Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2012... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Tavoitteet... 3 1.1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri... 4 1.1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö... 5 1.1.4 Järjestön kehittämistoiminta... 14 1.1.5 Lapsi- ja perhetoiminta... 15 1.1.6 Tiedotus ja viestintä... 17 2 ORGANISAATIO... 19 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset... 19 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys... 19 2.1.2 Piirit ja yhdistysten jäsenmäärät... 21 2.2 Liiton hallinto-organisaatio... 26 2.3 Edustukset... 29 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä... 31 2.5 RSKL:n kunniajäsenet... 31 2.6 RSKL:n ansiomerkit 2012... 31 2.7 Karhun Kannu... 32 2.8 Liittotoimisto... 32 3 ERITYISLIITTOJEN TOIMINTA... 33 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT... 33 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU... 35 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE... 37 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi... 42 4 YHTEISKUNTA- JA KUNTAKONTAKTIT, KUNTA- JA JÄRJESTÖKÄYNNIT JA MUU KENTTÄTOIMINTA..... 45 5 LIITTEET... 51 2

1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2012 1.1 YLEISTÄ 1.1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa tukemalla liitto on edesauttanut 8 uuden kunnan liittymistä suomen kielen hallintoalueeseen vuoden 2012 aikana. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat tiettyjä vaatimuksia varojen käytön suhteen. Vuoden 2012 aikana olemme toivottaneet kaikki ruotsinsuomalaiset tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Vuoden 2012 kehitysparlamentti toteutettiin järjestämällä 3

valtakunnallinen ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti Ruotsin valtiopäivien Förstakammarsalen salissa. Tilaisuus antoi nuorille mahdollisuuden tutustua valtiopäivien toimintaan ja tavata poliittisia päättäjiä. Liitto saattoi näin informoida päättäjiä ja SVT:n kautta televisioidun ohjelman avulla koko kansaa kansallisten vähemmistöjen ja erityisesti ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. Vähemmistö- ja etujärjestö-roolia liitto toteuttaa osittain myös valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2012 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden 2012 painopisteet ovat olleet: 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistöpoliittinen työ 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystoiminta. 5. Viestintä ja markkinointi 1.1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri Suomeksi! Pidetään suomen kieli pinnalla Ruotsissa! RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä järjestössämme on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla erityispiirteenä on yhteisöllisyys, jossa toiminta yltää sukupolvien yli. Ruotsinsuomalaisten kulttuuri ja sen edellytyksien vahvistaminen luovat edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vähemmistölaissakin korostuvat suomen kielen elvytys ja suomenkielisen kulttuurin merkitys. Toimintavuoden aikana Suomeksi! projekti jatkui. Sen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria lähtökohtana ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Kaikkein tärkeintä liiton vähemmistötyössä on motivoida ja aktivoida ruotsinsuomalaista vähemmistöä sisältä päin, mikä tapahtui laajan vähemmistöpoliittisen työn ja suomen kielen ja kulttuurin yhteistyönä. 4

Suomeksi! projektin tavoitteet ja työtavat Projektin tavoitteet olivat Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys Kiinnittää erityistä huomiota toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja lapsiperheisiin Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Suomeksi! projektin avainsanoja olivat avoimuus, yhteistyö, uudet toiminnat, uudet tekijät sekä toimintaan kohdistuvat kielelliset ja laadulliset vaatimukset. Osa projektin toiminnasta oli liiton olemassa olevaa toimintaa, sen vahvistamista ja profilointia ja osa oli uutta toimintaa. Suomeksi! työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Seija Sjöstedt, suomen kielen asiantuntijana FT Paula Ehrnebo, kulttuuritoiminnan vastaavana Pirkko Karjalainen, tiedottajana Matti J Korhonen sekä liiton toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Työryhmä piti vuoden aikana kolme kokousta. Projektin eri tehtävissä ovat toimintakauden aikana olleet kevätkauden ajan kulttuurituottaja Lina Puranen (Mukulat), tanssija Majula Drammeh (äitiyslomittaja syyskauden, Mukulat), ent. kirjastonhoitaja Heli Henriksson Vasara (kirjallisuus ja pohjoismainen kirjastoviikko) sekä graafinen suunnittelija Kai Kangassalo (projektin kotisivu, logo, esitteet, power point -esittelyt ym.). Suomeksi! projekti sai avustuksen Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä projektiavustuksia Ruotsista. Mukulat toiminta sai yhteensä 420 000 kruunua tukea paikallisiin työpajoihin ja lastentapahtumiin. 1.1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.1.3.1 Vähemmistötyö Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan 1.1.2010. Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa vanhustenhoitoon. Vähemmistölain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. 5

