Toimintakertomus 2017

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2017 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittohallituksen kokous

2 Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Yleistä Toimintavuoden painopistealueet Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit 1.2 Kieli ja kulttuuri Mukulat-toiminta Tarinaniskennän kilpailut A Finntastic Evening Lintujärven leiri Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Kansantanssin ohjelmistokurssi 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.4 Järjestön kehitystoiminta 1.5 Tiedotus ja viestintä Yleistä TV Finland 2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Jäsenmäärän kehitys Piirit ja jäsenmäärät 2.2 Liiton hallinto-organisaatio 2.3 Edustukset 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä 2.5 RSKL:n kunniajäsenet 2.6 Karhun Kannu 2.7 Liittotoimisto 3 Erityisliittojen toiminta 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset - RSE 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - RSNF 2

3 1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Vuonna 2016 asetettu vähemmistöpoliittinen selvitys jätti esityksensä Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik Ruotsin hallitukselle marraskuussa Ruotsin hallituksen esityksen odotetaan menevän valtiopäivien käsittelyyn keväällä Vuosi 2017 menee historiaamme suurena juhlavuotena itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta ja RSKL:n täyttäessä 60 vuotta. Merkittävä historiallinen tapahtuma oli myös RSKL:n ruokakirjan Oma maa mustikka / Vårt blåbärsland julkaiseminen joulukuussa Ajatus kirjan julkaisemisesta oli syntynyt jo useita vuosia aikaisemmin ja nyt juhlavuonna se toteutui. Toimintavuoden aikana tehtiin selvitys Nationella minoritetsspråk i skolan /SOU 2017:91, selvittäjä oli professori Jarmo Lainio Toimintavuoden 2017 painopisteet 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistötyö 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystyö 5. Tiedotus ja markkinointi Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit Toimintakauden aikana oli liitolla mm seuraavia yhteiskunta ja yhteistyökontakteja: Suomen Tukholman suurlähetystö, Kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeri/vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke, Tukholman lääninhallitus, Sametinget, Suomi-instituutti, Institutet för språk och folkminnen/kielineuvosto, Valtion kulttuurineuvosto, Kouluvirasto, Sosiaalihallitus, Ulkosuomalaisparlamentti, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Verovirasto, Työvoimatoimisto, Vakuutuskassa, Eläkevirasto, Föreningen Norden, Finnsam, Ideell kulturallians (IKA), Myndighet för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (Mucf), SVT World, RS, Viking Line, Sisuradio, Teracom, RSN, FRIS, Ruotsinsuomalaisten arkisto, Riksteatern, Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri). 3

4 1.2. Kieli ja kulttuuri Juhlavuosi Suomi 100 ja RSKL 60 Toimintavuotta leimasivat kymmenet juhlat ja suuret yleisömäärät. Myös monipuolisuus oli esillä monin tavoin; mukana olivat nuoret ja vanhat, ruotsinsuomalaiset ja ruotsalaiset, harrastajat ja ammattilaiset, pienet ja suuret seurat. Liiton oman toiminnan suurin tapahtuma oli RSKL:n 60- vuotisjuhlapurjehdus Mukana oli 800 matkustajaa, kymmeniä kulttuuriharrastustoiminnan esiintyjiä sekä vierailevia taiteilijoita. Samassa yhteydessä pidettiin RSKL:n liittokokous. Ruotsinsuomalaisten päivänä liitto järjesti juhlan Tukholman kaupungintalossa, johon osallistui yli 1200 henkilöä, vauvoista vanhuksiin. Tapahtuma herätti suurta huomiota myös tasokkaan ohjelmansa vuoksi. Saman päivän iltana pidettiin jatkot/ iltajuhla yhteistyössä Suomen instituutin kanssa, johon osallistui noin 400 henkilöä. Siellä julkistettiin RSKL:n julistaman leivoskilpailun voittaja Anneli Wallin sekä maistettiin voittajaleivosta Mustikkaunelma. Leivoksen kuva ja resepti olivat sittemmin tärkeällä paikalla liiton julkaisemassa ruotsinsuomalaisessa ruokakirjassa Oma maa mustikka/ Vårt blåbärsland. Ruokakirja julkistettiin liittotoimistossa Tukholman Kungsträdgårdenissa oli elokuussa suuri Suomi 100 -tapahtuma, jonka järjesti Suomen Tukholman Suurlähetystö ja RSKL oli mukana yhtenä järjestäjänä mm vaikuttamalla ohjelmaan, organisoimalla ruotsinsuomalaisten osallistumisen tapahtumaan sekä järjestämällä paikalle kymmeniä toimihenkilöitä. Tapahtumaan osallistui kolmen päivän aikana yli henkilöä. Liitolla oli esittelyteltta, jossa kävijämäärä oli yli Kungsträdgården Suomi 100 RSKL teki yhteistyötä monen alueellisen Suomi 100 -tapahtuman toteuttamiseksi. Näitä olivat Luulajan juhla 1.4. (läsnä 150 henkilöä), Olofströmin kuorofestivaali (yli 400 henkilöä), Haaparannan kansankorkeakoulun juhla 9.6. (läsnä 150 henkilöä), Axevallan Kesä/RSKL:n Kesäfestivaali (läsnä useita satoja osanottajia) sekä Sundsvallin juhla (paikalla noin 200 henkilöä). Näiden lisäksi oli lukemattomia paikallisia seurojen, piirien ja hallintoaluekuntien tapahtumia, joista useassa oli mukana liittohallituksen edustus. 4

