Ampumarataverkoston toteuttaminen ja ampuma-aserekisterin uudistaminen

1 15.9.2015 Kansliapäällikkö Nergin asiantuntijakuuleminen Ampumarataverkoston toteuttaminen ja ampuma-aserekisterin uudistaminen HE 106/2009 vp EV 149/2010 vp Päivitys 9.9.2015 1. Eduskunta edellytti 27.10.2010 hallituksen edistävän käytettävissä olevilla eri keinoilla riittävän kattavan ampumarataverkoston toteuttamista.2. Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ampuma-aserekisterin uudistaminen toteutetaan kiireellisenä, niin nopeasti kuin se on teknisesti käytännössä mahdollista suorittaa ja että uudistamistyöhön varataan sen edellyttämä riittävä rahoitus. Ampumaratalaki tulee voimaan 1.12.2015. Laissa on säädetty Maakuntien liitoille velvollisuus laatia ja ylläpitää alueellaan ampumaratoja koskevaa kehittämissuunnitelmaa. Uusi ampumaratalaki selkeyttää radoille ja niiden pitäjille asetettavia vaatimuksia ja jakaa radat käytön (laukausmäärän) mukaan vähäisiin ampumaratoihin, ampumaratoihin ja ampumaurheilukeskuksiin. Ampuma-aserekisteriin ollaan tekemässä laajaa päivitystä, jossa joidenkin toimintojen kohdalla on kyse hyvin merkittävästä ja kokonaisvaltaisesta uudistuksesta. Päivitystyössä otetaan huomioon lainsäädännön jo hyväksytyt ja mahdolliset tulevat muutokset. Poliisitarkastaja Seppo Sivula, sisäministeriö Ulkomaalais-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan seuranta HE 185/2010 vp EV 239/2010 vp 1. Eduskunta edellytti 8.12.2010 hallituksen antavan eduskunnalle vaalikausittain ulkomaalais-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta ja sen toimivuudesta selonteon, jossa muun ohella verrataan Suomen maahanmuuttoa koskevia säännöksiä, käytäntöjä ja taloudellisia etuuksia muihin EU-maihin muun muassa sen arvioimiseksi, muodostavatko Suomen säännökset, käytännöt tai taloudelliset etuudet vetovoimatekijöitä turvapaikan hakemiselle tai humanitaariselle maahanmuutolle. 2. Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan turvapaikkamenettelyn nopeuttamisesta käsittelyaikojen lyhentämiseksi olennaisesti ja pysyvästi. 3. Eduskunta edellytti, että hallitus varaa valtion talousarvioesityksiin riittävän rahoituksen kotoutumisen edistämisestä annettavan lain tehokkaaseen ja kattavaan toimeenpanoon kuntakorvausten korottaminen mukaan lukien. 4. Eduskunta edellytti hallituksen antavan vuoden 2011 loppuun mennessä hallintovaliokunnalle selvityksen, jossa arvioidaan 1) asetetaanko kotoutumisen edistämisestä annettavassa laissa tarkoitetun perustietoaineiston omaksuminen Suomen kansalaisuuden saamisen

2 edellytykseksi hakijoille tehtävässä testissä, 2) voidaanko kotoutumistukea maksaa maahanmuuttajille kieli- ja muiden opintojen edistymisen perusteella ja 3) onko syytä ohjata maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen koulutusta nykyistä suuremmassa määrin ja pitkäjänteisemmin kansalais-, työväen- ja kansanopistojen tehtäväksi. Päivitys 10.9.2014 Vuosina 2011-2014 toiminut hanke maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantamisesta on päättynyt ja tulokset raportoitu. Hankkeen yhteydessä käynnistettiin myös Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen MPR-yhteistoimintamalli. Ensi vaiheen pääasialliseksi MPRyhteistyöelimeksi hankkeen päätyttyä muodostettiin Maahanmuuttoviraston asettama turvapaikkaasioiden operatiivinen yhteistyöryhmä. Pääministeri Sipilän hallitus jatkaa turvapaikkamenettelyn tehostamista. Sipilän hallitusohjelman mukaan viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan. Kotouttamispolitiikan osalta vastaus kuuluu TEM:lle. Arja Saarto, ylitarkastaja, sisäministeriö Poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelma sekä poliisimiehen hätävarjelua koskevat säännökset HE 224/2010 vp EV 371/2010 vp 1. Eduskunta edellytti hallituksen laativan ajantasaisen poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelman, johon myös sitoudutaan. 2. Eduskunta edellytti hallituksen tarkkaan seuraavan poliisimiehen hätävarjelua koskevien säännösten toimivuutta ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi. 10.9.2015 päivitys Sisäministeriö asetti 13.11.2014 työryhmän laatimaan poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2019. Kyseessä oli lähinnä v. 2011 asetetun työryhmätyön laskelmien päivitys ja tarkistus ensisijaisesti kevään 2012 kehyspäätöksen jälkeen poliisin määrärahakehyksiin tehtyjen määrärahaleikkausten johdosta.

