SEINÄJOEN KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2010-2011 Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja Seinäjoen yleissivistävä koululaitos 2010
10.09.10 2 Sisällysluettelo sivu 1. Tavoitteet 4 2. Tiedonhallintataitojen opetuksen tavoitetasot eri luokka-asteilla 5 2.1. Käsitteiden määrittely ja opetuksen sisältö 5 2.2. Luokat 1-6 6 2.2.1. Osaamistavoitteet 6 2.2.2. Opetettavat sisällöt 7 2.3. Luokat 7-9 7 2.3.1. Osaamistavoitteet 8 2.3.2. Opetettavat sisällöt 8 2.4. Lukio 8 2.4.1. Osaamistavoitteet 9 2.4.2. Opetettavat sisällöt 9 3. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja lukemaan innostamisessa 10 3.1. Kirjavinkkaus 10 3.2. Lukuseikkailu-lukudiplomi 10 3.3. Kirjailijavierailut, erilaiset teemapäivät ja tempaukset 11 3.4. Sanajalkaseikkailu 11 3.5. Vartti päivässä 12 4. Luokkien käynnit kirjastossa 12 5. Koulujen ja kirjaston välinen tiedotus 13 6. Muut yhteistyön muodot 13
10.09.10 3 6.1. Kirjapaketit ja yhteisökortilla lainaaminen 13 6.2. Lukemistot koululuokkia varten 13 6.3. Vanhempainillat 14 6.4. Seinäjoen kaupunginkirjaston Vierailut ja opetus -www-sivut 14 6.5. Näyttelyt 14 Lähteet 14 Liitteet Liite 1 Kaupunginkirjaston toimipisteiden ja Seinäjoen koulujen yhteyshenkilöt
10.09.10 4 1. Tavoitteet Seinäjoen koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma koskee kaupungin peruskouluja, lukioita ja Seinäjoen lukion aikuislinjaa. Yhteistyösuunnitelmaa toteutetaan Seinäjoen kaupunginkirjastomaakuntakirjaston seuraavissa toimipisteissä: pääkirjasto ja Hyllykallion, Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastot sekä soveltuvin osin myös kirjastoautot Sepe ja Ykä. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään koulujen ja kirjaston oppilaille asettamat tiedonhallintataitoja koskevat tavoitteet sekä koulussa tai kirjastossa opetettavat sisällöt, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Tiedonhallintataitojen lisäksi yhteistyösuunnitelmassa esitellään erilaisia vaihtoehtoja, joita kirjaston työntekijät suosittelevat lukemaan innostamiseen ja äidinkielen, suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi. Vaihtoehtojen esittelyn tavoitteena on, että jokainen koulu ja opettaja löytäisi sopivia menetelmiä, joiden avulla lasten ja nuorten lukutaitoa ja intoa voidaan lisätä yhteistyössä kirjaston henkilökunnan kanssa. Yhteistyösuunnitelman yhtenä tavoitteena on myös aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen. Kirjaston ja koulun välinen yhteistyösuunnitelma toimii ohjeena, jonka mukaan eri koulujen ja kirjaston välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa resurssit huomioon ottaen. Tavoitteena on, että kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus yhtenäiseen ja monipuoliseen tiedonhallintataitojen oppimiseen ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Opettajille tarjotaan mahdollisuus käyttää hyväkseen kirjaston palveluita ja kirjastoalan ammattilaisten tiedonhallintataitojen tietämystä. Tiedonhallintataitojen opetuksen lähtökohtana on, että opetus integroidaan muiden aineiden opetukseen. Yhteistyösuunnitelma päivitetään vuosittain. Yhteistyön kehittämisestä ja painopistealueista vastaavat kirjastojen ja koulujen nimetyt yhteyshenkilöt. Jokaisessa Seinäjoen koulussa on oma kirjasto-koulu yhteyshenkilö, joka tiedottaa kirjaston ja koulun yhteistyötä koskevista asioista omassa työpaikassaan. Kirjaston edustajat kutsuvat yhteyshenkilöt koolle tarvittaessa. Lisäksi kirjaston yhteyshenkilöt tiedottavat kaikkien koulujen yhteyshenkilöitä ja johtajia kirjastopalveluista, tapahtumista ja muista yhteistyömahdollisuuksista. Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelman yhtenä tarkoituksena on Seinäjoen perusopetuksen opetussuunnitelman ja kaupungin tieto- ja viestintästrategian tavoitteiden tukeminen. Suunnitelma on yksi kaupungin tieto- ja viestintästrategian sekä perusopetuksen opetussuunnitelman liitteistä. Yhteistyösuunnitelman tavoitteidenasettelussa huomioidaan sekä valtakunnalliset tietostrategiat ja opetussuunnitelmien perusteet että kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat.
