Meillä tapaturmat ja poikkeamat tutkitaan, opit jaetaan



Samankaltaiset tiedostot
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Arviointi ja palaute käytännössä

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Vastuullista turvallisuutta

Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/ /2016

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Ennakoiva työturvallisuusajattelu haltuun! Kohden tapaturmatonta energiateollisuutta

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Turvallisuuskulttuurikysely

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari Edu/UHy 1

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Turvallisuusilmapiiri

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

Toimintalukuja kaudelta

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Kohden tapaturmatonta energiateollisuutta

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Turvallisuusilmoitus Hyppääjille. Laskuvarjotoimikunta Timo Kokkonen, Henrik Erkkilä

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?

RISKIENHALLINTA KUNTOON

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Muista vaaratilanneilmoitus

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

TAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKIMINEN

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Asennetta työhön valmennusohjelma

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Ympäristöasioiden sovittelu

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Toimittajien turvallisuus

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Turvallisuuspoikkeamien keruu

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Kohden tapaturmatonta energiateollisuutta

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

Ajankohtaista työturvallisuudesta työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Talonrakennus TOT 5/06. Laitosmies putosi kattotuoleja korjattaessa 4 metriä betonilattiaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Liiketoiminnan johtaminen

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

Transkriptio:

1

Saatteeksi Nolla tapaturmaa ajattelun lähtökohta on, että tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumia. Yhtäkään tapaturmaa ei pidä hyväksyä ja kaikki tapaturmat voidaan estää (jos ei heti, niin ajan kanssa). Nolla tapaturmaa tavoitteeseen päästään jämäkällä johtamisella, yhteisiin turvallisuustavoitteisiin sekä pelisääntöihin sitoutumalla, oppimalla ja näitä tukevilla arjen teoilla. 2

Meillä tapaturmat ja poikkeamat tutkitaan, opit jaetaan Selvitysprosessia ohjaavat periaatteet Tutkimisen tavoitteena on selvittää mitä tapahtui ja oppia tapahtuneesta, että tilanne/sattunut voidaan estää jatkossa. Tarkoitus on löytää syitä ei syyllistä! Keskeistä löytää keinot millä tapahtuma voidaan estää (tapahtumaketju, syyt, toimenpiteet kysymys, miten/kenen puuttumisella prosessi olisi voitu estää) Viestintä tapahtuneesta välittömästi ja rakentavassa hengessä 3

Tutkimisen haasteita Perusteellinen tutkinta on aikavievää pohdintaa sekä edellyttää aitoa paneutumista tilanteen hahmottamiseen Vaaditaan rehellisyyttä (juuri)syiden selvittämisessä Ja uskallusta oikeiden syiden paikantamiseen Henkilöstön motivointi voi olla haastavaa kunnolliseen pohdintaan ja tutkintaan Aina ei osata nähdä, mikä hyöty prosessista todellisuudessa on. Puolihuolimattomasti täytettyjen raporttien sijaan tavoitteena tulisi olla aito toiminnan kehittäminen ja vastaavan tilanteen toistumisen estäminen 4

Palveluntuottajat ja yhteiset työmaat ulotettava tarkasteluun mukaan 1/2 Miksi työturvallisuus ja laatu kulkevat käsikädessä eli kun työturvallisuus on hallinnassa, niin myös työ on laadukasta. koska jokainen tapaturma maksaa myös tilaajalle koska ei haluta aiheuttaa tilaajan toiminnasta henkilövahinkoja myöskään palvelun tuottajalle (ei haluta maineriskiä verisestä työmaasta). Osoitetaan että kaikki työntekijät on yhtä tärkeitä. turvallisuus on molempien vastuulla jokaisen tulee hoitaa oma roolinsa 5

Palveluntuottajat ja yhteiset työmaat ulotettava tarkasteluun mukaan 2/2 Tilaaja painottaa turvallisuutta myös kilpailutuksessa. On halukas maksamaan turvallisuudesta tekemisestä. Tarjoaa turvallisuuskoulutusta myös yhteistyökumppaneilleen. 6

