Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , tietojärjestelmät

Transkriptio

1 1 (5) Lausunto VM/ 816/ /2016 Julkisen hallinnon ICT-osasto Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan kokous Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , tietojärjestelmät ja niiden yhteentoimivuus Hallintovaliokunta on pyytänyt kuultavaksi ja kirjallista asiantuntijalausuntoa liittyen julkisen talouden suunnitelman hallinnon kehittämiseen (tietojärjestelmät ja niiden yhteentoimivuus). Valtiovarainministeriö esittää lausuntonaan keskeisiä huomioita ja taustatietoja tietojärjestelmistä, niiden yhteentoimivuudesta sekä valtion ja kuntien tietoyhteistyön kehittämisestä. Yhteentoimivuuden haasteet Eurooppalainen yhteentoimivuuden viitekehys (EIF 1 )tunnistaa neljä kerrosta, joiden kaikkien on oltava kunnossa, jotta yhteentoimivuus syntyisi: lainsäädäntö, toiminta, tieto ja tekniikka. Näihin kaikkiin liittyy erilaisia yhteentoimivuuden haasteita: - Lainsäädännön yhteentoimivuus. Tiedonvaihdolle on tarvittava säädöspohja. Suomessa kaikista merkityksellisimmistä tietojen luovuttamisesta viranomaisten välillä on säädetty erityislainsäädännössä, mikä johtuu julkisuusperiaatteen mukaisen tiedonsaantioikeuden ja henkilötietojen suojan perusoikeusluonteesta ja perustuslakivaliokunnan vakiintuneesta lausuntokäytännöstä. Tällaisia erityissäännöksiä on runsaasti. - Organisaation ja toiminnan yhteentoimivuus. Eri organisaatioiden toimintaprosessit suunnataan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Suomessa toiminnan suunnittelu ja ohjaus on kunkin ministeriön tai kunnan vastuulla. - Tiedon sisällön yhteentoimivuus. Vaihdettavat tiedot ovat sisällöltään yhteensopivia. Tyypillisesti käsitteet ja tietosisällöt määritellään sektorikohtaisesti. - Tekninen yhteentoimivuus. Tietojärjestelmät kykenevät vaihtamaan tietoja automaattisesti. Teknologia on internetin myötä vakiintunut niin että tekninen yhteentoimivuus on helppo saavuttaa. Näiden tasojen lisäksi julkisen hallinnon tietoturvan ja varautumisen vaatimukset lisäävät usein tietojärjestelmien suunnittelun ja yhteentoimivuuden haasteita ja kustannuksia. Tietojärjestelmähankkeet Kokonaiskustannuksiltaan yli 5 miljoonan euron hankkeita koskee tietohallintolain (634/2011) 4.4 :n ja sitä täsmentävän valtioneuvoston asetuksen (1249/2014) mukainen lausuntomenettely, jonka perusteella valtiovarainministeriö on antanut kaikkiaan 40 lausuntoa. Menettelyssä hankeen vastuuhenkilöt arvioivat oman hankkeensa toteutettavuutta 1 Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (5) ja arkkitehtuurin mukaisuutta yhteisen arviointikehikon avulla valtiovarainministeriö käy läpi arvioinnin ja antaa sen perusteella oman lausuntonsa. Lausuntomenettelyn vaikuttavuutta parannetaan ja kokonaiskustannusrajan alentamista suunnitellaan. Vastaava itsearviointi on sovittu tehtäväksi myös 1 5 miljoonan euron hankkeista. Taulukko 1. Valtioneuvoston selonteon kohdassa mainittujen hankkeiden tilanne. Hanke VM:n lausunto Hankkeen vaihe Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus 11/2014 Suunnittelu, kilpailutus käynnissä Todennetun osaamisen rekisteri Toteutus käynnissä, valmius 10 % Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus ja dokumenttienhallinta Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmä Viranomaisten yhteinen kenttäjohtamisen tietojärjestelmä 06/2015 Suunnittelu käynnissä 12/2011 Toteutus käynnissä, valmius 40 % 01/2012 Toteutus käynnissä, valmius 40 % Verohallinnon valmisohjelmisto 08/2012 Toteutus käynnissä, valmius 20 % Suomen ympäristökeskuksen Envibasehanke ympäristö- ja luonnonvaratietojen avaamiseen ja käyttöön 12/2013 Toteutus käynnissä, valmius 40 % Valtionhallinnon yhteiseen hankesalkkuun viedään perustiedot kaikista yli 1 miljoonan euron kehityshankkeista, jotka sisältävät ICT:n kehittämistä. Hankesalkkupalvelu on kustannettu keskitetysti momentilta ja se on kehyskaudella yksi momentin suurimmista käyttökohteista. Hankesalkkupalvelu kilpailutetaan uudelleen Toteutusvaiheen hankkeista tehdään vähintään kolme kertaa vuodessa tilanneraportti (tammi-, touko-, syyskuu), minkä jälkeen valtiovarainministeriö koostaa niistä yhteenvedon tietohallinnon kehittämis- ja koordinaatioryhmälle (TIETOKEKO). Raportointi kattaa jatkossa myös päättyneiden hankkeiden hyötyjen seurannan.