10.09.10 5 2. Tiedonhallintataitojen opetuksen tavoitetasot eri luokka-asteilla 2.1. Käsitteiden määrittely ja opetuksen sisältö Tiedonhaku Tiedonhankinta Tiedonhallinta Informaatiolukutaito Tiedonhaulla tarkoitetaan (yksittäisen) tiedon etsimistä erilaisista tiedonlähteistä. Tämä edellyttää yleensä tiedonlähteiden tuntemusta ja teknistä taitoa käyttää esim. tietokantoja. Usein termi tiedonhaku liitetään tietokoneen avulla tehtävään hakuun. Tiedonhankinta on tiedonhakua laajempi termi ja tarkoittaa kaikenlaista tiedon hankkimista tavasta tai välineestä riippumatta. Se on olennaisen ja kattavan tiedon kokoamista eri tiedonlähteistä. Tiedonhallinta tarkoittaa tiedonhankinnan lisäksi myös kykyä arvioida kriittisesti löydettyä tietoa ja liittää se omaan tietopohjaan. Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan, sekä taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tietoa tehokkaasti. Tiedonhankinnan portaali opettajille. 2003. [Verkkojulkaisu]. Helsinki. [Viitattu 1.6.2004]. Saatavissa: http://www.tipo.edu.hel.fi Tiedonhallintataitoihin kuuluvat mm. tiedonhankinnan prosessin tunteminen o aiheen määrittely o tiedonlähteiden etsiminen ja valinta o tiedonhaku o tiedon kriittinen valinta ja luotettavuuden arviointi o tiedon järjestäminen o tulosten esittäminen o tulosten ja tiedonhankinnan prosessin arviointi tietokantojen ja muun elektronisen aineiston tuntemus ja hakuohjelmien teknisen käytön hallinta nettietiketin, tietoturvan ja tekijänoikeuksien tietämys kriittinen tiedon arviointi ja tiedon tehokas hyödyntäminen Kansainvälisen standardin mukaan informaatiolukutaitoinen ihminen kykenee määrittelemään tarvittavat tiedon laajuuden pääsemään käsiksi tarvittavaan tietoon tehokkaasti arvioimaan tietoa ja sen lähteitä kriittisesti liittämään valitun tiedon omaan tietopohjaansa käyttämään tietoa tehokkaasti saavuttaakseen tietyn päämäärän ymmärtämään tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimimaan eettisesti ja laillisesti oikein hakiessaan ja käyttäessään tietoa. Tiedonhallintataidot ovat tarpeen koulunkäynnin aikana kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Niitä tarvitaan läpi koko elämän.
10.09.10 6 Perusopetuksessa oppilaat saavat tiedonhallinnan perustaidot. Ylemmillä luokilla ja lukiossa taitoja kartutetaan vähitellen oppimista syventäen ja laajentaen. Toiminnalla taataan se, että kaikilla opintonsa päättävillä on ollut mahdollisuus omaksua tietoyhteiskunnassa toimimisen edellyttämät tiedonhallinnan perustiedot ja taidot ja että he voivat hyödyntää informaatiolukutaitoaan myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä. Opetussuunnitelmissa tiedonhallintataitojen opetus kuuluu kaikkiin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Koulutyössä sitä tulisi integroida äidinkielen lisäksi muihin oppiaineisiin. Tiedonhallintataitojen opetus haastaa opettajat ja kirjastonhoitajat yhteistyöhön. Opettajat huolehtivat sisältöjen opetuksesta, kirjastonhoitajat vastaavat tiedonlähteiden käytön opetuksesta. Kirjasto toimii koulun tukena tiedonhallintataitojen opetuksessa. Opettajien on tunnettava kirjaston palvelumahdollisuudet ja sen tarjoamat tietopalvelut, kirjastoissa on oltava tietoa opetuksen sisällöstä ja koulujen toimintatavoista. Tiedonhallintataitojen opetusmenetelminä voidaan käyttää kontaktiopetusta joko luokassa tai kirjastossa. Kirjastonhoitaja voi vierailla luokassa tai opettaja voi tuoda ryhmiään kirjastoon. Lisäksi voidaan hyödyntää myös verkko-opetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. 2.2. Luokat 1-6 Tiedonhallintataitojen opetuksen osalta edetään koulun opetussuunnitelman edellyttämässä tahdissa. Varsinkin alkuopetuksessa (luokat 1-2) tiedonhallintataitojen opetus kulkee lisäksi käsi kädessä lukemaan innostamisen, luettavan etsimisen ja kirjallisuuskasvatuksen kanssa. Tiedonhallintataitojen alkeiden opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan eri aineiden opetukseen. 