Sosiaali-,terveys-, liikunta ja kauneudenhoitoala

Transkriptio

1 Sosiaali-,terveys-, liikunta ja kauneudenhoitoala katsaus alan tutkintojen ja rakenteen kehittämiseen Päivi Karttunen, TtT, vararehtori TAMK Arenen SOTELIKA verkoston pj

2 Taustaa Arenen SOTELIKA verkosto, jossa jäsenet kaikista ammattikorkeakoulusta, on Arenen koulutusalakohtaisena ryhmänä koordinoinut kehittämistyötä Verkosto kattaa sosiaali-, terveys-, kauneudenhoito- sekä liikunta-alan koulutusvastuut, Verkoston kautta hyödynnetään kunkin ammattikorkeakoulun tiivistä työelämäyhteistyötä sekä yhteyttä myös alan järjestöihin tällä hetkellä on 20 amk-tutkintoon johtavaa koulutusta ja 20 ylempään amktutkintoon johtavaa koulutusta

3 Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan koulutus Kuntoutusala: Apuvälineteknikko (AMK), 1 kouluttaja Fysioterapeutti (AMK), 15 Jalkaterpeutti (AMK), 2 Kuntoutuksen ohjaaja (AMK), 3 Naprapaatti (AMK), 1 Osteopaatti (AMK), 1 Toimintaterapeutti (AMK), 7 Terveysala: Bioanalyytikko (AMK), 6 Ensihoitaja (AMK), 8 Hammasteknikko (AMK), 1 Kätilö (AMK), 8 Optometristi (AMK), 2 Röntgenhoitaja (AMK), 6 Sairaanhoitaja (AMK), 22 Suuhygienisti (AMK), 4 Terveydenhoitaja (AMK), 22

4 Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan koulutus Geronomi (AMK), 6 Sosiaaliala: Sosionomi (AMK), 21 Kauneudenhoito Estenomi (AMK), 3 Liikunta-ala: Liikunnan ohjaaja (AMK), 4

5 Toimilupakierros 2013 Toimilupia koskevassa perustelumuistiossa todettiin seuraavaa: Sosiaali- ja terveysalan haettujen koulutusvastuiden perusteella tarjontaa on tarpeisiin nähden edelleen liikaa ja hajautuneena liian moniin ammattikorkeakouluihin terveydenhoitaja (AMK)-ja fysioterapeutti (AMK) koulutusvastuissa. Myös kuntoutusalan pienten koulutusvastuiden osalta (fysioterapia, toimintaterapia, naprapatia, osteopatia, jalkaterapia, kuntoutuksen ohjaus) on työnjakoa tarpeen selvittää jatkotyönä.

6 OKM käynnisti dialogin OKMn järjestämä Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -keskustelutilaisuus , jossa esillä erityisesti kolme teemaa Koulutustarjonta toimilupakierroksen aikana alan koulutuksiin oli kohdentunut oletettua vähemmän koulutusvastuiden karsintaa toiveena esitettiin vahvempaa profiloitumista ja huomiota laadukkaaseen koulutustarjontaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin kuntoutusalan koulutuksiin ja terveydenhoitajakoulutuksen laajuuteen Ammattipätevyysdirektiivin muutokset, jotka astuivat voimaan Kaksoistutkintoproblematiikka: Jossa huomion kohde on erityisesti ollut: ensihoitaja, terveydenhoitaja, kätilö - koulutukset

7 Kaksoistutkinnot Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille terveydenhoitajakoulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti tiistaina työpajatilaisuuden ammattikorkeakoulujen terveydenhoitajakoulutuksesta vastaaville henkilöille sekä sidosryhmille. Keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille terveysalan kaksoistutkinnoista Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksesta vastaavalle johdolle ja sidosryhmien edustajille keskustelutilaisuuden ns. terveysalan kaksoistutkintojen (sairaanhoitaja-terveydenhoitaja, sairaanhoitaja-kätilö, sairaanhoitajaensihoitaja, sairaanhoitaja-diakonissa)

8 Kaksoistutkintoihin liittyvät osaamista koskevat selvitykset Eriksson, E, Korhonen, T., Merasto. M., Moisio, E-L Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Hankkeen tarkoituksena oli määrittää EU:n mukaan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset ja sairaanhoitajakoulutuksen yhteinen 180 op osaamispohja. Haarala. P Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Metropolian julkaisusarja.

