Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013



Samankaltaiset tiedostot
Investointiavustukset erityisryhmille

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2017. ARA-tuotanto

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

ARA tuotanto vuonna 2007

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Selvitys 2/2014. Asunnottomat

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

Selvitys 1/2015. Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Sillanrakentajat-verkosto 2019

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola Puh Selvitys 2/2012. ARA-tuotanto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Juha Kaakinen

Korjausavustukset vuosina

Erityisryhmien investointiavustusjärjestelmän toimivuus

Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta)

ARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 1/2012.

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Selvitys 2/2019. ARA-tuotanto *

Erityisryhmien investointiavustusopas

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

ARA-tuki mahdollistaa asuntoverkostojen rakentamisen

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Kuka pelkää yksiöitä. 2. lokakuuta 2018

Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Tilastotietoja vuosilta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI)

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti

STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

ARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

Palveluasumisen opas

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 :n muuttamisesta

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

ARA-uudistuotanto asuntojen määrät, vertailu 2017

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

HE 36/2010 vp. annettua lakia muutetaan niin, että kehitysvammaisten sen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämi-

Selvitys 2/2013. ARA-tuotanto

SELVITYS ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSELLE (ARA) KUNNALLISTEKNIIKAN AVUSTUSKOHTEIDEN TOTEUTUKSESTA VUONNA 2015

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Dnro 4181/4/15. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

HE 16/2019 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 :n muuttamisesta

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Erityisryhmien palveluasumisen. ja Kilpailun edistäminen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

ARA JA ARAN TUET ERITYISRYHMILLE

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen

Mestariasunnot 2 / Jarkko Kankkunen

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

Transkriptio:

ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan kohtuullisten ja käyttötarkoitukseensa soveltuvien vuokra-asuntojen tarjontaa erityisryhmille. Erityisryhmiksi luetaan esimerkiksi asunnottomat, opiskelijat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset henkilöt, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset.

Sisällys 1 LÄHES 30 000 ERITYISRYHMIEN ASUNTOA ARAN INVESTOINTIAVUSTUKSILLA... 3 2 ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUKSET KÄYTTÄJÄRYHMITTÄIN... 3 3 ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUKSET OMISTAJITTAIN... 4 2

1 LÄHES 30 000 ERITYISRYHMIEN ASUNTOA ARAN INVESTOINTIAVUSTUKSILLA ARA on myöntänyt investointiavustuksia erityisryhmille vuodesta 2005 alkaen. Avustuksen määrän ja painopistealueet päättää valtioneuvosto. Etusijalla ovat olleet kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat erityisryhmät kuten muistisairaat vanhukset, kehitysvammaiset, pitkäaikaisasunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat. Investointiavustuksen määrä on noussut vuoden 2005 35 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuonna 2013. ARA on myöntänyt avustuksia erityisryhmille yhteensä 762 miljoonaa euroa, millä on rakennettu noin 20 000 uutta asuntoa, peruskorjattu 9 000 asuntoa ja hankittu lähes 900 asuntoa (taulukko 1). Kasvukeskusten osuus erityisryhmien asunnoista on 63 % ja pääkaupunkiseudun 24 % (taulukko 2). Tavallisten vuokra-asuntojen kysyntä keskittyy kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös väestöltään vähenevissä kunnissa. Kuvio 1. Investointiavustukset (milj. ). Kuvio 2. Investointiavustukset (asunnot). 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2 ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUKSET KÄYTTÄJÄRYHMITTÄIN Yli puolet avustuksista, 403 miljoonaa euroa, on kohdistettu vanhusten asuinolojen parantamiseen. Seuraavaksi suurimmat kohderyhmät ovat kehitysvammaiset 154 miljoonalla ja pitkäaikaisasunnottomat 64 miljoonalla eurolla (taulukko 3). Vuosien 2005-2013 avustuksilla on käynnistetty 12 500 vanhusten asuntoa, 8 500 opiskelija-asuntoa, 3 000 kehitysvammaisten asuntoa ja 1 800 asuntoa asunnottomille. Opiskelija-asuntojen osuus avustuksista on vain 6 %, mutta asunnoista niiden osuus on 29 %. Eniten avustusta asuntoa kohden ovat saaneet kehitysvammaiset, noin 51 900 euroa, kun opiskelija-asuntojen avustus on ollut keskimäärin 5 400 euroa. Opiskelija-asuntojen rakentaminen on edullisempaa kuin erityisiä tilaratkaisuja ja varusteita vaativien kohderyhmien, joten niiden avustustarvekin on pienempi. 1 1 Avustuksen enimmäissuuruudet on porrastettu siten, että mitä enemmän asumista tukevia poikkeuksellisia tila- tai varusteratkaisuja asunnossa tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta. Enimmäisprosentit ovat 10, 25, 40 ja 50 % hyväksytyistä investointikustannuksista. 3