5 RSKL keräsi kansalaisten onnitteluadressin vuotiaalle Suomelle ja jätti kootut allekirjoitetut onnittelut Suomen suurlähettiläälle joulukuussa Allekirjoituksia oli yli Kuvassa RSKL:n edustajat Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen ja Voitto Visuri Suomen suurlähettilään Matti Anttosen kanssa Mukulat-toiminta Vuoden 2017 aikana Mukulat-toiminta on jatkanut monipuolista kulttuurituotantoa ruotsinsuomalaisille lapsille. Tapahtumia ja festivaaleja järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri Ruotsia kirjastoissa, kulttuuritaloissa. Vuonna 2017 Mukulat on myös löytänyt uusia yhteistyökumppaneita kuten Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaali sekä Lintujärven leiri. Mukulat on tänäkin vuonna luonut oman satuseikkailun, jota on voitu tarjota osana Mukulat ohjelmaa Oxelösund Oxelösundin kunta järjesti Lasten lauantain, johon Mukulat osallistui Kirjastomysteerillä sekä Ilmapallotyöpajalla. Noin 100 lasta osallistui Finntastic festival Mukulat järjesti kolmen tunnin naamiotyöpajan Cafe Bakfickanissa, Suomi-instituutilla. Naamioita tehtiin noin 50 kappaletta joista lapset tekivät puolet Lintujärven leiri Mukulat lähtivät mukaan leirille ja järjestivät Herra pörröpään kanssa satuseikkailun leirin nuorimmille osanottajille. Tämä oli niin suosittu osio leirillä ja johti siihen, että Herra Pörröpään tarinoita kerrottiin lapsille iltasaduksi Axevalla Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaalin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Lasten lauantai. Mukulat järjesti Lasten lauantain yhteistyössä Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaalin ja L-G:n piirin projektihankeen FIN I VÄST:in kanssa. Ohjelmassa oli Raimondo klovnin teatteriesitys, Ilmapallo työpaja, satuseikkailu ja myös FIN I VÄSTIN järjestämä askartelupaja. Lapsia oli noin 20 ja aikuisia Kungsträdgården Mukulat olivat Kungsträdgårdenin Suomi 100 juhlissa tekemässä ilmapalloja lapsille. Ilmapalloja meni Nykvarn Mukulat järjesti Nykvarniin Mukulat tapahtuman, jossa oli tarjolla kirjastomysteeri sekä naamio työpaja. 5

6 Borås Boråsin kulttuuritalolla järjestettiin jokavuotinen Mukulat tapahtuma, jonka teemana oli Suomi 100. Mukulat kehitti tätä varten uuden juhlateemaisen satuseikkailun Herra Pörröpään johdolla. Kulttuuritalolla järjestettiin kaksi seikkailua, johon osallistui 40 lasta. Muuta ohjelmaa oli teatteria, lauluhetki, askartelua. Tapahtumaan osallistui noin 300 henkilöä Göteborg Mukulat merellä järjestettiin Göteborgin merenkulkumuseossa ja teemana oli meri. Mukulat merellä järjestettiin yhteisössä FIN I VÄST:in kanssa. Mukulat tuotantoa oli leikkihetki, jännittävä meriseikkailu, jossa Herra Pörröpään ystävä Jokeri oli kadottanut räpylänsä eikä pystynyt poistumaan akvaariosta. Mukuloitten oma interaktiivinen lauluesitys näytettiin ensimmäistä kertaa yleisölle. Lapsia oli toista sataa. Tapahtumassa järjestettiin myös satuhetkiä ja askartelua. Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut Mukulat järjesti lapsille toimintaa kirjamessuilla. Uusi satuseikkailu, Herra Pörröpää ja kadonnut tähti nähtiin ensimmäistä kertaa Suomi-instituutilla. Luettiin myös satuja ja askarreltiin. Pienimmille lapsille oli myös Mukulat esterata. Lapsia oli noin 40, joskus oli jopa ahdasta Solna Mukulat järjestivät Itsenäisyyspäiväjuhlat yhteistyössä Solnan kirjaston kanssa. Tarjolla oli askartelupaja, lauluesitys ja kaksi satuseikkailua. Lapsia kävi päivän aikana noin Farsta Mukulat järjesti Suomi 100 juhlat yhteistyössä Farstan kirjaston kanssa. Tarjolla oli kaksi satuseikkailua, satutuokio ja askartelua. Lapsia kävi noin 30, ja aikuisia 20. Kirjaston ulkopuolella pidettiin yhteislaulua ja tarjottiin karjalanpiirakoita Tumba Botkyrkan ruotsinsuomalaisessa koulussa järjestettiin 6-9 v lapsille teatteripaja. 60 lasta jaettiin kahteen ryhmään ja tehtiin erilaisia teatteriharjoituksia koko päivä. Herra Pörröpää kävi myös tutustumassa lapsiin. 6

