VIERAAT KIELET

Transkriptio

1 VIERAAT KIELET 64 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. LUOKAT 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

2 LUOKAT Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kielitaito, englanti ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten. viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

3 ITSEARVIOINTI 66 Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. AIHEKOKONAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN LUOKAT 3-6 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kieliopintojen perustana on hyvä oman kulttuurin ja kotipaikkakunnan tuntemus. Kielten tunneilla opetellaan tuntemaan kohdekielen kulttuuria ja samalla opetellaan huomaamaan kulttuurien välisiä eroja sekä hyväksymään ja arvostamaan niitä. Vieraiden kielten tunnilla opastetaan konkreettisesti huomaamaan kulttuurien välisiä eroja, esimerkiksi tutustuttaessa erilaisia etnisiä taustoja omaaviin ihmisiin, harjoittelemalla suullista viestintää erilaisissa tilanteissa sekä oppimalla tuntemaan juhlia muissa kulttuureissa. Myös Englannin ulkopuolella käytetyn englannin kielen kuuleminen auttaa suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Lisääntyvä kansainvälisyys ja Suomen EU-jäsenyys korostavat tämän aihekokonaisuuden huomioimista erityisesti kielenopetuksessa. Viestintä ja mediataito Vieraiden kielten opiskelu on kokonaisuudessaan viestintää. Vieraskielinen viesti (suullinen tai kirjallinen) ei välity oikein vastaanottajalle, jos se ei ole kulttuurisesti oikein esitetty. Oppilaan on tiedettävä oman äidinkielensä viestintästrategioista voidakseen oppia viestimään vieraalla kielellä. Vieraan kielen opetuksessa korostuukin kohdekielelle ominaisten luontevien ja kohteliaiden viestien opettaminen ja oppiminen. Kieltenopiskelussa korostuu myös tiedonhankintataidot eri lähteistä (kirjasto, kotisivut, tv) asteittain lisääntyvän kirjoittamisen myötä. Omakohtaisuus tehtävissä opettaa viestimään omia tunteita ja ajatuksia.

4 ENGLANNIN KIELI (A1) 67 KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA 3 Ensimmäisen vieraan kielen opetus perustuu kielen alkeisiin. Koska oppilaiden lukemissujuvuus voi vielä vaihdella, kielenoppimisessa korostetaan pääasiassa ymmärtämistä ja puhumista. Oppiminen pohjaa pääasiassa tälle ikävaiheelle ominaiseen ulkomuistiin ja erinomaiseen kykyyn omaksua oikea intonaatio. Yhdessä toimimalla ja puhumalla totutetaan oppilaat englannin kielen rytmiin ja intonaatioon. Kieltä opitaan laulaen, piirtäen, leikkien, pelaten, toimien ja näytellen. Oppimisen luonteva lähtökohta on oma minä ja siihen läheisesti liittyvät asiat: koti, koulu, harrastukset ja näihin liittyvä lähiympäristö. Aihepiirit ja sisällöt perheenjäsenet, eläimiä, ruokia ja juomia, kodin tavaroita, tunteita, koulutarvikkeita, harrastuksia, vaatesanoja, värit, lukusanat 1 100, kulkuneuvoja, rakennuksia, maiden nimiä Viestintätehtävät ja tilanteet tervehtiminen ja esittäytyminen, iän kertominen ja kysyminen, ihmisten, asioiden, esineiden ja yksinkertainen kuvailu, ostostilanne, pyytäminen, mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet be, have, ja can -verbit yksikössä, keskeisiä verbejä perusmuodossa, adjektiiveja, käskeminen ja kieltäminen, substantiivin yksikkö sekä säännöllinen monikko, s-genetiivi, persoonapronomineja, prepositioita LUOKKA 4 Kielenoppimisessa siirrytään vähitellen välittömästä elämänpiiristä laajemmalle alueelle. Kolmannella luokalla opittua sanavarastoa rikastutetaan. Sanojen oppiminen on tietoisempaa ja sanoista voidaan rakentaa yksinkertaisia ymmärrettäviä lauseita. Neljäsluokkalainen on toimelias kielen oppija. Opettajan tehtävänä on kannustaa ja rohkaista puhumaan ja kirjoittamaan pikkuvirheisiin puuttumatta. Aihepiirit ja sisällöt edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, kellonajat, koulu, harrastuksia, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, säätiloja ja luontosanoja, vaatteita, ammatteja, maiden nimiä ja kieliä