Taulukko 1. Investointiavustukset hankemuodon mukaan 2005-2013*. Hankemuoto Asunnot % Avustus, milj. % Uudistuotanto 19 584 67 % 641 84 % Perusparannus 8 644 30 % 110 14 % Hankinta 877 3 % 11 1 % Yhteensä 29 105 100 % 762 100 % *) luvuissa ei ole mukana aikaisempien vuosien muutospäätöstietoja, minkä takia määrä poikkeaa hieman ARAn käytettävissä olleesta vuosivaltuudesta. Taulukko 2. Investointiavustukset kasvukeskuksiin 2005 2013. Alue Asunnot Osuus (%) Avustus, milj. Osuus (%) Pääkaupunkiseutu 7 855 27 % 183 24 % PKS:n lähialue 1 429 5 % 44 6 % Turun seutu 1 561 5 % 35 5 % Tampereen seutu 3 194 11 % 70 9 % Jyväskylän seutu 1 820 6 % 35 5 % Oulun seutu 1 618 6 % 35 5 % Kuopion seutu 651 2 % 13 2 % Lahden seutu 1 487 5 % 57 7 % Seinäjoen seutu 347 1 % 11 1 % Muu maa 9 143 31 % 279 37 % yhteensä 29 105 100 % 762 100 % Taulukko 3. Investointiavustukset erityisryhmittäin 2005 2013*. Asunnot Avustus Keskim. Erityisryhmä avustus/ kpl % milj. % asunto ( ) Vanhukset 12 508 43 % 403 53 % 32 184 Opiskelijat 8 454 29 % 45 6 % 5 350 Kehitysvammaiset 2 962 10 % 154 20 % 51 866 Pitkäaikaisasunnottomat 1 793 6 % 64 8 % 35 616 Mielenterveyskuntoutujat 1 154 4 % 32 4 % 28 071 Muut erityisryhmät 2 234 8 % 64 8 % 28 829 2005-2013 yht. 29 105 100 % 762 100 % 26 184 3 ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUKSET OMISTAJITTAIN Erityisryhmien asuinrakennuksia ovat perinteisesti omistaneet kunnat ja niiden yhtiöt sekä ns. kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat usein tietyn kohderyhmän asumispalvelutoimintaa varten perustettuja säätiöitä ja yhdistyksiä. Niiden lisäksi markkinoille on 2000-luvulla tullut pääomasijoittajien ja eläkeyhtiöiden omistamia valtakunnallisia yrityksiä, jotka tarjoavat kunnille hoivapalvelut ja rakennuttavat palvelujen vaatimat asuinrakennukset saman konsernin tytäryhtiöissä. Kehitystä on vahvistanut kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen, hoivapalveluiden kasvava kysyntä väestön ikääntyessä, laitospaikkojen muuttaminen palveluasunnoiksi ja valtion rahoituksen lisääntyminen 2. 2 Investointiavustuksen saaminen edellyttää kunnan puoltoa, joten palveluntuottajan ja erityisryhmien asuntojen omistajan valinta on riippuvainen kunnan päätöksestä. 4

Tässä selvityksessä kuntasektoriin on laskettu mukaan myös alueellisesti toimivat useiden kuntien omistamat yhtiöt. Lisäksi on huomioitava, että 3. sektorin toimijoista osa on kuntien osin tai kokonaan omistamia. Valtakunnallisiin yrityksiin on laskettu mm. Arttu, AVAIN palvelukodit, Tyvene sekä Attendon ja Mediverkon konserneihin kuuluvat tytäryhtiöt. Toimialan rakennemuutos alkoi vuonna 2010, jolloin yritysten osuus erityisryhmien investointiavustuksista nousi ensimmäistä kertaa yli 10 prosenttiin. Vuonna 2013 niiden osuus oli 18 prosenttia, perinteisten toimijoiden 82 prosenttia (kuvio 3). Kuntien osuus avustuksista on vaihdellut 45-65 prosentin välillä. Vuonna 2013 kuntien kiinnostus erityisryhmien asuntoja kohtaan lisääntyi kolmen laskuvuoden jälkeen, mutta 3. sektorin osuus lähes puolittui. Taulukko 4. Investointiavustusten jakaantuminen omistajittain 2005 2013 (milj. ). omistaja 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä kunnat 16,3 23,7 29,1 46,7 66,2 58,7 48,2 47,5 69,8 406,2 3. sektori 16,0 15,2 14,3 33,2 39,4 38,3 42,3 49,0 28,3 276,0 yritykset 0,5 3,6 1,5 4,8 4,3 11,9 19,0 12,5 21,8 79,9 yht. 32,8 42,5 44,8 84,7 109,9 108,9 109,4 109,0 119,9 762,1 Kuvio 3. Erityisryhmien investointiavustukset (milj. ) omistajittain 2005 2011. 80,0 60,0 40,0 20,0 kunnat 3. sektori yritykset 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 Kuvio 4. Omistajien osuudet (%) myönnetyistä avustuksista 2005 2011. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 kunnat 3. sektori yritykset 5