetaan, tilalle istutetaan tammi cks platsen nckin aukio Keskiosa Päärakennuksen editse on suunniteltu kevyen liikenteen väylänä toimiva yhteys. Väylän vieressä kasvaa koivu ja lehmus, jotka molemmat ovat suhteellisen hyväkuntoisia. Puiden säilymiseksi väylä olisi syytä rakentaa puiston keskiosan kohdalla vain 2,5 m leveäksi. Puiden juuristoalueella olisi kaivamista syytä minimoida. Mm. käytävän vanhat rakennekerrokset voitaisiin siltä osin jättää paikoilleen ja hyödyntää uuden väylän pohjana. Lehmuksesta ja koivusta poistetaan kuivuneet oksat. Keskiosan käytävät ovat vuosien myötä nousseet. Käytävät olisi syytä laskea vanhaan korkeuteensa, jolloin ne voitaisiin liittää luontevasti alueen jo peruskorjattuihin käytäviin (kunnostettujen rakennusten ympärillä käytävien korkotasoa on laskettu). 96300mX +.50 al 43 36 +.41 huonokuntoiselle koivulle tehdään kuntoarvio, jolloin sitä voidaan säästää jonkin aikaa uusitaan hopeapajulla kujanteen 51 KO650.48 KO 60 29.61 61 +.73.67 kovu poistetaan kujanteen 67 Keskiosan nurmialueet ovat käytävien nousun myötä jääneet kuopalle. Ne ovat kosteita ja sammaleisia. Käytävien laskeminen auttaa niiden tilannetta. Nurmikko on samalla kuitenkin syytä uusia. Samalla myös nurmen ja käytävien liittymiskohdat muotoillaan uudelleen niin, että nurmet ovat koholla ja kuperamuotoisia, jolloin niille ei jää vettä kerääviä painanteita.. Puiston keskiosan pensasistutukset uudistetaan erillisen suunnitelman mukaan. Lajeina käytetään alueelle paremmin sopivia esim. pensasvaahteroita, pihajasmiketta ja morsiusangervoa. Alueen eteläosaa korostaneet pikkupuut voidaan myös palauttaa. Itäosa +.45.50.43 Koivurivin huonokuntoiset puut poistetaan, ensitoimenpiteenä kaksi huonokuntoisinta ja myöhemmin muutkin kunnon huononemisen myötä vähitellen niin,.35 66.70.86 +.77 78 47.82 55 64 54 59.75 +.65 VA 20 73 81 250 84.69 LEHTIP 6X8.90.83 22.86 22 87.88 84 SAVUPIIPUN.93.87 91 87.90 VA 6X10 97.78.85 92 99 22.38 SOKKELI 22 05 83 66.85 22..73 VA 25 93 99 Kuivaus.88 93 91 22 10 22 40 00 1100 sr-1 u 4/5 73 s-1.77 22 17 22 02 22 19 22.57 VA 4X8 erittäin huonokuntoinen vaahtera poistetaan 22 300 22 30 22.48 PI 4X25 22 31 22.18 22 11 22 28 22 45 22 60 22 80 0202 22.82 23.1 23 0523 13 22 94 75 87 /t +22.27 ons park +22.50 +22.13 +22.06 TU180 KO600 koivu vanha, mutta vielä suhteellisen hyväkuntoinen +.74 LE 550 lehmus hyväkuntoinen - puiden säästämiseksi tie ehdotetaan rakennettavaksi 2,5 m leveänä - kaivu juuristoalueella minimoidaan (hyödynnetään vanhat rakennekerrokset) - mikäli juuristoa joudutaan leikkaamaan, supistetaan latvustoa vastaavasti +.74 MLe 300 LE 400 +.90 6000 +.72 +.96 +22.15 KO300 +22.41 1000 7 TU 200 nin puisto +22.03 tuomesta poistetaan polun ylle taipuva haara le +.89 +22.10 350 +24.20 +22.74 +.94 +.84 +22.07 +.57 3000 +.91 900 +22.96 +.99 +.84 +.89 - rivistön ensimmäinen ja kolmas puu poistetaan huonokuntoisina - puut poistetaan vähitellen kunnon mukaan - koivuriviä ei uusita, korvataan yksittäispuilla, lajeina esim. metsälehmus, isolehtilehmus - puita ei istuteta riviin +.81 1100 +23.16 +.77 +.55 1000 +.51 1000 +.67 900 kki kunnostetaan distetaan, nta kukkamultaa kulmäkivimuurissa) vien katujen kunnostuksen jälkeen /t Ote suunnitelmakartasta Paul Olssonin puiston keski- ja itäosasta. # Tr dgârdsm starens /r +20.79 7500 +20.32 2000 8 500 1660 # u 1/5 +19.95 2000
että koko koivurivi häviää. Sitä ei istuteta uudelleen, vaan koivujen tilalle istutetaan esim. tammi, metsälehmuksia ja isolehtilehmuksia vapaamuotoisesti käytävien risteyskohtia ym. korostamaan. Alueen keskellä kasvavaa kanukkapensasta leikataan pienemmäksi. Alueen pohjoisosassa kasvavista metsälehmuksesta ja isolehtilehmuksesta poistetaan kuivuneet oksat. 9
4. Rinnepuisto Historia ja nykytilanne Rinnepuiston alue on ollut lämpökeskuksen viereistä kuusivaltaista metsää. Eteläpuolella sijaitseva puutarha marjatarhoineen ja erikoisine kasveineen on vaikuttanut lähiympäristön ilmeeseen. Tavoitetilanne Tavoitteena on näkymien avaaminen alueen eteläpuolella olevaan kulttuurimaisemaan siirtämällä rinnekuusikon reunaa vähiitellen länteen päin. BÂgstigen +24.66 +24.82 400 +25.71 +24.83 800 KO300 +25.91 Ehdotetut toimenpiteet Rinteestä poistetaan karttaan merkityt kuuset., jolloin kuusikon reuna saadaan siirtymään koulun kaakkoispuolelle. Rinteeseen osoitetuille alueille istutetaan tammien ja mäntyjen taimia. Lopullisena tavoitteena on väljäpuustoinen aurinkorinne, jossa tammi on valtapuuna lähellä sijaitsevan tammipuiston tapaan (koulun eteläpuolella oleva alue). +35.27 350 /r +26.40 400 +26.65 +26.39 VA500 350 +26.04 +25.98 +25.74 kty +26.00 KO450 AK/s 1190 +26.75 +26.61 KO600 +26.38 +26.16 KO300 +26.80 +26.15 VP +23.27 VA100 +24.87 KO600 +26. VA450 +25.50 Brinkparken +25.56 +24.90 +25.39 rinteeseen istutetaan tammi-mäntytaimikoita 600 +25.14 97 +22.77 +23.90 KO150 Rinnepuisto +23.62 +23.54 +.34 +23.48 +29 300 1000 +19.96 600 +31 1 +20.33 KO200 600 +18.16 KO150 +19.11 400 +20.01 KO150 KO100 +19.51 +19.59 U350 +17.59 +18.58 +18.67 600 rinteeseen istutetaan tammi-mäntytaimikoita.56 400 +18.07 400 +17.86 500 +16.81 +17.36 600 +16.18 500 350 +16.59 +17.22 350 +16.25.64 400 350 +15.85 Ote suunnitelmakartasta Rinnepuiston kohdalta. +15.64 VA300 +16.31 +16.38 +16.64 +16.94 +16.93 +17.06 Pilvilinnantie +16.69 +16.68 10 Pilvilinnavägen +15.22 +15.50 550
Yleisesti koko aluetta koskevaa Mikäli puiden hoitotyön yhteydessä käytettävissä on nostolava, poistetaan puista näkyvät ja häiritsevät kuolleet oksat ja mahdolliset aiempien leikkausten yhteydessä jääneet tapit. 11