5 Viestintätehtävät ja tilanteet kolmannen luokan tilanteiden vahvistaminen ja laajentaminen, haastatteleminen, koulupäivästä kertominen, ulkonäön kuvaileminen, harrastuksesta ja vapaa-ajasta kertominen, mielipiteen ja pelon ilmaiseminen, tien tai paikan kysyminen ja neuvominen 68 Rakenteet kolmannen luokan rakenteiden vahvistaminen, lauseiden muodostamista, kysymysten muodostaminen, artikkelit a ja an, there is - there are, adjektiivien vertailua, epäsäännöllisiä monikkomuotoja, persoonapronominit ja omistusmuotoja, prepositioita, s-genetiivi LUOKKA 5 Viidennelle luokalle tultaessa on oppilas jo omaksunut laajahkon sanavaraston. Rakenteiden opiskelu lisääntyy ja vaatii kykyä tarkastella kieltä analyyttisesti. Kielitaidon lisääntyessä oppilas omaksuu kieltä myös luokkatilanteiden ulkopuolelta. Näin yksilölliset tasoerot kasvavat. Aihepiirit ja sisällöt edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, ikäkaudelle ominaisia harrastuksia ja vapaa-ajan viettotapoja, kodin sanastoa ja askareita, ammatteja, maita ja kieliä Viestintätehtävät ja tilanteet edellisten vuosien tilanteiden vahvistaminen, henkilötietojen kysyminen ja antaminen, mielipiteen ilmaiseminen, ohjeiden antaminen ja noudattaminen, nimen tavaaminen Rakenteet edellisten rakenteiden vahvistaminen, yleispreesensin vahvistaminen, there is/are- rakenne, adjektiivien vertailu, lyhyet adjektiivit, pronominien possessiivi- ja objektimuodot, järjestysluvut ja päivämäärät, aakkoset, imperfekti, prepositioita, apuverbit can, may, must LUOKKA 6 Kuudennen luokan aikana kerrataan, sovelletaan ja syvennetään aiemmin opittuja rakenneasioita ja kartutetaan sanavarastoa. Oppilaat kartuttavat myös kasvavaa tietoisuuttaan muista maista ja maanosista. Opittua kieltä käytetään mm. erilaisissa projektitöissä sekä pidemmissä kirjallisissa tuotoksissa. Aihepiirit ja sisällöt edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, erilaiset kulttuurit ja kielet, nykyteknologia, kansainvälisyys Viestintätehtävät ja tilanteet edellisten vuosien tilanteiden vahvistaminen, mieltymyksen, inhon ja unien kertominen, kotimaasta kertominen