3 Työryhmän näkemyksen mukaan poliisin resurssit tulisi säilyttää n. 7 500 poliisimiehessä, jotta toiminnallinen nykytaso voitaisiin säilyttää. Työryhmä korosti raportissaan, että tällä poliisimiesmäärällä ei kuitenkaan vastata toimintaympäristön muutoksen mukaisiin haasteisiin, esimerkiksi kyberuhkiin tai terrorismin torjunnan vaatimuksiin. Sisäministeri Räsänen ja oikeusministeri Henriksson asettivat 7.11.2014 sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän, jonka ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa Eduskunnalle tietoa Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016 2019 (SM37:00/2014, SMDno/2014-2398). Parlamentaarisen työryhmän toimikausi päättyi 28.2.2015. Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toimijoille tulee palauttaa vähintään ne määrärahat, jotka vastaavat kehyspäätöksen 2015-2018 yhteydessä tehtyjä kumulatiivisia toimintamenosäästöjä vuosille 2016-2019. Lisäksi johtopäätöksenä oli, että vuosina 2012-2015 toteutettua tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa tulee jatkaa ja toiminnan jatkuminen pysyvänä ja erillisenä rahoituksena on varmistettava. Johtopäätöksissä todetaan myös, että toimintavarman ja kustannustehokkaan ICT -infrastruktuurin aikaansaamiseksi tulee varmistaa tarvittavilla ICT -investoinneille erillinen rahoitus normaalin budjetti- ja kehyssuunnittelun yhteydessä ja että valmius- ja suorituskyvyn on pysyttävä hyvänä ja tarvittavat resurssit mmm. laite- ja kalustoinvestointeihin on turvattava. Poliisin arvion mukaan nykyinen toiminnallinen taso olisi säilytettävissä n. 7 500 poliisimiehen resurssilla, josta 200 poliisimiestä sijoittuu Suojelupoliisiin. Toimintaympäristön muutos tuo mukanaan lisäresurssitarpeita. Esimerkiksi terrorismiin torjuntaan Suojelupoliisi arvioi tarvitsevansa noin 50 henkilötyövuoden lisäresurssin. Poliisin kybertorjuntaan tarvittaisiin lähes 60 lisähenkilötyövuotta ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun vastaamiseen tarvittaisiin lähes 100 htv:n lisäystä, josta Suojelupoliisin osuus on noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että poliisilla on parhaillaan käynnissä Vitja -hanke, joka taas osaltaan vähentää henkilöresurssitarvetta. Suunnitteilla on myös Suojelupoliisin tietojärjestelmähanke, jolla tulevaa htv- lisäresurssitarvetta voitaisiin hillitä sekä muita poliisin digitalisaatioon ja mobiliteettipalveluihin liittyviä kokonaisuuksia, joilla htv-resurssia voitaisiin säästää arkityön rutiineissa ja kohdentaa käytännön poliisityöhön. Tämä kehitystyö ja investoinnit vaativat kuitenkin lisärahoitusta. Tämän hetkinen taloustilanne on kuitenkin edelleen kiristyvä eikä tavoiteltuun 7 500 poliisimiehen tasoon voida yltää. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että poliisin resurssit ja tehtävät tarkastellaan laadittavassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Tämä työ tehdään kuluvan syksyn aikana. Poliisin tehtäviä tulee priorisoida ja määrittää riittävä toiminnan taso ja sitä vastaavat resurssit pidemmällä aikavälillä. Tulevaisuuden resurssitasoon vaikuttaa myös digitalisaatiohankkeiden ja mobiliteettiratkaisujen toteutuminen sekä muut kustannuksia säästävät ratkaisut, joita on mahdollista edistää jo hallituskaudella. Kaisa Turunen, ylitarkastaja, sisäministeriö 9.9.2015 Uusi poliisilaki (872/2011) tuli voimaan 1.1.2014. Valtioneuvosto on ryhtynyt lain voimaantulosta lähtien seuraamaan poliisimiehen hätävarjelua koskevien säännösten toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi. Oikeuskäytäntöä ei ole kertynyt, jonka perusteella asiaa voitaisiin arvioida.