2.2.1 Osaamistavoitteet Alkuopetuksessa luokka-asteilla 1-2 Kirjastomyönteisen asenteen herättäminen kirjastossa / kirjastoautossa asioimisen perusasioiden hallinta (lainaaminen, palauttaminen, neuvon kysyminen) Kirjaston kokoelmiin tutustuminen satujen, kertomusten ja harjoitusten avulla Itselle sopivan luettavan löytäminen Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua pienin askelin: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tietoa Luokka-asteilla 3-6 Kirjastomyönteisen asenteen säilyttäminen Kirjastonkäytön perusasioiden hallinta (lainaaminen, palauttaminen, hyllyjärjestys, luokitus, aineistorekisteri) Erilaisiin tiedonlähteisiin tutustuminen Tiedonhallinnan prosessin eri vaiheisiin tutustuminen Tiedonhaun alkeiden osaaminen
10.09.10 7 6. luokan päättyessä oppilas osaa hakea Internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta 2.2.2 Opetettavat sisällöt Luokka-asteet 1-2 Kirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana Kirjastokortin hankkiminen, sen vastuullinen käyttö, lainaaminen ja palautus Aakkostamisen harjoittelu, kirjan paikka kirjastossa Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke Kirjan käsittely Tiedonhaku kirjoista, toden ja epätoden erottaminen tekstissä Luokka-asteet 3-6 Kirjastonkäytön harjoittelu opiskelemisen, lukemisen ja tiedonhaun paikkana Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettelo, hakemisto ja lähdeluettelo Hyllyjärjestykseen (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, YKL) tutustuminen harjoitusten avulla Oman kirjaston kirjastojärjestelmän käytön harjoittelu Tiedonhaun harjoituksia eri lähteistä Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: 1. Määrittele aihe / ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tarvitsemasi tieto 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä Tiedonlähteiden käytön ja merkitsemisen harjoittelu 2.3. Luokat 7-9 Opetuksessa edetään koulun opetussuunnitelman edellyttämässä tahdissa. 7. luokalla kiinnitetään erityistä huomiota tiedonhallintataitojen opetukseen ja 8. luokalla kirjallisuuskasvatukseen ja lukemaan innostamiseen. Tiedonhallintataitojen opetuksessa käytetään hyväksi kontaktiopetusta koulussa ja kirjastossa sekä verkko-opetusta. Tiedonhallintataitojen opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan eri aineiden opetukseen.
10.09.10 8 2.3.1. Osaamistavoitteet 9. luokan päättyessä oppilas osaa määritellä tutkielmansa aiheen ja keskeiset käsitteet sekä suunnitella tiedonhankintaansa etsiä itsenäisesti lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa käyttää kirjaston aineistotietokantaa monipuolisesti ja tehokkaasti tuntee kirjaston aineistotietokannan käytön vaatimat apuvälineet (Yleinen suomalainen asiasanasto, Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä) ja hallitsee niiden verkkokäytön käyttää yksinkertaisia hakustrategioita, yhdistellä hakulauseita Boolen logiikalla tietää myös muita tiedonhaun mahdollisuuksia, tuntee tietokantoja ja verkkopalveluita hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti ja tietää muita hakupalveluita ja aihehakemistoja ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioida sen luotettavuutta vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa 2.3.2. Opetettavat sisällöt kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena kirjaston aineistotietokannan käyttö, asiasanat ja kirjastoluokitus hakustrategiat, Boolen operaattorit, haun rajaus muut kirjaston tarjoamat tietokannat ja verkkopalvelut tiedonhaku internetistä: hakupalvelun ja aihehakemiston käyttö tekijänoikeudet, tietoturva tiedon luotettavuuden arviointikriteerejä työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti lähdeluettelon