Alustava tiedustelu Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteenkeskus (KSK) kaupallinen osa

Alustava tiedustelu Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteenkeskus (KSK) kaupallinen osa

Sisällys 1 MÄÄRITELMÄT 3 2 JOHDANTO 3 2.1 Organisaatiokuvaus 3 2.2 Lähtökohdat ja tavoitteet Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminnan järjestämiseksi 3 2.2.1 Yleistä 3 2.2.2 Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskus 4 3 TIETOJEN ESITTÄMINEN 4 4 TIEDOT VASTAAJAN TALOUDELLISESTA TILANTEESTA JA SUORITUSKYVYSTÄ 5 5 ALUSTAVAN TIEDUSTELUN KOHDE 5 5.1 Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksessa suoritetut ja mahdolliset muut erikoissairaanhoidon palvelut 5 6 PALVELUTASOKUVAUS 6 6.1 Hoitojärjestelyt ja toimintavastuun jakautuminen 7 6.1.1 Puolustusvoimien vastuulla olevat toimenpiteet 7 6.1.2 Vastaajan vastuulla olevat toimenpiteet 7 6.2 Yhteistyöjärjestelyt 8 6.2.1 Yhteistyöjärjestelyt 8 6.2.2 Potilastietojen käsittely 10 6.2.3 Palvelujen laatu 10 6.2.4 Virheetön ja oikea-aikainen palvelu 10 6.3 Muut vaihtoehdot järjestää Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminta 11 7 HINNOITTELU JA MAKSUEHDOT 11 7.1 Hinnoittelu 11 7.2 Maksuehdot 12 8 TOIMITUSEHTO JA -AIKA 12 9 VASTAUKSEN SISÄLTÖOHJE 12 2

1 MÄÄRITELMÄT Tässä alustavassa tiedustelussa ymmärretään alla esitetyillä käsitteillä seuraavaa: "Alustava tiedustelu" tarkoittaa kansilehden, kaupallisen osan sekä palveluiden erittelyn muodostamaa kokonaisuutta. "Kysyjä" tarkoittaa Puolustusministeriön asettamaa selvitysmiestä Jarmo Karpakkaa, HAUS Kehittämiskeskus Oy, PL101/Hollantilaisentie 11, 00030 Helsinki "Vastaaja" tarkoittaa sitä organisaatiota, jolle tämä alustava tiedustelu on lähetetty. "Palvelu" tarkoittaa Kysyjän Vastaajalta tiedustelemaa kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen edellyttämää palvelua jäljempänä tässä kaupallisessa osassa ja liitteessä 2 eritellyn mukaisesti. 2 JOHDANTO Vastaajaa pyydetään kirjallisesti kuvaamaan toimintamalli(t) Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminnan järjestämiseksi tämän tiedustelun liitteiden ja luvussa 9 kuvatun vastausohjeen mukaisesti. Vastauksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka selkeä kirjallinen kuvaus vastaajalla on Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen (jäljempänä KSK) toiminnan järjestämisestä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. 2.1 Organisaatiokuvaus Puolustusvoimissa on noin 17300 virkaa ja tehtävää. Näistä noin 9300 on sotilaiden ja 8000 siviilien tehtäviä. Vuosittain puolustusvoimissa palvelee lisäksi 30 000 asevelvollista ja puolustusvoimat järjestää mittavan määrän kertausharjoituksia. 2.2 Lähtökohdat ja tavoitteet Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminnan järjestämiseksi 2.2.1 Yleistä Terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (L 322/87) mukaan puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien terveydenhuollon (terveyden- ja sairaanhoito). Lisäksi 3