Palveluntuottajat ja yhteiset työmaat periaatteita Ilmoittamisesta ja vastuista on sovittava etukäteen. Sovittava myös, miten ketjutetaan alihankinnassa. Edellyttää hyvää turvallisuusasennetta ja kulttuuria. Henkenä tulee olla yhteinen asioiden ratkaisu. Päämääränä ei voi olla, että kaikki vaaralliset työt ulkoistetaan mahdollisimman kauas eli vastuullisuuden tulisi mennä yli pitkienkin alihankintaketjujen. Huomattava myös se, että työ ei muutu turvallisemmaksi työntekijää vaihtamalla monesti jopa käy päinvastoin Keppiä vai porkkanaa? Ei kumpaakaan vaan yhteistä työmaiden kehittämistä. Samanlainen keppi porkkana käytäntöä omalle kuin yhteistyökumppaninkin henkilöstölle. Turvalliset työmaat on toiminnan laadukkaana varmistamisen motivaattori tilaajalle ja palveluntuottajalle. 7

Esimerkkejä tutkintamalleista 8

Erilaisia menetelmiä tutkimisen ja oppimisen avuksi Yksinkertaisimmillaan tapaturmien ja poikkeamien tutkiminen muodostuu kolmesta vaiheesta Tiedon ja todisteiden keruu tapahtuneesta Aineiston analysointi ja johtopäätökset (tärkeä löytää juuri syyt) Korjaustoimenpiteet ja parannussuositukset sekä viestintä Erilaisia menetelmiä, joiden avulla juurisyitä on mahdollista löytää on lukuisia. Esimerkiksi seuraavat ovat käytössä: Viisi kertaa miksi/miten metodi Analyyttinen lähestymistapa (ml. Juurisyyanalyysi) TOT tutkintamalli 9

Miksi/miten kyselyn metodi Kysymällä viisi kertaa miksi saadaan syvempi ymmärrys asioiden taustoista ja siten on mahdollista päästä kiinni syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseen. Menetelmä vie perimmäisen, yksinkertaisen syyn tai perustelun luo Esimerkki menetelmästä: Potilaan väärä jalka amputoitiin ja haluttiin selvittää miksi? 1. Miksi: Potilaan antoi kirjaajalle suostumuksensa ehdotetulle amputaatiolle leikkausta edeltävänä iltana leikkausta (Kirjaaja ei ollut osallinen leikkauksessa.). 2. Miksi: Amputaatio kohta oli merkitty kuulakynällä. (Väärä jalka). 3. Miksi: Kirjaaja ei tiennyt sairaalan käytäntöä merkitä amputaatio kohta ihokynä ja paljastaa kehon osa kokonaisuudessaan lääkärille. 4. Miksi: Osastolla ei ollut työhön perehdyttämiskäytännettä uusille työntekijöille. 5. Miksi: Koska "sellaisia ei ole koskaan pyydetty". 10

Analyyttinen lähestymistapa Paikannetaan ja eritellään tapahtumien syy-yhteydet. Tältä pohjalta voidaan esittää graafinen tapahtumakronologia. Esteanalyysi eli tunnistetaan tapahtumaan liittyvät riski ja ne tekijät, joiden olisi tullut olla läsnä estääkseen tapahtuma. Esteellä tarkoitetaan mitä tahansa tekijää, joka olisi voinut hallita tai estää riskin realisoitumista Muutosanalyysi eli tutkitaan mitä järjestelmässä muuttui suunnitellusti tai suunnittelematta, mikä aiheutti tapahtuman. Juurisyyanalyysi eli tunnistetaan johtamisjärjestelmässä piilevät ongelmat. Menetelmä, joka pyrkii kahden muun analyysin tulosten perusteella löytämään tapahtuman perimmäisen syyn, joka vastaa kysymykseen Miksi tapahtuma sattui? 11