3 3 (5) Taulukko 2. Toteutus- ja päättämisvaiheissa olevien hankkeiden jakautuminen eri hallinnonaloille 2. Vuoden 2016 alussa toteutusvaiheessa oli 94 hanketta ja päättämisvaiheessa 5 hanketta, joiden liikennevaloseuranta näytti kokonaisuutena seuraavalta: Taulukko 3. Hankesalkussa 2016 alussa olevien hankkeiden tilanne. Aikataulu Tuotosten laatu Tuotosten laajuus Kustannukset Henkilöstö Riskit Hyödyt Suunniteltu 63 % 78 % 77 % 77 % 73 % 53 % 91 % Poikkeama 30 % 17 % 23 % 20 % 23 % 39 % 8 % Ongelma 7 % 5 % 0 % 3 % 4 % 9 % 1 % Kärkihanke Digitalisoidaan julkiset palvelut Yhteentoimivuuden moniin haasteisiin vastaa hallituksen kärkihanke Digitalisoidaan julkiset palvelut. Digitalisoinnissa oleellista on toiminnan muuttaminen tietotekniikan keinoin, järjestelmät ovat siinä sivuroolissa. Kärkihankkeessa on laadittu digitalisoinnin periaatteet, käynnistetty useita toiminnan kehittämisen hankkeita toimialoilla (mm. tulorekisterin kehitys ja asunto-osakeyhtiö-rekisteri), suunniteltu yhteisen tiedon hallintaa sekä aloitettu tiedon hallinnan yleislain valmistelu. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille momentille Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki osoitetaan 24,672 milj. euron määräraha vuodelle 2017 ja 26,479 milj. euron määräraha vuodelle 2018 käytettäväksi kärkihankkeen toteutukseen. 2 Tietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta, mukana kokonaiskustannuksiltaan yli 1 milj. hankkeet, tilanne vuodenvaihteessa Yhteensä 99 hanketta. VM = valtiovarainministeriön hallinnonala ilman JulkICT-osaston vastuulla olevia kansallisia hankkeita VM2 = valtiovarainministeriön JulkICT-osaston vastuulla olevat kansalliset hankkeet (erityisesti kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelma)

