KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla), sekä A1- englannin lukijoille ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää (alkavat 4. luokan kevätlukukaudella). 7. luokalla alkaa B1-ruotsin opiskelu. 8. luokalla on mahdollisuus aloittaa valinnaisena kielenä (B2) joko espanja, ranska, saksa tai venäjä Peruskoulun kielten viikkotuntimäärät selviävät kaaviosta luokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 lukio A1 2 2 2 2 2 3 3 A-kieli en ra sa A2 vapaaehtoinen 1 2 3 2 2 2 A-kieli en ra ru sa ve - 3 3 2 2 2 B1 = ruotsi 2 2 2 ruotsi B2 valinnaisaine 2 2 B-kieli esp ra sa ve B3 (alkaa lukiossa) esp ra sa ve B-kieli Kielitaidon osa-alueet Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle ikäkauteen sopiva, käyttö-kelpoinen peruskielitaito ja perusopiskelutaidot, jotka ovat samalla hyvä lähtökohta vieraan kielen myöhemmälle opiskelemiselle ja harrastamiselle. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti: ymmärtäminen / \ kuuntelu lukeminen tuottaminen / \ puhuminen kirjoittaminen / \ suullinen suullinen vuorovaikutus tuottaminen Kielitaidon taitotasoasteikoissa tarkastellaan oppilaan kielitaidon kehitystä yllä mainituilla alueilla. Kielenopetuksessa otetaan huomioon, että kielen ymmärtämistaidot kehittyvät nopeammin kuin tuottamistaidot. Lisäksi kielenopetuksessa harjoitellaan kulttuuritaitoja, joihin kuuluu tietoisuus kielialueen maista ja kulttuurista sekä kielialueen kulttuurille ominaiset viestintätavat.
AIHEKOKONAISUUDET Kieltenopiskelussa painottuvat erityisesti aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen ja Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintätaito ja mediataito. Näiden toteutumisesta ks. Kulttuuritaidot, Arviointi, Viestintästrategiat ja Opiskelutaidot. Kaikki aihekokonaisuudet kuuluvat kunkin kielen keskeisiin aihepiireihin ja sisältöihin, ks. kielikohtaiset kuvaukset. KULTTUURITAIDOT Juovatko englantilaiset teetä muulloinkin kuin kello 5? Miksi ruotsalaisilla on aina tuuria jääkiekossa? Käyttävätkö saksalaiset nahkahousuja ympäri vuoden? Tanssivatko kaikki espanjalaiset flamencoa? Kulkevatko ranskalaiset aina patonki kainalossa? Opetetaanko venäläisissä kouluissa ripaskaa? Teititelläänkö vai sinutellaanko? Kätelläänkö, halataanko vai annetaanko poskisuudelmia? Kielten oppiminen on väistämättä myös kohdemaan kulttuurin oppimista, sillä kieli ja kulttuuri ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Vuosiluokat 3-6 Oppilas oppii uuden kielialueen maantuntemusta tuntemaan kohdealueen muuta kulttuuria eli tutustuu alustavasti sen elämänmuotoon, ihmisiin, tapoihin, arvoihin ja asenteisiin sekä suhtautumaan niihin myönteisesti tekemään havaintoja kohdekulttuurin ja oman kulttuurinsa välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista tulemaan toimeen kohdemaan asukkaiden kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Vuosiluokat 7-9 Alaluokilla opitun lisäksi oppilas oppii viestimään ja toimimaan kielellisesti ja kulttuurisesti hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa (mm. kohteliaisuussäännöt) nauttimaan uudesta kulttuurista ja arvostamaan omaansa ymmärtämään kielitaidon merkityksen osana kansainvälistä kanssakäymistä VIERAAN KIELEN OPISKELUTAIDOT Vuosiluokat 3-6 Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti (kotitehtävistä ja opiskeluvälineistä huolehtiminen) osallistumaan yritteliäästi kielenoppimistilanteisiin ymmärtämään säännöllisen harjoittelun tärkeyden kielenoppimisessa työskentelemään parin kanssa ja ryhmän jäsenenä
käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään hyväkseen yleistietouttaan ja äidinkielessä oppimaansa vieraan kielen opiskelussa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan työskentelemään vähitellen yhä itsenäisemmin tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin Vuosiluokat 7-9 Alaluokilla opitun lisäksi oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työ- ja opiskelutapoja käyttämään opiskelussa hyväkseen äidinkielessä ja muissa kielissä oppimiaan tietoja ja taitoja käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussa ja viestinnässä tekemään projektitöitä itsenäisesti ja ryhmissä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan VIESTINTÄSTRATEGIAT Vuosiluokat 3-6 Oppilas ymmärtää pääasiat puheesta ja kirjoitetusta tekstistä (esim. aiheen) löytää tekstistä ja puheesta halutun tiedon päättelee viestin sisältöä