OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Lausunto Lohjan kaupungin rakennusjärjestysehdotuksesta 611/10.03.00/2013 KASULK 09.12.2014 211 Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta asetti 18.9.2014 ( 89) ra ken nusjär jes tys eh do tuk sen nähtäville ja pyysi mm. kau pun ki suun nit te lu lau ta kunnal ta lausuntoa. Rakennusjärjestysehdotus oli nähtävillä 2.10.-3.11.2014. Lohjan kaupungilla on tällä hetkellä voimassa kolme rakennusjärjestystä. Loh jan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.5.2011, Kar ja loh jan ra ken nus jär jes tys on tullut voimaan 10.4.2008 ja Nummi-Pusulan ra kennus jär jes tys on tullut voimaan 15.5.2007. Uudistettavan yhdistetyn rakennusjärjestyksen tarkoituksena on tehdä yk si yh te näi nen rakennusjärjestys, joka huomioi paikalliset olosuhteet ja oh jaa ase ma kaa va-aluei den ulkopuolista rakentamista. Rakennusjärjestykseen on tehty mm. seuraavia muutoksia: Rakennusjärjestyksen 3 :ssä on esitetty rakentamisen sopeuttaminen kun kin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin, joihin yleis- ja ase ma kaava mää räyk set sekä rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana. Lisäksi on huo mioi ta va lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen ker roksel li suus. Avoimeen maastoon ja kulttuurihistoriallisille arvokkaille alueille ra ken ta mi seen on annettu määräyksiä. Asemakaava-alueen ulkopuolella jul ki si vut suositellaan tehtäväksi puusta. Rakennuksen julkisivu voidaan toteut taa toisinkin, jos rakennus näin toteutettuna sopeutuu ympäröivän alueen maaseudulle ominaiseen rakennustapaan. Rakennusjärjestyksen 5 :ssä on esitetty rakentamisen kaupunkikuvallisia vaa ti muk sia. Rakentamistavaltaan kerroksellisilla tai epäyhtenäisillä alueilla uudisrakentamisen tulee yhtenäistää kaupunkikuvaa ja kohentaa ra kenne tun ympäristön laatua. Tontilla rakennusten on muodostettava kau pun kiku val taan sopusuhtainen ja alueen ympäristön arvot huomioon ottava koko nai suus. Rakentamisessa on otettava huomioon rakennusten käyt tö tarkoi tuk sen mukainen koko- ja sijaintihierarkia sekä julkisivumateriaalien yhteen so pi vuus. Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavat se kä muut tekniset laitteet on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupun ki ku vaan soveltuviksi. Rakennusjärjestyksessä on esitetty tarkempia ohjeita hulevesien ja pe rustus ten kuivatusvesien johtamisesta (14 ). Hulevedet tulee pyrkiä kä sit te lemään ennen hulevesiviemäriin johtamista omalla tontilla siten, että huip puvir taa mat tasaantuvat sekä maa-aineksen ja epäpuhtauksien huuh tou tu minen hulevesiviemäriin vähenee. Rakennuksen rakentamista ja pe rus korjaa mis ta koskevaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys hu leve si- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta tai ole mas sa ole vas ta järjestelmästä, sen riittävyydestä, toimivuudesta ja kun nos sa pidos ta.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Talousrakennusten rakentaminen helpottuu. Tällä hetkellä vain alle 5 m²:n suu rui set talousrakennukset eivät tarvitse rakennuslupaa (koskee Lohjaa, Num mi-pu su laa ja Karjalohjaa). Uudessa ra ken nus jär jes tyk ses sä lupaa ei edel ly te tä asemakaava- tai ranta-alueella al le15 m²:n suuruisilta kevyiltä pi ha ra ken nel mil ta. Haja-asutusalueella lu paa ei edellytetä alle 25 m²:n surui sil ta kevyiltä piharakennelmilta (20 ). Rakennetun ympäristön kunnossapitoon on tullut lisäyksiä ja tiukennuksia (21 ). Rakennus ympäristöineen on pidettävä jatkuvasti siistissä kun nossa. Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympä röi vän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kun nos sa. Mää räyk ses sä on todettu mm. että kaavatonttia ei saa käyttää lin ja-au ton, yh dis tel mä ajo neu von tai työkoneen eikä useamman kuor ma-au ton tai työko neen pitempiaikaiseen paikoitukseen tai säilytykseen. Jos kuor ma-au toja tai työkoneita on tarpeen pysäköidä tontilla toistuvasti usei ta, on py säköin ti jär jes te lyt hyväksytettävä lupa-asiana. Alle 1000 m² ton teil la kuorma-au to jen ja työkoneiden pysäköintijärjestelyt on kuitenkin aina hy väk sytet tä vä lupa-asiana. Asemakaavassa pelkästään asumiseen osoitetuilla tonteilla rekisteristä pois tet tu jen ajoneuvojen, yli kolme metriä korkeiden veneiden ja ym pä ristöä rumentavan tavaran ulkosäilytys on kiellettyä peitettynä ja ilman pei tettä. Tontilla voidaan kuivattaa polttopuita tavanomaisia määriä siististi pi nottu na soveltamalla 6 :n etäisyysvaatimuksia naapurin kiinteistöön. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m². Ta lous ra ken nus ten yh teen las ket tu kerrosala saa olla enintään 150 m² (24 2. mom.). Loh jal la ra ken nus oi keus on nykyisin 300 k-m² + 150 k-m². Num mi-pu su las sa ja Kar ja loh jal la nykyinen rakennusoikeus on 10 % tai 15 % ra ken nus pai kan pin ta-alas ta. Ranta-alueella ja kuivanmaan lomarakennuspaikalla saa rakentaa yksiasun toi sen kerroskorkeudeltaan enintään I 2/3 loma-asunnon, jonka kerros ala saa olla enintään 150 m². Saunarakennuksen kerrosala saa olla enin tään 30 m² ja muiden talousrakennusten kerrosala yhteensä enintään 70 m². Yk sit täi sen talousrakennuksen maksimikoko ei kuitenkaan saa ylittää 40 m² (25 1. mom.). Samalla rakennuspaikalla saa olla yh teen sä enin tään 4 rakennusta / rakennelmaa. Kiinteistöllä saa tämän lisäksi ol la lu van va rai suu des ta vapautettuja 20.2 mukaisia rakennuksia. Sau na raken nuk sen tulee olla korkeudeltaan alisteinen päärakennukseen nähden. Ran taan si joit tu vas sa saunassa ei sallita parvitiloja. Nykyisissä rakennusjärjestyksissä lomarakennuksen kerrosluku on II ja ran ta sau naan on mahdollista rakentaa parvitiloja. Lohjalla lo ma ra ken nuspai kan rakennusoikeus on 150 k-m² + 75 k-m², Nummi-Pusulassa 150 k-m² +30 k-m² + 60 k-m² ja Karjalohjalla 200 k-m² + 120 k-m². Saaret (esim. Lohjansaari) ja tiiviisti rakennetut loma-asutusalueet (esim. Kar hu nie mi) ovat herkkiä maisema-alueita. Näillä herkillä alueilla alle 5000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus määräytyy te hok kuus luvun e=0,05 mukaan. Loma-asunnon osuus saa olla enintään 2/3 ra kennus oi keu des ta (25 5. mom.). Ranta-alueen ja kuivanmaan lomarakennuspaikalle on osoitettu uudessa
OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 ra ken nus jär jes tyk ses sä samat rakennusoikeudet (25 ). Nykyisissä ra kennus jär jes tyk sis sä lomarakennuksen rakennusoikeus oli määritelty kos kemaan vain ranta-alueita. Lohjan nykyisessä rakennusjärjestyksessä em. te hok kuus lu ku koski kaik kia alle 4500 m²:n suuruisia rantaan ra joit tu via loma ra ken nus paik ko ja. Pieniä lomarakennuspaikkoja koskevia mää räyk siä ei katsottu kuitenkaan tarkoituksenmukaiseksi laajentaa kos ke maan Nummi-Pu su lan ja Karjalohjan suhteellisen harvaa ja laajaa lo ma-asu tus ta. Muu tos olisi myös saattanut vaarantaa maanomistajien ta sa puo li sen kohte lun vaatimuksen. Mikäli kiinteistön koko ylittää 7000 m² ja lomarakennus sijoittuu yli 60 metriä rannasta, voidaan erityisistä syistä sallia lomarakennuksen ker ros alaksi 200 m². Tehokkuusluku e=0,05 ei kuitenkaan saa ylittyä (25 6. mom.). Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mu kaises ta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä (27 3. mom.). Sau nan, mak si mis saan 30 m², etäisyyden tulee olla vähintään 15 metriä ran ta viivas ta, ellei edellä mainituista syistä muuta johdu (27 9. mom.). Loh jan ny kyi ses sä rakennusjärjestyksessä muun kuin sau na ra ken nuk sen etäi syyden rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Sau na ra ken nuk sen, jonka pin ta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mai nit tua met ri mää rää lähem mäk si rantaviivaa. Sen etäisyyden tulee olla kui ten kin vä hin tään 10 met riä. Nummi-Pusulan rakennusjärjestyksessä etäi syy det ran ta vii vas ta ovat seuraavat: venevaja enintään 30 m² 1 m, sau na ra ken nus enintään 20 m² 15 m, saunarakennus suurempi kuin 20 m² 30 m, lo ma-asun to 30 m, oma ko ti ta lo 60 m, muu talousrakennus kuin sauna tai ve ne va ja 40 m. Karja loh jan rakennusjärjestyksessä etäisyydet ran ta vii vas ta ovat seuraavat: ve ne va ja enintään 30 m² 1 m, saunarakennus enin tään 30 m² 15 m, sauna ra ken nus suurempi kuin 30 m² 30 m, loma-asunto enin tään 150 m² 30 m, loma-asunto 150-200 m² 40 m, omakotitalo 60 m, muu ta lous ra kennus kuin sauna tai venevaja 40 m. Saunarakennuksen enimmäiskokoa pienennettiin ja Lohjan ra ken nus järjes tyk sen mukaista saunarakennuksen vähimmäisetäisyyttä rantaan suuren net tiin, mutta kyseinen 15 metrin etäisyys kattaa kaiken kokoiset sauna ra ken nuk set aina 30 k-m²:iin saakka. Keskimääräinen etäisyys rantaan on kuitenkin pienentynyt. Tällä hetkellä omakoti- tai muu rakentaminen rakennuspaikaksi kat sot tavan kiinteistön ulkopuolelle edellyttää lähes aina suun nit te lu tar ve rat kai sun, jon ka jälkeen on haettava rakennuslupa. Uudessa ra ken nus jär jes tys eh dotuk ses sa koko Lohja (entinen Lohja ja Sammatti) ei ole enää suun nit te lutar ve rat kai su aluet ta. Suoria rakennuslupia voidaan myöntää esim. su kupol ven vaih dos ta tukevalle uudelle omakotitalolle, mikäli kyseessä on toi mivan maatilan pihapiiri. Lisäksi suoralla rakennusluvalla voidaan myön tää maa ti lan ta lous kes kuk sen yhteyteen siihen sopeutuvia maa ti la mat kai lua pal ve le via ra ken nuk sia ja maatilan talousrakennuksia (24 4. mom.). Hevostalleja koskevat 29 :n määräykset ovat osoittautuneet toimiviksi ja ne ovat suo raan Lohjan nykyisestä rakennusjärjestyksestä lukuun ot ta matta 29 2. momentissa mainittua oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, mi kä oli edel li ses sä osayleiskaava. Rakennusjärjestysehdotuksen mukaan Lohjan kaupungin ase ma kaa voit ta-
OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 mat to mas ta alueesta on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tar koit ta maa suun nit te lu tar ve aluet ta suoraan MRL:n nojalla olevien suun nit te lu tar vealuei den lisäksi asemakaava-alueiden lievealueet, taajamien ja nau ha maises ti rakentuneiden maanteiden ympäristöt. Kaavoittamattomilla ran noil la on MRL 72 :n mukainen suunnittelutarve (30 ). Tämän mää räyk sen perus teel la voidaan esim. tulipalossa tuhoutuneelle hyvässä kun nos sa ja asu mis käy tös sä ol leel le omakotitalolle myöntää suora rakennuslupa, koska voidaan katsoa, et tä van hal le rakennuspaikalle rakennettava kor vaa va asuin ra ken nuk sen rakentaminen ei johda MRL 137 4. mo men tis sa tarkoi tet tuun merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta mer kit tä viä hai tal li sia ym pä ris tö- tai muita vaikutuksia. Maalämpökaivojen sijainnin vähimmäisetäisyydet on esitetty 59 :ssä. (Pert ti Piirilä) Kiinteistö- ja kartastopalvelut Rakennusjärjestyksen laatimisen yhteydessä on kaupungin maan omis tuksen, kiinteistönmuodostuksen, mittaus- ja kartastopalvelujen toimintaan liitty vis tä rakennusjärjestyksen määräyksistä käyty hyvässä yhteistyössä neu von pi toa useaan kertaan päivitystyön yhteydessä rakennusvalvonnan ja kiinteistö- ja kartastopalvelun viranhaltijoiden välillä. Kiinteistö- ja kar tasto pal ve lun toiminnan kannalta tarpeelliset asiat on otettu huomioon ra kennus jär jes tyk ses sä. Kiinteistö- ja kartastopalvelut ovat läheisessä yhteistyössä ra ken nus valvon nan kanssa ennen lupaprosessia, luvan myöntämisen aikana sekä raken nus toi men pi teen valvonnan aikana. Ennen lupaprosessia ra ken ta miskel poi sen tontin tai rakennuspaikan muodostaminen ja lupaprosessin ai kana kartta-aineistot sekä rakennuksen sijainti- ja osoiteasiat ovat kiin teis töja kartastopalvelun tuottamia toimenpiteitä. Ra ken nus val von ta mit tauk set teh dään virka-apuna rakennusvalvonnalle mittauspalvelujen toimesta. Kohdassa 11 Tontin ja rakennuksen osoitemerkinnät on hyvä ohjeistus osoi te mer kin nän asettamiselle. Rakennusjärjestystä tarvitaan tukena, jos on tarve muuttaa rakennusluvan yhteydessä annettua rakennuksen osoitet ta. Rakennusjärjestyksen mahdollistama tontin tai rakennuspaikan liit ty mä järjes te ly vaikuttaa myönteisesti kiinteistöjen jakamismahdollisuuteen. Kohdas sa 16 Tontin ajoneuvoliittymä on annettu mahdollisuus toisen ajo neuvo liit ty män tekemiselle. Tätä tarvitaan mahdollisen takatontin kiin teis tö rasit teen kautta toteutettavalle liittymälle. Kirjaus rakennusjärjestyksessä on hy vä eikä muodostu esteeksi kiinteistön jakamistilanteessa. (Ari Pii rai nen) Erikseen jaettavat asiakirjat - rakennusjärjestysehdotus Esitys Kaav.pääll. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää ympäristö- ja ra ken nus lauta kun nal le seuraavan lausunnon: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että rakennusjärjestykseen li sät täisiin rakennusoikeutta täsmentävä määräys: Ase ma kaa va-aluei den ul ko-
OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 Esittelijän muutettu päätösesitys puo li sil la muilla kuin rakennusjärjestyksen 24 :n mukaisilla va ki tui seen asu mi seen tarkoitetuilla ra ken nus pai koil la ja 25 :n mu kai sil la lo ma-asunto kiin teis töil lä rakennuspaikalle ra ken net ta vak si sal lit tu kerrosala saa olla enin tään 10 % ra ken nus pai kan pinta-alasta (esim. teollisuushallit, julkiset pal ve lu ti lat). Maa ti lan talouskeskuksen ra ken nus pai kal le rakennettavaksi sal lit tu ker ros ala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Tällä het kel lä nykyisessä Lohjan ra ken nus jär jes tyk ses sä ei ole rajoituksia raken nus oi keu del le, mikä vai keut taa lupaharkintaa. Rakennusjärjestyksen 25 :n 1 kohdassa tulisi "yksiasuntoisen ker ros korkeu del taan enintään I 2/3" sijaan käyttää sanaa kerrosluku. Rakennusjärjestyksen 25 :n 5 kohdassa mainitut herkät mai sema-alu eet voi tai siin yksilöidä Uudenmaan liiton 2. vai he maa kun ta ka avan liitekarttojen Uu den maan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan lii ton jul kai su E 114-2012) mu kai ses ti. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että on tärkeätä seurata suun nit telu tar ve alu een määrittelyn mahdollisia vaikutuksia uu dis ra ken ta mi sen si joittu mi seen kaupungin alueella. Suunnittelutarve kohdistuu kak sin ker tai si ne lu pa me net te lyi neen usein yhdyskuntarakenteen kan nal ta edul li siin ja ta loudel li siin alueisiin, jotka ovat lähimpänä pal ve lu ja ja hy vien kulkuyhteyksien var rel la. Helpompi lupamenettely syr jäi sil lä alueilla ei saa joh taa yh dys kunta ra ken teen hajautumiseen, epä ta lou del li seen yh dys kun ta ra ken tee seen ja li sään ty viin kus tan nuk siin mm. kuljetustarpeen li sään ty mi sen takia. Omako ti ta lo ra ken ta mi sen voi daan pääsääntöisesti katsoa olevan vai ku tuk siltaan mer kit tä vää, mi kä edellyttää suunnittelutarveratkaisun, mutta lo ma raken ta mi nen ei vält tä mät tä ole merkityksellistä, joten rakennusjärjestys mah dol lis taa ke vyem män lomarakennuksen lupamenettelyn. Ra ken nusval von nan tu lee em. perusteella kiinnittää erityistä huo mio ta suun nit te lu tarpeen ar vioin tiin. Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ollut huo mau tet ta vaa. Muutetaan Rakennusjärjestyksen 25 :n 5. kohdassa alkava kappale muo toon: Rakennusjärjestyksen 25 :n 5. kohdassa mainitut herkät maisema-alueet voi tai siin yksilöidä Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liiton julkai su E114 2012) mukaisesti. Muutetaan samalla viimeisessä kappaleessa oleva Oma ko ti ta lo ra ken ta misen alkava lause muotoon: Omakotitalorakentamisen voidaan katsoa olevan vaikutuksiltaan mer kit tävää, mikä edellyttää suunnittelutarveratkaisun, mutta lomarakentaminen ei vält tä mät tä ole merkityksellistä, joten rakennusjärjestys mahdollistaa kevyem män lomarakennuksen lupamenettelyn. Muutosesitys Jäsen Juhana Salmenpohjan esitti lausuntoon seuraavat lisäykset: 35 :n kolmannen kappaleen viimeinen lause tulee muuttaa muotoon:
OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 Mikäli rakennus tai alue sisältyy rakennusperintoöä koskevaan in ven toin tiluet te loon, on rakennuksen kunnostus- ja korjaustöistä pyydettävä mu seovi ran omai sen lausunto suojeluarvojen selvittämiseksi, mikäli kun nos tus- tai kor jaus työ edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Rantaan rajoittuvien saunarakennusten parvitilojen hyödyntämistä on tarpeetonta rajoittaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo myös, että 47 mainittu yh dys kunta tek nis ten laitteiden sijoittaminen on saatettava toi men pi de lu pa me net telyn piiriin, mikäli ne ovat maisemaa muuttavia tai niistä on kiin teis tön omista jal le haittaa. Esimerkiksi sähkö- ja tietoliikennelinjojen rakentaminen ja pe rus kor jaa mi nen maanpäällisinä linjoilla tulisi olla luvanvaraista. Tämä oh jai si verkonhaltijoita enemmän lupavapaan maakaapeloinnin suuntaan. 1-3 pylvään uusinnat voisivat olla lupavapaita, mutta suuret, maisemassa kau as näkyvät linjahankkeet tulisi saattaa toimenpidelupamenettelyn alaisik si. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti esittää ympäristö- ja ra ken nus lau ta kun nal le seuraavan lausunnon: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että rakennusjärjestykseen li sät täisiin rakennusoikeutta täsmentävä määräys: Asemakaava-alueiden ul kopuo li sil la muilla kuin rakennusjärjestyksen 24 :n mukaisilla vakituiseen asu mi seen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla ja 25 :n mukaisilla lo ma-asunto kiin teis töil lä rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enin tään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta (esim. teollisuushallit, julkiset pal ve lu ti lat). Maatilan talouskeskuksen rakennuspaikalle rakennettavaksi sal lit tu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Tällä het kel lä nykyisessä Lohjan rakennusjärjestyksessä ei ole rajoituksia raken nus oi keu del le, mikä vaikeuttaa lupaharkintaa. Rakennusjärjestyksen 25 :n 1 kohdassa tulisi "yksiasuntoisen ker ros korkeu del taan enintään I 2/3" sijaan käyttää sanaa kerrosluku. Rakennusjärjestyksen 25 :n 5. kohdassa mainitut herkät maisema-alueet voi tai siin yksilöidä Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liiton julkai su E114 2012) mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että on tärkeätä seurata suun nit telu tar ve alu een määrittelyn mahdollisia vaikutuksia uudisrakentamisen si joittu mi seen kaupungin alueella. Suunnittelutarve kohdistuu kaksinkertaisine lu pa me net te lyi neen usein yhdyskuntarakenteen kannalta edullisiin ja ta loudel li siin alueisiin, jotka ovat lähimpänä palveluja ja hyvien kulkuyhteyksien var rel la. Helpompi lupamenettely syrjäisillä alueilla ei saa johtaa yh dys kunta ra ken teen hajautumiseen, epätaloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen ja li sään ty viin kustannuksiin mm. kuljetustarpeen lisääntymisen takia. Omako ti ta lo ra ken ta mi sen voidaan katsoa olevan vaikutuksiltaan merkittävää, mi kä edellyttää suunnittelutarveratkaisun, mutta lomarakentaminen ei välttä mät tä ole merkityksellistä, joten rakennusjärjestys mahdollistaa ke vyemmän lomarakennuksen lupamenettelyn. Rakennusvalvonnan tulee em. pe rus teel la kiinnittää erityistä huomiota suunnittelutarpeen arviointiin. 35 :n kolmannen kappaleen viimeinen lause tulee muuttaa muotoon:
OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 Mikäli rakennus tai alue sisältyy rakennusperintöä koskevaan in ven toin tiluet te loon, on rakennuksen kunnostus- ja korjaustoöistaä pyydettävä museo vi ran omai sen lausunto suojeluarvojen selvittämiseksi, mikäli kun nostus- tai korjaustyö edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Rantaan rajoittuvien saunarakennusten parvitilojen hyödyntämistä on tarpeetonta rajoittaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo myös, että 47 mainittu yh dys kunta tek nis ten laitteiden sijoittaminen on saatettava toi men pi de lu pa me net telyn piiriin, mikäli ne ovat maisemaa muuttavia tai niistä on kiin teis tön omista jal le haittaa. Esimerkiksi sähkö- ja tietoliikennelinjojen rakentaminen ja pe rus kor jaa mi nen maanpäällisinä linjoilla tulisi olla luvanvaraista. Tämä oh jai si verkonhaltijoita enemmän lupavapaan maakaapeloinnin suuntaan. 1-3 pylvään uusinnat voisivat olla lupavapaita, mutta suuret, maisemassa kau as näkyvät linjahankkeet tulisi saattaa toimenpidelupamenettelyn alaisik si. Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ollut huomautettavaa. -----------------------------------