4 Marko Meriniemi, erityisasiantuntija, sisäministeriö Poliisin henkilötietolain kokonaisuudistus HE 66/2012 vp EV 216/2013 vp Eduskunta edellytti 16.12.2013, että hallitus käynnistää mahdollisimman pian poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen ja että sen yhteydessä huomioidaan muiden seikkojen ohella EU:ssa valmisteilla olevan uuden tietosuojalainsäädännön lopullinen sisältö ja vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle sekä hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 26/2013 vp ilmenevät lain rakennetta ja sisältöä koskevat huomautukset, mukaan lukien poliisin henkilötietolaissa tarkoitettujen rekisterien valvonnan kehittäminen. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa myös rajavartiolaitoksen henkilötietolain säännökset. Euroopan unionin tietosuojalainsäädännön lopullinen sisältö ja vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle eivät ole vielä selvillä. Sisäministeriö ei ole vielä asettanut esiselvityshanketta. Esiselvityshankkeen asettamisen valmistelua on jatkettu. Sisäministeriö on jatkanut yhteistyötä virkamiestasolla oikeusministeriön kanssa, koska uusi EU:n tietosuojalainsäädäntö vaikuttaa laajemminkin henkilötietojen käsittelyyn ja henkilötietojen käsittelyä koskeviin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin. Poliisijohtaja Marko Viitanen, sisäministeriön poliisiosasto Poliisin erityistä eroamisikäsääntelystä luopumisen vaikutukset HE 64/2010 vp EV 143/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain 15 :n muuttamisesta, hätäkeskustoiminnasta annetun lain 30 :n muuttamisesta ja valtion virkamieslain 35 :n 2 momentin kumoamisesta Poliisissa siirryttiin valtion yleiseen eroamisikään 1. helmikuuta 2013. Heti lain voimaan tullessa poliisit pystyivät halutessaan jatkamaan virkauraansa 68 ikävuoteen saakka. Muutos toteutetaan porrastetusti siten, että ennen vuotta 1960 syntyneet miehistöön ja alipäällystöön kuuluvat poliisit voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60-68 vuoden iässä ja ennen vuotta 1960 syntyneet tietyt päällystöön kuuluvat poliisit 63-68 vuoden iässä. Muutos tulee täysimääräisesti voimaan vasta vuonna 2020. Uudistus ei ole siirtymäkaudesta johtuen aiheuttanut vielä juurikaan muutoksia poliisin eläkeikään. Sanna Heikinheimo, poliisijohtaja, sisäministeriö

5 Poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpano ja kokonaisvaltainen selonteko sisäisen turvallisuuden tilasta HE 15/2013 vp EV 77/2013 vp Eduskunta edellytti 11.6.2013 hallituksen 1) seuraavan tarkkaan poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa ja 2) antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2014 loppuun mennessä perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta mukaan lukien asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa liikenteen valvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön sekä poliisin palvelujen saatavuuteen maan eri osissa, ja 3) antavan eduskunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä kokonaisvaltaisenseikkaperäisen selonteon sisäisen turvallisuuden tilasta, sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan tuloksellisuudesta, toimintojen kehittämistarpeista ja haasteista sekä eri tehtävien edellyttämistä pidemmän tähtäimen taloudellisista voimavaroista ja muista resurssitarpeista. 1) Sisäministeriö seuraa hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa säännöllisesti sekä poliisihallinnon tulosohjaukseen liittyen että Pora III hankkeen toimesta. 2) Sisäministeriö on antanut valiokunnan vaatiman selvityksen 19.12.2014 (HaO 9/2014 vp). Sanna Heikinheimo, poliisijohtaja, sisäministeriö 3) Sisäministeriö käynnistää sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun syyskuussa 2015. Selonteko valmistuu hallitusohjelmassa määriteltyä aikataulua aikaisemmin. Selonteko valmistuu helmikuun 2016 loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan selonteossa kuvataan sisäisen turvallisuuden tila, määritellään sisäisen turvallisuuden seurantaan soveltuvat tavoitteet ja mittarit sekä arvioidaan poliisin tehtävät ja toiminnan tavoitteet. Lisäksi selontekotyössä käsitellään kattavasti kokonaisturvallisuuden edellyttämät eri viranomaisten yhteistoimintamenettelyt ja sisäisen turvallisuuden keskeisimmät haasteet lähitulevaisuudessa. Sisäisen turvallisuuden selonteko valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon valmistelun kanssa. Sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelussa keskitytään sisäiseen turvallisuuteen huomioiden sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kiinteä yhteys erityisesti toimintaympäristön turvallisuustilanteen muutoksen näkökulmasta. Edellä mainittujen selontekojen ohella sisäisen turvallisuuden selonteon laadinnassa otetaan huomioon Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) vuodelta 2010 ja sen päivitystyö. Sisäisen turvallisuuden selontekoa laadittaessa otetaan huomioon ja arvioidaan EU tasoisen turvallisuusstrategiatyön vaikutukset selonteon sisältöön. Näitä ovat EU:n turvallisuusagendan