laadinta 2.4. Lukio Lukiossa tiedonhallintataitoja syvennetään yhteistyössä oppilaanohjaajien ja aineenopettajien kanssa. Pääkirjasto tekee yhteistyötä myös lukion kirjaston kanssa. Lukio-opintojen alussa ensimmäisen vuoden opiskelija perehdytetään lukion käytäntöihin, joihin sisältyvät myös kirjastonkäyttö ja tiedonhaun opetus. Kirjastohenkilökunta esittelee opiskelijoille kirjastopalveluita, internet-tiedonhakua ja mahdollisuuksien mukaan kirjaston tarjoamia tietokantoja. Lisäksi aineenopettajille tarjotaan mahdollisuus opiskelijoiden tiedonhallintataitojen syventämiseen esimerkiksi tutkielmakurssien yhteydessä. Tiedonhaku integroidaan tiettyyn aineeseen ja perehdytään sen aihealueen tiedonlähteisiin. Seinäjoen pääkirjasto toimii Seinäjoen lukion kirjaston tukena sekä opiskelijoille että opettajille suunnatussa tiedonhallintataitojen opetuksessa. Tarvittaessa luokat vierailevat kirjastossa kuulemassa kirjaston palveluista, kokoelmista ja tiedonhakumahdollisuuksista. Kaupunginkirjaston henkilökunta on myös käytettävissä tiedonhallintataitojen opetukseen
10.09.10 9 luokassa. 2.4.1. Osaamistavoitteet Lukion lopussa oppilas on omaksunut seuraavat tiedonhallinnan tiedot ja taidot: osaa määritellä tutkimusongelmansa ja sen keskeiset käsitteet sekä rajata oman tiedontarpeensa tuntee erityyppisiä tiedonlähteitä ja osaa valita niistä tarkoituksenmukaisimmat kuhunkin tiedontarpeeseen osaa käyttää kirjaston aineistotietokantaa monipuolisesti ja tehokkaasti tiedontarpeensa mukaan hallitsee hakustrategioita ja osaa käyttää useita tiedonlähteitä osaa arvioida tietoa ja tiedonlähteitä tiettyjen arviointikriteerien mukaan osaa löytää tiedonlähteestä olennaisen tiedon ja muokata sitä tekstiksi omin sanoin osaa käyttää tietoa tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi esim. tutkielman tekemisessä osaa esittää työnsä tuloksia havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja esitellä työnsä eri välineitä käyttäen osaa käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eettisesti ja laillisesti hyväksyttävällä tavalla noudattaa lakeja ja hyviä tapoja tiedon hankinnassa ja käytössä osaa kirjata johdonmukaisesti käyttämänsä tiedonlähteet 2.4.2. Opetettavat sisällöt kirjaston tehokas ja monipuolinen itsenäinen käyttö opiskelun tukena kirjaston aineistotietokannan monipuolinen käyttö, asiasanojen ja kirjastoluokituksen ymmärtäminen monipuoliset hakustrategiat ja niiden muokkaaminen, haun rajaus muut kirjaston tarjoamat tietokannat, mahdollisuuksien mukaan: o Aleksi-artikkelitietokannan käyttö o Seinäjoen korkeakoulukirjaston aineistotietokannan Plarin käyttö o Fennica- ja Linda-tietokannan yksinkertainen käyttö tiedonhaku internetistä: hakupalvelut ja aihehakemistot nettietiketti, tekijänoikeudet, tietoturva tiedon luotettavuuden arviointikriteerit työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti lähdeviittausten ja lähdeluettelon laadinta
10.09.10 10 3. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja lukemaan innostamisessa Lukemaan innostaminen ja sanataidekasvatus ovat tiedonhallintataitojen lisäksi kirjaston ja koulun yhteistyön alueita. Kirjasto haluaa tukea koulujen opetussuunnitelmissa määriteltyjä äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle asetettuja tavoitteita. Tärkeää on, että jokainen kaupungin lapsi ja nuori saisi eri luokka-asteilla virikkeitä lukemiseen ja siten aineksia kehittää äidinkielen ja suomen kielen taitoaan ja rakentaa omaa maailmankuvaansa. Myös maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten suomen kielen taitoon pyritään antamaan valmiuksia. Opettajat voivat käyttää valtakunnallisen Monikielisen kirjaston palveluja kirjaston kaukopalvelun avulla. Tähän lukuun on listattu menetelmiä ja mahdollisuuksia, joita kirjasto voi lukemaan innostamiseksi tarjota yhteistyössä koulun kanssa. 