Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

Transkriptio

1 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A HELSINKI Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaan hallituksen esitykseen (HE 9/2013 vp) laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (myöhemmin Arene) esittää, että samanaikaisesti eduskunnan käsittelyssä ammattikorkeakoululain (351/ ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset) 20 :ää voitaisiin muuttaa seuraavin perustein: Voimassa oleva lainsäädäntö tukee huonosti tai käytännössä estää Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille kohdassa 136 esitetyt toimenpiteet ammattikorkeakoulujen osalta. Perustelut Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus asianomaiselta alalta.

2 Toisaalta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan kohdassa 136. seuraavaa: Suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoutumia. Näiden liittoutumien puitteissa kehitetään yhteistä koulutustarjontaa, mukaan lukien kaksois- ja yhteistutkinnot sekä tiivistetään tutkimusyhteistyötä. 2 Yhteistutkinto-sanalla (joint degree) tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen. Kaksoistutkinnolla (double degree) puolestaan tarkoitetaan kahden tai useamman yhteistyökorkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa kahteen tai useampaan tutkintotodistukseen, käytännössä yhteen jokaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Eurooppalaisessa keskustelussa yhteistutkinto-termi (joint degree) kattaa useimmiten kummankin koulutusohjelmatyypin. Nykyisessä lainsäädännössä oleva kolmen vuoden työkokemusehto johtaa siihen, että molemmissa edellä kuvatuissa yhteistyömuodoissa yhtenäinen hakukelpoisuusmäärittely on ongelmallista. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kaikilta kaksoistutkinnon saajilta edellytetään kolmen vuoden työkokemus ennen opintojen alkua. Kumppanikorkeakoulujen osalta tällaista vaatimusta ei ole, eivätkä he halua rajoittaa potentiaalisia hakijoita vaatimalla em. työkokemusta. Kahdenlaisia hakukelpoisuuskriteerejä ei voida käyttää, sillä kaikki yhteistutkinnon suorittaneet saavat saman (joint degree) tai samat (double degree) tutkintotodistukset. Esityksen liitteinä on esitetty kahden ammattikorkeakoulun käytännön esimerkkitapaukset, joissa suomalaisen ylemmän amk-tutkinnon työkokemusvaade on keskeisesti vaikeuttanut tai estänyt käynnistettävän yhteistyön toteutumista. Yhteisissä maisteriohjelmissa on monien muiden haasteiden lisäksi haasteena kansallisten syklien erilaiset pituudet. Käytännössä nämä voidaan kuitenkin ratkaista yhteistyökorkeakoulujen yhteisellä sopimuksella, eikä se edellytä muutoksi kansallisissa lainsäädöksissä. Arene esittää, että kyseinen lainkohta tarkennettaisiin kuuluvaksi seuraavasti: Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi

3 hyväksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus asianomaiselta alalta. Kansainvälisissä yhteistutkinnoissa (double degree, ja joint degree) ei kuitenkaan edellytetä edellä mainittua kolmen vuoden työkokemusta. 3 Arene esittää, että tämä epäkohta korjattaisiin samanaikaisesti parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan ammattikorkeakoululain muutoksen kanssa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Puheenjohtaja Markku Lahtinen Toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi TIEDOKSI Työelämän ja korkeakoulutuksen verkosto Takki

4 4 Liite 1 Case Metropolia Hyvinvointi ja toimintakyky & Erasmus Mundus Metropolian Hyvinvointi ja toimintakyky yksikkö sai pyynnön lähteä mukaan Erasmus Mundus joint degree tutkintoon nimeltään European Master in Sustainable Regional Helath Systems. Muina partnereina olivat yliopistot Espanjasta, Italiasta ja Liettuasta. Nämä korkeakoulut olivat toteuttaneet koulutuksen kertaalleen ja etsivät kumppania, koska mukana ollut Unkari jättäytyi pois. Teimme kiireellä keväällä 2012 koulutusohjelmaesityksen ensin Metropolian hallitukselle ja sitten OKM:n. Vasta tämän jälkeen aloimme neuvotella muiden kumppaneiden kanssa yhteistyöstä ja silloin ilmeni ongelmia, joita emme pystyneet ratkomaan. Ensinnäkin amk-laissa oleva kolmen vuoden työkokemusvaade oli asia, jota muilla ei ole ja jonka kumppanimme kokivat rajaavan liikaa hakijoita. He epäilivät tämän karsivan etenkin Euroopan ulkopuolisia hakijoita. Toinen seikka, joka herätti keskustelua, mutta joka oltaisiin voitu jollakin tavalla kiertää, olivat lukukausimaksut. Erasmus Munduksessa opiskelijat maksavat lukukausimaksunsa suoraan sille korkeakoululle, jonka kirjoissa ovat ja meidän nykyisessä järjestelmässämme ei olisi ollut mahdollista ottaa vastaan lukukausimaksuja. Suurimmaksi esteeksi osoittautuivat hakukelpoisuus ja tutkintonimike. Sosiaali- ja terveysala taitaa tässä suhteessa olla erityisen ongelmallinen. Kun meillä hakukelpoisia ovat vain sote-alan tutkinnot kuten sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, geronomi jne. ja näille voimme antaa tutkintotodistuksen niin aikaisemmin toteutetussa Reghealth ohjelmassa hakukelpoisuus oli paljon laajempi kattaen yliopiston tutkintoja (psykologia, sosiologia jne.). Kumppanimme eivät halunneet, aivan ymmärrettävistä syistä, rajata hakukriteereitä. Amkina emme siis voineet osallistua sellaiseen Erasmus Mun-