6 lisäksi ainakin Muuttoliikeagenda. EU:n korkean edustajan johdolla tapahtuva EU:n turvallisuusstrategian päivitystyö on vasta käynnistymässä. Selontekotyön poliittisesta ohjauksesta vastaa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä. Selonteon parlamentaarinen käsittely tapahtuu valiokuntakuntakäsittelyssä. Harri Martikainen, kehittämisneuvos, sisäministeriö Poliisin henkilötietojen käsittely HE 57/2013 vp; EV 79/2014 vp Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä kattava selvitys 1) niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty erityisesti epäiltyjen tietojärjestelmän, mutta myös muiden poliisin henkilörekisterien osalta, sen varmistamiseksi, että tietojärjestelmät ovat virheettömiä ja että henkilötietojen käsitteleminen tapahtuu kaikilta osin lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja muutoinkin asianmukaisesti sekä 2) niistä toi112 toimenpiteistä, joihin on ryhdytty henkilörekisterien ja henkilötietojen käsittelyn sekä niihin liittyvän koulutuksen, ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseksi. Sisäministeriön poliisiosasto on vastuuttanut asian valmistelun vuoden 2015 tulostavoiteasiakirjassa Poliisihallitukselle. Lopullisen vastauksen Eduskunnalle antaa kuitenkin sisäministeriö. Asiaan liittyen poliisiosasto on pitänyt säännöllisesti kokouksia Poliisihallituksen edustajien kanssa ja näin varmistanut, että asia on Poliisihallituksessa valmisteluprosessissa. Pekka Aho, poliisiylitarkastaja, sisäministeriö Rahankeräyslain muuttaminen HE 6/2014 vp; EV 69/2014 vp Eduskunta edellyttää, että rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita koskevaa selvitystyötä kiirehditään ja että selvitystyössä arvioidaan eri vaihtoehtoja rahankeräystoiminnan järjestämiseksi, mukaan lukien mahdollisuudet ilmoitusperusteisen järjestelmän käyttöönottoon, ja tarkastellaan lain uudistamista myös joukkorahoituksen kehittämis- ja sääntelytarpeiden näkökulmasta. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös rahankeräysten tehokkaaseen valvontaan ja siihen, miten rahankeräysten luotettavuus ja kohdentuminen lailliseen toimintaan varmistetaan.

7 Pääministeri Stubbin hallitusohjelmakirjauksen perusteella rahankeräyslain muutostarpeita koskeva selvitystyö lakkautettiin ja sisäministeriössä käynnistettiin rahankeräyslain kokonaisuudistusta koskeva lainsäädäntöhanke kesällä 2014. Ehdotus hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle loppuvuodesta 2014. Ehdotettu muutosesitys ei kuitenkaan edennyt lausuntovaiheen jälkeen eduskuntakäsittelyyn. Katriina Laitinen, poliisiosaston lainsäädäntöjohtaja, sisäministeriö Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuus HE 246/2010 vp EV 331/2010 vp Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden, toteutumista sekä ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli ilmenee, etteivät lainsäädännön tavoitteet toteudu. Eduskunta edellyttää lisäksi, että hallintovaliokunnalle annetaan perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen selvitys saavutetuista tuloksista mukaan lukien vapaaehtoisen yhteistyön eteneminen seuraavan vaalikauden aikana. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen seuraavan julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) eli tietohallintolain tavoitteiden toteutumista ja ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli ilmenee, etteivät lainsäädännön tavoitteet toteudu. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että hallintovaliokunnalle annetaan perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen selvitys saavutetuista tuloksista mukaan lukien vapaaehtoisen yhteistyön edistyminen. SM:n hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityössä on tarkoitus varmistua toiminnallisten tarpeiden huomioon ottaminen tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä. Samoin asiaa edistetään tietohallinnollisia yhteistyöasioita käsittelevässä työryhmässä sekä kustannustehokkuutta ICT - säästöjen seurantaryhmässä. Tapio Aaltonen, tietohallintojohtaja, sisäministeriö Hallinnon turvallisuusverkkotoiminta HaVM 35/2014 vp HE 54/2013 vp Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan ja arvioivan turvallisuusverkkouudistuksen toimeenpanoa sekä antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2016 valtiopäivien loppuun mennessä perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitetun seikkaperäisen kirjallisen selvityksen uudistuksen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä mukaan lukien hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 35/2014 vp ilmenevät eri seikat. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen tarkkaan seuraavan ja arvioivan turvallisuusverkkouudistuksen toimeenpanoa sekä antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2016 valtiopäivien loppuun