3.1. Kirjavinkkaus Kirjavinkkaus on lukemaanhoukutusmenetelmä, jossa kirjaston työntekijä, opettaja tai muu lasten- ja nuortenkirjallisuudesta innostunut ihminen kertoo ryhmälle valitsemistaan kirjoista. Kirjavinkkaus aidosti tehtynä on innostava, kiusaava, houkuttava, turhauttava ja tuskastuttava menetelmä. Kirjavinkkari kertoo vähän kirjan henkilöistä, tapahtumista ja sitten naps; tarina poikki. (Mäkelä, Kirjavinkkarikirja). Kirjavinkkari vierailee koululuokissa ja tuo luokkakäynnille kasan huolella valittuja kirjoja, jotka hän yleensä on lainannut koulun / luokan kirjastokortille ja jotka hän jättää luokkaan luettavaksi. Opettaja huolehtii kirjojen palautuksen kirjastoon tai kirjastoautoon. Kirjavinkkarin yhteystiedot ja lisätietoa vinkkauksesta saa jokaisesta kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lisää tietoa kirjavinkkauksesta: Marja-Leena Mäkelä, Kirjavinkkarikirja. BTJ 2003 (3. uud. p.) 3.2. Lukuseikkailu-lukudiplomi Seinäjoen alakoulujen ja eskareiden oma lukudiplomi on nimeltään Lukuseikkailu. Se sisältää jokaisen luokka-asteen oman diplomin: ekaluokkalaisten Satusukelluksen, tokaluokkalaisten Salaisuuksien polun, kolmasluokkalaisten Aarrejahdin, neljäsluokkalaisten Aavikkorallin, viidesluokkalaisten Vuoren valloituksen ja kuudesluokkalaisten Linnunradan liftauksen. Eskareiden diplomin nimi on Aakkosarvoitus. Opettaja voi käyttää myös mukaeltuja listoja. Jokaisen diplomin (paitsi eskareiden Aakkosarvoituksen) voi suorittaa kolmitasoisena: joko löytöretkeilijän, seikkailijan tai valloittajan diplomin. Diplomien kirjat valitaan luokkaastekohtaisista listoista siten, että kirjat luettuaan oppilas on tutustunut moniin kirjallisuudenlajeihin, kotimaiseen ja ulkomaiseen, uuteen ja vanhempaan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Lukuseikkailu tähtää lukuilon ja jatkuvan lukuharrastuksen virittämiseen. Opettajalle se tarjoaa pitkäjänteisen ja tavoitteellisen työvälineen kirjallisuuden opetukseen. Lisää tietoa Lukuseikkailusta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
10.09.10 11 Seinäjoen yläkouluissa ja lukioissa on mahdollisuus suorittaa omat lukudiplomit. Ne ovat koulukohtaisia ja lisätietoa niistä saa koulujen äidinkielen opettajilta ja koulujen www-sivuilta. Lisää tietoa Seinäjoen lukion kirjallisuusdiplomista: http://www.edu.seinajoki.fi/lukio/kirjallisuusdiplomi.htm 3.3. Kirjailijavierailut, erilaiset teemapäivät ja tempaukset Elävän kirjailijan näkeminen ja kuuleminen herättelee lukuhaluja ja lisää lukuintoa. Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelmaan sisältyy pääosin kirjastotoimen kustantama kirjailijavierailu kaikille kaupungin kolmasluokkalaisille. Vierailun toteutuksesta ja ajankohdasta sovitaan vuosittain koulujen johtajien ja kolmasluokkalaisten opettajien kanssa. Kirjaston työntekijöistä koostuva työryhmä sopii koulujen yhteyshenkilöiden kanssa kirjailijavieraan aikataulusta, huolehtivat siinä pysymisestä sekä siitä tiedottamisesta. Kirjasto vastaa kirjailijan kuljetuksista koulujen välillä sekä hänelle maksettavasta korvauksesta ja majoituskuluista. Koulujen henkilökunta huolehtii vierailun järjestelyistä koulussa ja tutustuttaa oppilaat ennen vierailua kirjailijan tuotantoon. Koulut huolehtivat myös mahdollisista oppilaiden kuljetuksista, jos kirjailijavierailun vuoksi siirrytään toisen koulun tiloihin. Muiden kirjailijavierailujen järjestämisessä kirjasto ja koulu voivat yhdistää määrärahat tai anoa yhdessä ulkopuolista rahoitusta vierailujen järjestämiseen. Mahdollisten kirjailijavierailujen ja teemapäivien suunnittelu seuraavaksi lukuvuodeksi on kirjaston ja koulun yhteistyöryhmän tehtävä. Seinäjoen kaupunginkirjasto järjestää vuosittain myös erilaisia lukemaan innostamiseen liittyviä teemapäiviä ja tempauksia, joihin kutsutaan koululuokkia. Tapahtumia toteutetaan myös yhteistyössä paikallisten oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. 