7 1.2.2 Tarinaniskennän kilpailut Tarinaniskennän ruotsinsuomalaisten finaalin pidettiin huhtikuussa Torshällassa. Voittaja Aulis Kytömäki osallistui Suomessa Kärsämäellä SM-finaaliin sijoittuen kilpailussa toiselle sijalle A Finntastic Evening, Suomen Tukholman Instituutti RSKL osallistui A Finntastic Evening tapahtuman järjestämiseen yhteistyössä Suomi-instituutin, Uusi teatterin, RSN:n, Nuorten äänet projektin sekä FRIS:n kanssa. Mukulat järjesti tapahtumaan Naamio workshopin. Finntastic Festivaalin kulttuuritarjonta oli monipuolista ja laadukasta, ohjelmassa oli taidenäyttely, Uusi-teatterin juhlaesitys Kummat kutsut. Esiintyjät olivat Pink Twins, Yoko Bono, Månskensbonden, Sans Parade ja Pintandwefall. Tapahtumassa oli yhteensä noin 850 osallistujaa. Pintandwefall 7

8 1.2.4 Lintujärven leiri Perinteinen Lintujärven leiri järjestettiin jälleen Axevallan Kansankorkeakoululla Leirille osallistui leiriläisiä eri puolilta Tukholmaa, Göteborgista, Skövdestä, sekä muutama lapsi Eskilstunasta ja Skutskäristä. Yhteensä leiriläisiä oli mukana 69 ja ohjaajia 11 sekä neljä apuohjaajaa. Leirialue ja sen rajat Viikon aikana muun muassa leikittiin tutustumisleikkejä, pelattiin jalkapalloa ja kummituspalloa, pidettiin teatteri-, kankaanpainatus- ja askartelutyöpajat, harjoiteltiin omia esityksiä päättäjäisgaalaan, uitiin ja saunottiin, leivottiin mansikkakakkuja, käytiin Skara Sommarlandissa, toimitettiin oma leirilehti sekä järjestettiin leiriolympialaiset ja diskot Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Toimintavuoden aikana jatkettiin Axevallan Kesä tapahtumaa ja RSKL:n Kesäfestivaalia yhteistyötapahtumana ja tulos oli jälleen hyvin positiivinen. Kesäfestivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuului kansantanssia, senioritanssia, kuorolaulua, karaokea, teatteria, tanssia, taidetta sekä erityisliittojen omaa ohjelmaa. Tapahtuma oli samalla yksi Suomi 100 juhlallisuuksien aluetapahtumista. RSKL:n karaokemestaruus ratkottiin jo kymmenettä kertaa, se tapahtui Axevallan Kesän yhteydessä. Karaokemestaruuden voittivat Jussi Kyyränmäki Tukholman piiristä ja Pirjo Leskelä Västmanlandin piiristä Kansantanssin ohjelmistokurssi järjestettiin kansantanssin ohjelmistokurssi Trosa-Vagnhäradin Suomi-seuran tiloissa, seuran puolesta järjestettiin kurssilaisten ruokailut. Vuosi 2018 tulee olemaan NORDLEK -vuosi ja tapahtuma järjestetään Ruotsissa Falunissa. Liitto lähetti kaksi kansantanssijaa Suomeen kurssille oppimaan NORDLEK -tanssit, joten kurssin ohjelmisto koostui niistä tansseista. Kurssin ohjaajina toimivat Veijo Oksman ja Helena Heiniluoma ja pelimannina oli Pekka Takula. 8