Joulukuussa 2012 tehdyn Ruotsin hallituksen päätöksen mukaisesti suomen kielen hallintoalueeseen liittyi helmikuun 2013 alusta kahdeksan uutta kuntaa ja Taalainmaan maakäräjät. Nämä uudet jäsenet mukaan lukien vuoden 2012 lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului seuraavat 48 kuntaa: Borlänge, Borås, Botkyrka, Enköping, Eskilstuna, Finspång, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Jällivaara, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Luulaja, Motala, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Uddevalla, Upplands-Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Uumaja, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar ja Ylitornio. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat Gävleborgin, Itä-Götanmaan, Norrbottenin, Södermanlandin, Tukholman, Upplannin, Taalainmaan, Västerbottenin, Västmanlandin ja Örebron maakäräjät sekä Länsi-Götanmaan alue. Liiton toiminta Liitto on tehnyt aktiivisesti etujärjestötyötä suomen kielen aseman hyväksi niin valtiollisella tasolla laajasti suhteessa eri yhteiskuntasektoreihin kuin yleisesti Euroopan neuvoston tasolla. Tavoitteena on, että Ruotsi nostaisi Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten tasoaan suomen kielen osalta Ruotsissa. Liitto on toiminut aktiivisesti jäsenistönsä ja ruotsinsuomalaisten edustajana Ruotsin yhteiskunnan eri sektoreilla ja politiikan aloilla sekä järjestönä ylläpitänyt ja tukenut ruotsinsuomalaisten suhteita Suomeen. Osapuolten yhteisfoorumi Partsgemensamt Forum RSKL on Ruotsin Nuorisohallituksen toimesta ja liiton hakemuksen nojalla valittu edustamaan Ruotsin kansalaisjärjestöjä Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen Osapuolten yhteisfoorumissa Partsgemensamt forum PGF. PGF pohjautuu Ruotsin kansalaisyhteiskuntapolitiikkaan ja osallistuminen sisältää aktiivista ja yleisluontoista työtä järjestöjen toimintaedellytysten ja toiminta - ehtojen parissa sekä yhteiskunnan eri osa-alueita kattavaa analyysiä järjestönäkökulmasta. Ulkosuomalaisparlamentti Liiton edustajat osallistuivat aktiivisesti Helsingissä 26. 27.10.2012 järjestettyyn Ulkosuomalaisparlamenttiin. Liiton Suomeksi! hanke sai laajaa kannatusta. Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt valittiin Ulkosuomalaisparlamentin Pohjois-Euroopan varapuhemieheksi. Vuoden 2012 Ulkosuomalaisparlamentin antamien virikkeiden pohjalta RSKL:ssä ja RSE:ssä käynnistettiin uusien hankkeiden valmistelu seuraavaa Ulkosuomalaisparlamenttia varten. Kulttuuripolitiikka Liitto on nostanut esiin tarpeen toimia aktiivisesti kulttuuripolitiikan alalla Ruotsin alueellistetun kulttuurirahoituksen ja sitä tukevan kulttuuripolitiikan myötä. Tähän liittyen on piirejä ja seuroja innostettu toimimaan aktiivisesti ja luomaan kontakteja oman alueen kulttuurilaitoksiin erityisesti suomen kielen hallintoalueella. 6

Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikan alalla liitto on aktiivisesti ajanut suomen kielen ja suomenkielisten opettajien ja esikoulunopettajien koulutusten käynnistämistä. Liitto jätti oman lähetevastauksen kansallisten vähemmistöjen opettajankoulutusta koskevaan lausuntokierrokseen. Liitto on ollut kirjeitse yhteydessä useampaan kuntaan koskien äidinkielenopetuksen puutteita ja heikosti toteutuvaa suomenkielisen esikoulun lakisääteistä tarjontaa. Myös mediayhteyksien kautta on nostettu esiin suomenkielisen koulutuksen ja opetuksen puutteita ja alan kehitystarpeita Ruotsissa. Sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikan alalla liitto on tukenut eläkeläisten aloitteita suomenkielisten vanhustenhoidon peruspalveluiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi, tähän liittyen myös kasvava henkilökunnan koulutustarve. Vähemmistöpolitiikka Liitto on osallistunut aktiivisesti vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhagin kanssa. Liitto on osallistunut aktiivisesti neuvonpitoihin Tukholman lääninhallituksen kanssa, jolla on Ruotsin hallituksen antama koko maata kattava vähemmistölakia koskeva seuranta- ja toimeenpanotehtävä. Neuvonpitoon Ruotsin eri kouluviranomaisten kanssa ja dialogikokouksiin Ruotsin julkisen palvelun mediaan kuuluvan koulutusradio ja -tv UR:n kanssa on osallistuttu aktiivisesti. Liiton esikouluverkosto on kutsuttu UR:n referenssiryhmäksi. Liiton jäsenistön kautta on neuvonpitoon osallistuttu maakäräjätasolla Norrbottenissa ja Västerbottenissa sekä erityisen laajasti Länsi-Götanmaan alueella. Myös Sörmlannissa on käynnistymässä alueellinen vähemmistölain mukainen neuvonpito. Västmanlandin maakäräjillä on kontakteja vähemmistön kanssa. Liitto kartoitti suomenkielisen vanhustenhoidon tilannetta ja vähemmistölain mukaisen neuvonpidon toteutumista kahdella eri kyselykartoituksella. Useiden kymmenien vastausten perusteella saadun kuvan mukaan liitto on vienyt eteenpäin seurojen näkemyksiä yhteiskunnan päättäjille. Kyselykartoituksen kysymykset on pyynnöstä luovutettu Tukholman läänin lääninhallitukselle edelleen Saamekäräjien käyttöön vastaavien kyselyjen toteuttamiseksi saamelaisten parissa. Kyselykartoitusten tulokset (kuntakohtaiset, vastaukset nimettöminä) on luovutettu Tukholman lääninhallituksen käyttöön tukemaan vähemmistölain mukaista seurantaa. Liitto ja Suomen Tukholman instituutti kutsuivat hallintoaluekuntien suomenkieliset tiedottajat/koordinaattorit yhteiseen tiedotuskokoukseen Tukholmaan 14. maaliskuuta 2012. Seminaariin osallistui myös Tukholman läänin lääninhallituksen yksikköpäällikkö Lennart Rohdin. Liitto osallistui aktiivisesti Suomen suurlähetystön ja Tukholman lääninhallituksen järjestämään kansallisten vähemmistöjen vanhustenhoitoa koskevaan seminaariin toukokuussa 2012. Liitto tiedotti jäsenistölleen sekä muille ruotsinsuomalaisille vähemmistölaista, koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä ja toimi sen toteutumiseksi. Nuorisoparlamenttiin liittyneen tiedotuksen kohderyhminä olivat myös Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitto ja sen jäsenet sekä Ruotsin valtiopäivien valtiopäiväedustajat ja laaja yleisö SVT:n lähettämien parlamenttiohjelmien kautta. 7

Vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon on annettu tukea sekä seurojen aloitteesta että liiton yleisen tiedottamisen kautta muun muassa kotisivulla www.rskl.se sekä Ruotsin Suomalainen ja Ruotsi.se -lehtien kautta. Liiton 55-vuotista taivalta juhlistaneen Sverigefinnarna en del av Sveriges historia och framtid seminaarin (19. lokakuuta 2012) kautta tavoitettiin vaikutusvaltaisia tahoja. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Ruotsin Kirkon ja Suomen Tukholman instituutin kanssa. Seminaariohjelma liitteenä. Liitto tuki aktiivisesti jäsenseurojen menestyksekästä toimintaa kuntien liittymiseksi hallintoalueeseen. Hallintoalueeseen liittymistä valmisteltiin vuoden 2012 lopussa vieläkin useassa kunnassa. Liiton kanta on se, että kaikkien Ruotsin kuntien tulisi kuulua hallintoalueeseen, jotta ruotsinsuomalaisilla olisi Ruotsissa samat oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja vähemmistölaista useilla yhdistysten ja piirien järjestämillä kursseilla ja kokouksissa. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten työtä kuntien liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Liitto koulutti mm. liiton johtajuuskoulutuksessa ja piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin, joissa ei ole liiton jäsenyhdistystä. Nackaan ja Sigtunaan perustettiin toimintavuoden aikana yhdistykset, jotka ovat liittyneet RSKL:n jäseneksi. Työ yhdistyksen perustamiseksi jatkui Ylitorniossa ja Tierpissä. Demokratiaprojekti ja nuorisoparlamentti Lokakuussa 2012 järjestetyn Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin yhteydessä informoitiin laajasti suomeksi ja ruotsiksi vähemmistölaista ja kansallisten vähemmistöjen kielellisistä oikeuksista sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Sivusto www.svfidemokrati.wordpress.com luotiin varta vasten tukemaan nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja järjestötoimintaan. Valtiopäivätalon Förstakammarsalen-salissa pidetty päätapahtuma kyselytunteineen ja paneelidebatteineen on ollut nähtävissä SVT Play palvelun kautta hakusanoilla sverigefinska ungdomsparlamentet. Liitto päätti jatkaa nuorisoparlamentin myötä käynnistynyttä demokratiaprojektia, jonka tavoitteena oli yleisen ja paikallisen vähemmistöpoliittisen toiminnan tukeminen. Demokratiaprojektin jatkovaiheisiin on nuorilla itsellään laajat vaikutusmahdollisuudet. 8

Kansansivistystyö ja yhteistyö ABF:n kanssa RSKL on Ruotsin työväen sivistysliitto ABF:n jäsen. RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri on ABF:n liittohallituksen varajäsen. ABF - tilastotietoja vuosilta 2010-2011 Vuosi 2010 2011 Toiminta kokonaisuudessaan/tuntia 32 341,3 33 381 Kaikki osallistujat 20 774 22 725 Kaikki tilaisuudet 1 181 1 248 Opintopiirit/tuntia 29 356 29 881 Kulttuuri/tuntia 2 270 2 774 Muu kansansivistystyö/tuntia 651 655 Tanssi, teatteri, yhdistystieto, kuorolaulu. Vuoden 2011 aikana runsaat 20 000 ihmistä osallistui RSKL:n ja sen jäsenseurojen järjestämiin opinto- ja kulttuuritilaisuuksiin, joita ABF on tukenut. Huom. Vuoden 2012 tilastotiedot saadaan ABF:stä tiedoksi myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Liitto on käynnistänyt yhteistoiminnan kehittämisdialogin ABF:n kanssa järjestötietouden, suomen kielen kurssien ja erityisesti demokraattiseen vaikuttamiseen ja vähemmistölain toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä erityisesti modernin tietotekniikan avulla. Liitto on aktiivisesti huomioinut Haaparannalla sijaitsevan SveFi kansankorkeakoulun että Axevallan kansankorkeakoulun roolia ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön koulutusresurssina. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin 24. -25.3.2012 osallistuttiin. Täysistunnolle osoitettiin kirje koskien yhteistyötä järjestöjen kautta ruotsinsuomalaisten hyväksi ja muun muassa lasten ja nuorten demokraattisten oikeuksien tukemiseksi. Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin osana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan toimintaa. 9

1.1.3.2 Etujärjestötyö ja yhteiskuntasuhteet sekä toiminnan vaikuttavuus Asiantuntijaorganisaatio Vähemmistölain mukainen asema kansallisena vähemmistönä on edistänyt ruotsinsuomalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Remissi-instanssina toimiminen ja lähetevastausten laatiminen on tärkeä osa liiton vaikuttamistyötä, jolla vahvistetaan liiton roolia ruotsinsuomalaisena asiantuntijaorganisaationa. Liiton puoleen on käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten peruskoulujen taholta ja kysytty tietoa ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä. Liiton rooli asiantuntijaorganisaationa on ollut kasvusuunnassa, koska esimerkiksi vähemmistölain mukaisiin kuntakontakteihin pyydetään liitosta neuvoja ja osallistumista. Myös jotkut kunnat ovat ottaneet yhteyttä liittoon ja pyytäneet tietoja ja opastusta ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi, jos kunnassa ei esimerkiksi ole aktiivista Suomi-seuraa. RSKL on päämiehenä tutkimusprojektissa (EPN, Diaarinumero 2012/718 31/5) Kuinka tasa-arvoinen on suomalainen nainen/mies kotona? Tutkimus toteutetaan eettisen toimikunnan (Etikprövningsnämnd) hyväksynnän jälkeen yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin kanssa. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan syksyllä 2013. Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum Laajoja yhteiskuntasuhteita Ruotsin keskeisiin järjestöihin ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuripolitiikan vaikuttajiin liitto saa osallistumalla Osapuolten yhteisfoorumin toimintaan, joka on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja neuvonpitofoorumi. RSKL on valittu mainitun foorumin jäseneksi tuomaan esille kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia Osapuolten yhteisfoorumin kokousta. Liiton edustaja on tavannut foorumissa muun muassa virkamiehiä opetus-, kulttuuri-, elinkeino- ja työmarkkinaministeriöstä sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitosta. Liiton edustaja on tavannut ministeri Nyamko Sabunin ja keskustellut ministerin kanssa ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön tasa-arvohankkeista. Liitto on osallistunut näytteillepanijana Forum för det civila samhället -tapahtumaan Tukholman Fryshuset -talossa kesäkuussa 2012. Tilaisuuteen osallistui muun muassa ministeri Sabuni sekä useita valtiopäivien kulttuurivaliokunnan edustajia. Liiton edustajat tapasivat Nuorisohallituksen pääjohtajan ja saivat myös uusia kunta- ja järjestökontakteja. Liiton aloitteesta järjestettiin kesäkuun tapahtumassa seminaari aiheesta kansallisten vähemmistöjen nuorten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa. Kaksi liiton nuorta edustajaa osallistui aktiivisesti seminaariin. 10

Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta Vuoden 2012 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten Torshällan Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä isoissa johtajuuskoulutuksissa ja lapsi- ja nuorisoparlamentissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia ruotsinsuomalaisia. Aktiivisen järjestöväen lisäksi tapahtumiin osallistui myös äskettäin seuratoiminnasta ja ruotsinsuomalaisuudesta kiinnostuneita henkilöitä, joita on inspiroitu mukaan jäsenjärjestöjemme toimintaan. Esimerkkinä tästä ovat Lastentoiminnan ideapäivät ja Suomen kielen virikepäivä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia on tehty tunnetuksi. Esimerkkeinä toimintatavoista ovat tiedottaminen kotisivun kautta www.rskl.se, liiton tuottaman pienen roll-upnäyttelyn kierrättäminen eri tapahtumissa ja vähemmistöoikeuksia ja liiton vähemmistöpoliittisia pyrkimyksiä kuvaavien esitteiden jakaminen. Suomalais-ugrilainen maailmankongressi 2012 Liiton edustaja osallistui suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Unkarin Siófokissa syyskuussa 2012. Kongressissa liiton edustaja sai mahdollisuuden nostaa ruotsinsuomalaisten kieli- ja koulutuskysymykset Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin tasolle muun muassa siksi, että Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin järjestelyihin oli saatu tukea Euroopan unionin Ung och Aktiv nuorisotoimintaohjelmasta. Kansallisen vähemmistön nuorille suunnatun demokratia- ja kieli-informaation tarve on laaja ja Siófokin kongressin kautta liitto on saanut tärkeitä kontakteja Suomesta ja muualta Euroopasta oman ruotsinsuomalaisen kieli- ja vähemmistöpoliittisen työn tueksi. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma osallistuivat maailmankongressiin. Seuraava suomalais-ugrilainen maailmankongressi järjestetään Lahdessa kesäkuussa 2016. Liiton edustajalla oli tilaisuus esittää liiton tervehdys Suomen eduskunnan puhemiehelle ja kertoa syksyn 2012 lapsi- ja nuorisoparlamentista, joka pidetään Ruotsin valtiopäivätalossa. Liite: RSKL:n puheenvuoro maailmankongressissa (esitettiin englanniksi ja osittain venäjäksi). Ruotsinsuomalaisten päivä 24.2. Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen. Vuoden 2012 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Ruotsia. Ruotsin kansallispäivä 6.6. Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet kansallispäivän juhlintaan. Liitto osallistui järjestäjänä yhteistyössä Tukholman Suomalaisen Seuran ja Tukholman Ruotsinsuomalaisen Koulun sekä Uuden Teatterin kanssa Tukholman kaupungin kansallispäivän ohjelmaan Rålambshovin puistossa 6.6.2012. 11

Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on tehty yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellisen tuen saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta ja edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. Vähemmistölain mukainen neuvonpito Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että järjestön edustajien tulee ottaa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet, kun osallistutaan neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa. Ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti sekä esi- ja jälkiparlamentti 18. - 19. lokakuuta 2012 Liiton järjestämä EU-rahoitteinen tilaisuus Ruotsin valtiopäivätalossa, johon lähetettiin kutsut nuorille sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton kautta että suoraan kaikkiin Ruotsin kuntiin. Kutsujen yhteydessä on tiedotettu sekä kuntiin että järjestökenttään vähemmistölain olemassaolosta ja velvollisuudesta noudattaa vähemmistölakia. Kutsut julkaistiin myös lehti-ilmoituksissa ja sähköpostitse. Henkilökohtaisesti kutsuttiin erityisesti RSN:n edustajat yhteistyöhön ja osallistujiksi. Esiparlamentin tervehdyspuheen piti Tukholman kunnanvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk. Ruotsin valtiopäivien puhemies Per Westerberg esitti tervehdyspuheen Förstakammarsalen-salissa järjestetyssä parlamentissa 19.10.2012. Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman tervehdys kuultiin videoituna. Nuoria osallistujia tuli yli 20 eri kunnan alueelta ja muutama nuori oli nimetty oman kuntansa viralliseksi edustajaksi. Länsi-Göötanmaan aluehallinnon, Boråsin kunnan, Haningen kunnan, Valtiopäivien ruotsalaissuomalaisen yhdistyksen ja viiden eri valtiopäiväpuolueen valtiopäiväedustajat toimivat alustajina ja keskustelivat nuorten kanssa kansallisen vähemmistön kysymyksistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista. Intregraatioministeri Erik Ullenhag osallistui paneelikeskusteluun yhdessä viiden eri puolueen valtiopäiväedustajan kanssa. Liitteenä parlamentin ruotsinkieliset keskustelupöytäkirjat. 12