3.4. Sanajalkaseikkailu Sanajalkaseikkailussa yhdistetään kirjavinkkaus seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan menetelmiin. Siinä seikkaillaan käsin, jaloin ja sanoin. Seikkailu rakentuu usein tarinan ympärille. Tarina voidaan napata esimerkiksi luokan historian ja ympäristötiedon tunneilla käsitellystä aiheesta. Seikkailussa on siten yhtenäinen juoni, jonka mukaan seikkailurata etenee. Sanajalkaseikkailussa vaihtelevat toimintajaksot ja rauhalliset jaksot, joiden aikana kuunnellaan kirjavinkkejä tai kirjoitetaan itse. Sanajalkaseikkailussa pyritään luomaan lapselle myönteinen ja elämyksellinen mielikuva kirjoista, kirjastosta ja lukemisesta. Samalla kutkutellaan mielikuvitusta, harjoitellaan keskittymään ja toimimaan ryhmässä sekä annetaan lapselle mahdollisuus kokea oivaltamisen ja onnistumisen iloa. Sanajalkaseikkailu sopii toteutettavaksi monenikäisten kanssa. Se on toiminut hyvin esimerkiksi kolmas-neljäsluokkalaisilla. Myös seitsemäsluokkalaisille se tarjoaa syyslukukauden alussa mainion tilaisuuden tutustua kavereihin. Seikkailu voidaan toteuttaa erilaisissa tiloissa, sisällä tai ulkona.
10.09.10 12 Lisää tietoa sanajalkaseikkailusta: Marja-Leena Mäkelä ja Esa Kakkuri, Sanajalkaseikkailu. BTJ 1999. 3.5. Vartti päivässä Vartti päivässä menetelmän tarkoituksena on innostaa perheitä lukemaan yhdessä. Siinä vanhemmat sitoutuvat viettämään lapsen kanssa päivittäin vartin pituisen lukuhetken. Lukuhetki voi tarkoittaa sitä, että vanhempi lukee lapselle tai päinvastoin. Pääasia on, että lukuhetkestä tulee luonnollinen ja hauska osa päivittäisiä toimia. Vartti päivässä kampanja voidaan koulussa ottaa luokan tai koko koulun yhteiseen ohjelmaan, projektiksi, jota toteutetaan ennalta sovittu aika esim. yksi kuukausi tai lukukausi. Erityisen hyvin se sopii ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ohjelmaan. Tempaus aloitetaan usein yhteisellä vanhempainillalla. Siellä pohditaan lukemisen iloja ja hyötyjä sekä sovitaan yhteiset pelisäännöt. Yhteinen lukuhetki vietetään kodeissa, mutta seuranta tapahtuu koulussa esimerkiksi reissuvihkon välityksellä. Vartti päivässä lukemaan innostamisen menetelmänä on pitkäjänteistä toimintaa, jonka avulla lapselle annetaan mahdollisuus tutustua omaan äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä kehittää lukutaitoa. Siinä tärkeää on myös perheenjäsenten kiireetön yhdessäolo. Lisää tietoa Vartti päivässä menetelmästä: Heleena Lehtonen, Lukemalla avaraan maailmaan. WSOY 1998. 4. Luokkien käynnit kirjastossa Kaikki koululuokat ovat tervetulleita kirjastoon. Ohjatun kirjastokäynnin aika varataan ajoissa (1 viikko ennen käyntiä) kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteyshenkilöiltä (lista luvun lopussa). Kirjastoon voi tulla opetukseen myös aukiolon ulkopuolella. Suositeltavin aika pääkirjastossa on aamu tai aamupäivä kirjastotilojen puutteellisuuden vuoksi. Osa kaupunginkirjaston toimipisteistä ottaa ryhmiä vastaan myös iltapäivisin. Pääkirjasto tarjoaa eri pituisia opetuspaketteja eri luokka-asteille opetuksen tavoitteista riippuen. Koulun ja kirjaston edustajat sopivat etukäteen käyntiin valmistautumisesta ja opetuksen sisällöistä: ryhmän koko opetuksen tavoitteet: kirjastonkäytön opetus, tiedonhallintataitojen opetus, lukemaan innostaminen -> opetuspaketin valinta ovatko oppilaat osallistuneet kirjastonkäytön tai tiedonhaun opetukseen aikaisemmin mikä oppikirja koulussa on käytössä: mitä oppilaat tietävät sen perusteella kirjastonkäytöstä ja tiedonhausta käynnin ennakkovalmistelu luokassa: mitä opettaja kertoo oppilaille etukäteen Opettaja on läsnä opetustilanteessa ja vastaa järjestyksenpidosta. Kirjastonhoitaja ja opettaja ohjaavat yhdessä oppilasta tiedonhaussa.