9 1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on saanut lisänäkyvyyttä uusien laitosten ja virastojen kautta toimintavuoden aikana. Liitto edisti ja tuki ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä. Liiton edustajat ovat eri tavoin vieneet vähemmistön vaatimuksia/tarpeita yhteiskunnan päättäjille. Liiton edustajat ovat myös myötävaikuttaneet paikalliseen kenttätyöhön ja alueelliseen vaikuttamistyöhön vähemmistölain käytännön toteutuksen ja suomenkielen hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Liitto on seurannut kuntakohtaisia tilanteita yhdessä seurojen kanssa ja osallistunut kuntakäynteihin yhdessä paikallisseurojen kanssa sekä laatinut ja lähettänyt kirjeitä kunnille koskien vähemmistölain seurantaa. Kahden vuoden odotuksen jälkeen tuli vuonna 2017 päätös, että ruotsinsuomalaiset Gislavedissä, Järfällassa, Skellefteåssa, Söderhamnissa ja Örnsköldsvikissä pääsivät hallintoalueeseen. Yli vuoden odotuksen jälkeen asetti Ruotsin hallitus selvityksen vähemmistölaista, jonka selvittäjäksi kutsuttiin Lennart Rohdin. Selvitys valmistui vuoden 2017 aikana kahtena osana. Osa yksi oli Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik. Selvityksen lähtökohtana ja painopisteenä ovat olleet vähemmistölain (2009:724) arviointi ja siihen liittyvät asiat. Selvityksessä esitetään parannuksia mm siten, että kunnat ja maakäräjät velvoitetaan noudattamaan dokumentoituja vähemmistöpoliittisia suuntaviivoja ja tavoitteita, joista niiden tulee tehdä päätökset. Ehdotetaan myös, että niillä on velvollisuus ilmoittaa tavoitteista ja suuntaviivoista vähemmistöpolitiikan seurannasta vastaavan viranomaisen pyynnöstä. Laissa oleva esikoulua ja vanhustenhuoltoa koskeva mainintaa, jonka mukaan palvelun tulee olla kokonaan tai osaksi omalla kielellä, muutetaan muotoon kokonaan tai oleellisin osin. Tämä oli selvä parannus ja tarpeellinen tarkennus. Säännös kansallisten vähemmistöjen oikeuksista esikoulussa sekä säännös vanhustenhuollosta esitetään siirrettäviksi vähemmistölaista koululakiin ja vastaavasti sosiaalihuoltolakiin. Sekin on selvä parannus. Selvityksessä todetaan myös se, että vähemmistöillä ei ole riittäviä edellytyksiä toimia tasavertaisina kumppaneina hallintoviranomaisten kanssa ja esitys on, että valtionavustuksen kansallisille vähemmistöille tulee olla vähintään kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Selvitys sai lisätehtävän (osa 2), joka koski suomenruotsalaisten aseman arviointia Ruotsissa. Suomenruotsalaisten aseman lisäksi selvitys on käsitellyt asioita, jotka olivat alkuperäisessä ohjeistuksessa mukana. Näitä olivat kysymys siitä, pitäisikö Ruotsin lisätä nykyisiä tehtäviä Euroopan kielisäännöksen mukaisesti sekä toiseksi harkita tarvetta hankkia laadukasta tietoa kansallisista vähemmistöistä. Vähemmistöpoliittista koulutusta on järjestetty yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Liiton johto on hyvin monissa eri yhteyksissä informoinut vähemmistöpolitiikasta ja liiton kannoista. Vähemmistöpoliittisia kannanottoja on myös tuotu julki rskl.se lehdessä sekä muissa julkaisuissa. Yhteistyö Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan kanssa on jatkunut vuoden aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajistoon on kuulunut RSKL:n liittohallituksen jäsen Jouni Slagner. 9

10 1.4. Järjestön kehitystoiminta Kehitystoiminnan työryhmään ovat kuuluneet Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen ja Jouni Slagner. Keskeisiä kehitysalueita ovat olleet koulutusjärjestelmän kehittäminen, perheprojektin aloittaminen sekä liittohallituksen seurakäyntien lisääminen. Toimintakauden aika Järjestettiin Järjestön kehityspäivät , paikalla oli yli 40 seurojen ja piirien edustajaa. Luennoitsijoina toimivat Tuuli Uljas, Seppo Remes ja Jouko Ojala. Pidettiin Liittohallituksen koulutuspäivät liittohallituksen kokouksen yhteydessä. Luennoitsijana toimi Suomen Opetus- ja Kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto. Tämän matkan yhteydessä liittohallitus työsti mm alkavaa perheprojektia. Järjestettiin 25. lokakuuta Piirien puheenjohtajien kokous yksipäiväisenä Tukholmassa. Pidettiin Perheprojektin valmisteleva kokous, jossa olivat mukana Jaana Paldanius (sittemmin projektiryhmän puheenjohtaja), Seija Sjöstedt kehitystyöryhmästä, Tuuli Uljas asiantuntijajäsenenä sekä liittotoimistosta Kimmo Tetri. Kehitystyöryhmä suunnitteli myös alueellisen ja paikallisen järjestökoulutuksen kehittämistä yhteistyössä Axevallan kansankorkeakoulun kanssa. Toimintavuoden aikana liitto lähetti kouluttajia alueellisiin tai piirien koulutustilaisuuksiin, järjestöasiain kouluttajina toimivat mm Voitto Visuri, Jouni Slagner, Sinikka Lindquist ja Seija Noppa. Tarkoituksena oli lisätä liittohallituksen jäsenten seurakäyntejä, mikä myös onnistui Tiedotus ja viestintä Yleistä Liitto kehitti tiedotus- ja markkinointitoimintaa käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaisesti. Liitto on uudistanut oman kotisivun, osoite on edelleen sekä päivittää facebooksivuaan. Liitto lähetti useita jäsenkirjeitä seuroille. Osa näistä lähetettiin myös sähköpostikirjeinä. Liittotoimistossa koottiin kerran kuukaudessa vähemmistöpoliittinen tiedotekooste liittohallituksen jäsenille ja toimiston käyttöön. Liiton jäsenlehti rskl.se ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Liitto tiedotti toiminnastaan lehdistölle ja sähköiselle medialle. Liitolla oli muun muassa kerran kuukaudessa ilmestyvä tiedotussivu Ruotsin Suomalainen -lehdessä. 10