TOT tapaturmatutkinta malli Taustalla ajatusta, jonka mukaan tapaturmat ovat osoitus niistä vaaratekijöistä, joita piilevinä esiintyy työpaikoilla (koneet, laitteet, työmenetelmät, työympäristö, ihmiset ja organisaatio). Poistamalla vaaratekijät voidaan vastaavat tapaturmat ja muut häiriöt estää. Malli rinnastaa tapaturmat ja muut poikkeamat, joita voidaan tutkia samalla menetelmällä. Malli muodostuu kolmesta osasta: tapahtumien yksityiskohtainen selvittäminen, vallitseviin olosuhteisiin liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja torjuntatoimenpiteiden määrittäminen Vastaa kysymyksiin: mitä tapahtui, miksi tapahtui ja kuinka vastaava tapahtuma voidaan torjua 12

TOT tutkimuksen kehikko Tapaturman tekijät ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat kohtaamistilanteeseen johtaneita vaarallisia tapahtumia. Tapaturmatekijät liittyvät: työympäristöön, koneisiin ja laitteisiin, toiminta- ja menettelytapoihin sekä ihmisiin 13

TOT tutkinta esimerkki TELINEASENTAJA PUTOSI RAKENTEILLA OLEVAN TELINEEN LOHKOJEN VÄLISESTÄ AUKOSTA (raportti http://totti.tvl.fi/totcasepublic.view?action=casereport&unid=897) 14

Tiedottaminen ja oppiminen on tutkinnan jälkeen tärkeintä Tutkinnan myötä paikannetut opit voidaan konkretisoida käytäntöön Ohjeet (vanhojen päivitys tai uudet tärkeintä että työyhteisö tietää ohjeistusten olemassaolosta) Suojaimet, työmenetelmämuutokset, käytettävät kemikaalit (onko niitä ihan pakko käyttää) Koulutus ja alustukset henkilöstötapaamisissa Rakenteelliset muutokset Asenteisiin vaikuttaminen Ja vallitsevien toimintatapojen kyseenalaistaminen 15

Miten teillä? 16

Pohdittavaksi turvallisuusvartissa/ työmaakokouksessa Kerratkaa/pohtikaa/luokaa omassa työyhteisössänne toimintamalli vaaratilanteista oppimisen varmistamiseksi (ilmoitus, käsittely ja oppimismalli). Ja missä kohtaa toimintamallia on isoimmat haasteet? Kuka/ketkä vastaavat asioiden läpikäymisestä työyhteisössäsi? Ja miten varmistetaan että toimenpiteet on myös toteutettu ja saatettu työarkeen eläväksi? Käykää läpi muutama vaaratilanne ja pohtikaa voiko näin käydä meillä? Mitä minä itse olisi voinut vastaavassa tilanteessa tehdä? Onko poikeamista/tapaturmista ehdotetuissa toimenpiteissä oltu riittävän rehellisiä vai onko toimet tyyliin ollaan jatkossa varovaisia/huolellisia. Miten huolehditaan, että jokainen asennoituu työtehtäviin oikein ja osaa työturvallisuusohjeet/turvalliset työtavat. Eli ei hyväksytä tutkintaa, jonka toimenpiteenä on olla huolellisempi. Miten tutkintaopit saavuttaa yhteistyökumppanit ja miten vastaavasti me voimme oppia yhteistyökumppaneiden vahingoista, poikkeamista jne. 17

Johtoryhmässä pohdittavaksi Onko yrityksessänne toimintamalli turvallisuuspoikkeamista oppimiseen ja näiden läpikäymiseen. Miten toimintamallia pidetään yllä? Seurataanko vain tapaturmia vai onko seurannassa mukana myös ennakoivia työturvallisuusmittareita (esim. käsiteltyjen turvallisuuspoikkeamien määrä) ja millä tasoilla niitä seurataan yrityksessänne? Näemmekö todella yrityksessä esim. urakoiden tilauksen yhteydessä että laatu ja työturvallisuus kulkevat käsikädessä Olenko minä osallistunut tutkintaan, milloin viimeksi olen ollut mukana tutkinnassa, kommentoinut tai pyytänyt lisätietoja tapahtuneesta tai läpikäynyt tutkintaraportin? 18