tilanteen pohjalta (tieto, kuinka tilanteessa yleensä toimitaan) huomioi kielitaitonsa rajat suunnitellessaan omia viestejä (esim. valitsee aiheen, josta keskustelee, käyttää yksinkertaisia ilmaisuja, käyttää oppikirjan tekstejä mallina) pyytää puhekumppanin apua, kun oma kielitaito ei riitä (pyytää toistamaan, puhumaan hitaammin ja selkeämmin, kysyy sanoja) käyttää puheen apuna ei-kielellisiä keinoja (ilmeet, eleet) käyttää oppikirjan sanastoja ja sanakirjaa tekstin lukemisen ja tuottamisen apuna Vuosiluokat 7-9 Alaluokilla opitun lisäksi oppilas päättelee viestin sisältöä kielelliseltä pohjalta (sanastopäättely, sanan johtaminen) kuuntelee ja osaa hyödyntää puhekumppanin käyttämiä ilmaisuja käyttää kiertoilmaisuja ja selityksiä korvaamaan sanavaraston puutteita käyttää kielelle ominaisia tapoja puhua erilaisissa tilanteissa eri-ikäisten ihmisten kanssa tarkkailee ja pyrkii täsmentämään omaa kielenkäyttöään (ääntäminen, sanasto, keskeiset rakenteet) käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia (puheenvuoron aloitus ja lopetus, sen ottaminen ja ylläpito) osoittaa kuuntelevansa keskustelua käyttämällä kielelle tyypillisiä ilmauksia, eleitä ja äännähdyksiä
ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa kieltenopiskelussa sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kielenoppimiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva tiedoistaan ja taidoistaan, oppimisestaan ja kehittymisestään sekä näin tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Kielitaidon arvioinnissa hyödynnetään 6. ja 9. luokalla Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen suomalaista sovellusta (ks. liite). Kulttuuritaidoista arvioidaan oppilaan kykyä käyttää kulttuurille tyypillisiä viestintätapoja ja hänen tietojaan kielialueen maista ja kulttuurin piirteistä. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itse osaamistaan ja oppimistaan. Arvioinnin tukena voidaan käyttää - tuntityöskentelyn ja kotityön seurantaa, jolloin huomio kiinnitetään tietojen ja taitojen ohella vastuun ottamiseen omasta työstä, säännölliseen työskentelyyn ja opiskelutaitoihin. - kirjallisia ja suullisia tuotoksia, joiden yhteydessä tarkkaillaan ääntämistä, sujuvuutta, oikeakielisyyttä ja sanavaraston laajuutta - ryhmä- ja projektitöitä ja kielisalkkutyöskentelyä, joiden yhteydessä seurataan paitsi tuotoksia myös itse prosessia ja yhteistyötaitoja - kirjallisia ja suullisia kokeita, jotka sisältävät monipuolisia tehtäviä eri kielitaidon osa-alueilta KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 1) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti A2.1 Peruskielitaidon Alkuvaihe Muut kielet A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Ruotsi A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet /vuosiluokat 3-6 TAVOITTEET Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen yhteiset kielelliset tavoitteet vuosiluokille 3-6: Oppilas saa ikäkauteen sopivan peruskielitaidon, joka toimii pohjana jatko-opinnoille. Hän omaksuu kielen oikean ääntämisen ja tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmän. Hän tuntee keskeistä sanastoa, sanontoja ja rakenteita, joita tarvitaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisen tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kertoa ja kirjoittaa lyhyesti tuttuihin aihepiireihin kuuluvista asioista. SISÄLLÖT Kaikille kielille yhteisiä keskeisiä tilanteita ja aihepiirejä on seuraavassa koottu esimerkinomaisesti kahdelle vuosiluokalle kerrallaan (A1-kieli). A2-kielissä samat sisällöt tulevat esiin vuosiluokkien 4-6 aikana (vrt. tuntijako). Tilanteet ja aihepiirit luokilla 3-4 oma itse ja lähiympäristö (esim. harrastukset, perhe, koti, kaupunki ja maaseutu, koulu) yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. tervehtiminen, kiittäminen, kaupassa käynti, ruokapöytäkeskustelu, kuvailu) omasta maasta kertominen ja tutustuminen kohdekulttuurin maihin ja tapoihin Tilanteet ja aihepiirit luokilla 5-6 edellisten sisältöjen syventäminen, lisäksi vaativammat vuorovaikutustilanteet (esim. tien neuvominen, ruuan tilaaminen, lipun osto, mielipiteen ilmaiseminen) viestin tuottaminen (esim. kortti, kirje, päiväkirja, puhelinkeskustelu) oman ja kohdekulttuurin vertailu Rakenteet Rakenteet esitetään kielittäin kahdelle vuosiluokalle kerrallaan (A1). A2-kielissä samoja rakenteita käsitellään vuosiluokkien 4-6 aikana (vrt. tuntijako).