11 Liitto järjesti lehdistölle tiedotustilaisuuden ruokakirjan ilmestymisen yhteydessä joulukuussa. Kuvassa vasemmalta Aulikki Lundgren, Voitto Visuri ja Laura Santala. RSKL:n leivoskilpailun voittaja Anneli Wallin TV Finland TV Finlandin toimilupa on ollut RSKL:lla vuodesta Nykyinen toimilupa on voimassa vuoteen 2020 saakka. Lähetystuntimäärä vuonna 2017 oli 4706, joka jakautui ohjelmapääluokittain seuraavasti: Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat ,4 Asiaohjelma ,0 Kotimainen elokuva ,0 Viihdeohjelma /leikki ,7 Kotimainen fiktio-ohjelma 307 6,5 Kulttuuriohjelma 240 5,1 Urheiluohjelma 80 1,7 Opetus- ja tiedeohjelmat 6 0,1 Lastenohjelma 412 8,8 Uutiset ,6 Muu ohjelma 8 0,1 Yhteensä ,0 11

12 2 Organisaatio 2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2017 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 111 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 87 kunnassa ja 17 läänissä. Jäsenmäärään sisältyy myös kaksitoista (12) suorajäsentä Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin uudestaan alkanut Lundin Suomi-Seura. Liiton jäsenmäärä on laskenut 625 jäsentä eli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 33 yhdistystä nosti jäsenmääräänsä yhteensä 250 jäsenellä ja 66 yhdistystä laski jäsenmääräänsä yhteensä 880 jäsenellä. Jäsenmäärän ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: Ikäryhmä % 0-6 tytöt ,8 % 0-6 pojat ,8 % 0-6 yhteensä ,4 % 7-15 tytöt ,1 % 7-15 pojat ,1 % 7-15 yhteensä ,9 % naiset ,7 % miehet ,2 % yhteensä ,9 % naiset ,3 % miehet ,4 % yhteensä ,2 % Yli 64 naiset ,5 % Yli 64 miehet ,1 % Yli 64 yhteensä ,1 % Yhteensä naiset ,6 % Yhteensä miehet ,0 % Jäsenet yhteensä ,3 % 12

13 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä Jäseniä -17 Erotus Erotus % Tukholman piiri ,2 % Södermanlannin-Östergötalannin piiri ,4 % Etelä-Ruotsin piiri ,0 % Länsi-Götanmaan piiri ,0 % Örebro-Värmlannin piiri ,0 % Västmanlannin piiri ,9 % Etelä-Norrlannin piiri ,3 % Pohjois-Ruotsin piiri ,5 % Göteborg-Bohusläänin piiri ,4 % JÄSENRAKENNETIEDOT Jäsenet Erotus Tukholman Piiri Erotus % Bålstan Suomalainen Yhdistys ,0% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,7% Finlandia Seura ,2% Gimon Suomi-Seura ,2% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 8 0 0,0% Huddingen Suomalainen Seura ,7% Knivstan Suomalaiset ,0% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,0% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset ,3% Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys ,9% Nykvarnin Suomalaiset ,9% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,0% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,0% Tukholman Suomalainen Seura ,8% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,7% Tyresön Suomi Seura ,3% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,7% Åkersbergan Suomi Seura ,8% Yhteensä 1492 Södermanlandin-Östergötalandin piiri Erotus % Eläkeläisyhdistys Otava ,0% Eläkeläisyhdistys Aura ,1% Eläkeläisyhdistys Sisu ,0% Eskilstunan Suomi-Seura ,0% Finspångin Suomi Seura ,5% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,8% Motalan Suomi Seura ,5% Norrköpingin Suomi-Seura ,2% 13

14 Nyköpingin Suomi-Seura ,0% Oxelösundin Suomi Seura ,3% Torshällan Suomalainen Seura ,8% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,1% Åkerin Suomi Seura ,2% Yhteensä 1308 Etelä-Ruotsin piiri Erotus % Helsingborgin Suomi-Seura ,0% Landskronan Suomiyhdistys ,8% Lundin Suomi-seura ,0% Malmön Suomi Yhdistys ,4% Olofströmin Suomi Seura ,1% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,0% Trelleborgin Suomi-Seura ,6% Åstorpin Suomi Seura ,8% Yhteensä 640 Länsi-Götanmaan piiri Erotus % Boråsin Suomi-Seura ,7% Eläkeläisseura Hoijakka ,0% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,3% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Gislavedin Suomi Seura ,6% Götan Suomi-Seura ,8% Herrljungan Suomi Seura ,0% Huskvarnan Suomi Seura ,8% Jönköpingin Suomi Seura ,8% Kulttuuri ,6% Lillan Suomi Klubi ,9% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,9% Mariestadin Suomi Seura ,6% Markin Suomi Seura ,2% Skövden Suomi-Seura ,5% Tranemon Suomalaiset Eläkeläiset ,7% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät ,7% Trollhättanin Suomi-Seura ,7% Ulricehamnin Suomi Seura ,6% Vetter Kipinä ,9% Vårgårdan Suomalainen Seura ,8% Värnamon Suomi-Seura ,0% Yhteensä 2710 Örebro-Värmlandin piiri Erotus % Bergslagenin Suomi-Seura ,0% Eläkeläisyhdistys Iltarusko ,1% 14