puolustusvoimat voi antaa muita terveydenhuoltopalveluja ja työterveydenhuollon järjestämisestä säädetään erikseen. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ovat asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta annetun lain (194/1995) nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevat palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat. Lisäksi puolustusvoimissa annetaan puolustusvoimien terveydenhuoltoa koskevaa koulutusta asetuksen säätämällä tavalla. Puolustusministeriön päätöksellä voidaan palveluja hankkia kunnalta, kuntaliitolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta sopimukseen perustuen. Samoin voidaan ylläpitää ja rakentaa yhteisiä sairaaloita tai osastoja. Puolustusvoimien terveydenhuollon perustehtäviä ovat terveydenhuollon kriisivalmiuden ylläpito, valmistautuminen kriisiin ja kriisissä toimiminen. 2.2.2 Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskus Puolustusvoimien terveydenhuollon uudessa toimintamallissa kenttälääkinnän kehittämistä palvelevat tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnat on suunniteltu uudelleen ja yhdistetty samaan organisaatioon, joka on nimetty kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskukseksi. KSK:n keskeisimpänä tehtävänä on kenttälääkinnän tietotaidon kehittäminen ja ylläpito kokeilutoiminnan, tutkimustyön ja koulutuksen avulla. Lisäksi KSK vastaa palvelusturvallisuuden ja palveluskelpoisuuden arvioinnin kehittämistyöstä ja testaamisesta puolustusvoimissa sekä kenttälääkinnän kehittämiseen liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskus muodostuu koulutus- ja tutkimusosastoista. KSK:ta johtaa keskuksen johtaja, joka raportoi toiminnasta puolustusvoimien ylilääkärille. Osastojen henkilöstöä käytetään joustavasti eri tehtävissä kulloisenkin tarpeen mukaan yli osastojen rajojen. Tehtävät suoritetaan yhteistyössä sekä strategisten kumppaneiden että puolustusvoimien omien toimijoiden kanssa. Tutkijalääkärien ja muun henkilöstön toiminta kliinisessä työssä tapahtuu luvussa 6.2.1 kuvatuilla erikoistason lääkintähuollon toimintamalleilla. 3 TIETOJEN ESITTÄMINEN Alustavassa tiedustelussa pyydetyt tiedot on esitettävä kotimaisella kielellä. Vastaus on annettava pyydetyllä tavalla noudattaen tiedustelun numerointia ja kaikkiin kohtiin on vastattava. 4

4 TIEDOT VASTAAJAN TALOUDELLISESTA TILANTEESTA JA SUORITUSKYVYSTÄ Vastaukseen on liitettävä: yksityiseltä palvelun tuottajalta todistus tai valaehtoinen ilmoitus siitä, että Vastaaja on merkitty ammatti- tai elinkeinorekisteriin. selvitys Vastaajan oikeudesta toimia terveydenhuollon palvelujen tuottajana selvitys Vastaajan talous- sekä rahoitustilanteesta tiedot Vastaajan vastuuvakuutuksista selvitys Vastaajan laadunhallinnasta selvitys Vastaajan liikevaihdosta erikoissairaanhoitopalvelujen osalta viimeiseltä 3 vuodelta vastauslomake (Liite3) täytettynä 5 ALUSTAVAN TIEDUSTELUN KOHDE 5.1 Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksessa suoritetut ja mahdolliset muut erikoissairaanhoidon palvelut Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksessa suoritettavien ja mahdollisten muiden erikoissairaanhoidon palvelujen arvioitu määrä vuonna 2005 perustuu joukko-osastojen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön. Alla kuvatusta volyymista kaikki potilaat eivät välttämättä ohjaudu KSK:een, vaan ne voidaan hoitaa Vastaajan organisaatiossa normaaleina erikoissairaanhoidon potilaina. Tavoitteena on, että erityisesti kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen kehittämisen kannalta mielenkiintoiset potilaat ohjataan KSK:een myöhemmin luvussa 6.2.1 kuvatulla tavalla. Yhteensä puolustusvoimien erikoissairaanhoidon arvioitu tarve vuodelle 2005 Tampereen kaupungissa ja sen ympäristössä on 3200 kpl avohoitokäyntejä, 870 kpl hoitopäiviä ja 196 kpl leikkauksia. Näiden lisäksi kyseeseen tulevat ko. potilaiden hoitoon tarvittavat tutkimukset ja muut toimenpiteet. Yhteensä puolustusvoimien erikoissairaanhoidon arvioitu tarve vuodelle 2005 Pääkaupunkiseudulla on 3816 kpl avohoitokäyntejä, 1007 kpl hoitopäiviä ja 230 kpl leikkauksia. Näiden lisäksi kyseeseen tulevat ko. potilaiden hoitoon tarvittavat tutkimukset ja muut toimenpiteet. Yhteensä puolustusvoimien erikoissairaanhoidon arvioitu tarve vuodelle 2005 Lahden kaupungissa on 4442 kpl avohoitokäyntejä, 1176 kpl hoitopäiviä ja 5