6 Rakenteet edellisten rakenteiden vahvistaminen, imperfekti, adjektiivien vertailu, genetiivi, prepositioita, futuuriin tutustuminen 69 ARVIOINTI Arviointi perustuu kielitaidon kaikkien osa-alueiden arviointiin. Erilaiset kokeet ja tuntityöskentely ovat keskeisiä arviointiperusteita. Arviointi on kannustavaa ja opastavaa. Arvioinnissa otetaan huomioon aktiivisuus ja yritteliäisyys oppitunneilla sekä kiinnostus kieleen ja kulttuuriin. LUOKKA 3 Arvioinnissa käytetään 3. luokalla sanallista arviointia. Arvioinnin asteet suhteutetaan hyvän osaamisen kuvaukseen. Saadakseen hyvän osaamisen tason oppilaan tulee osata: tervehtiä ja esittäytyä vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin peruskysymyksiin hallita rajallinen joukko perussanastoa ja tavallisimpia rakenteita käyttää opittuja rakenteita ja sanastoa lähinnä suullisesti, jolloin ääntäminen voi satunnaisesti tuottaa ymmärtämisongelmia työskennellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja suhtautua opiskeluun myönteisesti. LUOKKA 4 Arvioinnissa käytetään 4. luokalla sanallista arviointia. Arvioinnin asteet suhteutetaan hyvän osaamisen kuvaukseen. Saadakseen hyvän osaamisen tason oppilaan tulee osata kuvailla henkilön ulkonäköä ja kertoa perusasioita itsestään ja harrastuksistaan tavallisimmat aikaan ja säähän liittyvät sanat ja sanonnat epäsäännöllisiä monikkomuotoja, prepositioita, persoonapronominit tuottaa ymmärrettäviä lyhyitä kirjallisia viestejä käyttää viestintätilanteissa tarvittavia perusrakenteita pääosin oikein käyttää rohkeasti kehittyvää kielitaitoaan pari- ja luokkatilanteissa suhtautua kielen opiskeluun myönteisesti ja vastuuntuntoisesti.

7 LUOKKA 5 70 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Saadakseen arvosanan kahdeksan (8) oppilaan tulee osata käyttää pääosin oikein vuoropuheluissa tarvittavia kieliopillisia perusrakenteita sekä haastattelutilanteessa kysymyslauserakenteita kertoa mielipiteensä käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita käyttää englanninkieltä tarvittaessa puhekumppaniin tukeutuen kaikkein tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja omia virkkeitä työskennellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja suhtautua opiskeluun myönteisesti ja vastuuntuntoisesti. Kuullun ymmärtäminen A1.3 Puhuminen A1.2 Tekstin ymmärtäminen A1.3 Kirjoittaminen A1.2 ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Oppilas osoittaa erityistä harrastuneisuutta kohdekieltä kohtaan. Hän saavuttaa ja osin jopa ylittää vuosiluokaltaan vaaditut tavoitteet kaikilla kielen opiskelun osa-alueilla. On aktiivinen opiskelussaan ja tekee vapaaehtoisia lisätehtäviä. Suoriutuu kokeista aina kiitettävästi. Lisäksi hänen opiskeluunsa pätevät arvosanalle 10 kirjatut kriteerit (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A2.2 Luetun ymmärtäminen A2.2 Puhuminen A2.1 Kirjoittaminen A2.1 ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 9 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Oppilas on aktiivinen ja myönteinen sekä kannustaa ja tukee muita oppilaita ja on selvästi kiinnostunut kohdekielen opiskelusta. Kuullun ymmärtäminen: A2.1 pystyy ymmärtämään hyvin normaalitempoista puhetta tutuista aiheista, jota yleensä ei tarvitse toistaa Luetun ymmärtäminen: A2.2 ymmärtää melko vaivattomasti tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä pystyy päättelemään pääajatukset kontekstistä

8 Puhuminen: A1.3 osaa kuvailla lähipiiriään osallistuu aktiivisesti keskusteluun ääntäminen on melko virheetöntä sanavarasto on jo laaja ja osaa vuosiluokaltaan vaadittavat rakenteet 71 Kirjoittaminen: A1.3 kirjoittaa melko virheettömiä kuvauksia ja tarinoita käyttää jonkun verran kielelle tyypillisiä sanontoja oikeinkirjoitus ja rakenteiden hallinta melko sujuvaa ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Kuullun ymmärtäminen: A2.1 pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä pystyy ymmärtämään lyhyiden yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdoksen tv-uutisissa yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa Luetun ymmärtäminen: A2.1 ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkien tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita) ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta Puhuminen: A1.3 osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään selviytyy kaikkien yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista tarvitsee joskus puhekumppanin apua kaikkien tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon kielioppivirheitä