9 Kätilökoulutuksen selvityksen tausta ja tarkoitus Lähtökohtana oli ammattikorkeakoulujen toimilupakierros ja sen jälkeinen korkeakouludialogi Kaksoistutkintoja pohtineessa työpajassa ja keväällä 2014 amk:hin tehdyn kyselyn perusteella todettiin, että on tarpeen tarkastella erityisesti kätilökoulutuksen pituutta, koska 2013 uusitut ja voimaan astuvat EU -direktiivien vaatimukset koulutuksen pituuden osalta eivät nykyisen koulutuksen osalta täyty OKM nimesi 3/2015 selvityshenkilöiksi: Päivi Karttunen, TtT vararehtori TAMKista Marjukka Vallimies-Patomäki, TtT, neuvotteleva virkamies STM:stä

10 Kätilökoulutuksen osalta selvitystyön tavoitteena oli 1. Vertailla esillä olleiden kuuden kätilökoulutusvaihtoehdon toimivuutta suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen viitekehykseen 2. Arvioida kunkin vaihtoehdon taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja lainsäädännölliset muutostarpeet 3. Selvittää eri vaihtoehtoja ammattipätevyysdirektiivin näkökulmasta ja arvioida automaattisen tunnustamisen merkitystä 4. Selvittää eri vaihtoehtojen vaikutukset terveydenhuollon ammattihenkilönä laillistamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulmasta 5. Tehdä esitys sopivimmaksi kätilökoulutuksen malliksi perustuen em. vertailuun 6. Tehdä esitys koulutuksen järjestämiseen liittyvistä käytännönjärjestelyistä

11 Selvityshenkilöiden ehdotus Kätilö (ylempi AMK) -tutkinto Tavoitteena kliinisen hoitotyön asiantuntijalta edellytetty käytännön ja teoreettinen osaaminen Edellyttää sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa Kaksoistutkintoproblematiikka poistuu Valvira laillistaa tutkintojen perusteella erikseen sairaanhoitajana ja kätilönä Laajuus 120 op, joka AMK-asetuksen mukaan vastaa h Dir. 2013/55/EU, art. 41 kohta b vaatimus on: 2 vuotta ja h (huom!)

12 Ensihoito ja siihen liittyvät selvitykset Työpaja Keskustelu ensihoitajakoulutuksen tulevaisuudesta ja pohdinta koskien ensihoitajakoulutuksen koulutusrakennetta Työpajan tuloksena kannatettu nykymallia, joka on osaamisen kehittymisen kannalta hyvä vaihtoehto OKM pyysi selvitystä siitä, täyttääkö ensihoitajien koulutus Euroopan Unionin direktiivin (2013/55/EU) vaatimukset sairaanhoitajan ammattipätevyyden osalta ja saavutetaanko koulutuksessa sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman osaamisvaatimuksia vastaava osaamistaso. Ensihoidon osalta todettu 2/2015, että sairaanhoitajalta edellytetty osaaminen täyttyy.

13 Kaksoistutkinnot Mikä ratkaisu jatkossa - > ennallaan, erikoistumiskoulutuksen vai maisteritason ammattikorkeakoulututkintona? Huomioon otettava työelämän muutos ja sen aiheuttamat osaamisvaatimukset -> mihin em. koulutusmuotoon kunkin koulutuksen osaaminen arvioidaan (NQF) Ks. myös Arenen julkistama raportti Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa

14 Kuntoutusalan dialogi Käynnistyi OKMn järjestämässä Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus - keskustelutilaisuudessa , jossa Todettu, että koulutus jatkuu valtakunnallisesti pirstaleisena ja laajana Tarjontaa kuntoutusalalla tarpeen pohtia vielä kokonaisuutena Työpaja toukokuussa 2014 Todettiin, että tarvitaan ydinosaamisen vertailuanalyysi ja sen perusteella tarkoitus oli löytää yhteisiä sisällöllisiä elementtejä Selvitystyöhön OKM nimesi yliopiston lehtori Tuulikki Sjögrenin TtT ja lehtori Arja Piiraisen FT. Loppuraportti julkaistiin 3/2015 OKMn järjestämässä seminaarissa. -> Yhteinen osaamisperusta on löydettävissä ja tulevia osaamisvaatimuksia tunnistettiin.

