Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014 14.8.2014 Johanna Moisio
Aiempien työpajojen jatkotoimia Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5. sovittiin, että siellä laadittujen hyvän terveydenhoitajakoulutuksen tavoitetilakuvausten pohjalta lähetetään kaikille kouluttajille/ammattikorkeakouluille kysely miten koulutus vastaa tavoitteita vastaukset (20 kpl) saatiin kesäkuussa 2014 OKM:ssä tehty yhteenveto tarkoitus laittaa yhteenveto kommenteille Arenen terveysalan verkostolle
Joitakin huomioita th-kyselyn vastauksista Lähes kaikilla valmius kouluttaa nykyistä aluettaan laajemmin Vastuuopettajien määrät vaihtelevat, mutta kokonaisuudessaan vähänlaisesti Harjoittelusta kertyneet opintopisteet eri osa-alueilla erosivat joillakin aika paljon (ikäihmisten terveyspalveluissa vähiten opintopisteitä) Vain muutama oli ymmärtänyt mitä haetaan yhteistyörakenteilla työelämän organisaatioiden kanssa Henkilöstön TKI-panostukset joillakin erittäin vähäisiä Yhteistyörakenteiden olemassaolo toisten ammattikorkeakoulujen kanssa jäi joidenkin osalta epäselväksi
Terveysalan kaksoistutkinnot ja niiden perusta
Terveysalan koulutuksen yhteisiä linjoja mm. Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) AMK-laki 4 työelämän vaatimuksiin, 16 opetuksen vapaus, mutta noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä Ns. Terva (OKM:n työryhmämuistioita 2006:24) Opetusministeri Kalliomäen kirje 20.12.2006: Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto vastaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja tarvittaessa opetusministeriön edustajien kanssa osaamiskuvausten säännöllisestä päivittämisestä. Arenen terveysalan verkoston ammatillisen osaamisen kuvaushankkeet 2012 alkaen: sairaanhoitajakoulutuksesta (Metropolia ja Sairaanhoitajaliitto) terveydenhoitajakoulutuksesta kätilökoulutuksesta alakohtainen ja alueellinen yhteistyö eri tahojen kanssa
OPM:n työryhmämuistio Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon eli ns. TERVA II (2006) Sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 op, 3,5 vuotta. 90 op harjoittelua, josta 15 op opinnäytetyönä. Ensihoitaja (AMK) 240 op sisältää sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen 210 op. Koulutus rakentuu niin, siten että tutkintoon sisältyvät sairaanhoitajan opinnot integroituvat tiiviisti ensihoitajan opintoihin koulutuksen koko 240 opintopisteen ajalle. Opiskelijat valitaan omalla valintakokeella. 90 op harjoittelua, josta 15 op opinnäytetyö.
ns. TERVA II Kätilö (AMK) 270 op, 4,5 v. sisältää sairaanhoitajakoulutuksen 210 op. Kätilökoulutuksen ammattiopintoja on 90 op, joista 30 op toteutuu sairaanhoitajakoulutukseen sisältyvinä kätilötyön ammattiopintoina. Kätilökoulutus sisältää sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisen. Harjoittelun laajuus on 135 op, josta kätilön toimintaympäristössä vähintään 60 op ja opinnäytetyönä 15 op ( tehdään koulutuksen ensimmäisen osan aikana osana harjoittelua). > Kätilöhankkeessa 2013 sama pl. suluissa oleva? Terva II: Kätilökoulutus rakentuu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkintotodistus sh-koulutuksesta suoritettuaan sh-koulutuksen 210 op.
ns. TERVA II Terveydenhoitaja (AMK) 240 op sisältää sairaanhoitajakoulutuksen 210 op. Terveydenhoitajakoulutuksen ammattiopintoja on vähintään 60 op, josta 30 op toteutuu sairaanhoitajakoulutukseen sisältyvinä terveydenhoitotyön ammattiopintoina. Opiskelijat valitaan suoraan terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon. Harjoittelu 100 op, josta terveydenhoitotyön ammattiopinnoissa vähintään 25 op ja opinnäytetyönä 15 op (tehdään ensimmäisen 210 op aikana). Koulutus rakentuu niin, että terveydenhoitajalla on mahdollisuus saada sh-tutkintotodistus suoritettuaan sairaanhoitaja 210 op.
ns. TERVA II Ensihoitaja (AMK) 240 op, 4 vuotta sisältää sairaanhoitajakoulutuksen 210op. Ensihoitaja (AMK) laillistetaan sairaanhoitajana. Sairaanhoitajaopinnot integroituvat tiiviisti ensihoitajan opintoihin koko koulutuksen 240 opintopisteen ajalle. Opinnoista 90 op harjoittelua, josta 15 op opinnäytetyötä.
