Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

2 Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä, millä aloilla se katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää. Vastaavasti ammattikorkeakoulujen tuli osoittaa, millä aloilla sen toiminnan laatu ja vaikuttavuus parhaiten tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä elinkeinorakenteen uudistamista. Esityksissä ei ollut riittävästi konkreettisia ratkaisuja työnjaon ja profiloitumisen vahvistamiseksi. Poisvalintoja oli varsin niukalti. Merkittävimmät kehittämistoimet kohdistuivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämiseen. Varsinaiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ja päätökset jäivät asetettuihin tavoitteisiin nähden vähäisiksi. 2

3 Rakenteellisen kehittämisen tarve Uudistustarve on todettu useasti vuosien ajan sopimusneuvotteluissa ja ministeriön antamissa kirjallisissa palautteissa. Ministeriö odottaa korkeakoulujen täydentävän sopimusneuvotteluaineistoa konkreettisilla ja mahdollisimman laajavaikutteisilla rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä. Taustaselvityksiä rakenteelliselle kehittämiselle on paljon, mm. kansainväliset selvitykset ja arvioinnit UNIFI:n ja ARENE:n raportit palautteiden yhteydessä annetut korkeakoulujen asemointitilastot Suomen Akatemian profirahoituksen kansainvälisen arviointipaneelin aineisto alakohtainen tilastoaineisto yliopistoille vastaava tilastotarkastelu ammattikorkeakoulujen osalta korkeakoulujen omat tutkimuksen ja opetuksen arvioinnit 3

4 Taustaa uusille tilastoille Laskennat perustuvat Tilastokeskuksen koulutuskooditasolle, joka on tarkin taso jolla koulutusta tilastoidaan kansallisella tasolla. Indikaattoreissa otetaan huomioon ne yliopistot, joissa tietystä koulutuksesta on tullut ylempiä korkeakoulututkintoja vuosina Laskentojen perustaso ja yksikkö on näin koulutuskoodin ja yliopiston yhdistelmä (esim. OY_Fil. maist., arkeologia). Koulutuskoodi on liitetty tieteenalaan avaimella. Mikäli yliopistolla ei ole avaimen kautta tiettyyn tieteenalaan liitettyä koulutusta, ei tietoja näytetä tilastoissa (esim. Aalto yliopiston matematiikka). Kaikki tiedot huomioidaan osuuksien laskennassa. Tieteenalaluokituksena on käytetty sovellettua versiota Tilastokeskuksen tieteenalaluokituksesta. Tiettyjä pieniä tieteenaloja on yhdistetty. Tilastokeskuksen koulutuskoodi tilastollinen käsite. Ei ota huomioon korkeakoulujen laitos- tai oppiainerakenteita. Tilastoissa käytetyt osuudet (esim. alle 10 tutkinnon yksiköt) pohjautuvat osuuksiin koulutusyksiköistä, eivät osuuksia tutkinnoista tai muista suureista.

5 Koulutus Yhteenveto: yliopistot Yliopistoilla yhteensä hieman reilut 400 tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (yliopisto-tutkintokoodi kokonaisuuksista): Reilussa 100:ssa suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen maisterintutkintoa vuodessa per yliopisto. Noin 100:ssa työllistyminen oli alle 90 % (työlliset työvoimasta) Hieman eri tavoin luokittuvista 400:sta hakukohteesta noin 10 %:ssa oli alle 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut Tutkimus Yliopistoilla on yhteensä reilut 220 tilastollisesti tieteenalaluokituksella erotettavaa kokonaisuutta. Näistä: Reilut 20 jää selvästi julkaisutoiminnan laadussa jälkeen alan muista yliopistoista Noin 50 saa alle 3 % alan kilpaillusta tutkimusrahoituksesta Vajaassa 40:ssä oli alle 2 IV portaan henkilötyövuotta Tieteen huippuyksiköt, akatemiaprofessorit ja European Research Council (ERC) rahoitus keskittyvät muutamiin yliopistoihin.