Ulkosuomalaisparlamentti USP Helsingissä 25. -27. lokakuuta 2012 Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt valittiin USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemieheksi ja hänen henkilökohtaiseksi varaedustajakseen valittiin RSKL:n liittohallituksen jäsen Pirkko Karjalainen Skövdestä. Liiton edustaja Seija Sjöstedt on osallistunut USP:n valmistelukokouksiin. Liiton johto kiitti henkilökohtaisesti Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa tuesta ja videotervehdyksen lähettämisestä RSKL:n järjestämään ruotsinsuomalaiseen lapsi- ja nuorisoparlamenttiin Ruotsin valtiopäivätalossa. Suomen tasavallan presidentin valtiovierailu Ruotsiin huhtikuussa 2012 Liiton johto tapasi henkilökohtaisesti Suomen tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, ja informoi häntä ajankohtaisista suomen kieleen ja ruotsinsuomalaisiin liittyvistä kysymyksistä. Liiton puheenjohtaja ja toimitsija osallistuivat lisäksi valtiovierailun yhteydessä järjestettyyn ruotsinsuomalaisten vähemmistöasemaa koskevaan seminaarimuotoiseen informaatiotilaisuuteen Suomen Tukholman instituutissa. Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti Liiton johdolla on ollut useita tapaamisia Suomen suurlähettilään kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut eri tilaisuuksiin luennoitsijana, asiantuntijana ja vieraana Suomen Tukholman suurlähetystössä. Liiton edustajilla on ollut lukuisia kontakteja Suomen kunniakonsulaattiin Göteborgissa. Suomen presidentinvaalit 2012 RSKL:n jäsenseurat ovat tarjonneet tiloja vaalien ennakkoäänestyspaikoiksi lukuisilla eri paikkakunnilla. Seurojen ja liiton edustajat ovat toimineet vaalien toimitsijoina. Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. Liiton edustajat ovat osallistuneet Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Tukholmassa ja Göteborgissa sijaitsevan Suomen kunniakonsulaatin järjestämälle itsenäisyyspäivän vastaanotolle 6.12.2012. Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat perinteikkäät itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Opintoliitto ABF Liitto ja sen jäsenseurat ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtumien ja opintokerhojen järjestäjä. 13

Vierailuja liittotoimistossa Nuorisohallitus / tasa-arvotyön hankkeiden virkamiehet maaliskuussa 2012. Oriveden opisto ja Etäopisto joulukuussa 2012. Partsgemensamt Forum / kansalaisjärjestöjen kokous elokuussa 2012. Suomen pakolaisapu yhdistyshautomo marraskuussa 2012. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto / Finska nu hankkeen koordinaattori Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen toimeksiannosta Ruotsia koskevaa kulttuuriselvitystä tehnyt Ann Sandelin syksyllä 2012. Uppsalan yliopiston Hugo Valentin Centrumin johtaja Satu Gröndahl osallistui kulttuuriverkoston tapaamiseen keväällä 2012. Lisäksi lukuisia muita kokous- ja asiantuntijavieraita ja tutustujia ja yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta. Medianäkyvyys Liitto on vuoden 2012 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan. Esimerkkejä medianäkyvyydestä: Liiton tiedotussivut Ruotsin Suomalainen lehdessä sekä painetussa Ruotsi.se julkaisussa. Liiton johdon antamat haastattelut Sisuradiolle, SVT:n uutisille, Ruotsin radion ruotsin- ja suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata ja Ruotsin tietotoimisto TT:lle. Ruotsinsuomalaisen lapsi- ja nuorisoparlamentin oma sivusto www.svfidemokrati.wordpress.com on tavoittanut kohderyhmää ja antaa suomen- ja ruotsinkielistä perusinformaatiota vähemmistökysymyksistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa. Ruotsinsuomalainen lapsi- ja nuorisoparlamentti televisioitu SVT Forumin kautta ja nähtävissä SVT Play palvelussa. Muita mediakontakteja ovat järjestön edustajat vaalineet eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä sekä valtakunnallisissa että alueellisissa ja paikallisissa mediakontakteissa. Suomesta tuleviin erilaisiin lehdistön haastattelupyyntöihin ja tiedusteluihin on vastattu tapauskohtaisesti ja annetaan ruotsinsuomalaisia koskevaa tietoja ja ehdotetaan haastateltavia eri puolilta maata. Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on kehitysvaiheessa. Lapsi- ja nuorisoparlamentista tiedotettiin myös www.minoritet.se sivuston ja sitä kautta facebookin kautta. Seurojen, piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien facebook-ryhmien toimintaa on kannatettu liitosta liketoiminnon avulla. IT-osaamisen kehittämiseksi on käynnistetty kehitystyö, joka jatkuu vuonna 2013. 1.1.4 Järjestön kehittämistoiminta RSKL:n kehitystoiminta jatkui toimintakauden aikana ja se oli tärkeä osa järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Vähemmistötyö ja järjestöllinen kehitystyö kulkivat käsi kädessä. Liiton asiantuntemusta käytettiin selvitettäessä seuratoiminnan lähtökohtia sekä perustettaessa uusia yhdistyksiä. Uudet seurat ovat luonteeltaan usein suomen kieleen, kulttuuriin ja lasten etujen ajamiseen keskittyviä yhdistyksiä. 14