9 Kirjoittaminen: A1.3 selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisissa tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu) osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä 72 ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 7 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Oppilas ei osoita erityistä kiinnostusta kohdekielen opiskeluun tai kulttuuriin, mutta ei myöskään osoita vastenmielisyyttä niitä kohtaan. Kuullun ymmärtäminen: A1.3 pystyy ainakin osittain ymmärtämään yksinkertaista puhetta normaalitempoisen puheen ymmärtäminen edellyttää usein toistoa Luetun ymmärtäminen: A1.3 ymmärtää osittain tekstin pääajatuksen ja pyrkii korvaamaan suppean sanavaraston arvaamalla Puhuminen: A1.2 tarvitsee tukea kertoessaan itsestään ja lähipiiristään rohkenee käyttää osaamiaan ilmaisuja pari- ja pienryhmätyöskentelyssä Kirjoittaminen: A1.2 osaa tuottaa lyhyen kuvauksen/tekstin yksinkertaisia lauseita käyttäen, virheistä huolimatta ajatus on ymmärrettävissä ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 6 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Oppilas työskentelee luokkatilanteessa varsin passiivisesti eikä ole juurikaan kiinnostunut kohdekielestä tai sen kulttuurista. Kuullun ymmärtäminen: A1.2 pystyy ymmärtämään jotakin tutusta aihepiiristä, mutta kokonaisuus jää hahmottumatta Luetun ymmärtäminen: A1.2 ymmärtää luetun tekstin vain satunnaisesti sanastonkin avulla tekstin ymmärtäminen on työlästä

10 Puhuminen: A1.1 pystyy vastaamaan lyhyesti yksinkertaisiin kysymyksiin itsestään ja lähiympäristöstään kertominen tutuista asioista tarvitsee paljon tukea ilmaisee itseään lähinnä vain pienryhmän jäsenenä 73 Kirjoittaminen: A1.1 kirjoittamisessa paljon oikeinkirjoitusvirheitä, teksti on vain osin ymmärrettävissä ARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Oppilaan työskentely on passiivista ja satunnaista. Vastuullisuus ja kiinnostus puuttuvat. Hän saavuttaa vai pienen osan opiskelun tavoitteista. Kuullun ymmärtäminen: A1.1 pystyy erottamaan joitakin tuttuja sanoja, mutta asiasisältö jää ymmärtämättä Luetun ymmärtäminen: A1.1 ymmärtää joitakin sanoja tekstistä ei jaksa käyttää sanastoja, eikä ymmärrä rakenteita Puhuminen: A1.1 pystyy joskus vastaamaan lyhyesti kysymyksiin itsestään ja lähiympäristöstään Kirjoittaminen: A1.1 pystyy kirjoittamaan jonkin verran sanoja oikein tarinan kirjoittaminen ei onnistu rakenteiden hallinnan puutteiden vuoksi. LUOKAT 7-9 YLEINEN TEHTÄVÄ Englannin kielen opetus tukee peruskoulun yleistä opetus- ja kasvatustehtävää. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

11 TAVOITTEET 74 Kielitaito ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet

12 Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet 75 Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET LUOKKA 7 kerrataan ja laajennetaan ala-asteen sanastoa, aihepiirejä ja kielioppia aihepiirejä ovat luonto ja eläimet, tietotekniikka, matkustaminen, ruoka ja huumori kieliopista kerrataan preesens, imperfekti, substantiivien artikkelit ja monikot uusina asioina opiskellaan futuuri, perfekti, pluskvamperfekti ja pronomineja harjoitellaan ilmaisemaan opiskeltavia rakenteita ja fraaseja sekä suullisesti että kirjallisesti LUOKKA 8 aihepiirejä ovat luonnonihmeet, ystävyys, sankaruus, kommunikaatio, ympäristöasiat ja rakkaus kieliopista kerrataan adjektiivien vertailu, genetiivi, perusaikamuodot ja prepositiot. uutta opiskeltavaa ovat konditionaalin apuverbit, perussanajärjestys, adverbit, ing-muoto, pronominit (laajennetaan 7. luokan pronominivalikoimaa) sekä muita apuverbejä ja niiden korvaavia muotoja harjoitellaan ilmaisemaan opiskeltavia rakenteita ja fraaseja sekä suullisesti että kirjallisesti tehdään myös pieniä kirjoitustehtäviä em. aihepiireistä LUOKKA 9 aihepiirejä ovat maailman nuoriso, nuorisomuoti, viihde, työelämä, suhde vanhempiin, historia, kommunikaatio, luonnonilmiöt ja vieraiden kulttuurien kohtaaminen kieliopissa kerrataan kaikki aikamuodot