271 kpl leikkauksia. Näiden lisäksi kyseeseen tulevat ko. potilaiden hoitoon tarvittavat tutkimukset ja muut toimenpiteet. Tiedustelun kohteena olevien palvelujen tarkempi erittely alueittain ja arvioitu määrä on esitetty liitteessä 2. Liitteessä 2 on eritelty palvelujen arvioitu tarve tapauksissa, joissa palvelun tarjoaja sijaitsisi pääkaupunkiseudulla, Lahdessa tai Tampereen kaupungissa tai sen ympäristössä. Yllämainitut luvut ja liitteessä esitetyt määräarviot eivät sido puolustusvoimia. Lisäksi on huomioitava, että puolustusvoimat varaa itsellään mahdollisuuden tehdä toimenpiteistä osan itse, mikäli kenttälääkinnän kehittäminen, palvelusturvallisuuden varmistaminen tai muu puolustusvoimien kannalta keskeinen syy tätä edellyttää. Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan budjetäärinen hinta sekä, missä palvelut tultaisiin pääasiallisesti tuottamaan. Lähtökohtana on, että vastaaja pystyisi toimimaan kaikilla puolustusvoimien kannalta olennaisilla erikoissairaanhoidon osa-alueilla ja tarjoamaan kaikki kysymyslomakkeessa (Liite 3, kysymys 3) esitetyt leikkauspalvelut tämän alustavan tiedustelun ehtojen mukaisesti. Kysyjän tavoitteena on kartoittaa mahdollisuudet rakentaa pitkäkestoinen kumppanuussuhde ulkopuolisten toimittajien kanssa. Mahdollisen tarjouskilpailun perusteella solmittavat sopimukset tulisivat olemaan voimassa vähintään 3 vuotta kerrallaan. Sopimus/sopimukset olisivat luonteeltaan puitesopimuksia ja ne solmisi Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto. Joukko-osastot tilaisivat tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut em. puitesopimuksen alla suoraan palvelun tuottajalta. Palvelun tuottaja puolestaan laskuttaisi joukko-osastoja niiden tilaamien ja käyttämien palvelujen perusteella. 6 PALVELUTASOKUVAUS Tämän kappaleen tavoitteena on kuvata puolustusvoimien keskeisiä palvelutasovaatimuksia erikoissairaanhoidon palveluille. Palvelutasovaatimukset on esitetty erikseen erikoissairaanhoidon palveluiden sisällölle ja kumppanuusmallin hallintaan liittyville palveluille. 6

6.1 Hoitojärjestelyt ja toimintavastuun jakautuminen 6.1.1 Puolustusvoimien vastuulla olevat toimenpiteet Kuljetukset joukko-osastosta erikoissairaanhoitoon ja takaisin Potilaiden matkalipuista ja niiden kustannuksista tutkimuksiin ja hoitoon sekä hoidosta takaisin huolehtii oma joukko-osasto. Potilaiden kuljettamisesta muilla kuin yleisillä kulkuneuvoilla, ml. päiväkirurgisten potilaiden kuljetuksista, vastaa oma joukko-osasto, joka myös tarvittaessa järjestää potilaalle saattajan. Jatkohoito erikoissairaanhoidon jälkeen ja kotihoito Jatkohoito, mukaan lukien päiväkirurgisten potilaiden jatkohoito, tapahtuu oman joukkoosaston terveysasemalla tai varuskuntasairaalassa, elleivät hoitava lääkäri sairaalassa ja oman joukko-osaston lääkäri erikseen yksittäistapauksessa sovi toisin. Varusmiespotilaiden hoidon järjestelyihin perehdyttäminen Puolustusvoimien terveydenhuoltohenkilöstö antaa maksutta koulutusta Vastaajan henkilöstölle varusmiesten palveluskelpoisuuden arviointiin, tutkimukseen ja hoitoon sekä varusmiespalveluksen järjestelyihin ja palvelushelpotuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä erikseen sovittavalla tavalla. 6.1.2 Vastaajan vastuulla olevat toimenpiteet Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy Vastaaja on velvollinen järjestämään sopimuksen mukaisille potilaille polikliinisen arvion siihen liittyvine tutkimuksineen pääsääntöisesti viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tämän arvion perusteella tarvittavan hoidon on alettava välittömästi, jos kyseessä on sairaus, jonka hoito kestää alle kuukauden. Varusmiesten palvelukseen astumisen ajankohdat (tammikuu ja heinäkuu) aiheuttavat noin kuukauden ajaksi lisää kysyntää palveluskelpoisuuden arvioinnille. Tätä kasvanutta kysyntää pyritään helpottamaan ja tasaamaan järjestämällä noin 1-3 kuukautta ennen palveluksen alkua tarkastus, jolloin osa asevelvollisista ohjataan erikoissairaanhoitoa vaativiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Nämä tutkimukset ja toimenpiteet sisältyvät tässä tiedustelussa kuvattuihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Vastaaja on velvollinen varautumaan kasvavaan kysyntään tarvittavin henkilöstöjärjestelyin siten, etteivät 7