15 Eläkeläisyhdistys Tähti ,2% Hälleforsin Suomi Seura ,3% Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus ,5% Karlskogan Suomi Seura ,5% Karlstadin Suomalainen Seura ,0% Suomi Seura Kristinehamn ,6% Örebron Suomalainen Seura ,0% Yhteensä 806 Västmanlandin piiri Erotus % Fagerstan Suomalainen Seura ,8% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,3% Kolsvan Suomalaiset Seura ,2% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,8% Skinnskattebergin Suomi Seura ,7% Suomi Seura Katajaiset ,3% Suran Suomi Seura ,8% Virsbon Suomi Seura ,7% Yhteensä 1318 Etelä-Norrlandin piiri Erotus % Borlängen Suomi-Seura ,0% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,7% Grängesbergin Suomi Kerho ,6% Gävlen Suomalainen Kerho ,4% Hoforsin Suomi-Seura ,0% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,6% Kramforsin Suomi-Seura ,0% Skutskärin Suomi-Seura ,1% Smedjebackenin Suomi-Seura ,0% Sundsvallin Suomi Seura ,8% Söderhamnin Suomi-Seura ,9% Tierpin Suomalainen Kerho ,1% Yhteensä 1138 Pohjois-Ruotsin piiri Erotus % Gällivaaran Suomi Kerho ,9% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Yhdistys ,6% Haaparannan Suomalainen Seura ,5% Kalixin Pirteät ,1% Kirunan Suomalaisten Kerho ,2% Luulajan Suomi-Seura ,4% Pajalan Suomi-Seura ,0% Piteån Suomi Seura ,1% Skellefteån Suomi-Seura ,3% Suomalainen Kulttuuriseura ,4% 15

16 Uumajan Suomalainen Kerho ,6% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,9% Yhteensä 974 Göteborg-Bohusläänin piiri Erotus % Bergsjön Suomi-Seura ,0% Club ,2% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,7% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,0% Klubi ,0% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,5% Partillen Suomi-Seura ,1% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,2% Saanko Luvan Seuratanssijat ,9% Teatteri Ilona 8 0 0,0% Uddevallan Suomi-Seura ,3% Yhteensä Yhdistystä Suorajäsenet 12 Yhteensä Liiton hallinto-organisaatio Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 18. helmikuuta, 6. toukokuuta, elokuuta, 17. syyskuuta ja 26. marraskuuta. Toimintakauden aikana liittohallitus on tehnyt kymmeniä seurakäyntejä, osallistunut ja luennoinut kursseilla ja seminaareissa sekä edustanut liittoa oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden tapahtumissa. Liiton puheenjohtajat ovat edustaneet liittoa eri ministeriöiden tapahtumissa ja neuvonpidoissa, Tukholman lääninhallituksen neuvonpidoissa, TV Finland neuvotteluissa, lukuisissa vähemmistöpoliittisissa keskusteluissa jne. Liittohallitus Vuoden 2017 aikana liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen. Varsinaiset jäsenet vuonna 2017 olivat Sirpa Humalisto, Pekka Erikoinen, Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen, Niina Laitila ja Jouni Slagner. Varajäsenet: Vuonna 2017 varajäseninä toimivat Jarno Ovaska, Teuvo Nevala ja Hannele Oikarinen. 16

17 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano vuonna 2017: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Seija Sjöstedt ja Pirkko Karjalainen. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2017 aikana 11 kokousta. Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina toimi vuonna 2017 Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Esa Immo. Liittohallituksen apuelimet Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastasi työvaliokunta. Kehitystyöryhmä Kehitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen, Jouni Slagner sekä liittotoimistolta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan työryhmään kuuluivat liittohallituksesta Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen, Pekka Erikoinen ja Hannele Oikarinen sekä liittotoimistosta Kimmo Tetri. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa oli Pirkko Karjalainen. Kansantanssi ja -musiikki Kansantanssin ja -musiikin vastuuhenkilöt olivat Pirkko Karjalainen ja Pekka Takula. Työryhmään kuuluivat myös Helena Heiniluoma ja Veijo Oksman. Organisaatioselvitys Organisaatioselvitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Voitto Visuri, Seija Sjöstedt ja Saara Ludvigsen sekä liittotoimistolta Tuija Kalliomäki. Ruokakirja Oma maa mustikka/ Vårt blåbärsland Työryhmään kuuluivat Voitto Visuri, Aulikki Lundgren, Mirja Huusko, Laura Santala, Kai Kangassalo sekä Aira Rajavuori Ludvigsen. 2.3 Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. 17