13 uusissa kielioppiasioissa opiskellaan the-artikkeli erisnimen yhteydessä, keskitytään erityisesti lause- ja tekstitasoon vaikuttaviin rakenteisiin kuten epäsuorat kysymyslauseet, passiivi, liitekysymykset, ehtolauseet, konjunktiot, infinitiivi vai ing-muoto, 2. konditionaalin käyttö ehtolauseiden kanssa ja relatiivilause harjoitellaan ilmaisemaan opiskeltavia rakenteita ja fraaseja sekä suullisesti että kirjallisesti opetellaan kirjoitelmien laatimista 76 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 7. PÄÄTTYESSÄ Arvosana Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen 8 A2.1 A2.1 A2.1 A2.1 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 8. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Arvosana Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen 8 A2.2 A2.2 A2.2 A2.2

14 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT KAIKILLE ARVOSANOILLE 77 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 1) mukaan: Arvosana Kuullun ymmärtäminen 10 B1.2 Sujuva peruskielitaito 9 B1.2 Sujuva peruskielitaito 8 B1.1 Toimiva peruskielitaito 7 A2.2 Kehittyvä Peruskielitaito 6 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 5 A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito 4 Puhuminen B1.2 Sujuva peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon Alkuvaihe A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Tekstin ymmärtäminen B1.2 Sujuva peruskielitaito B1.2 Sujuva peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä Peruskielitaito A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kirjoittaminen B1.2 Sujuva peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon Alkuvaihe A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

15 Sujuvan peruskielitaidon (B1.2) tuntomerkkejä ovat esim. Oppilas ymmärtää puheesta selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). osaa kertoa tavallisista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista ja elokuvista. 78 Toimivan peruskielitaidon (B1.1) tuntomerkkejä Oppilas ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Kehittyvän peruskielitaidon (A2.2) tuntomerkkejä Oppilas ymmärtää puhetta tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa, kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. Peruskielitaidon alkuvaiheen (A2.1) tuntomerkkejä Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.

16 79 osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita), mutta lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista, kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. Toimivan alkeiskielitaidon (A1.3) tuntomerkkejä Oppilas ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisimmissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Ääntäminen voi tuottaa joskus ymmärtämisongelmia. pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset), mutta lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortin, henkilötiedot), mutta alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kehittyvän alkeiskielitaidon (A1.2) tuntomerkkejä Oppilas ymmärtää puheesta rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. osaa itse puheellaan viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. kyky ymmärtää tekstissä esiintyvä entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. kirjoittamisessa ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kielitaidon alkeiden hallinnan (A1.1) tuntomerkkejä Oppilas ymmärtää puheesta erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on kumppanin varassa ja ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. tunnistaa tekstistä vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin, mutta kyky ymmärtää tekstissä esiintyvä entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on erittäin rajallinen.

17 osaa itse kirjoittamalla ilmaista välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 80 Kielitaidon arvioinnin taitotasojen tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteestä 1. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

18 RUOTSIN KIELI (B1) 81 Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. LUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET Kielitaito kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