ENGLANTI vuosiluokat 3-4: olla, omistaa ja osata-verbit kesto- ja yleispreesens kielteiset ja kysyvät lauseet artikkelin käyttö, monikkomuotoja adjektiivien vertailumuotoja prepositioilmaisuja lukusanat 1-100 ajan ilmaiseminen vuosiluokat 5-6 edellisten syventäminen, lisäksi imperfekti ja tutustuminen futuuriin genetiivin käyttö pronominit adjektiivien vertailu: pitkät adjektiivit prepositiot järjestysluvut RANSKA vuosiluokat 3-4 verbit: être, avoir ; -er päätteisiä verbejä artikkelit pronomineja kysymys- ja kieltolauseita prepositioita värisanan paikka lukusanat 0-100 vuosiluokat 5-6 edellisten syventäminen, lisäksi verbit: keskeisiä epäsäännöllisiä verbejä passé composé, aller futuuri genetiivi pronomineja ajan ja paikan prepositioita kysymysrakenteita yleisimpien adjektiivien taivutus ja paikka lukusanoja ja järjestysluvut
SAKSA vuosiluokat 3-4 verbit: preesenstaivutus (myös muutosverbejä; haben ja sein) artikkelin käyttö kysymyslauseita ja kielteiset lauseet (nein/nicht/kein), paikan ilmaiseminen joidenkin prepositioiden avulla (missä?) ajan ilmaiseminen lukusanat 1-100 vuosiluokat 5-6 edellisten syventäminen, lisäksi verbit: modaaliverbit ja perfektin muodostaminen omistusartikkelit tutustuminen akkusatiivi- ja datiiviobjektiin persoonapronominien objekti- ja datiivimuodot komparatiivi prepositioilmauksia (vaihtoprepositiot, datiiviprepositioita) käänteinen sanajärjestys järjestysluvut RUOTSI (A2) vuosiluokat 4-5 Perusasioita verbeistä: preesens ja apuverbit lauseopista: toteamus- ja kysymyslauseen sanajärjestys substantiivin taivutuksesta: ett-sanojen yksikkö, en-sanojen yksikkö ja monikko adjektiivin taivutuksesta lukusanoista: perusluvut pronomineista prepositioista 6. vuosiluokka Vahvistetaan vanhaa ja opitaan lisää verbeistä : imperfekti ja imperatiivi lauseopista substantiivin taivutuksesta: ett-sanat yksikkö ja monikko substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutuksesta lukusanoista: järjestysluvut persoonapronominien objekti- ja omistusmuotoja, demonstratiivipronomineja prepositioista
VENÄJÄ (A2) vuosiluokat 4-6 kyrilliset kirjaimet perusasiat suvusta ja monikosta perusasiat yksikön sijamuodoista yleisimpiä prepositioita ja niiden kanssa käytettäviä muotoja sanastollisesti joitakin monikon sijamuotoja omistamisen ilmaiseminen (kenen ja kenellä) adjektiivien perusmuodot verbien preesenstaivutus menneen ajan ilmaiseminen (preteriti) perusluvut 1-10, kymmenluvut, sadat ja tuhannet tärkeimmät konjunktiot ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti (ks. s. 42-43). Tilanteet ja aihepiirit taulukkomuodossa luokat 3-4 luokat 5-6 oma itse ja lähiympäristö (esim. harrastukset, perhe, koti, kaupunki ja maaseutu, koulu) yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. tervehtiminen, kiittäminen, kaupassa käynti, ruokapöytäkeskustelu, kuvailu, kertominen) omasta maasta kertominen ja tutustuminen kohdekulttuurin maihin ja tapoihin edellisten sisältöjen syventäminen, lisäksi vaativammat vuorovaikutustilanteet (esim. tien neuvominen, ruuan tilaaminen, lipun osto, mielipiteen ilmaiseminen) viestin tuottaminen (esim. kortti, kirje, päiväkirja, puhelin-keskustelu, kertominen) oman ja kohdekulttuurin vertailu Keskeiset rakenteet taulukkomuodossa kielittäin ENGLANTI luokat 3-4 luokat 5-6 verbit be, have (got), can kesto- ja yleispreesens kielteiset ja kysyvät lauseet artikkelin käyttö, monikkomuotoja adjektiivien vertailumuotoja prepositioilmaisuja lukusanat 1-100 ajan ilmaiseminen edellisten syventäminen, lisäksi imperfekti ja tutustuminen futuuriin genetiivin käyttö adjektiivien vertailu: pitkät adjektiivit pronominit prepositiot järjestysluvut A2-englannissa samoja rakenteita käsitellään vuosiluokkien 4-6 aikana