8 mennessä perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitetun seikkaperäisen kirjallisen selvityksen uudistuksen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä mukaan lukien hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 35/2014 vp ilmenevät eri seikat. Tiivis yhteistyö kustannustehokkaan palvelutuotantomallin luomiseksi TUVE toimijoiden (HALTIK/Valtori/ERVE) kanssa jatkuu. Samoin näiden toimijoiden roolien selkeyttäminen yhdessä VM:n ja VNK:n omistajaohjauksen kanssa on käynnissä. HALTIKin TUVE -toiminnan siirto Valtoriin on valmistelussa yhteistyössä VM:n, Valtorin ja ERVEn kanssa. SM:lle on keskeistä varmistaa hallinnonalan isojen kehittämishankkeiden (erityisesti Erica loppuvuonna 2016) käyttöönotot, joita tehtävien siirto ei saa vaarantaa. SM:n tavoitteena on tehdä HALTIKin TUVE-toiminnan siirto Valtoriin hallitusti loppuvuonna 2016. Tapio Aaltonen, tietohallintojohtaja, sisäministeriö EK 12/2014 vp, K 16/2014 vp TrVM 7/2014 vp ICT-hankkeiden tuottavuushyödyt 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi merkittävien ICT-hankkeiden tuloksia, kustannuksia ja tuottavuushyötyjä osana hankesalkun seurantaa ja raportoi tuloksista eduskunnalle. Sisäministeriön hallinnonalan toimialojen toiminnankehittämishankkeisiin liittyy usein isoja tietojärjestelmämuutoksia, joiden edistyminen varmistetaan hankemenettelyllä. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on tällä hetkellä n. 130 M. Hätäkeskuslaitoksen ERICA - tietojärjestelmähanke, Poliisihallituksen johtama kenttäjohtojärjestelmä KEJO -hanke ja poliisiasiaintietojärjestelmän kokonaisuudistus VITJA -hanke ovat näistä suurimmat. Kaikilla näillä ja muillakin SM:n hankkeilla on merkittävä keskinäisriippuvuus samoin kuin yhteys muiden hallinnonalojen kehittämishankkeisiin. HALTIKilla on keskeinen rooli näissä hankkeissa ja TUVE -yhteistyössä. SM:n merkittävät ICT -hankkeet raportoidaan VM:n ylläpitämään hankesalkkuun. Hankesalkun tiedot päivitetään kolme kertaa vuodessa. SM:n tietohallinnollisia asioita yhteen sovittava työryhmä käy läpi hankkeet kahdesti vuodessa ja on kiinnittänyt huomiota erityisesti hankkeiden keskinäisriippuvuuksien hallintaan. Vitja hankkeen toimitussopimus purettiin toimittajan kanssa kesällä 2014, koska toimituksessa oli puutteita, joita ei voitu hyväksyä. Toimittaja palautti sovintosopimuksen mukaisesti rahana 7,5 M, lisäksi Vitja Retu jäi poliisin omistukseen, sekä kaikki muu kehitystyö ja dokumentaatio. Syksyn

9 2014 aikana käydyn analyysivaiheen jälkeen poliisi päätti jatkaa järjestelmän kehittämistä jo aiemmin valitulla teknologialla. Hanke siirtyi suunnitteluvaiheeseen vuoden lopussa. Suunnitteluvaiheen tavoitteena on toimittajavalintojen kilpailutusten valmistelu ja kilpailuttaminen vuonna 2015. Tapio Aaltonen, tietohallintojohtaja, sisäministeriö Nykytila Vitja-hanke on asetettu uudelleen poliisiylijohtajan päätöksellä ajalle 1.1.2015-31.12.2018. Hanke toteuttaa poliisiasiain tietojärjestelmän. Hankkeessa tuotetaan vanhoja järjestelmiä (Patja, KuvaMinttu, Epri, Salpa) modernisoiva tietojärjestelmä, joka toteutetaan laadukkaalla hankeasettelulla ja jotka tukevat poliisin toiminnallista muutosta. Hanke vastaa siitä, että tietojärjestelmästä syntyy yksi toimiva ja yhteisen käyttökokemuksen tuoma kokonaisuus. Poliisin lisäksi uutta tietojärjestelmää tulevat käyttämään Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat. Tiedonvaihto järjestelmästä toteutetaan kaikkiin poliisin yhteistyöviranomaisten järjestelmiin sekä tarvittaviin kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Järjestelmään integroidaan useita nykyisiä tietojärjestelmiä, joista suurin osa on elinkaarensa päässä sekä toiminnallisesti että teknisesti. Vitja-järjestelmä toteutetaan HALTIKin etappimallin mukaisesti osajulkaisuina (R1-R7). Poliisitoiminnallisesti loogiset kokonaisuudet määritellään poliisihallituksen poliisitoimintayksikössä ja hanke toteuttaa nämä vaatimukset Vitja-järjestelmään. Vitja-hankkeessa on yhteistyössä HALTIKin ja Hanselin kanssa toteutettu kesällä 2015 Vitja R1 ja R2 osajulkaisuiden kilpailutus, josta tarjoukset on vastaanotettu elokuussa 2015. Kilpailutukseen osallistui neljä yritystä, joista tarjoukset on jättänyt kaksi yritystä. Korjaavat toimenpiteet Hanke on organisoitunut syksyn 2014 aikana uudelleen yhteistyössä HALTIKIN kanssa, raportointi, talouden ja riskienhallinnan seuranta on määritelty uudelleen. Hankkeen ohjauksen prosesseihin on kiinnitetty erityistä huomiota ja niiden toimintaa on selkiytetty. Hankkeelle ja hankkeen ohjausryhmän tueksi on kilpailutettu laatukumppani, jonka tehtävänä on varmistaa toimitusprojektin onnistumisen tavoitteiden mukaisesti käytännön tekemisen kautta (auditoinnit, katselmoinnit, oppiminen, ongelmatilanteet, hanke-, muutos- ja riskienhallinnan kehittäminen), tukee hankejohtoa ja ohjaus-ryhmätyöskentelyä ja osallistuu sen kokouksiin sekä toimii hankkeen laaturyhmässä ja sen sihteerinä. Laaturyhmä on osa hankkeen uutta organisointia. Hanketta toteutetaan yhden viraston periaatteella. Etappimalli puolestaan mahdollistaa sekä toimittajan osaamisen varmistamisen että osajulkaisuittain toimittajan työkokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin. Tätä osaamista on varmistettu jo nyt kilpailutuksessa. Lisäksi toimittajat edellytetään työskentelemään hankkeen tiloissa, joka mahdollistaa hankkeen johdolle läpinäkyvyyden toimittajan työhön.