palveluskelpoisuuden arviointeihin liittyvät toimenpiteet viivästy Vastaajasta aiheutuvasta syystä. Raportointi Vastaajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että potilaan palatessa joukko-osastoon, hänellä on mukanaan hoitokertomus, jossa on välittömät jatkohoito-ohjeet, arvio kuntoutumisesta sekä kannanotto palvelurajoituksista kestoaikoineen. Vastaaja tuottaa joukko-osastoille kuukausittain laskutuksen yhteydessä seurantaraportin palvelujen käytöstä ja laskutuksesta. Lisäksi Vastaaja toimittaa ko. joukko-osastoille kokoomaraportit palvelujen käytöstä neljännesvuosittain sekä vuosiraportit. Puolustusvoimilla on oikeus saada lain edellyttämällä tavalla kohderyhmän potilaista kaikki tutkimuksiin, diagnoosiin ja hoitoon liittyvät tiedot sisältäen mm. tarvittavat dokumentit hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi sekä puolustusvoimien tarvitsemat epidemiologiset ja kenttälääkinnän kehittämiseen tarvittavat tiedot. Varusmiespotilaiden hoidon järjestelyihin perehdyttäminen sekä kenttälääkinnän koulutukseen ja poikkeusoloihin valmistautuminen Halukkuus osallistua puolustusvoimien järjestämiin maksuttomiin koulutustapahtumiin pyydetään ilmoittamaan. Kyseinen koulutus voi tapahtua myös työpaikan ulkopuolella. 6.2 Yhteistyöjärjestelyt 6.2.1 Yhteistyöjärjestelyt Kuten edellä on kuvattu, tämän alustavan tiedustelun tarkoituksena on kartoittaa puolustusvoimien mahdollisuus järjestää kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen tutkimus yhteistyössä valittavan kumppanin kanssa. Puolustusvoimat tulee toteuttamaan ja koordinoimaan kenttälääkinnän ja palvelusturvallisuuden tutkimus-, kehittämis-, ja kokeilutoimintaa sekä kenttälääkinnän koulutusta KSK:ssa. Tätä työtä suorittavat puolustusvoimien erikoislääkärit. Työn menestyksellinen toteutus edellyttää, että ko. lääkärit toimivat osan ajastaan potilastyössä ja saavat tarvittavaa tutkimusmateriaalia. Lähtökohtana KSK:n toiminnassa on, että tutkimus- ja hallinnolliset tilat sijaitsisivat kliinisten tilojen välittömässä läheisyydessä. Myös muut ratkaisut voidaan ottaa huomioon. Näiden tilojen arvioitu tarve on noin 800 m 2. Pääsääntöisesti nämä tilat ovat normaaleja toimistotiloja. Tilat sisältävät lisäksi noin 108 m 2 tilaa yli- ja alipainekammioille Liitteen 3 kysymyksen 5 erittelyn mukaisesti. 8