RANSKA luokat 3-4 luokat 5-6 verbit être, avoir ; -er päätteisiä edellisten syventäminen, lisäksi verbejä keskeisiä epäsäännöllisiä verbejä artikkelit passé composé, aller-futuuri pronomineja genetiivi kysymys- ja kieltolauseita pronomineja prepositioita ajan ja paikan prepositioita värisanan paikka kysymysraenteita lukusanat 0-100 yleisimpien adjektiivien taivutus ja paikka lukusanoja ja järjestysluvut A2-ranskassa samoja rakenteita käsitellään vuosiluokkien 4-6 aikana SAKSA luokat 3-4 luokat 5-6 verbien preesenstaivutus (myös muutosverbejä; haben ja sein) artikkelin käyttö kysymyslauseita ja kielteiset lauseet (nein/nicht/kein), paikan ilmaiseminen (missä?) ajan ilmaiseminen lukusanat 1-100 edellisten syventäminen, lisäksi verbit: modaaliverbit ja perfektin muodostaminen omistusartikkelit tutustuminen akkusatiivi- ja datiiviobjektiin persoonapronominien objekti- ja datiivimuodot komparatiivi prepositioilmauksia(vaihtoprepositiot, datiiviprepositioita) käänteinen sanajärjestys järjestysluvut A2-saksassa samoja rakenteita käsitellään vuosiluokkien 4-6 aikana RUOTSI (A2) luokat 4-5 Perusasioita verbeistä (preesens ja apuverbit) lauseopista (toteamus- ja kysymyslauseen sanajärjestys) substantiivin taivutuksesta (ettsanojen yksikkö, en-sanojen yksikkö ja monikko) adjektiivin taivutuksesta lukusanoista (perusluvut) pronomineista prepositioista 6. luokka edellisten syventäminen, lisäksi imperfekti ja imperatiivimuotoja lauseoppia ett-sanojen yksikkö ja monikko substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutusta järjestysluvut persoonapronominien objekti- ja omistusmuotoja demonstratiivipronomineja prepositioita
VENÄJÄ (A2) luokat 4-6 kyrilliset kirjaimet perusasiat suvusta ja monikosta perusasiat yksikön sijamuodoista yleisimpiä prepositioita ja niiden kanssa käytettäviä muotoja sanastollisesti joitakin monikon sijamuotoja omistamisen ilmaiseminen (kenen ja kenellä) adjektiivien perusmuodot verbien preesenstaivutus menneen ajan ilmaiseminen (preteriti) perusluvut 1-10, kymmenluvut, sadat ja tuhannet tärkeimmät konjunktiot Toinen kotimainen kieli /vuosiluokat 7-9 Ruotsi A2-kielenä 7. vuosiluokka (kurssit 1-2) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa melko yksinkertaisissa arkielämän vuorovaikutustilanteissa, mutta ei selviä ilman puhekumppanin tukea. Hän ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa lyhyin lausein näihin liittyviä tekstejä. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. matkustaminen, ostokset, sää, ruokailu) lähiympäristö ja ikäkauteen liittyvät vapaa-ajantoiminnot (esim. asuminen, läheiset ihmiset ja koulu) Rakenteet Kerrataan aikaisemmin opitut rakenteet. Opitaan uusia rakenteita lauseopista ja sanaluokista esim. sivu- ja jälkilause, perfekti, adverbit ja muodollinen subjekti. ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s.42-43.