4 4 (5) Yhteiset palvelut 3 Lisätietoja esuomi.fi JHS-suositus 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on päivitetty ja se on parhaillaan palautekierroksella. Päivitetty suositus sisältää uusia menetelmiäkuvauksia, kuten tietosisältöjen yhteentoimivuuden kuvaamisen ja määrittelyn menetelmän. Kärkihankeessa otetaan käyttöön tietosisältöjen määrittelyä tukevat työkalut. Suosituksen pohjalta laaditaan julkisen hallinnon standardi, jonka pohjalta annetaan tietohallintolain 4 mukainen valtioneuvoston asetus. Lainsäädännössä olevien yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi valmistellaan tiedon hallinnan yleislakia osana hallituksen kärkihanketta. Yhteisten palvelujen avulla saadaan tehokkaasti aikaan yhteentoimivuutta. Sama palvelu on kustannustehokas tapa tiedon yhteiseen käyttöön. Valtiolla on jo nyt useita yhteistä tietoteknisiä palveluja ja järjestelmiä ja kehyskaudella niitä on tulossa lisää, kuten: - Valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä (Kieku) otetaan käyttöön kaikissa virastoissa ja laitoksissa (pl. puolustusvoimat) vuoden 2016 loppuun mennessä. - Kehyskaudella Hansel Oy ottaa käyttöön valtion hankintayksiköille tarkoitetun sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän. - Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori toimittaa laajasti valtionhallinnolle ICT-palveluja kuten päätelaitepalveluja, konesalipalveluja ja tietoliikennepalveluja. Kehyskaudella Valtori tuotteistaa uusia palveluja kuten Valtti-työaseman sekä pääsyn- ja identiteetinhallinnan. - Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston yhteisiä palveluja kuten VAHVAasianhallintajärjestelmää. - Julkisen hallinnon yhteisellä turvallisuusverkkopalvelulla (TUVE) varmistetaan, että valtiojohto ja turvallisuusviranomaiset pystyvät johtamaan ja viestimään turvallisesti kaikissa oloissa. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille momentille Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen osoitetaan 27,5 milj. euron määräraha vuodelle Vuodesta 2018 alkaen momentille ei enää osoiteta määrärahoja, vaan Kansallisessa palveluarkkitehtuuri ohjelmassa tuotetut palvelut olisivat osa Väestörekisterikeskuksen, Valtiokonttorin ja Maanmittauslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Näitä keskeisiä yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja 3 ovat mm.: - Suomi.fi-palveluväylä otettiin tuotantokäyttöön marraskuussa 2015 ja sen käyttöä laajennetaan asteittain. - Suomi.fi-palvelunäkymän beta-versio julkaistiin joulukuussa 2015 ja tuotantokäyttöön laajennettu palvelunäkymä saadaan 2016 lopussa. - Suomi.fi-palvelutietovaranto on kansallinen, yhteinen tietomalli ja tietokanta, johon kuvataan kansalaisille, yrityksille ja toisille viranomaisille kohdistetut palvelut, ja joka otetaan käyttöön Suomi.fi-tunnistaminen saadaan rajoitettuun käyttöön Suomi.fi-asiointivaltuutuksien ensimmäiset toiminnallisuudet julkaistaan Suomi.fi-viestinvälitys on palvelu, joka mahdollistaa viranomaisten sähköisen tiedoksiantoviestinnän riippumatta siitä, missä formaatissa asiakas viestit haluaa vastaanottaa (entinen Kansalaisen asiointitili)

5 5 (5) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille momentille Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen osoitetaan 3 milj. euron vuosittainen määrärahataso. Momentin määrärahaa saa käyttää mm. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen sekä julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen. Julkisen hallinnon organisaatioita tuetaan digitalisaation hyödyntämisessä, toiminta- ja työprosessien kehittämisessä ja kokeilutoiminnassa. Hankesalkun lisäksi merkittäviä käyttökohteita kehyskaudella ovat tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaus ja kehittäminen strategiatyö ja osaamisen kehittäminen. Julkisen talouden suunnitelmassa momentille Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet osoitetaan 3 milj. euron vuosittainen määrärahataso. Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla tuetaan ja edistään julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi. Kuntien taloustietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Ohjelmalla parannetaan julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja. Kehyskaudella osallistutaan kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen ja maakuntahallinnon perustamisen valmisteluun hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän kehittämisen osalta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria (JHKA) uudistetaan ottamalla käyttöön päivitetty yhteisten palvelujen kartta arkkitehtuuripankki.fi:ssä, päivitetty arkkitehtuurikyvykkyyden mittaristo ja uudistettu hallintamalli. Viitearkkitehtuurien päivitystä jatketaan. Valtioneuvosto nimitti JUHTAn (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) toimikaudelle JUHTAn toimintatapaa on uudistettu ja tavoitteena lisätä työn vaikuttavuutta kunnissa ja valtionhallinnossa. Valtion ja kuntien tietohallinnon yhteistyö, tietojärjestelmäkehitys, kokonaisarkkitehtuuri ja JHS-suositukset ovat kaikki omalta osaltaan lisäämässä yhteentoimivuutta.