19 KESKEISET SISÄLLÖT 82 LUOKKA 7 Aihepiirit ja sisällöt perhe, asuminen ja harrastukset (urheilu ja musiikki), ulkonäkö, koulu, lipunosto, asioiminen kioskilla ja ravintolassa, matkustaminen, ensitutustuminen ruotsalaiseen kulttuuriin Viestintätehtävät ja tilanteet tervehtiminen, esittäytyminen, itsestä ja tapahtumista kertominen, arkiset viestintätilanteet, mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet persoonapronominit, pronomini den/det, omistuspronominit ja genetiivi, kysymysanat vad, var, varifrån, hur, när ja vem, verbialkuiset kysymykset, numerot, kellonajat, substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto, yksikkö ja monikko, verbin preesens, olla-verbit ha ja vara, apuverbit, prepositioita, adjektiivit, päälauseen sanajärjestys LUOKKA 8 Aihepiirit ja sisällöt festivaaleilla, kaveriporukassa, kaupungissa, koti ja asuminen, tietokone, ruokailu, vaatteet, sää, luonto, talvilomalla, sairaana, ruumiinosat, tunteet, tutustuminen syvemmin pohjoismaiseen kulttuuriin Viestintätehtävät ja tilanteet tien kysyminen, matkalla, vieraan vastaanottaminen, tapaaminen, onnitteleminen, eriävän mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti, järjestysluvut, ajanmääreet, adverbit, adjektiivin vertailu, rinnastuskonjunktiot, man-sana, pronomineja, prepositioita LUOKKA 9 Aihepiirit ja sisällöt monikulttuurisuus, seikkailu, ympäristö, elämänilo, ammatteja, totta vai tarua, Pohjoismaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti Viestintätehtävät ja tilanteet keskustelua monikulttuurisuudesta, unelmista ja niiden toteutumisesta, ympäristöasioista, stressistä, unelmatyöpaikoista ja koulutuksesta, lukuharrastuksesta, Pohjoismaista

20 83 Rakenteet sivulause, konditionaali, imperatiivi, verbin perusmuoto eli infinitiivi, prepositioilmauksia, refleksiiviverbit ARVIOINTI Arviointi perustuu kielitaidon kaikkien osa-alueiden arviointiin eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti (ks. liite). Erilaiset kokeet ja tuntityöskentely ovat keskeisiä arviointiperusteita. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 7. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ruotsin kielen opiskelussa painotetaan 7. luokalla suullista viestintää arkipäivän tilanteissa. Pyritään herättämään innostus ruotsin kieleen. Saadakseen arvosanan kahdeksan (8) oppilaan tulee osata käyttää ruotsin kieltä luontevasti tarvittaessa puhekumppaniin tukeutuen kaikkein tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa kuten kertoessaan itsestään, kioskilla, ravintolassa tai lipunmyynnissä asioidessaan hallita perussanasto sekä tavallisimmat sanonnat kuten tervehdyksiä ja kehotuksia osata käyttää em. viestintätilanteissa tarvittavia kieliopillisia rakenteita kuten kysymyslauseita sekä substantiivin- ja verbintaivutusta rajallisesti kyetä kirjoittaa lyhyitä viestejä kuten postikortteja työskennellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja suhtautua opiskeluun myönteisesti Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa kielitaidon alkeiden hallinnan sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä kehittyvän alkeiskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A1.2 Puhuminen A1.1 Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kirjoittaminen A1.1 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 8. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ruotsin kielen opiskelussa 8. luokalla korostuu tilanteisiin sopivien viestintästrategioiden käyttö sekä suomenruotsalaisuus Saadakseen arvosanan kahdeksan (8) oppilaan tulee osata kommunikoida ruotsin kielellä nuoren elämään liittyvissä arkitilanteissa kuten kaveriporukassa, matkalla tai lääkärissä