8. vuosiluokka (kurssit 3-4) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa arkielämän vuoropuheluissa (esim. palvelutilanteet), mutta tukeutuu tarvittaessa puhekumppanin apuun. Hän ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa näihin liittyviä muutaman lauseen pituisia tekstejä. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta 7. luokalla käytyjen tilanteiden ja aihepiirien laajentaminen ja syventäminen Rakenteet Kerrataan aikaisemmin opitut rakenteet. Opitaan uusia rakenteita lauseopista ja sanaluokista esim. adjektiivien ja substantiivien yhteistaivutus sekä pronomini- ja verbiopin syventäminen. ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. 9. vuosiluokka (kurssit 5-6) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas selviytyy suullisesti lähipiirin kuvaamisen lisäksi yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Hän osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pidempää keskustelua. Oppilas ymmärtää yksityiskohtaisemmin kirjallisia ja suullisia arkipäivän viestejä sekä faktatekstejä. Hän osaa kirjoittaa näihin liittyviä rakenteiltaan jo hieman vaativampia muutaman lauseen pituisia tekstejä. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta aikaisempaa haastavammat vuorovaikutustilanteet henkilökohtaiset kokemukset (esim. työelämään tutustuminen, koulu ja asuminen) yleis- ja asiatietoa sisältävät aihepiirit (esim. terveys, media, kestävä kehitys)
Rakenteet keskeisten rakenteiden (verbi- ja substantiivioppi, adjektiivit, pronominit sekä prepositiot) syventäminen keskeinen lauseoppi ja sidosrakentee. ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. Ruotsi B-kielenä 7. vuosiluokka (kurssit 1-2) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas osaa viestiä jonkin verran suullisesti itseään ja omaa lähipiiriään koskevissa yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa (esim. koti ja vapaa-aika), mutta tarvitsee hyvin paljon puhekumppanin tukea. Hän ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa lyhyin ilmaisuin itsestään. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielialueen näkökulmasta hyvin yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. tervehtiminen, esittäytyminen, kuulumisten vaihto, hyvästely, itsestä ja lähipiiristä kertominen vapaa-aika Rakenteet Viestinnällisiä tavoitteita tukevat peruskieliopin rakenteet päälauseen sanajärjestys (esim. kysymyslauseet) verbien taivutus (esim. preesens, imperfekti ja apuverbit) perusasiat substantiivien ja adjektiivien taivutuksesta pronomineja ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43.
8. vuosiluokka (kurssit 3-4) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa yksinkertaisissa arkielämän vuorovaikutustilanteissa, mutta tarvitsee paljon puhekumppanin tukea. Hän ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa lyhyin lausein näihin liittyviä tekstejä. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. matkustaminen, ostokset, sää, ruokailu) Rakenteet Kerrataan aikaisemmin opitut rakenteet ja opitaan uusia rakenteita lauseopista ja sanaluokista. perusasiat sivulauseen sanajärjestyksestä verbien taivutus (esim. perfekti, imperatiivi) adjektiivit (esim. vertailu) järjestysluvut pronomineja ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. 9. vuosiluokka (kurssit 5-6) TAVOITTEET Kielitaito Oppilas osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa arkielämän vuoropuheluissa (esim. palvelutilanteet), mutta tarvitsee jonkin verran puhekumppanin tukea. Hän ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa näihin liittyviä muutaman lauseen pituisia tekstejä. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta vuorovaikutustilanteet ja henkilökohtaiset kokemukset (esim. työelämään tutustuminen, koulu ja asuminen)