10 Hanke on huomioinut toiminnassaan valtiovarainministeriön (Lausunto VM/747/02.02.00.03/2015) esittämät suositukset ja näitä tarkastellaan jatkossakin säännöllisesti seuraavin toimenpitein: Yhteys organisaation strategiaan on toteutettu määrittelemällä Vitja-strategia. Vitja-strategia noudattaa SM:n hallinnonalan ja poliisin strategiassa esitettyjä tavoitteita. Hanketta toteutetaan poliisin toiminnan kehittämisen lähtökohdista, jota tietojärjestelmän kehitys tukee. Muutostarpeisiin reagoidaan nopeasti ja päätökset tehdään ajantasaisesti. Hanketoimisto kokoontuu joka viikon maanantaina, jossa esitellään projektipäälliköiden raportoinnit koosteena. Hankkeen kustannushyötyjä tarkennetaan osajulkaisuittain. Kustannusarviota seurataan säännöllisesti ja se päivitetään vastaamaan osakokonaisuuksia siinä vaiheessa, kun osakokonaisuuden toteutus on hyväksymistestausvaiheessa. Lainsäädännön muutostarpeiden edistäminen kytketään tiiviisti osaksi hankekokonaisuutta. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä sisäisesti muiden poliisin tietojärjestelmähankkeiden kanssa yhteisten ratkaisumallien havaitsemiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi hanke on tiivisti yhteistyössä eri viranomaisten (Trafi, Tilastokeskus, OM:n AIPA- ja Roti-hankkeet) ja järjestelmää käyttävien (Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat) kanssa. Tällä varmistetaan yhteiset tiedonvaihtotarpeet, joilla tuetaan myös esitutkintaviranomaisten yhteistyön sujuvuutta. Arvio kustannushyödyistä Lähtökohtaisena oletuksena on, että järjestelmän kehitystyö mahdollistaa resurssien käytön tehostamisen, joustavan käytön ja oikea-aikaisen suuntaamisen rikosten torjumiseen ennalta ja rikosten selvittämiseen tehokkaasti. Taloudelliset tavoitteet saavutetaan siten poliisitoiminnan tehostumisen kautta, kun resursseja voidaan vapauttaa ja kohdentaa uudelleen. Taloudellisia hyötyjä syntyy seuraavista: - asiakirjojen hallinta ja arkistointi - kyselyjen ja hakujen nopeutuminen - kertakirjautuminen - perustietojen uudelleen syöttämisen vähentyminen - tilannekuvan ja työjonojen hallinta - partion tehtävän aikana tehtävien kirjauksien mahdollistaminen - viranomaisyhteistyön tehostuminen Vuoden 2016 aikana loppuunsaatetaan tiedustelujärjestelmän (Vitja R1 julkaisu) toteutustyö, jolla toteutetaan poliisitoiminnan tehostamista seuraavasti: - järjestelmään kirjattu tieto on luotettavaa - tiedon hyväksikäyttöä voidaan tehostaa - kertakirjaaminen on mahdollista suurimmassa osassa järjestelmän tietoja - tiedon jakamista on mahdollisuus lisätä

11 - kirjaukset ovat mahdollisia ajasta ja paikasta riippumattomasti - järjestelmä on visuaalinen ja käyttäjäystävällinen, joka mahdollistaa selvitysprosenttien ja läpivirtaus-aikojen pitämisen aiemmalla tasolla - hakukonetoiminnallisuus mahdollistaa analyysitoiminnan paremman toteuttamisen - analyysitoiminta puolestaan mahdollistaa rikosten ennustettavuuden ja ennalta estämisen tehostamisen - osana järjestelmän loogisten osakokonaisuuksien määrittelytyötä tarkennetaan poliisin toiminnallisia prosesseja ja yhdenmukaista poliisityötä Esimerkiksi asiakirjojen hallinnasta ja arkistoinnista saadaan tilasäästöjä, kun silloiset, voimassa olevat vuokrasopimukset voidaan arvioida uudelleen. Tämän mahdollistaa järjestelmään toteutettava sähköinen arkistointi ja sitä kautta paperisen arkistoinnin säilyttämisen vähentäminen. Poliisitoiminnan tehostuessa järjestelmä mahdollistaa yhä suuremman asiakasvirran käsittelyn aiempiin tietojärjestelmiin verrattuna. Hankkeen kustannushyötyjen odotetaan realisoituvan noin 2-3 vuotta järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Edellytyksenä kustannushyötyjen realisoitumiselle on järjestelmän tehokas käyttö päivittäisessä poliisityössä. Hankkeessa tätä varmistetaan osajulkaisujen kouluttajien koulutuksessa. Muutoin koulutuksesta vastaa poliisiyksiköt, joiden koulutussuunnittelu käynnistetään hankkeen kanssa. Johtamista tuetaan työprosessien yhdenmukaistamisella ja työn kuormituksen seurannan mahdollistamisella. Työnkuormituksen seurannan kautta on mahdollista lisätä resurssien käytön joustavuutta. Lisäksi johtamista tukee tilannekuvan visuaalisuus, karttatoiminnallisuus ja hakukone. Hankkeessa päivitettävä kustannushyötyanalyysi tarkentaa taloudellisia tavoitteita ja näitä tarkastellaan poliisin strategiatavoitteiden mukaisesti. Kustannushyötyanalyysi tullaan kohdentamaan poliisin tulosohjauksellisiin mittareihin. Työ tältä osin on kesken ja tarkentuu osajulkaisuittain. Ari-Pekka Dag, erityisasiantuntija, sisäministeriö Uusi hätäkeskustietojärjestelmä ERICA oli suunniteltu otettavaksi operatiiviseen käyttöön ensimmäisenä Oulun hätäkeskuksessa marraskuussa 2015 ja sen jälkeen muissa hätäkeskuksissa 31.5.2016 mennessä. Viivästyksiä on syntynyt kuitenkin vuodesta 2013 saakka, ja nyt keväälle 2015 suunnitellut pääkäyttäjäkoulutukset ovat lykkääntyneet yhdessä ERICAn käyttöönoton kanssa lähes vuodella eteenpäin. Realistisen aikataulun mukaan Oulun hätäkeskuksessa ERICA otetaan käyttöön marraskuussa 2016 ja sen jälkeen muissa hätäkeskuksissa 31.3.2017 mennessä. Viivästymisen kustannukset ovat n. 9,4 milj. euroa. Siitä 2,4 milj. euroa on perustoiminnasta maksettavia kuluja.

12 Hätäkeskuslaitos sai vuode 2015 II lisätalousarviossa lisävaltuuden (7,0 milj. euroa) toimitusprojektin jatkolle ja käyttöönoton siirrolle. Valtuus sisältää järjestelmän käyttöönoton viivästymisestä toimittajalle (Insta DefSec) aiheutuvat kustannukset (noin 4,5 milj. euroa) ja järjestelmän lisenssimaksut (n. 2,0 milj. euroa) hankkeen viivästymisen ajalta. Sopimus ajoittuu vuosille 2016 2018. KEJO-hanke etenee toteutusvaiheessa ja toimitussopimus Viranomaisten yhteisestä kenttäjärjestelmästä on solmittu Poliisihallituksen ja valitun järjestelmätoimittajan välille 15.1.2015. Järjestelmän rakentaminen käynnistyi toimitussopimuksen mukaisesti 1.2.2015 määrittely- ja suunnitteluvaiheella. KEJO-järjestelmän on tarkoitus valmistua käyttöönotettavaksi vuoden 2017 aikana. Tiina Ranta-Lassila, johtava asiantuntija, sisäministeriö EK 21/2008 vp K 15/2008 vp TrVM 6/2008 vp Oikeus- ja sisäasiainhallinnon yhteinen asianhallinta- ja tietojärjestelmä Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön oikeus ja sisäasiainhallinnon yhteisen asianhallinta- ja tietojärjestelmän siten, että se myös aikataulunsa osalta mahdollistaa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön voimaantulon, ja raportoi eduskunnalle seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa. VITJA -hankkeessa on jatkettu tiivistä yhteistyötä OM:n AIPA -hankkeen kanssa. VITJA -hanke on pyytänyt ja saanut VM:n hankemenettelyn mukaisen hankearvioinnin, jonka kommentit on otettu huomioon hankkeessa ja hankinnassa. Nykytila Vitja-hanke on asetettu uudelleen poliisiylijohtajan päätöksellä ajalle 1.1.2015-31.12.2018. Hanke toteuttaa poliisiasiain tietojärjestelmän. Hankkeessa tuotetaan vanhoja järjestelmiä (Patja, KuvaMinttu, Epri, Salpa) modernisoiva tietojärjestelmä, joka toteutetaan laadukkaalla hankeasettelulla ja jotka tukevat poliisin toiminnallista muutosta. Hanke vastaa siitä, että tietojärjestelmästä syntyy yksi toimiva ja yhteisen käyttökokemuksen tuoma kokonaisuus. Poliisin lisäksi uutta tietojärjestelmää