18 RSKL:n edustajat olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Puheenjohtaja Voitto Visuri, varalla Ilkka Pasanen Seppo Remes, varalla Erkki Jokinen Pirkko Karjalainen, varalla Juha Sarajärvi Niina Laitila, varalla Sirpa Kyllönen Aira Rajavuori Ludvigsen, varalla Hannele Oikarinen Vuxenskolan nimeämä Per Gustafsson ABF:n nimeämä Ola Wirtberg Urho Kaleva Kekkosen Stipendirahasto (UKK) RSKL ja FRIS ovat päämiehiä. RSKL:n jäsen on Seija Sjöstedt ja FRIS:n jäsen on Håkan Lönnqvist. Rahaston hallintoa hoiti Kammarkollegiet. Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri) Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Ruotsinsuomalaisten arkisto Raija Kärkkäinen Eriksson ja varajäsen Seija Sjöstedt. Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys : Raimo Pärssinen ja Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus lähtien Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja Saara Ludvigsen, varapuheenjohtaja Jäsenet Seija Sjöstedt Jarno Ovaska Jouni Slagner Niina Laitila Varajäsenet (henkilökohtaiset) Teuvo Nevala Sirpa Humalisto Pekka Erikoinen Hannele Oikarinen Suomi-instituutti, säätiön johtokunta Voitto Visuri ja varalla Sirpa Humalisto. FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor Nimetään tarvittaessa. Förening Finnstigen Osmo Holappa 18

19 Siirtolaisinstituutin valtuuskunta Seija Sjöstedt ja varalla Niina Laitila. Brf Magdalena 4 RSKL:lla ei ollut edustajaa Brf Magdalena 4:n johtokunnassa, mutta Voitto Visuri oli vuosikokouksessa liiton edustajana. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta: Varsinaiset jäsenet: Tarmo Ahonen (Göteborg) Voitto Visuri (Gävle) Jouni Slagner (Haaparanta) Niina Laitila (Karlskoga) Seija Sjöstedt (Tukholma) Teuvo Nevala, RSLU (Västerås) Anneli Ylijärvi Foorumi (Göteborg) Varajäsenet: Seppo Remes (Hallstahammar) Sirpa Humalisto (Botkyrka) Pekka Erikoinen (Uumaja) Seija Noppa (Borås) Pirkko Karjalainen (Skövde) Pirkko Ervasti, RSLU (Luulaja) Anneli Thylin Foorumi (Sandviken) Jouni Slagner toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö RSKL 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n Pohjois- Euroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana RSKL:n 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen. 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomi-instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ideell Kulturallians Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen (Stiftelsen Hälleforsfestivalen) Föreningen Norden Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Suomi-Seura r.y. Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism 19

20 Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet Överenskommelsen 2.5 RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie. 2.6 Karhun Kannu RSKL:n vuotuinen tunnustuspalkinto Karhun kannu luovutettiin liittohallituksen päätöksellä hallstahammarilaiselle kuoronjohtajalle Lars Nybergille. 2.7 Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 10 henkilöä, joista naisia oli 7 ja miehiä Erityisliittojen toiminta 3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT Yleistä RSHT on ruotsinsuomalaisen vähemmistön teatteri- ja kulttuurijärjestö. RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä ja tällä tavoin kehittää teatteritoimintaa ja ryhmien mahdollisuuksia viedä teatteriesityksiä yleisölle Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2017 päättyessä 31, näistä 20 aktiivisia. Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä, joita oli neljä. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Vuoden 2017 toiminta keskittyi erityisesti Suomi 100 ja RSKL 60 juhlavuosiprojekteihin ja kiertueisiin sekä yhteistyöhön ryhmien kesken, eri järjestöjen kesken sekä hallintoaluekuntien kanssa. Jäsenryhmillä oli tarjolla useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla. Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman toiminnan tuottojen varaan. Jäsenryhmät maksavat vuosittaisen ryhmämaksun teatteriliitolle ja jäsenryhmien henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Kulttuurineuvoston vaatimus talouden oman osuuden lisäämiseksi on aiheuttanut paljon keskustelua teatterihallituksessa sekä synnyttänyt 20