Arenen terveysalan verkoston ja Sairaanhoitajaliiton hanke Ehdotettu malli: yleissairaanhoitajan 180 op osaamiskuvaukset ja keskeiset sisällöt. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut voivat tarjota viimeisen puolen vuoden (30 op) opinnot profiloitumiseensa ja opiskelijoiden urapolkuvalintoihin painottuen. (sairaanhoitajan AMK 210op, josta 75 harjoittelua) Em. kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen hankkeet 2013
Ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) (muutokset)
Automaattisen tunnustamisen lähtökohdat/ sairaanhoitaja Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana ja joista säädetään direktiivin liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa Tällä hetkellä liitteessä V.5.2.2 on Suomen osalta listattu koulutuksesta annettavana asiakirjana sairaanhoitajan tutkinto (terveydenhuolto-oppilaitokset) ja sosiaali- ja terveysalan amktutkinto, sairaanhoitaja (AMK) (ammattikorkeakoulut) Liitteessä mainittujen sairaanhoitajakoulutusten tulee täyttää 31 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja liitteen V.5.2.1 vaatimukset
Sairaanhoitajan koulutus (art. 31) Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava joko a) jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus tai muu asiakirja vähintään 12 vuoden yleissivistävien opintojen suorittamisesta taikka todistus yliopistoon tai vastaavantasoiseksi tunnustettuun korkea-asteen oppilaitokseen pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti; tai b) jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus tai muu asiakirja vähintään 10 vuoden yleissivistävien opintojen suorittamisesta tai todistus hoitoalan ammatilliseen oppilaitokseen tai koulutusohjelmaan pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti. Koulutukseen on kuuluttava vähintään 3 v. opintoja siihen on sisällyttävä vähintään 4600 tuntia teoreettista ja kliinistä opetusta, josta teoreettisen osuus vähintään 1/3 ja kliinisen opetuksen osuus vähintään 1/2 Artiklan 6 kohdassa lista koulutuksella hankittavista tiedoista ja taidoista, uusi 7 kohta sairaanhoitajan pätevyyksistä
Sairaanhoitajan koulutus (liite V.5.2.1) Liitteessä luettelo sairaanhoitajan koulutukseen vähintään sisältyvistä osista ja oppiaineista Teoreettinen opetus: sairaanhoito, perustieteet, yhteiskuntatieteet Kliininen opetus Liitettä ei ole tähän mennessä muutettu. Sitä muutetaan jatkossa komission delegoiduilla säädöksillä. Muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä.
Automaattisen tunnustamisen lähtökohdat/ kätilö Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetellut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka täyttävät 40 artiklaan ja liitteeseen V.5.5.1 sisältyvät koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja ovat 41 artiklan mukaisia Tällä hetkellä liitteessä V.5.5.2 on Suomen osalta listattu koulutuksesta annettavana asiakirjana kätilön tutkinto (terveydenhuolto-oppilaitokset) ja sosiaali- ja terveysalan amktutkinto, kätilö (AMK) (ammattikorkeakoulut)
Kätilön koulutus (art. 40) Kätilön koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään yksi seuraavista koulutusohjelmista (tätä kohtaa ei ole muutettu): a) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, johon kuuluu vähintään kolmen vuoden teoreettiset ja käytännölliset opinnot (linja I) ja joka käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman; b) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, joka kestää 18 kuukautta (linja II) ja käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman siltä osin, mikä ei ole kuulunut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen yhteydessä annettuun vastaavaan opetukseen Kätilön koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava: a) hakija on linjan I tapauksessa suorittanut vähintään 12 vuoden yleissivistävät kouluopinnot tai hänellä on kätilön koulutukseen pääsyyn oikeuttava todistus vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti; b) hakijalla on linjan II tapauksessa liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja Artiklan 3 kohdassa lista koulutuksella hankittavista tiedoista ja taidoista
Kätilön koulutus (art. 41) Kätilökoulutuksen automaattisen tunnustamisen edellytykset: vähintään 3 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 4600 tuntia teoreettista ja käytännön opetusta, josta vähintään 1/3 kliinistä opetusta; tai sairaanhoitajan tutkinto + vähintään 2 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 3600 tuntia; tai sairaanhoitajan tutkinto + vähintään 1,5 v. täysipäiväinen kätilön koulutus, johon sisältyy vähintään 3000 tuntia + 1 v. ammatillinen harjoittelu
Kätilön koulutus (liite V.5.5.1) Liitteessä luettelo kätilön koulutukseen vähintään sisältyvistä osista Teoreettinen ja tekninen opetus: yleiset oppiaineet ja kätilöntoimen liittyvät oppiaineet Kliininen ja käytännön koulutus Liitettä ei ole tähän mennessä muutettu. Sitä muutetaan jatkossa komission delegoiduilla säädöksillä. Muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä.
