Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä
Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä edistää kohderyhmiemme hyvinvointia ja oikeuksia ylläpitämällä alan kehittämistoimintaa sekä vaativia sosiaalialan erityispalveluja Nuorten Ystävät järjestökonserni on Julkisen sektorin, muiden järjestöjen ja toimijoiden yhteistyökumppani Merkittävä alan vaikuttaja, asiantuntija ja toimija Toimintojen kehittäjä Omistamiensa yhtiöiden kautta alan palvelujen tuottaja Yli 650 alan ammattilaista
Järjestötoiminta - Kehittäminen Nuorten Ystävien tehtävänä on vaikuttaa ja edistää lasten, perheiden, nuorten, nuorten aikuisten sekä vammaisten hyvinvointia ja oikeuksia ylläpitämällä myös vahvaa kehittämistoimintaa. Eri sosiaalialan palvelujen määrätietoinen kehittäminen kuuluu olennaisena osana järjestötoiminnan tavoitteisiin. Järjestön uusien työ- ja toimintamenetelmien kokeilutoiminnan mahdollistaa pääasiassa Rahaautomaattiyhdistys. Hankkeet vuonna 2013 Vanhempien Akatemia (2011 2013) Klubitalo hanke (2012 2016) Komiasti opintiellä (2013 2017)
Hyvän elämän pohja; ehjä kivijalka
Komiasti opintiellä -hankkeen tausta Sai alkunsa Lukkari-hankkeesta (2010-2012) nojaa vahvasti Lukkari-hankkeen tuloksiin ja kokemuksiin Lukkarissa kehitettiin puuttumisen malli poissaoloihin ja myöhästymisiin. Tärkeää, tehokasta ja perhettä lähellä olevaa käytännön työtä, jota olisi tarpeen jatkaa Lukkarin tulosten valossa. Hankkeen lähtökohtana on yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Asiakkaat (2010-2012) Hankkeeseen on ohjautunut yhteensä 78 yläkoululaista. Yhteistä ohjatuilla 50-100 tuntia tai enemmän poissaoloja Myöhästymisiä yli 10 Arjenhallinnan tukeminen Sama tavoite: omatoimisuuden lisääntyminen ja vastuunotto itsestä ikätasoisesti
Ohjautuneet oppilaat lukuvuosittain
Tyttöjen ja poikien osuus lukuvuosittain
Tyttöjen ja poikien ohjautuminen luokka-asteittain
Toimintamalli
Mitä toimintamallilla saatiin aikaan? Jokaisen oppilaan kanssa on ryhdytty toimenpiteisiin, ja jokaisesta ilmoitetusta huolesta on otettu selvää. 15 oppilaan kanssa ei kasvatuskeskustelun lisäksi tarvittu muuta ulkopuolista tukea. Jatkotoimenpiteisiin edettiin 63 oppilaan kanssa. Näistä oppilaista; Aamuherätyksiin edettiin 28 oppilaan kanssa Noutojaksoon edettiin 21 oppilaan kanssa Palveluohjaus 14 oppilaan kanssa
Kotikäynti on suoritettu 48 oppilaan kohdalla. Muiden vanhemmat on tavattu palaverissa tai keskusteltu puhelimessa. Ohjautuneiden oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot ovat vähentyneet huomattavasti, jopa kokonaan. Omatoimisuus on lisääntynyt. Jokainen hankkeen piiriin ohjautunut käy tällä hetkellä koulua joko koulun omin tukitoimin tai koulun ulkopuolisen tuen avulla. Osa on saanut peruskoulunsa suoritettua ja jatkaa opintojaan lukiossa tai ammattikoulussa. 9 perhettä on kieltäytynyt hankkeesta.
Poissaoloihin vaikuttavat tekijät Perheeseen liittyvät tekijät - vuorovaikutuksen ongelmat, perheen sisäiset ristiriidat, perheen rakenteen muutokset. Psyykkiset tekijät - ahdistusta, pelkotiloja, masennusta/epäselvää alavireisyyttä, minä kuvaan liittyvät ongelmat Arjenhallinnan tekijät - yön ja päivän sekoittuminen, kotiintulo ja nukkumaanmeno, pelaaminen, nuoruuteen liittyvä uhma, saamattomuus Kouluun liittyvät tekijät - kiusaaminen, läksyjen/esitelmien tekemättömyys, poissaoloista johtuva jälkeen jääminen ja porukasta tippuminen, kouluhaluttomuus ja oppimisvaikeudet
Hyviin tuloksiin on vaikuttanut Vanhemmat ovat nähneet palvelun tarpeellisena Toimintamalli on luotu tarpeeseen ja on tarkasti rajattu Hankkeen nopea saatavuus -> ohjaaminen helppoa Käytännönläheinen arjessa tapahtuva toimintamalli -> konkreettista työn tekemistä, suunnattuna suoraan kotiin Työtilat koululla -> läsnäolo helpottaa yhteydenottamista Opettajien vastuu poissaolojen selvittämisessä on lisääntynyt Saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa (esim. palaverit säännöllisesti kuraattorien ja steissin työntekijöiden kanssa)
1.3.2013 Toimintakenttä laajentui kahdeksaan Komian kaupunkiseutukuntaan. Kohderyhmä: yläkoulut Komian kaupunkiseutukunnissa ammattikoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat (aloitetaan Seinäjoen yksiköissä) lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat mikäli jo yläkoulusta tiedetään, että jatkoopiskelu voi tuottaa ongelmaa, pystytään auttamaan/tsemppaamaan opiskelijaa ensimmäinen, vaikein vuosi, jotta opiskelu onnistuisi eikä keskeyttämisiä tulisi.
Miten tehdään? RAY:n rahoituksella vuosina 2013-2017 Kaksi projektityöntekijää toimii seutukuntien ja Seinäjoen alueen yläkouluissa. Projektipäällikkö ja yksi projektityöntekijä vastaavat toisen asteen toiminnasta. Yhteistyössä eri toimijoiden kesken mm. koulun henkilöstö, kaupungin ja seurakunnan erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, sosiaalityö, nuorisoasema Steissi työparitoiminta
Hankkeen tämän hetken tilanne Toiminta alkanut 1.3., kolme uutta työntekijää aloittanut kevään aikana. Asiakkaat 1.3.-30.5.2013 Kaupunkiseutukunnista ohjautunut 4 oppilasta Seinäjoen alueelta yhteensä 15 asiakasta (kaikki koulut ovat aktivoituneet) Tyttöjä 8, poikia 11 7.lk 5 hlö, 8.lk 5 hlö, 9.lk 9 hlö Kotikäynti suoritettiin 15 oppilaan kohdalla puhelimitse keskusteltu 2 oppilaan vanhemman kanssa koululla tavattiin 2 oppilaan vanhemmat
Ohjausprosessi koulutuskeskus Sedulla
Lopuksi Pitkään jatkuneet poissaolot ovat oire tai niihin liittyy aina jokin selvittämisen arvoinen syy. Pitkään jatkunut poissaolo on harvoin tahallinen teko.
Pohjalaista kyyditystä Opettaja-lehti, ilm. 6.9.2013 Kuva: Mikko Lehtimäki