Rakenteet Kerrataan aikaisemmin opitut rakenteet ja opitaan uusia rakenteita lauseopista ja sanaluokista. verbien taivutus (esim. pluskvamperfekti, konditionaali) adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus pronomineja ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. Vieraat kielet, A-kielet /vuosiluokat 7-9 ENGLANTI Englannin erityispiirre koulun oppiaineena on, että englanti on osa nuorten kulttuuria, vapaa-aikaa ja harrastuksia. Nuoret oppivat englantia televisiosta, elokuvista, tietokonepeleissä, internetin keskusteluryhmissä ja musiikkiharrastuksissaan. Koulun tehtävänä on opettaa nuoret tietoisesti tarkastelemaan kielen käyttötapoja ja rakennetta ja arvioimaan kriittisesti koulun ulkopuolella oppimaansa kielitaitoa ja tietojaan englannin kielestä ja kulttuurista. Koulumme ajanmukaisen tietoja viestintätekniikan ansiosta oppilaat voivat opiskella kieltä ja kulttuuria monipuolisesti ja syventää tietojaan ja taitojaan. TAVOITTEET Oppilas ymmärtää nuoren elämään liittyvää sekä yleis- ja asiatietoa sisältävää selkeää puhetta ja tekstiä. Lisäksi hän ymmärtää pääajatukset laajempaa yleistietoa sisältävästä puheesta tai luetusta tekstistä. Hän selviytyy tavallisista palvelutilanteista ja sosiaalisista kohtaamisista sekä myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista. Hän osaa kuvailla suullisesti ja kirjallisesti omaa elämäänsä ja siihen liittyviä asioita. Hän osaa myös esittää mielipiteensä tai puheenvuoron sekä tuottaa lähteitä käyttäen suullisen ja kirjallisen esityksen jostakin yleistietoa sisältävästä asiasta. Oppilas tuntee myös englannin keskeisimmät variantit. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 7. vuosiluokka (kurssit 1-2) Minä ja lähiympäristöni aihepiirin sisällä käsitellään oppilaan omaan elämään läheisesti liittyviä asioita, kuten esim. koti, perhe, ystävät ja harrastukset. Opitaan selviytymään aihepiiriin liittyvissä arkielämän keskustelu- ja asioimistilanteissa. Tutustutaan erityisesti Brittein Saariin ja lisäksi Yhdysvaltoihin.
8. vuosiluokka (kurssit 3-5) Nuoren elämää -aihepiirissä käsitellään siihen läheisesti liittyviä asioita, kuten esim. harrastuksia, opiskelua, musiikkia, urheilua ja matkustelua. Opitaan selviytymään aihepiireihin liittyvissä viestintätilanteissa, esim. matkustamis- ja harrastustilanteissa. Tutustutaan Yhdysvaltoihin sekä omaan maahamme sekä harjoitellaan näiden kulttuurien ominaispiirteiden kuvaamista ja vertailemista. 9. vuosiluokka (kurssit 6-8) Aihepiirissä Nuori yhteiskunnan jäsenenä ja maailmankansalaisena käsitellään nuoren elämää laajemmin, kuten esim. yksilön vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Käsitellään myös taiteen ja viihteen ilmiöitä. Opitaan viestimään luontevasti em. aihepiireihin liittyvissä tilanteissa. Tutustutaan Kanadaan, Australiaan sekä Uuteen Seelantiin ja muihinkin englantia puhuviin maihin. Rakenteet Vuosiluokat 7-8 (kurssit 1-5) Kerrataan aikaisemmin opitut rakenteet ja opitaan alaluokilla opitun lisäksi: substantiivien yksikkö ja monikko artikkelit pronominit adverbit perfekti pluskvamperfekti konditionaali apuverbit verbin ing-muoto konjunktiot ehtolauseet sanajärjestys Sanaston opiskelussa oppilaat oppivat kiinnittämään huomiota useamman sanan muodostamiin kokonaisuuksiin ja tiettyjen sanojen esiintymiseen yhdessä. 9. vuosiluokka (kurssit 6-8) Kerrataan perusteellisesti aikaisemmin opitut rakenteet ja opitaan lisäksi: infinitiivi perusasiat passiivista perusasiat epäsuorasta esityksestä sananmuodostus Tutustutaan myös eri tekstityyppeihin ja kielen eri rekistereihin.
ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43.. RANSKA TAVOITTEET Kieli Oppilas ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Hän selviytyy tavallisista palvelutilanteista ja sosiaalisista kontakteista. Hän osaa kuvailla suullisesti ja kirjallisesti omaan elinpiiriinsä liittyviä asioita sekä esittää mielipiteitään. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 7. vuosiluokka (kurssit 1-2) Kursseilla kerrataan alaluokilla opittua kieliainesta ja pyritään vahvistamaan oppilaan suullista ja kirjallista ranskan kielen taitoa. Käsiteltävät aiheet ovat mahdollisimman lähellä nuoren arkielämää, hyvinvointia, perhettä, kavereita, koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja asuinympäristöä. 8. vuosiluokka (kurssit 3-5) Kurssien aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Oppilas pohtii myös ihmissuhteiden merkitystä ja opettelee ymmärtämään ihmisten erilaisuutta. Oppilas tutustuu julkisiin palveluihin, kohdekielisiin maihin ja oppii keskustelemaan lomanvietosta. 9. vuosiluokka (kurssit 6-8) Kursseilla tutustutaan monipuolisesti ranskalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin sekä verrataan niitä omaan elämäntapaamme ja opitaan hyväksymään erilaisuutta. Aiheet vaihtelevat kulttuurin eri ilmiöistä arkipäivän tapakulttuuriin. Eri tiedotusvälineiden kautta tutustutaan päivän otsikoihin ja ajankohtaisiin teemoihin, esim. multimedia ja globalisaatio. Kursseilla käsitellään myös ympäristönsuojelua ja luonnon merkitystä. Viimeinen kurssi on luonteeltaan kertaava ja kokoava vahvistaen oppilaan kielitaitoa sekä matkailua että jatko-opintoja ajatellen.
Rakenteet Kerrataan, vahvistetaan ja täydennetään alaluokilla opittuja rakenteita ja opitaan uutena mm. lisää epäsäännöllisiä verbejä lisää pronomineja (mm. painolliset persoonapronominit, objektipronomineja, relatiivipronomineja) lisää aikamuotoja (mm. imperfekti, lisää passé composésta) perusasiat menneen ajan aikamuotojen käytöstä partitiivi imperatiivi adjektiivien vertailu futuuri ja konditionaali tutustutaan alustavasti subjunktiiviin ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. RANSKA A2-kielenä (6 kurssia) Noudatetaan soveltuvin osin A1-kielen opetussuunnitelmaa. SAKSA TAVOITTEET Oppilas ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä normaalia yleistietoa sisältävää selkeää puhetta ja tekstiä. Hän selviytyy tavallisista palvelutilanteista ja sosiaalisista kontakteista. Hän osaa kuvailla suullisesti ja kirjallisesti omaa elämäänsä ja siihen liittyviä asioita sekä esittää mielipiteensä. KESKEISET SISÄLLÖT TILANTEET JA AIHEPIIRIT 7. VUOSILUOKKA (kurssit 1-2) Kursseilla kerrataan ja pyritään vahvistamaan oppilaan alaluokilla hankkimaa kielitaitoa. Käsiteltävät aiheet ovat mahdollisimman lähellä nuoren arkielämää, esim. koti, perhe, ystävät, koulu, vapaa-aika ja asuinympäristö. Opitaan selviytymään aihepiireihin liittyvissä keskustelu- ja asiointitilanteissa.
8. VUOSILUOKKA (kurssit 3-5) Kurssien aihepiireissä liikutaan edelleen koulussa ja ystävien seurassa. Matkustetaan saksankielisissä maissa ja tutustutaan niiden elämänmenoon, havainnoidaan eroja ja yhtäläisyyksiä oman ja vieraan kulttuurin välillä. Oppilas tutustuu myös julkisiin palveluihin ja ympäristönsuojeluun. 9. VUOSILUOKKA (kurssit 6-8) Kursseilla tutustutaan nuorten välityksellä saksankielisten maiden arkipäivään, nuoriso- ja muuhun kulttuuriin. Eri tiedotusvälineiden kautta etsitään tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista. Kursseilla käsitellään historian ilmiöitä ja tulevaisuutta, esim. nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksia. RAKENTEET Kerrataan, vahvistetaan ja täydennetään alaluokilla opittuja rakenteita ja opitaan uutena mm. -lisää epäsäännöllisiä verbejä lisää aikamuotoja (imperfekti ja pluskvamperfekti, futuuri) imperatiivi konditionaali ja konjunktiivin imperfekti infinitiivin käyttö passiivi (preesens ja imperfekti) adjektiivin taivutus adjektiivin vertailumuodot akkusatiivi/datiiviprepositiot pronominaaliadverbi ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43. SAKSA A2-kielenä (6 kurssia) Noudatetaan soveltuvin osin A1-kielen opetussuunitelmaa.