Kysely ammattikorkeakouluille keväällä 2014 Täyttääkö kätilön koulutus jatkossakin direktiivissä säädetyt vähimmäisvaatimukset, pitäisikö kaksoistutkintorakenne purkaa? Vastauksia 6/8: Koulutus täyttää direktiivin vähimmäisvaatimukset. Direktiivimuutokset eivät juurikaan tuo muutoksia nykyisiin vähimmäisvaatimuksiin. Kätilön koulutuksen rakenne tulee ehdottomasti säilyttää nykyisellään. Kätilön tutkinnon tulee jatkossakin perustua sairaanhoitajan tutkinnolle. Koulutuspituuden määrittelyn osalta kätilökoulutus ei täytä ammattipätevyysdirektiivin vaatimusta. Jatkossakin on hyvä, että kätilöllä olisi myös sairaanhoitajan koulutus, mikä laajentaa heidän mahdollisuuksiaan toimia työelämässä tarvittaessa myös sairaanhoitajana.
Kätilökoulutuksen toteuttamisvaihtoehdot kätilökoulutuksen irrottaminen sh-koulutuksesta: kätilökoulutuksen laajuudeksi 180 tai 210 op kaksoistutkinnon säilyttäminen: sh-koulutus 180 op + kätilökoulutus 90 op + vuoden ammatillinen harjoittelu tutkinnon suorittamisen jälkeen (todistuksen ammatillisen harjoittamisen suorittamisesta antaisi ammattikorkeakoulu työtodistusten perusteella) kaksoistutkinnon säilyttäminen: sh-koulutus 180 op + kätilökoulutus 120 op = 300 op -> ei koulutuspoliittisten periaatteiden mukainen kätilökoulutus yamk-tutkintoon: ei nykylainsäädännön mukainen eikä tarkoituksenmukainen ratkaisu (koulutukseen pääsyn edellytyksenä soveltuva korkeakoulututkinto ja 3 v. työkokemus, yamk-tutkinnon laajuus nykylainsäädännön mukaan max 90 op) muu, mikä?
Audionomikoulutus Esimerkki erityisosaamisen hankkimismahdollisuuksista - ennen erikoistumisopintoina (60op) tai maksullisena täydennyskoulutuksena - OKMn työryhmäesitys 11/2013 perustui kolmiosaiseen koulutusmalliin: - ensimmäinen osa olisi järjestetty niin, että kuulontutkimukseen olisi mahdollista suunnata osin jo ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikana (180 op sairaanhoitaja + 30 op suuntautumisvaihtoehto). - toinen osa olisi audionomeille rakennettava oma laaja erikoistumiskoulutus, joka täydentäisi edellistä - kolmas edellisiä vielä edelleen täydentävä osa olisi kliinisen asiantuntijan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hyödyntäminen kuulontutkimuksessa Työryhmän esityksiä kannatettiin laajasti lausuntokierroksella. 21 tahoa 34:stä piti työryhmän esityksiä hyvinä (mm. EK, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirejä, Valvira, STM ja Työterveyslaitos, ammattikorkeakouluja, STTK, Sairaanhoitajaliitto, SAMOK ry).