10.09.10 13 5. Koulujen ja kirjaston välinen tiedotus Tiedotuksesta huolehtivat nimetyt yhteyshenkilöt kaupunginkirjaston toimipisteissä ja Seinäjoen alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa (yhteyshenkilölista: liite 1). Kaikista yhteyshenkilömuutoksista on tiedotettava sekä kirjastoon että kouluihin. Tiedotus koulujen ja kirjaston välillä tapahtuu sähköpostitse, puhelimitse, kirjaston wwwsivuilla ja koulutoimen Aula-verkko-oppimisympäristössä. Kirjaston ja koulun yhteistyöryhmän kokoukset järjestetään tarvittaessa ja ne kutsuu koolle kirjaston edustaja. Kokouksessa arvioidaan yhteistyösuunnitelman toteutumista ja määritellään yhteiset tavoitteet ja painopistealueet (mm. tiedonhallintataitojen opetuksen ja lukemaan innostamisen suuntaaminen tietyille luokka-asteille, yhteiset projektit, yhteistyössä järjestettävät tapahtumat). 6. Muut yhteistyön muodot 6.1. Kirjapaketit ja yhteisökortilla lainaaminen Jokaisella koululla ja osalla koululuokkia on oma kirjastokortti, ns. yhteisökortti. Jokaiseen yhteisökorttiin merkitään vastuuhenkilö. Koulun / luokan omalla kortilla voidaan lainata kirjastosta tai kirjastoautosta kirjoja ja muuta materiaalia opetuskäyttöön tai oppilaille pulpettikirjoiksi. Yhteisökorteilla ei lainata esim. opettajan omaa ammatti- tai vapaa-ajan käyttöön tarkoitettua materiaalia. Opettajat voivat pyytää kirjaston ja kirjastoautojen henkilökuntaa kokoamaan kirjapaketteja esimerkiksi tietystä aiheesta omaa luokkaansa varten. Tällöin opettaja on vastuussa koulun/luokan kortilla lainatusta aineistosta ja hän huolehtii aineiston palauttamisesta kirjastoon tai kirjastoautoon. Koulujen kirjastokorteilla lainatun aineiston uusinnoista sovitaan aineistoa lainattaessa. Luokkakohtaisten korttien lainat uusivat kortin haltijat. Opettajat voivat pyytää lainojen uusimista myös sähköpostitse tai he voivat hankkia koulun/luokan kirjastokorttiin salanumeron, jonka avulla he voivat itse uusia lainoja internetin kautta sekä seurata lainatilannetta. Koulun kortilla lainatut kirjat voivat olla saman koulun käytössä pisimmillään yhden lukukauden ajan. Jos muuta kirjaston aineistoa on lainattu koulun kortilla, tulisi se palauttaa normaalin lainauskäytännön mukaisesti. Kirjaston henkilökunta toivoo, että lukukauden päättyessä kaikki koulun / luokan kortilla lainattu aineisto palautetaan kirjastoon. 6.2. Lukemistot koululuokkia varten Pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on Seinäjoen ala- ja yläkoululuokkia varten lasten- ja nuortenkirjoja, joita on hankittu koululuokkien käyttöön vähintään 20 kappaletta / kirja. Opettaja voi lainata lukemiston luokan käyttöön muutamaksi kuukaudeksi. Lukemistosarjojen luettelon saa kirjaston toimipisteistä ja www-sivuilta.