tulevat käyttämään Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat. Tiedonvaihto järjestelmästä toteutetaan kaikkiin poliisin yhteistyöviranomaisten järjestelmiin sekä tarvittaviin kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Järjestelmään integroidaan useita nykyisiä tietojärjestelmiä, joista suurin osa on elinkaarensa päässä sekä toiminnallisesti että teknisesti. Vitja-järjestelmä toteutetaan HALTIKin etappimallin mukaisesti osajulkaisuina (R1-R7). Poliisitoiminnallisesti loogiset kokonaisuudet määritellään poliisihallituksen poliisitoimintayksikössä ja hanke toteuttaa nämä vaatimukset Vitja-järjestelmään. Vitja-hankkeessa on yhteistyössä HALTIKin ja Hanselin kanssa toteutettu kesällä 2015 Vitja R1 ja R2 osajulkaisuiden kilpailutus, josta tarjoukset on vastaanotettu elokuussa 2015. Kilpailutukseen osallistui neljä yritystä, joista tarjoukset on jättänyt kaksi yritystä.

13 Korjaavat toimenpiteet Hanke on organisoitunut syksyn 2014 aikana uudelleen yhteistyössä HALTIKIN kanssa, raportointi, talouden ja riskienhallinnan seuranta on määritelty uudelleen. Hankkeen ohjauksen prosesseihin on kiinnitetty erityistä huomiota ja niiden toimintaa on selkiytetty. Hankkeelle ja hankkeen ohjausryhmän tueksi on kilpailutettu laatukumppani, jonka tehtävänä on varmistaa toimitusprojektin onnistumisen tavoitteiden mukaisesti käytännön tekemisen kautta (auditoinnit, katselmoinnit, oppiminen, ongelmatilanteet, hanke-, muutos- ja riskienhallinnan kehittäminen), tukee hankejohtoa ja ohjaus-ryhmätyöskentelyä ja osallistuu sen kokouksiin sekä toimii hankkeen laaturyhmässä ja sen sihteerinä. Laaturyhmä on osa hankkeen uutta organisointia. Hanketta toteutetaan yhden viraston periaatteella. Etappimalli puolestaan mahdollistaa sekä toimittajan osaamisen varmistamisen että osajulkaisuittain toimittajan työkokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin. Tätä osaamista on varmistettu jo nyt kilpailutuksessa. Lisäksi toimittajat edellytetään työskentelemään hankkeen tiloissa, joka mahdollistaa hankkeen johdolle läpinäkyvyyden toimittajan työhön. Hanke on huomioinut toiminnassaan valtiovarainministeriön (Lausunto VM/747/02.02.00.03/2015) esittämät suositukset ja näitä tarkastellaan jatkossakin säännöllisesti seuraavin toimenpitein: Yhteys organisaation strategiaan on toteutettu määrittelemällä Vitja-strategia. Vitja-strategia noudattaa SM:n hallinnonalan ja poliisin strategiassa esitettyjä tavoitteita. Hanketta toteutetaan poliisin toiminnan kehittämisen lähtökohdista, jota tietojärjestelmän kehitys tukee. Muutostarpeisiin reagoidaan nopeasti ja päätökset tehdään ajantasaisesti. Hanketoimisto kokoontuu joka viikon maanantaina, jossa esitellään projektipäälliköiden raportoinnit koosteena. Hankkeen kustannushyötyjä tarkennetaan osajulkaisuittain. Kustannusarviota seurataan säännöllisesti ja se päivitetään vastaamaan osakokonaisuuksia siinä vaiheessa, kun osakokonaisuuden toteutus on hyväksymistestausvaiheessa. Lainsäädännön muutostarpeiden edistäminen kytketään tiiviisti osaksi hankekokonaisuutta. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä sisäisesti muiden poliisin tietojärjestelmähankkeiden kanssa yhteisten ratkaisumallien havaitsemiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi hanke on tiivisti yhteistyössä eri viranomaisten (Trafi, Tilastokeskus, OM:n AIPA- ja Roti-hankkeet) ja järjestelmää käyttävien (Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat) kanssa. Tällä varmistetaan yhteiset tiedonvaihtotarpeet, joilla tuetaan myös esitutkintaviranomaisten yhteistyön sujuvuutta. Ari-Pekka Dag, erityisasiantuntija, sisäministeriö