5 5 dus joint degree tutkintoon, jossa mukana on eurooppalaisia yliopistoja ja heidän tutkintojaan. Kumppanimme olisivat halunneet meidät mukaan ohjelmaan, mutta yllä mainituista syistä jouduimme jättäytymään siitä pois. Rovaneimen ammattikorkeakoulu Liite 2 Ylempi AMK/Master, Kansainvälinen yhteistutkinto Mendel University of Agriculture and Forestry ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu sai tutkinnonanto-oikeuden metsätalouden, maaseutuelinkeinojen ja maanmittaustekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon vuonna Koulutusohjelman nimi on Alueiden käytön suunnittelu. Jo koulutusohjelman suunnitteluvaiheessa tavoitteeksi asetettiin kansainvälinen ylempään korkeakoulututkintoon johtava tutkinto. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on valmistellut Alueiden käytön suunnittelun konseptin ja filosofian pohjalle englanninkielistä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa yhteistutkintoa (Joint degree) Tsekkiläisen Mendelin yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan kanssa intensiivisesti jo kahden vuoden ajan. Periaatetasolla asiasta on tehty sopimus korkeakoulujen kesken. Tähän sopimukseen liittyen RAMK on tehnyt myös kumppanuussopimuksen Mendelin yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Tavoitteena on, että koulutus voisi käynnistyä syksyllä Perusperiaatteena on ollut, että koulutusohjelma tarjoaisi opiskelijoille mahdollisuuden sekä suomalaiseen että tsekkiläiseen tutkinnon. Ongelmaksi on muodostunut tutkintorakenteiden erilaisuus Suomessa ja Tsekissä. Suomessa käytössä olevan 4+1 järjestelmän ja Tsekkiläisen 3+2 järjestelmän yhteensovittaminen on hyvin vaikeaa. Erilaisen pituuden lisäksi Suomessa vaaditaan perustutkinnon suorittamisen jälkeinen kolmen vuoden työkokemus ennen ylemmän AMK-tutkinnon suorittamista. Tämä koskee myös ulkomaisia opiskelijoita. Tämän ongelman lisäksi tsekkiläisessä järjestelmässä koulutusohjelman ja opetussuunnitelman hyväksymisprosessi on vahvasti ministeriön säätelemää ja täten liikkuma tila järjestelyissä on hyvin pieni. Tällä hetkellä tilanne on se, että tšekkiläisille ja suomalaisille Master-tutkinnon tekijöille ollaan laatimassa yhteistä kahden vuoden mittaista opinto-ohjelmaa. Ohjelma rakentuu siten, että kahden vuoden aikana opiskelija voi suorittaa sekä Tsekin että Suomen vaatimusten mukaiset opinnot. Tavoitteena on lisäksi että kummankin osapuolen opiskelijaryhmä viettää ainakin yhden lukukauden mittaisen jakson partnerikoulussa siten, että molempien osapuolten opiskelijat ovat yhtenä ryhmänä.

6 Koska Tšekin opiskelijat aloittavat Master-tutkintonsa jo neljäntenä vuotena on välttämätöntä, että ammattikorkeakoulujen osalta kansainvälisinä yhteistoteutuksina toteutetuissa ylemmissä joint- and double degrees tutkinnoissa pakollinen kolmen vuoden tutkinnon jälkeinen työkokemus poistetaan. Tarvittaessa suomalaisten opiskelijoiden kohdalla työkokemus voidaan hankkia opintojen jälkeen 6