Kenttälääkinnän ja palvelusturvallisuuden kehittämistä varten Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan millaisilla ehdoilla Vastaaja on valmis alla esiteltyjen vaihtoehtojen 1 tai 2 mukaisiin järjestelyihin. Vaihtoehto 1: Puolustusvoimat ohjaisi edellä selostetulla tavalla erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat Vastaajan hoidettavaksi erikseen solmittavan puitesopimuksen mukaisesti. Vastaaja ottaa puolustusvoimien lääkäreitä hoitamaan puolustusvoimista lähetettyjä potilaita ja mahdollisesti myös muita sairaalassa olevia potilaita, joiden hoito edesauttaa kenttälääkinnän kehittämistä ja kliinisen taidon ylläpitämistä. Puolustusvoimien lääkärit työskentelisivät osan työajastaan Vastaajan organisaatiossa. Lääkärien työskentely Vastaajan organisaatiossa voitaisiin järjestää esim. seuraavasti: - Lääkärien työskentely Vastaajan organisaatiossa sovittaisi suoraan Vastaajan ja ko. lääkärin välillä (esim. työsopimussuhde tai osa-aikainen virkasuhde), jolloin puolustusvoimat puolestaan myöntäisi lääkärille joko sivutoimiluvan tai osittaisen palkallisen virkavapauden. Puolustusvoimat maksaa lääkäreille palkan työskentelyajalta eikä veloita Vastaajaa tehdystä työstä. Puolustusvoimien lääkärit ovat Vastaajan hallinnon (ml potilasvakuutus) ym. alaisia työskennellessään tämän organisaatiossa. - Ko. lääkäri voidaan siirtää määräajaksi työskentelemään Vastaajan organisaatiossa, jolloin lääkäri säilyy virkasuhteessa puolustusvoimiin eikä erillistä virka- tai työsopimussuhdetta synny lääkärin ja Vastaajan välillä. Molemmat em. mallit edellyttävät ko. lääkärin suostumusta. Lääkärien työmäärä vastaa pääsääntöisesti tiedustellun kohderyhmän eli puolustusvoimista lähetettyjen potilaiden hoitamiseen tarvittavaa työmäärää mutta voi olla pienempikin, mikäli lääkäreiden muut tehtävät puolustusvoimissa tätä edellyttävät. Puolustusvoimien ko. sairaalassa suorittamasta tutkimustyöstä sovitaan erikseen siten, että kustakin projektista tehdään erillinen suunnitelma ja mahdolliset tutkimuksesta sairaalalle aiheutuvat lisäkustannukset korvataan erikseen tutkimusprojektin mukaisesti. Puolustusvoimat järjestää itse hallinnolliset ja tutkimustilat. Vaihtoehto 2: Puolustusvoimat vuokraa Vastaajalta kapasiteettia koskien hallinnollisia, tutkimus-, vastaanotto- ja toimenpidetiloja, laitteita sekä tarvittavia hoito- ja avustavia resursseja puolustusvoimien omien potilaiden hoitamista varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puolustusvoimat ohjaa osan puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvista potilaista sotilaslääketieteellistä tutkimusta varten hoidettavaksi puolustusvoimien omassa yksikössä, jonka tilat vuokrataan vastaajalta. Tila-, laite- ja muusta kapasiteetista maksetaan vuokraa käytön mukaan ja kapasiteetti on puolustusvoimien käytettävissä tarpeen mukaan. Puolustusvoimien omaan hoitoon jäävien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoon puolustusvoimat resursoivat tarvittavan lääkärityövoiman. Kaikki muu tarvittava kapasiteetti ostetaan Vastaajalta koskien myös tilastointia ja tiedon 9

keräämistä. Puolustusvoimat hyödyntää Vastaajan vuodeosastokapasiteettia sekä hoito- ja avustavaa henkilökuntaa. 6.2.2 Potilastietojen käsittely Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (17.8.1992/785) 12 :ssä säädetään: Potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön ja kunkin terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö tarkemmin määrää. Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan mainitussa laissa potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Henkilötietojen käsittelystä säädetään lisäksi henkilötietolaissa (22.4.1999/532). Erillisen tarjouskilpailun perusteella valittavan palveluntuottajan tulee pitää tässä toiminnassa syntyvät puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien potilaiden potilasasiakirjat omana henkilörekisterinä erillään sen muussa toiminnassa syntyvistä potilasasiakirjoista. Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan, miten tämä on mahdollista toteuttaa Puolustusvoimien tutkijoilla tulee olla mahdollisuus saada lain edellyttämällä tavalla tutkimustarkoituksia varten tarvitsemansa tiedot potilasaineistosta. Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan, onko tämä mahdollista sekä ilmoittamaan siihen liittyvät kustannukset. 6.2.3 Palvelujen laatu Palvelujen laatuvaatimusten osalta edellytetään seuraavien kriteerien täyttymistä: Vastaaja järjestää puolustusvoimien hoitovastuulla oleville potilaille polikliinisen arvion tarvittavine tutkimuksineen pääsääntöisesti yhden (1) viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja kiireellistä apua tarvitseville potilaille välittömästi. Vastaaja järjestää puolustusvoimien hoitovastuulla oleville potilaille arvion tekemisen jälkeen pääsyn hoitoon välittömästi, kun kyseessä on sairaus, jonka hoito ja kuntoutus kestävät alle kuukauden. Vastaajan hoidosta vastaavana lääkärinä toimii alan erikoislääkäri. Vastaajaa pyydetään kuvaamaan laadun hallinnan menetelmät. 6.2.4 Virheetön ja oikea-aikainen palvelu Yllä olevan palvelutasovaatimuksen mukaan Kysyjä edellyttää virheetöntä ja oikea-aikaista palvelua kaikissa edellä selvitetyissä vaihtoehdoissa. Kysyjällä tulee olla oikeus korvaukseen palvelutasovaatimusten alittavasta palvelusta yhteisesti sovittavien kriteerien mukaan. 10