6 Luonnontieteet Yliopistoilla yhteensä reilut 70 tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (yliopisto-tutkintokoodi kokonaisuuksista): yli 20:ssa suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen maisterintutkintoa vuodessa per yliopisto. 18:ssa työllistyminen oli alle 90 % (työlliset työvoimasta) Hieman eri tavoin luokittuvista 54:sta hakukohteesta 23:ssa oli alle 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut Yliopistoilla on yhteensä noin 60 tilastollisesti tieteenalaluokituksella erotettavaa kokonaisuutta. Näistä: 14 saa alle 3 % alan kilpaillusta tutkimusrahoituksesta 14:ssä oli alle 2 IV portaan henkilötyövuotta 8 yksikköä oli sekä pieniä että saivat vähän rahoitusta

7 Tekniikka Yliopistoilla yhteensä 43 tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (yliopisto-tutkintokoodi kokonaisuuksista): 3:ssä suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen maisterintutkintoa vuodessa per yliopisto. Työllistyminen oli kaikissa yksiköissä yli 90 % (työlliset työvoimasta) Hieman eri tavoin luokittuvista 41:sta hakukohteesta 7:ssä oli alle 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut Yliopistoilla on yhteensä 31 tilastollisesti tieteenalaluokituksella erotettavaa kokonaisuutta. Näistä: 3 saa alle 3 % alan kilpaillusta tutkimusrahoituksesta 2:ssä oli alle 2 IV portaan henkilötyövuotta

8 Yhteiskuntatieteet Yliopistoilla yhteensä noin 130:sta tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (yliopisto-tutkintokoodi kokonaisuuksista): Noin 30:ssä suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen maisterintutkintoa vuodessa per yliopisto. 23:ssa työllistyminen oli alle 90 % (työlliset työvoimasta) Kaikissa hakukohteissa oli enemmän kuin 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut Yliopistoilla on yhteensä 62 tilastollisesti tieteenalaluokituksella erotettavaa kokonaisuutta. Näistä: 19 saa alle 3 % alan kilpaillusta tutkimusrahoituksesta 19:ssä oli alle 2 IV portaan henkilötyövuotta

9 Humanistiset alat Yliopistoilla yhteensä noin 130:sta tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (yliopisto-tutkintokoodi kokonaisuuksista): 55:ssä suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen maisterintutkintoa vuodessa per yliopisto. 60:ssa työllistyminen oli alle 90 % (työlliset työvoimasta) Hieman eri tavoin luokittuvista 122:sta hakukohteesta 12:ssä oli alle 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut Yliopistoilla on yhteensä 46 tilastollisesti tieteenalaluokituksella erotettavaa kokonaisuutta. Näistä: 14 saa alle 3 % alan kilpaillusta tutkimusrahoituksesta 9:ssä oli alle 2 IV portaan henkilötyövuotta

10 Koulutus Yhteenveto: ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluilla yhteensä vajaat 500 tilastollisesti Tilastokeskuksen tutkintokoodilla erotettavaa koulutusta. Näistä koulutuksista (ammattikorkeakoulututkintokoodi kokonaisuuksista): Reilussa 50:ssa suoritettiin vuosina keskimäärin enintään kymmenen amk-tutkintoa vuodessa per ammattikorkeakoulu. Noin 90:ssa työllistyminen oli alle 90 % (työlliset työvoimasta) Hieman eri tavoin luokittuvista 650:sta hakukohteesta noin 4 %:ssa oli alle 1 ensisijainen hakija per lopullinen paikan vastaanottanut TKI-toiminta OKM:n hallinnonalan 24 ammattikorkeakouluilla on yhteensä 140 koulutusalaluokituksella erotettavaa alaa (2002 alaluokitus). Näistä aloista (ammattikorkeakoulu- koulutusala kokonaisuus): 9 prosenttia tuotti 2014 alle 5 julkaisua (tieteelliset ja ammatilliset julkaisut) 7 prosentilla oli 2014 alle 5 opetus- ja TKI-henkilöstön henkilötyövuotta