15 Kuntoutuksen dialogi OKMn rahoittama kartoitus käynnistyi Siinä selvitettiin alan koulutusten toteutusta ja toteutukseen liittyviä niin aineellisia kuin aineettomia resursseja OKM:n koolle kutsumana Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea-asteella (raportin julkistus) Syksyllä 2015 aloitettiin alan yhteisten osaamisten analyysi, jota työstetty ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen asiantuntijoiden kesken lukuvuoden aikana. Raportti julkaistu 5/2016

16 Kuntoutusalan prosessiin liittyvät selvitykset ja raportit Holvikivi, J., Harra, t., Kiventaus, K. & Sipari, S KUNTOUTUSALAN KOULUTUS Valtakunnallinen selvitys kuntoutusalan koulutuksesta ammattikorkeakouluissa. Kolme suositusta: 1. Kuntoutusalan koulutuksen rakenteen kehittäminen Monikeskeinen toimintaverkosto, joka perustuu vahvojen moniammatillisten osaamiskeskusten yhteistyöhön ja niiden ympärille muodostuvien verkostojen yhteistoimintaan. 2. Kuntoutusosaamisen vahvistaminen - tarvitaan ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyörakenteita. 3. Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen

17 Kuntoutusalan prosessiin liittyvät selvitykset ja raportit Harra T., Holvikivi J., Hyrkkänen U., Immonen M., Kiviaho-Tiippana A., Pikkarainen A., Sallinen M., Sihvonen S Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen. Dialogityöskentelyn tulokset. Sisältää analyysin koulutusten yhteisestä osaamisesta. Sisältää seuraavia mm. ehdotuksia: Yhteistyötä kehittävän AMK-verkoston rakentaminen sekä toimintatavoista ja vastuista sopiminen Kuntoutusalan osaamisen kehittäminen mm. SOTE-uudistuksen ja tehtävien siirtojen edellyttämällä tavalla Yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja toisen asteen koulutuksen kanssa

18 Kuntoutusalan uudistamiskomitea Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen uudistamiskomitean. Tavoitteena on tehdä hallituskaudella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Syynä kuntoutusjärjestelmän hajanaisuus ja kuntoutuksen kokonaisuus, joka nyt muodostuu useista osajärjestelmistä. -> Kysymys: Minkälainen palvelurakenne muodostuu seuraavina vuosina ja minkälaista osaamista se edellyttää?

19 Erikoistumiskoulutusten kehittäminen Erikoistumiskoulutus on mahdollisuus, joka liittyy koko alan osaamisen ja sitä kautta alan koulutusrakenteen kehittämiseen. Liittyy myös alalla meneillään olevaan korkeakouludialogiin, joissa tarkastellaan osaamistarpeiden lisäksi kaksoistutkintoja sekä kuntoutusalan koulutuksen kehittämistä. STM on käynnistänyt kaksi projektia, jossa verkoston jäsenet ovat edustettuina : - Sosiaalialan erikoistumiskoulutustarpeita kartoittava prosessi - Terveysalan osaamistarpeita kartoittava prosessi, jossa mukana erityisesti tehtäväsiirtojen aiheuttamat osaamisen tarpeet

20 Erikoistumiskoulutusten kehittäminen ESR-hanke tavoitteena vuoden 2016 aikana on selvittää valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä alan erikoistumiskoulutusten tarve määrittää ensi vaiheessa käynnistettävät erikoistumiskoulutukset ja niiden toteuttajat, laatia suunnitelma erikoistumiskoulutusten rakentamisesta ja kehittämisestä hankkeen jälkeen seminaari, jossa koottiin yhteen sen hetken tilanne -> valmistautuminen myös syksyn 2016 rahoitushakuun Syksyllä 2016 tavoitteena tehdä tarkempaa analyysiä erikoistumiskoulutusten ja tutkintokoulutusten suhteesta nyt käytettävissä olevaa tietoa koostamalla.