10.09.10 14 6.3. Vanhempainillat Kirjaston henkilöstö vierailee kutsusta vanhempainilloissa puhumassa kirjaston palveluista ja lukemisen tärkeydestä. Kirjastohenkilöstö voi kertoa vanhemmille myös tiedonhallintataitojen opetuksesta. Myös kirjavinkkari voi vierailla vanhempainillassa innostamassa perheitä yhteisiin lukuhetkiin ja hyvien kirjojen äärelle. 6.4. Seinäjoen kaupunginkirjaston Vierailut ja opetus -www-sivut http://www.seinajoki.fi/kirjasto/vierailut_ja_opetus.html Vierailut ja opetus sivut toimivat kirjaston ja koulujen yhteistyön yhtenä käytännön tallennuspaikkana. Sivuilta löytyvät sekä Seinäjoen oma Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma että muiden kuntien käytössä olevia yhteistyösuunnitelmia ja sopimuksia. Sivuilla kerrotaan kirjaston kouluille tarjoamista palveluista (mm. pääkirjaston opetuspaketit) ja annetaan vinkkejä sekä oppilaiden että opettajien tiedonhallintataitojen verkko-oppimiseen. Sivuilta löytyy tietoa myös lukemaan innostamisesta. Sinne on listattu esimerkiksi linkkejä hyödyllisille www-sivuille, joista voi löytää uusia virikkeitä kirjallisuuskasvatukseen. Opettajat voivat osallistua sivujen kehittämiseen ilmoittamalla aiheeseen liittyviä wwwpalveluja kirjastoon Tuula Ala-Hakunille (tuula.ala-hakuni@seinajoki.fi). 6.5. Näyttelyt Koululuokat voivat järjestää kirjaston kaikissa toimipisteissä pienimuotoisia näyttelyitä. Nurmon kirjastossa on käytettävissä myös erillinen näyttelytila. Näyttelyjen järjestämisestä saa lisätietoa toimipisteiden henkilökunnalta. Lähteet Kirjastostrategia 2010. Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2003:1. Saatavissa: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2003/kirjastostrategia_2010?lang=fi Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006. Opetusministeriön julkaisuja 2004:12. Saatavissa: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2004/koulutuksen_ja_tutkimuksen_tietoyhteiskuntaohjelm a?lang=fi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Saatavissa: http://www.oph.fi/subpage.asp?path=1,17627,1558 Seinäjoen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2004. http://koulu.seinajoki.fi/opetustoimi/opetussuunnitelma.html
10.09.10 15 Seinäjoen kaupungin tieto- ja viestintästrategia 2005. Tiedonhankinnan portaali opettajille. 2003. [Verkkojulkaisu]. Helsinki. Saatavissa: http://www.tipo.edu.hel.fi
10.09.10 16 Liite 1 KAUPUNGINKIRJASTON TOIMIPISTEIDEN JA SEINÄJOEN KOULUJEN YHTEYSHENKILÖT: Kirjastojen yhteyshenkilöt: Hyllykallion kirjasto Kirjastoautot ja kyläkirjastot Nurmon kirjasto Peräseinäjoen kirjasto Pääkirjasto Ylistaron kirjasto Kesäniemi Marja-Liisa Leppänen Kaija Kytöniemi Outi Koski-Aho Merja Humalainen Pirjo (alakoulut ja lukemaan innostaminen) Ala-Hakuni Tuula (yläkoulut ja lukio, tiedonhaun opetus) Lallukka Anneli Koulujen yhteyshenkilöt: Alakylän koulu Alaviitalan koulu Aseman koulu Etelä-Seinäjoen lukio Haapaluoman koulu Halkosaaren koulu Honkakylän koulu Hyllykallion koulu Isokylän koulu Joupin koulu Keski-Nurmon koulu Kihniän koulu Kirja-Matin koulu Kitinojan koulu Kivistön koulu Kouran koulu Kärjen koulu Lintuviidan koulu Marttilan koulu Niemistön koulu Nurmon lukio Nurmon yläaste Pajuluoman koulu Pohjan koulu Rastipuiston koulu Seinäjoen lyseo Seinäjoen yhteiskoulu Mäntymää-Sippola Kerttu Rautio Tiina Rantala Tero Aalto Tuija Kyllönen Pekka Hissa Hilkka Hakala Sirpa Reinilä Irma Takala Anna-Leena Kankaanpää Arja Ristimäki Tuula-Kaisa Rundgren Arto Palo Leena Hakala Anne-Maria Hakala Seija Kosola Minna Pihlajaniemi Hilkka Nurmela Päivi Simula Kaarina Nurmi Jaana Nevala Heli Uurtimo Jaana Keskinen Kati Pihlajamaa Eija Olli Jaana Hokkanen Auli / Kotapakka Pirjo / Rahko Hanna Kankaanpää, Sirkka-Liisa Artikainen, Päivi
10.09.10 17 Tanelinrannan koulu Orrenmaa Margit Toivolanrannan yhtenäiskoulu Levonen Suvi Topparlan koulu Lahdenmäki Päivi Toukolanpuiston koulu Sippola Pia Törnävän koulu Koskela Paula Valkiavuoren koulu (ent.kirkonkylä)talvitie Seija Ylistaron lukio ja yläaste Vihtalahti-Keskinen Marja Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu Uusi-Äijö Sari