Kehitystoiminnasta vastasi liittohallituksessa 1. varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist. Nuorisotoiminnan kehittämistyöhön liittohallitus nimesi vastaavaksi Juha Sarajärven. Kehitystoiminnan painopistealueet: Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Piirien vähemmistöverkosto, kaksi henkilöä piiriä kohden, sekä liiton puheenjohtajisto ja kehitystyöryhmä ovat jatkaneet yhteistyötä vähemmistöasiain edistämiseksi eri puolilla Ruotsia. Erityisesti liiton puheenjohtajat ovat tehneet lukuisia seura- ja kuntakäyntejä, joissa on pohjustettu kunnan hakeutumista hallintoalueeseen, luotu toimintastrategiaa seuroissa, tiedotettu, neuvottu ja neuvoteltu. Tullaan tutummaksi Tullaan tutummaksi seurakäynnit tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen pyrki tekemään ainakin kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Useimpien kohdalla käyntejä oli huomattavasti enemmän. Erilaisten prosessien käynnistäminen vaati montakin käyntiä samalla seudulla. Koulutus Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat sekä luottamushenkilöt että toimitsijat. Liitto ja piirit pitivät yhteisiä tapaamisia toiminnan kehittämiseksi kahdesti vuoden aikana. Erityisliittojen ja keskusliiton puheenjohtajistot tapasivat syyskuussa toiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Kehitysparlamentin sijasta järjestettiin nuorisoparlamentti, juhlavuoden vähemmistöpoliittinen seminaari sekä suomen kielen virikepäivä lokakuussa. Nuorempia nuijan varteen Nuorempia nuijan varteen on tulevaisuuteen tähtäävä seurojen kanssa tehtävä hanke, jonka tarkoituksena on tavoittaa enemmän 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Seurojen johtokuntien ikärakennetta pyritään tasapainottamaan. Toimintavuoden aikana järjestettiin nuorisotyön ideapalaveri Mariestadissa toukokuussa. Sen jälkeen, lokakuussa, pidettiin lapsi- ja nuorisoparlamentti, joka avasi tietä tulevalle kehitykselle. 1.1.5 Lapsi- ja perhetoiminta Mukulat toimintatapahtumat 30.3 Workshop Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa; animaatio, lavastus, sanakirja, taittoukko, tanssi 31.3 Barnens Kulturhus, Tukholman Kulttuuritalossa; askartelua ja lukunurkka 15

21.4 A Finntastic Evening Tukholman Suomi-instituutissa; tanssia ja ikkunamaalausta 19.5 Mukulatfest Tukholman Kulttuuritalossa; Anna Järvinen, Paukkumaissi, askartelua, salainen valokuva-automaatti, lukunurkka. Esillä Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa lavastusworkshopissa tehdyt tuotokset sekä animaatiot. 2.6 Mukulatfest Haaparannassa yhteistyössä SveFin kanssa; Darya ja kuutamoduo, loruja/lauluja/leikkejä, taidepaja, animaatiotyöpaja 16.6 RSKL:n Lintujärvenleiri Axevallassa; animaatio ja sarjakuva 14.10 Mukulatfest Grand, Uppsala; Anna Järvinen, Ipana Impro, tanssi, taidetyöpaja, laulu/leikki 20.10 Mukulatfest Kulttuuritalo Haninge; askartelu ja tanssi 10.11 Mukulatfest Kulttuuritalo Borås; salainen valokuva-automaatti, tanssi, lyhytelokuvia, Anna Järvinen Lasten lukukuu Marraskuu on ruotsinsuomalaisten lasten Lukukuu, se järjestettiin samaan aikaan pohjoismaisen kirjastoviikon lukuprojektin kanssa. Aamunkoitteessa ja iltahämärissä lapsille ääneen luettava kirja oli pohjoismainen valinta: Hyppelihiiri Myökki Pyökkimetsässä. Projekti osti 30 kirjaa saamallaan erityisavustuksella ja kirjat jaettiin lapsiryhmille ja ohjaajille eri puolille maata. Muita luettavia kirjoja olivat Hölmöläistarinat sekä Koirien Kalevala. Suomeksi! projekti osallistui näyttelyllä ja toimintansa markkinoinnilla Ruotsinsuomalaisiin kirjamessuihin marraskuussa. Messuilla nähtiin runo-tanssiesitys Hämärä tanssii, joka toteutettiin Kulttuurineuvostolta saadulla Suomeksi!-rahoituksella. Lapsitoiminnan ideapäivä Tämä kerhonohjaajien ja lasten toiminnan järjestäjien päivä järjestettiin liittotoimistossa 14.1. ja sieltä syntyivät ajatukset mm. vanhempien lauantaista, joiden sisältö käsittäisi vähemmistö- ja kielitietoutta. Kouluttajana toimi Heli Blomberg. Anna-Maija Vaimala esitteli Suomeksi! projektin häneltä tilaaman opaskirjasen Ideaopas suomiseurojen lastenkerhoille. Suomen kielen ja kirjallisuuden elvytyspaketti Axevallan koululla järjestettiin elokuussa toisen kerran Elvytyspaketti nykysuomen, ruotsinsuomen ja kirjallisuuden kurssi, johon osallistui 22 henkilöä. Kurssiin osallistui hallintoalueen tiedottajia, kirjastonhoitajia, kirjoittajia ja seurojen kulttuuriaktiiveja. Sovittiin, että kesän 2013 kirjallisuusteema painottuisi lastenkirjallisuuteen ja mahdollisesti saataisiin mukaan kirjailijavierailu. Mielenkiintoista oli, että Axevallan kansankorkeakoulu selvästi vahvisti päätöksiensä kautta koulun ruotsinsuomalaista profiilia. Suomeksi! projektin kotisivulla tiedotettiin erilaisista suomen kielen opintojen mahdollisuuksista. 16

Kirjoittaminen ja kertominen korostuivat vuoden aikana myös teatteriliiton näytelmäkirjoittajien etäkurssin ja tarinankerronnan Ruotsin mestaruuden järjestämisen kautta. Kielileirit Liiton Lintujärven Leiri järjestettiin Axevallassa 14. 20.6. Mukana oli 59 lasta ja 10 ohjaajaa. Leirin tarkoituksena on vahvistaa suomen kieltä monipuolisen toiminnan avulla. Kolme piirijärjestöä, useat seurat sekä eläkeläisliitto järjestävät tasokkaita kieli- ja kulttuurileirejä. Todettiin, että on selvää tarvetta järjestää leiritoiminnan kehittämiskoulutusta. Suomeksi! projektia esiteltiin mm. Suomen kielen virikepäivänä 20. lokakuuta 2012 Tukholman Suomi-instituutissa, esittelijänä toimi FT Paula Ehrnebo. Mukulat toiminnan profiilista on vastannut Linnéa Puranen. 1.1.6 Tiedotus ja viestintä RSKL-lehti RSKL -lehden kahdeskymmenesseitsämäs vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2012 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/2012 8 330 kpl 2/2012 8 737 kpl 3/2012 8 903 kpl 4/2012 7 615 kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista. RSKL:n kotisivu, www.rskl.se RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2012 aikana sivustolla oli 40 131 kävijää, kun sivustolla vuonna 2011 oli 47 192 kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty. Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille. 17

Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 26 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Uppsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta 2008 31/3 2014 tietyin varauksin 21. maaliskuuhun 2012 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2013 saakka. TV Finland on ollut saatavilla Comhemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2012 oli 5 612 (+86), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) 5 163 tuntia (92,0 %) ja MTV3:n osuus 449 tuntia (8,0 %). Taukojen aikana lähetettiin uutisikkunaa 2 921 tuntia ja YLE Puheen radio-ohjelmaa. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat 1 276 24,7% Asiaohjelma 936 18,1% Draamaohjelma /Elokuvat 677 13,1% Viihdeohjelma /leikki 322 6,2% Musiikkiohjelma 133 2,6% Urheiluohjelma 572 11,1% Opetus- ja tiedeohjelmat 38 0,7% Lastenohjelma 442 8,6% Uutiset 760 14,7% Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 7 0,1% Yhteensä 5 163 100,0% 18

Vuoden 2011/2012 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 27 kerran sopimukseen ajalle 1.1. 31.12.2012 digitaalisista maaverkkolähetyksistä. Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Uppsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom lähettää TV Finlandin ohjelmat kanavanippu viidessä (MUX 5) kolmelta pääasemalta Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad ja kahdeksalta lisälähettimeltä Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg, Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin 1.9.2007 siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE Fem kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. MTV3:n jäätyä pois koosteesta vuoden 2012 lopussa tulee koosteeseen myös ohjelmia YLE Teemasta ja YLE Femmasta. 2 ORGANISAATIO 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2012-01-01-2012-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 12 785. Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys Keskusliiton jäsenmäärä oli 31.12.2012 yhteensä 12 785 jäsentä 123 yhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 4 uutta jäsenyhdistystä: 2012-01-11 Märstan Suomalaiset Eläkeläiset - Tukholman piiri (291) 2012-01-11 Nykvarnin Suomalaiset - Tukholman piiri (292) 2012-06-12 Sigtunan Suomi - Seura - Tukholman piiri (293) 2012-08-17 Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys - Tukholman piiri (294) 19

56 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 426 jäsenellä ja 67 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 828 jäsenellä. Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 551 jäsenellä eli 4,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 233 jäsentä eli 3,3 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 16-25 vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26 64 -vuotiaat. Ikäryhmä 2012 2011 2010 12-11 12-11 % 0-6 naiset 128 125 109 3 2,4% 0-6 miehet 146 133 149 13 9,8% 0-6 yhteensä 274 258 258 16 6,2% 7-15 naiset 208 221 219-13 -5,9% 7-15 miehet 231 252 243-21 -8,3% 7-15 yhteensä 439 473 462-34 -7,2% 16-25 naiset 162 207 219-45 -21,7% 16-25 miehet 234 274 274-40 -14,6% 16-25 yhteensä 396 481 493-85 -17,7% 26-64 naiset 2584 2943 3 156-359 -12,2% 26-64 miehet 1902 2224 2 440-322 -14,5% 26-64 yhteensä 4486 5167 5 596-681 -13,2% Yli 64 naiset 4114 3938 3 628 176 4,5% Yli 64 miehet 3076 3019 2 898 57 1,9% Yli 64 yhteensä 7190 6957 6 526 233 3,3% Yhteensä naiset 7196 7434 7 331-238 -3,2% Yhteensä miehet 5589 5902 6 004-313 -5,3% Jäsenet yhteensä 12785 13336 13 335-551 -4,1% 20

2.1.2 Piirit ja yhdistysten jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Piirit Yhdistyksiä: Jäseniä: 12-11 12-11 % Tukholma 23 1914-55 -2,8 % S-Ö-piiri 15 1550-49 -3,1 % Etelä-Ruotsi 9 927-47 -4,8 % Länsi-Götanmaa 22 2679-25 -0,9 % Örebro-Vermlanti 7 861-25 -2,8 % Västmanlanti 9 1603-101 -5,9 % Etelä-Norrlanti 12 1246-43 -3,3 % Norra-Sverige 13 1115-6 -0,5 % Göteborgin ja Bohusin 13 890-52 -5,5 % Yhteensä 2012 123 12785-551 -4,1 % Yhdistysten jäsenmäärä 31.12.2012 Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä 12-11 12-11 % Bergsjön Suomi-Seura 177-13 -6,8% Bergslagenin Suomi-Seura 80-1 -1,2% Bodenin Suomi seura 10-6 -37,5% Borlängen Suomi-Seura 167 1 0,6% Boråsin Suomi-Seura 455 49 12,1% Bålstan Suomalainen Yhdistys 166-9 -5,1% Club 2000 42 5 13,5% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 97-3 -3,0% Eläkeläisseura Hoijakka 30-1 -3,2% Eläkeläisten tukiyhdistys 13-11 -45,8% Eläkeläisyhdistys Aura 36-3 -7,7% Eläkeläisyhdistys Sisu 59-5 -7,8% Eläkeläisyhdistys Tähti 148-7 -4,5% Eläkeläisyhdistys Vipinä 89 14 18,7% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 160-17 -9,6% Eskilstunan Suomi-Seura 283-40 -12,4% 21