6.3 Muut vaihtoehdot järjestää Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminta Vastaaja voi myös esittää vastauksessaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen toiminta. 7 HINNOITTELU JA MAKSUEHDOT 7.1 Hinnoittelu Hinnat pyydetään ilmoittamaan budjetäärisinä (=sitoumuksetta) kiinteinä hintoina elokuun 2003 hintatasossa. Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan ne hinnat, jotka koskisivat nimenomaan Puolustusvoimia asiakkaana. Hintatiedot kerätään vastauslomakkeella (Liite 3), joka on palautettava täytettynä. Vastaajaa pyydetään lisäksi ilmoittamaan ja yksilöimään yleensä noudattamansa hinnantarkistusmekanismi. Kaikki hinnat on ilmoitettava arvonlisäverottomina (ALV 0 %). Lisäksi hinnoittelussa pyydetään huomioimaan: 7.1.1. Tiedustelussa kuvatut palvelut Vastauksessa on esitettävä yksilöity laskelma palvelujen yksikköhinnoista. Hinnoittelussa on huomioitava, etteivät puolustusvoimien lähettämät potilaat maksa itse mitään osaa tuotetuista palveluista. Aikaan perustuvan laskutus (esim. tutkimusapulaisen tekemä tutkimustyöhön tarvittavan materiaalin keräys, hallinnolliset palvelut, tietotekniikkapalvelut ) on ilmoitettava tuntiperusteisena. 7.1.2 Vaihtoehto 1 Em. vaihtoehdon osalta pyydetään ilmoittamaan miten puolustusvoimien lääkärien tekemä työ huomioidaan hinnoissa ottaen huomioon sen, ettei puolustusvoimat lähtökohtaisesti edellytä vaihtoehto 1:ssä, lääkäreiden virkasuhteen säilyessä puolustusvoimiin, että Vastaaja maksaisi palkkaa lääkäreille. Vastaajaa pyydetään kuitenkin huomioimaan, että sivutoimilupa/osittainen palkallinen virkavapaa- mallissa työ/virkasuhde syntyy myös Vastaajan ja lääkärin välille, jolloin Vastaajan ja lääkärin välillä on sovittava työ- ja virkasuhteen ehdoista ml. mahdolliset korvaukset. 11

7.1.3 Vaihtoehto 2 Em. vaihtoehdon osalta hinnat pyydetään ilmoittamaan erikseen kullekin vuokrattavalle asialle kuten hallinnolliset, tutkimus-, vastaanotto- ja toimenpidetilat, laitteet ja muut tarvittavat resurssit, tukipalvelut sekä hoito ja avustavan henkilökunnan resurssien käyttö. 7.2 Maksuehdot Maksuehto on 30 päivää netto laskua ja laskun liitteenä olevaa palveluerittelyä vastaan. Joukko-osastoittain tehtävä laskutus tapahtuu kuukausittain jälkikäteen. 8 TOIMITUSEHTO JA -AIKA Yllä kuvatun palvelutasokuvauksen mukaisesti. 9 VASTAUKSEN SISÄLTÖOHJE Vastaajaa pyydetään noudattamaan vastauksessaan seuraavaa rakennetta 1. Tiivistelmä 1.1 Vastauksen sisältämän ratkaisun kuvaus 1.2 Vastauksen rajaukset ja täsmennykset 1.3 Aika jonka vastaus kattaa 1.4 Yhteystiedot 2 Organisaation esittely 2.1 Organisaation ja toiminnan kuvaus 2.2 Referenssiasiakkaat 2.3 Organisaation laadun hallinnan menetelmät 2.4 Kolmansien osapuolten käyttö 2.5 Organisaation taloudellinen tilanne 3 Hinnoittelu 3.1 Hinnoittelumalli 3.2 Hinnat ja maksuehdot 3.2 Tukipalveluiden hinnoittelu 4 Vastauksen sisältämä palvelu 4.1 Yleiskuvaus 4.2 Vastauksen palvelut yksilöitynä 12

4.3 Käytettävät menetelmät ja tietojärjestelmät 4.4 Palvelutasokuvaus ja raportointi 4.5 Tukipalvelut 4.6 Poikkeukset alustavasta tiedustelusta 5 Kumppanuuden hallinta 5.1 Palvelutason seuranta ja raportointi 6 Vastausloma, Liite 3, on palautettava täytettynä, jotta vastaaja huomioidaan tehtävissä analyyseissa 13