Vieraat kielet, B2-kielet /vuosiluokat 8-9 B2 KIELET Yläluokilla vieraan kielen opinnot aloittavalla oppilaalla on runsaasti kokemusta kielten opiskelusta. Koulu kannustaa ja ohjaa oppilasta seuraamaan uuden kielialueen ajankohtaisia tapahtumia ja hyödyntämään uutta kieltä myös koulutuntien ulkopuolella. Uuden kielen myötä oppilas oppii uusia, ikäkauteen sopivia ja hänen kasvuaan tukevia tapoja opiskella ja oppia kieliä. Koulun kieliohjelman mukaisesti koulussamme opiskellaan seuraavia B2-kieliä: espanja, ranska, saksa, venäjä (2 + 2) TAVOITTEET Oppilas oppii keskustelemaan häntä itseään koskevista asioista puhekumppanin tukemana arkipäivän tilanteissa. Hän ymmärtää helppoja sekä suullisia että kirjallisia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä, kieltoja ja muita yksinkertaisia viestejä. Oppilas oppii kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä, jotka sisältävät perusasioita hänestä itsestään ja lähipiiristään. Hän oppii myös saamaan selvää vaikeammasta ja rikkaammasta puheesta ja kirjoitetusta tekstistä kuin mitä hän itse pystyy tuottamaan. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 8. vuosiluokka (Kurssit 1-2) Kahdella ensimmäisellä kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen ja tapakulttuuriin liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen ja opitaan näihin tilanteisiin liittyviä ilmauksia. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen, lähimmät ihmissuhteet sekä koulumaailman. Kursseilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista sekä painotetaan ääntämistä, intonaatiota ja puheviestintää. SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit 9. vuosiluokka (kurssit 3-4) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään ja rutiineihin, kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin, vapaa-ajan viettoon, matkustamiseen ja turistina liikkumiseen. Kursseilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ostoksista ja ruokailusta matkustamiseen ja turistina liikkumiseen. Puheviestintää painotetaan edelleen, muun muassa harjoittelemalla mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Rakenteet (8-9) Espanja: Esim. artikkelin käyttö substantiivien suku ja luku adjektiivien taivutus ja paikka genetiivi tavallisimmat pronominit keskeisimpien verbien preesenstaivutus imperatiivi, gerundi pretérito indefinido alustavasti Ranska: Esim. artikkelin käyttö substantiivien suku ja luku adjektiivien taivutus ja paikka kysymyksen muodostaminen genetiivi partitiivi tavallisimmat pronominit keskeisimmät kieltoilmaukset keskeisimpien verbien preesenstaivutus imperatiivi perustiedot passé composésta Saksa: Esim. tavallisten verbien taivutus, aikamuodoista preesens ja perfekti modaaliverbien preesens, möchte imperatiivi artikkelin käyttö substantiivien suku ja luku persoona- ja omistuspronominit sijamuodoista nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi erisnimen genetiivi akkusatiivi- ja datiiviprepositiot ajan ja paikan prepositioilmauksia pää- ja sivulauseet kiellot (nicht, kein/keine) man-rakenne
Venäjä: Esim. kyrilliset kirjaimet perusasiat suvusta ja monikosta perusasiat yksikön sijamuodoista yleisimpiä prepositioita ja niiden kanssa käytettäviä muotoja, kun ilmaistaan paikkaa (missä, mistä); suuntaa (minne); päämäärää (mihin asti); minkä tai kenen kanssa; mitä ilman sanastollisesti joitakin monikon sijamuotoja omistamisen ilmaiseminen: omistuspronominit ja rakenne minulla, sinulla jne. on adjektiivien perusmuodot yksikössä ja monikossa verbien preesenstaivutus menneen ajan ilmaiseminen (preteriti) konditionaali perusluvut 1-10, kymmenluvut, sadat ja tuhannet järjestysluvut 1. - 20. tärkeimmät konjunktiot ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten perusteiden mukaisesti. Ks. s. 42-43.