Fagerstan Suomalainen Seura 332-53 -13,8% Finlandia Seura 110 22 25,0% Finska ALRO 45-16 -26,2% Finspångin Suomi Seura 104-20 -16,1% Gimon Suomi-Seura 74-9 -10,8% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 102 9 9,7% Gislavedin Suomi Seura 185-19 -9,3% Grängesbergin Suomi Kerho 56 3 5,7% Gällivaaran Suomi Kerho 88 2 2,3% Gävlen Suomalainen Kerho 208-12 -5,5% Götan Suomi-Seura 105 7 7,1% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 137 5 3,8% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset 48-3 -5,9% Haaparannan Suomalainen Seura 137 15 12,3% Hallstahammarin Suomalainen Seura 154-14 -8,3% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura 95 3 3,3% Herrljungan Suomi Seura 33 0 0,0% Hoforsin Suomi-Seura 166-7 -4,0% Huddingen Suomalainen Seura 94-4 -4,1% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 60 4 7,1% Huskvarnan Suomi Seura 50-6 -10,7% Hälleforsin Suomi Seura 141-22 -13,5% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 67-9 -11,8% Härrydan Suomi Seura 53 2 3,9% Jönköpingin Suomi Seura 93-51 -35,4% Kalixin Pirteät 56-19 -25,3% 22

Karlskogan Suomi Seura 212-18 -7,8% Karlstadin Suomalainen Seura 44-2 -4,3% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 58 6 11,5% Kirunan Suomalaisten Kerho 108-8 -6,9% Klubi 13 17 1 6,3% Kolsvan Suomalaiset Seura 153-7 -4,4% Kramforsin Suomi-Seura 84-2 -2,3% Kulttuuri 75 365 1 0,3% Kulttuuri Klubi, Södertälje 87-4 -4,4% Köpingin Pesäpallo 18 0 0,0% Köpingin Suomalainen Yhdistys 173-6 -3,4% Landskronan Suomiyhdistys 90 0 0,0% Lidingön Suomalainen Seura 36-8 -18,2% Lillan Suomi Klubi 29 1 3,6% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura 46 1 2,2% Lundin Suomi-Seura 34-3 -8,1% Luulajan Suomi-Seura 165-19 -10,3% Malmön Suomi Yhdistys 133-13 -8,9% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys 42 8 23,5% Mariestadin Suomi Seura 263 12 4,8% Markin Suomi Seura 92-20 -17,9% Motalan Suomi Seura 304 15 5,2% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset 42 42 100,0% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 113-1 -0,9% Nackan Ruotsinsuomalainen yhdistys 18 18 100,0% Norrköpingin Suomi-Seura 20-6 -23,1% Nybron Suomi Seura 37 2 5,7% 23

Nykvarnin Suomalaiset 14 14 100,0% Nyköpingin Suomi-Seura 91-6 -6,2% Nynäshamnin Suomalainen Seura 40-5 -11,1% Olofströmin Suomi Seura 249 8 3,3% Oskarshamnin Suomi Seura 23 2 9,5% Oxelösundin Suomi Seura 106 0 0,0% Pajalan Suomi-Seura 51 7 15,9% Partillen Suomi-Seura 52-8 -13,3% Piteån Suomi Seura 73 2 2,8% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka 61-5 -7,6% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 68-4 -5,6% Saanko Luvan Seuratanssijat 68-7 -9,3% Skellefteån seudun Suomi-Seura 81 5 6,6% Skinnskattebergin Suomi Seura 129 10 8,4% Skutskärin Suomi-Seura 88 0 0,0% Skövden Suomi-Seura 301-16 -5,0% Smedjebackenin Suomi-Seura 43-8 -15,7% Solnan Suomi Seura 31 11 55,0% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset 33 1 3,1% Sundsvallin Suomi Seura 150-21 -12,3% Suomalainen Kulttuuriseura 66-3 -4,3% Suomi Seura Kaleva 33-3 -8,3% Suomi Seura Katajaiset 415-6 -1,4% Suomi Seura Kristinehamn 66 1 1,5% Suran Suomi Seura 108-42 -28,0% Sydänystävät-yhdistys 19-7 -26,9% Söderhamnin Suomi-Seura 81 1 1,3% 24

Teatteri Ilona 8 0 0,0% Torshällan Suomalainen Seura 175-7 -3,8% Tranemon Suomi Seura 46 2 4,5% Trelleborgin Suomi-Seura 147-11 -7,0% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät 83 0 0,0% Trollhättanin Suomi-Seura 130-18 -12,2% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 140 27 23,9% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 70 8 12,9% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset 26-10 -27,8% Tukholman Suomalainen Seura 209 3 1,5% Tullinge-Tumba Suomi-Seura 186-51 -21,5% Tyresön Suomi Seura 135-36 -21,1% Uddevallan Suomi-Seura 75-12 -13,8% Ulricehamnin Suomi Seura 42 0 0,0% Upplands Väsbyn Suomi Seura 125 3 2,5% Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys 128-6 -4,5% Uumajan Suomalainen Kerho 195 29 17,5% Vetter Kipinä 73 1 1,4% Virsbon Suomi Seura 121 17 16,3% Vårgårdan Suomalainen Seura 35 1 2,9% Värnamon Suomi-Seura 36 1 2,9% Åkerin Suomi Seura 81-15 -15,6% Åkersbergan Suomi Seura 102-6 -5,6% Åstorpin Suomi Seura 73-10 -12,0% Örebron Suomalainen Seura 170 24 16,4% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 37-8 -17,8% Kaikki yhdistykset 2012 12785-551 -4,1% 25

2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liitohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen. Varajäsenet: Sirpa Kyllönen, Lovisa Jakobsson ja Aune Laakkonen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 18. 19. helmikuuta, 19. - 21. huhtikuuta, 17. elokuuta ja 17. -18. marraskuuta. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2012 aikana 11 kokousta. Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano on liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Marja-Leena Tiitinen Anni Vartiainen Eine Pekkala Hannele Oikarinen Anneli Rantanen Kari Koskela Erkki Seppäläinen Risto Huovinen Irmeli Parkkinen Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff, puheenjohtaja Erkki Ojalehto Hannele Kumpulainen Irma Larsson Pirkko Ervasti Arja Tamminen Usko Rudanko 26