FORUM MIKKELI XXI MEDIA TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ
MEDIA Media on monikko sanasta medium, joka tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä. Media tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median. Wikipedia Englanninkielinen the media on kollektiivikäsite, joka sulkee sisäänsä kaikki joukkoviestinnän muodot painetusta sanasta audiovisuaalisiin viestimiin. Kollektiivikäsitteenä se sisältää koko joukkoviestinnän tekijöineen ja välineineen. Kielikello
Median liiketoimintamallit Yle JULKINEN PALVELU Maksu-tv palvelut Kaupalliset tv-kanavat MAINOS- RAHOITTEINEN Some-verkostot Haku- ja koostepalvelut Musiikin suoratoistopalvelut Netti-tv palvelut MAKSUPOHJAINEN Sanoma- ja aikakauslehdet Elokuvien vuokrauspalvelut Kirjat
MEDIAMURROS Mediamurroksessa on kysymys ajankäytöstä ja siitä, mitä ja miten yleisö mediaa käyttää Mediamurros on haaste perinteisille tiedotusvälineille radiolle, televisiolle ja lehdistölle Se on haaste myös toimittajille ja yhteiskunnan eri toimijoille
Keskivertosuomalaisen sähköisen median käyttö Katselee televisiota 3 h 4 min/pv Kuuntelee radiota 3 h 1 min /pv Käyttää internetiä päivittäin mobiililaitteelta Finnpanel/ KRT/KMK-tutkimus
Yleisradio 1926 2012 Broadcasting: televisio ja radio Tuotanto ja teknologiat lähtökohtana Lupamaksut ja tarkastajat Rajallinen kotimainen kilpailu Vakaat esitysoikeussopimukset
Yleisradio tänään Aito monimediaisuus, sisällöt keskiössä Yle-vero Verkottunut maailma lukemattomine sisältöineen Esitysoikeuksien kirjava kenttä Kumppanuudet
Yli 45 v. Tärkein media 39 % TV 29 % Sanomalehti 15% Internet 14 % Radio Alle 45 v Alle 45 v. 64 % Internet 20 % 9 % 6 %
INTERNET Internetiä käyttää 92 prosenttia 16 74-vuotiaista. Internetiä käytetään Suomessa yhä useammin päivittäin, ja käyttö yleistyy myös vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2014 aikana suomalaiset käyttivät verkkopalveluita entistä useammin älypuhelimella ja tablettitietokoneella. Tabletti on käytössä jo joka kolmannessa taloudessa, ja erityisen suosittu se on lapsiperheissä. Lähde: Yle, vuosikatsaus
Verkkopalvelut viikkotavoittavuus (%) Top-20, syksy 2014 KMK syksy 2014/ TNS Gallup, Yle Julkaisut JH
Muutos toimittajan työssä Median murrosta on leimannut mediankäyttäjän muutos passiivisesta aktiiviseksi: passiivinen mediasisällön vastaanottaminen on vaihtunut aktiiviseksi sisällön valikoimiseksi ja jopa itse tuottamiseksi. Valikointi saattaakin johtaa uudenlaiseen passiivisuuteen vastaanotossa, jos uutta seurattavaa ei aktiivisesti etsitä oman sosiaalisen kuplan ulkopuolelta. #Tuija Aalto, strategiapäällikkö,yle
Muutos toimittajan työssä Yhä enemmän pohdittava, kuinka saan merkittävästä asiasta mielenkiintoisen Tarinat tärkeämmäksi osaksi; samaistumisen mahdollisuus Sisällöt täydentyvät, kun uutta tietoa saadaan Sama tieto muidenkin kuin toimittajien käytössä antaa yleisölle mahdollisuuden arvioida näkökulman valintaa valinnat perusteltava paremmin lisännyt näkökulmien ja lähteiden kriittistä tarkastelua
Journalistin ohjeet, ammattietiikan perusta Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Tiedotusvälineistä vertaismediaan? Innovaattorit synnyttävät uusia medioita Telkkaria ei tarvita ilmiöiden synnyttämiseen Videoita katsotaan netin kautta entistä enemmän Verkottuminen media-alalla lisääntyy Kuratointi ammattina lisääntyy Median lukemiseen vaikuttaa entistä enemmän joukkovoima (power of public) ja joukkoviisaus(wisdom of crowds) ja ihmisten suosittelu Otteita City-lehden blogista
Mediankäyttö Jo yli puolet suomalaisista seuraa jotain yhteisöpalvelua. Mitä nuoremmasta internetin käyttäjästä on kyse, sitä varmemmin hän käyttää internetiä mobiilisti, seuraa yhteisöpalveluja tai on käyttänyt pikaviestipalveluita. (Tilastokeskus, 2014)
Nuorten mediamaailma 2012 jo vanhaa kauraa ikä v. 2011 syntynyt jolloin keksittiin 18 v. 1993 Nokia GSM-puhelimet 17 v. 1994 Netscape 16 v. 1995 Tekstiviesti 15 v. 1996 Nokia Communicator 14 v. 1997 Internet foorumit 13 v. 1998 Google 12 v. 1999 Blogger, Livejournal 11 v. 2000 IRC-Galleria 10 v. 2001 Wikipedia 9 v. 2002 ipod 8 v. 2003 Skype 7 v. 2004 Facebook 6 v. 2005 YouTube 5 v. 2006 Wii, Twitter 4 v. 2007 iphone 3 v. 2008 Spotify 2 v. 2009 Android 1 v. 2010 ipad 0 v. 2011
Sosiaalinen media Jo viidennes suomalaisista saa merkittävän osan itselle tärkeistä sisällöistä tutuilta tai muilta yksityishenkilöiltä esimerkiksi blogien tai YouTuben kautta. Samalla perinteinen somen käyttö on hiipumassa, kun yhteisöön kuuluminen ei enää ole yhtä tärkeä kuin somesta saatu tieto. TNS Gallup
Verkko vahvistaa tiedon kuplaa? Ihminen toistaa mieluimmin niitä ajatuksia, jotka tukevat jo olemassa olevia ajatusmalleja? "Tutustuessaan uskomukseensa liittyviin näyttöihin ihmiset ovat taipuvaisia näkemään sitä mitä odottavat näkevänsä ja taipuvaisia tekemään johtopäätöksiä, jollaisia odottavat pääsevänsä tekemään Gilovich, How we know what isn t so Verkossa viestin leviäminen korostuu entisestään sillä, että klikatessamme tietynlaisia sisältöjä algoritmit ryhtyvät tarjoamaan lisää samankaltaista sisältöä. Oli kyseessä salaliittoteoria tai perätön väite Ukrainan fasisteista ristiinnaulitsemassa pikkulapsia, tiedon kupla on valmis ja lisää samaa tarjolla. Laura Halminen HS Helsingin Sanomat 29.05.2015 Venäjä oppi verkon vallan
Tiedonvälityksen haasteet Nopeus Heti kun jotain tapahtuu Heti kun minä haluan tietää Syventäminen Perusteellisempaa tietoa Kiinnostavaa nippelitietoa Tarjolle silloin, kun minulla on aikaa
KIITOS!