21 ymmärtää ja osata kirjoittaa lyhyitä arkielämää koskevia viestejä hallita tavallisimmat sanat ja ilmaukset, jotka liittyvät omaan elämään hallita rakenteista pääosin oikein ja ymmärrettävästi verbien aikamuodot, adjektiivin vertailu, prepositioita ja muita pikkusanoja työskennellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja suhtautua opiskeluun myönteisesti 84 Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa kehittyvän alkeiskielitaidon sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä toimivan alkeiskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A1.3 Puhuminen A1.2 Tekstin ymmärtäminen A1.3 Kirjoittaminen A1.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Ruotsin kielen opiskelussa 9. luokalla oppilas saa perustiedot Pohjoismaiden elämänmuodoista sekä oppii käsittelemään ikäluokalleen ajankohtaisia aiheita. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Saadakseen arvosanan kahdeksan (8) oppilaan tulee osata keskustella helposti ennakoitavissa tilanteissa muun muassa koulutuksesta, ammateista ja unelmista sekä selviytyä yksinkertaisista vuoropuheluista hallitsee peruskielioppirakenteet kuten sivulauseen, konditionaalin ja imperatiivin keskimääräisesti tehden kuitenkin monenlaisia virheitä hallita tavanomainen sanasto ja pystyä päättelemään vieraidenkin sanojen merkityksiä kontekstin avulla selviytyä kirjoittamalla arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa työskennellä annettujen ohjeiden mukaisesti ja suhtautua opiskeluun myönteisesti Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa toimivan alkeiskielitaidon sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisessä peruskielitaidon alkuvaiheen (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A2.1 Puhuminen A1.3 Tekstin ymmärtäminen A2.1 Kirjoittaminen A1.3

22 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT MUILLE ARVOSANOILLE 85 KUVAUS OPPILAAN ERINOMAISESTA OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Saadakseen arvosanan kymmenen (10) oppilas saavuttaa, osin jopa ylittää lähes kaikki vaatimukset työskentelee esimerkillisesti ottaen toiset huomioon osoittaa erityistä harrastuneisuutta ruotsin kieltä kohtaan hallitsee erinomaisesti arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevää puhetta ja tekstiä puhuu melko sujuvasti Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa kehittyvän peruskielitaidon sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä toimivan peruskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen B1.1 Puhuminen A2.2 Tekstin ymmärtäminen B1.1 Kirjoittaminen A2.2 KUVAUS OPPILAAN KIITETTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Saadakseen arvosanan yhdeksän (9) oppilas saavuttaa, osin jopa ylittää useimmat vaatimukset on aktiivinen ja myönteinen sekä kannustaa ja tukee muita osaa käyttää rakenteita ja sanastoa monipuolisesti pystyy seuraamaan hyvin ympärillään käytävän keskustelun pääkohtia selviytyy sujuvasti puheessaan yksinkertaisista sosiaalista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa peruskielitaidon alkuvaiheen sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä kehittyvän peruskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A2.2 Puhuminen A2.1 Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kirjoittaminen A2.1

23 KUVAUS OPPILAAN TYYDYTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 86 Saadakseen arvosanan seitsemän (7) oppilas hallitsee jotkin perusasiat hyvin, toiset ohjattuna ja apuneuvoihin tukeutuen omaa myönteisen opiskeluasenteen pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia tarvitsee usein puhekumppanin apua Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa kehittyvän alkeiskielitaidon sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä toimivan alkeiskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A1.3 Puhuminen A1.2 Tekstin ymmärtäminen A1.3 Kirjoittaminen A1.2 KUVAUS OPPILAAN KOHTALAISESTA OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Saadakseen arvosanan kuusi (6) oppilas hallitsee joitakin osa-alueita tekee kotitehtäviä kykyjensä mukaan tarvitsee puhuessaan paljon apua ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä liittyen välittömiin tarpeisiin osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmauksia hallitsee suppeasti peruskieliopin aineksia Oppilas saavuttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa kielitaidon alkeiden hallinnan sekä kuullun ja luetun ymmärtämisessä kehittyvän alkeiskielitaidon (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A1.2 Puhuminen A1.1 Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kirjoittaminen A1.1

24 KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ 87 Saadakseen arvosanan viisi (5) oppilas pyrkii saavuttamaan tavoitteita, mutta onnistuu siinä vain osittain suhtautuu opiskeluun pääosin kielteisesti tai välinpitämättömästi jättää kotitehtävänsä yleensä tekemättä ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ymmärtää vain alkeellisimman kieliopin ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta puhuessa ja kirjoittaessa jotkin kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä Oppilas saavuttaa kaikissa osa-alueissa kielitaidon alkeiden hallinnan (ks. liite) Kuullun ymmärtäminen A1.2 Puhuminen A1.1 Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kirjoittaminen A1.1 ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.