21 päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden ansiosta toimintavuoden aikana omarahoitus lisääntyi huomattavasti. Yhteistyöprojekti Toimintakauden huomattavin projekti oli teatteriliiton oma yhteistyöhanke, jossa oli mukana harrastajanäyttelijöitä kolmelta paikkakunnalta: Tukholmasta, Göteborgista ja Uumajasta. Ryhmää ohjasi ammattiohjaaja, Tikkurilan Teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita Välitalo. Näytelmäksi valittiin Sirkku Peltolan kirjoittama Mummun saappaassa soi fox, joka edusti uutta suomalaista näytelmää Suomi 100 juhlimiseksi. Ryhmästä muodostui vähitellen teatteriliiton Teatteri Pendeli. Mummun saappaassa soi fox Teatteri Pendeli Ryhmän harjoitukset alkoivat jo joulukuussa 2016 ja jatkuivat kevään 2017 aikana. Koska matkat olivat pitkät ja ohjaaja Suomesta, harjoitukset pidettiin viikonloppuisin ja juhlapyhinä pidempinä jaksoina. Ensi-ilta oli syyskuun 2. päivänä Tukholmassa, Tukholman Improvisaatioteatterin tiloissa. Sitä edelsi elokuussa Axevallassa L-G piirin eläkeläisleirillä pidetty avoin harjoitus, jossa oli mukana 120 katsojaa. Näytelmää Mummun saappaassa soi fox esitettiin Tukholmassa kahdesti, Göteborgissa kahdesti, Eskilstunassa, Järfällassa ja Gävlessä. Esitysten rahoittajana olivat usein hallintoaluekunnat. Ryhmän sisältä löytyi korkeatasoista taitoa niin markkinointiin kuin myös tekniikkaan. Yleisöä oli näissä esityksissä runsaat 500. Edustajakokous ja teatterivierailu RSHT:n edustajakokous pidettiin Eskilstunassa Teatterihallitus valittiin uudelleen kaksivuotiskaudeksi. Eskilstunaan teatteriliitto oli kutsunut vieraaksi Tikkurilan Teatterin ja sen esityksen ihmisen osa, joka esitettiin Eskilstunan kaupunginteatterissa. Edustajakokouksessa oli 11 äänivaltaista edustajaa viidestä jäsenryhmästä. Tapahtuman yhteyteen suunniteltu RSKL:n tarinaniskennän finaali siirrettiin sittemmin Torshällaan. 21

22 Avoimet ideapäivät Myös avoimet ideapäivät järjestettiin Eskilstunassa yhteistyössä Eskilstunan suomi -seuran ja Eskilstunan kunnan kanssa. Viikonloppuun sisältyi tasokas kokonaisuus: oli improvisaatioteatterin koulutusta, jota veti Tuukka Tiihonen Vantaalta, oli Eskilstunan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitys Mummun saappaassa soi fox ja katsottiin myös kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Bastubaletten esitys. Ideapäivillä oli noin 40 osanottajaa eri puolilta Ruotsia. Jäsenryhmien toimintaa Suomi 100 -teemalla Skövden suomi-seurassa toimiva ryhmä Mettäläiset sekä kunnassa asuvat muut ruotsinsuomalaistahot tekivät suuren Suomi 100 -aiheeseen liittyvän esityksen nimeltään Yhdessä, joka oli kokoillan esitys ja jossa oli yli 30 näyttelijää, ohjaaja oli Raija Airaksinen ja käsikirjoitus omaa tuotantoa. Esityksen ensi-ilta oli toukokuussa Skövden Kulttuuritalon teatterissa, katsojia oli yli 400. Tukholman Suomalaisen Seuran Pihkateatteri harjoitteli Suomi 100 -teemaan liittyvää Anna-Maria Ingerön kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää, jonka ensi-ilta siirtyi vuoden 2018 puolelle. Suomi 100 oli myös Södertäljen Teatteri Tuikun aiheena näytelmässä Suomi 101, jonka oli kirjoittanut ja ohjannut Tapio Aarre Ahtio. Myös sen ensi-ilta siirtyi vuoden 2018 puolelle, koska harjoitukset käynnistyivät syyskaudella Samanaikaisesti Tuikku esitti myös omaa tuotantoaan Laulajan testamentti, joka oli menestys. Teatteriliitto tuki Teatteri Tuikkua korvaamalla osan ohjaajakuluista. Eskilstunan ryhmä Hopsan Hupsis esitti Eskilstunan teatterin suurella näyttämöllä ryhmän kirjoittaman ja ohjaaman juhlavuositeemaisen esityksen Matkalta poimittua. Finnstigen -päivän yhteydessä esitettiin Suomi 100-teemainen musikaali. sekä muita esityksiä jäsenryhmissä Aktiiveja ryhmiä toimintavuoden aikana olivat ainakin Pakkasenpanemat ( Ö-vik), jolla oli viisi esitystä ja näissä yleisöä 220, Revontulet (Skellefteå), Näyttämörengas (Karlskoga), joka esitti näytelmän Hoitokoti Onnela yhden kerran 80-päiselle yleisölle, Lillukka (Västerås), Kirput (Uumaja) esitti näytelmää Baari kaksi kertaa, Moninaiset (Hallstahammar), Teatteriryhmä Åkerin Tykit (Åkers Styckebruk), ja Arkkipelaa (Tukholma). Koulutus Koulutusta järjestettiin tapahtumien yhteydessä. Avointen ideapäivien yhteydessä pidettiin Improvisaatiokurssi, jonka kouluttajana toimi Tuukka Tiihonen Tikkurilan teatterista. Yhteistyöprojektin viisi harjoituskertaa muodostivat koulutuskokonaisuuden niin näyttelijäntyössä kuin ohjauksessakin. Ohjaaja ja kouluttaja oli Carita Välitalo. Pohjois-Ruotsin maaliskuun näyttelijäkurssi peruuntui kouluttajan sairastumisen johdosta. 22

23 Järjestö Teatterihallitukseen kuuluivat sekä ennen että jälkeen edustajakokouksen puheenjohtaja Osmo Holappa, varapuheenjohtaja Anita Bemerstam sekä varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu, Tapio Tamminen ja Jarno Ovaska sekä varajäsenet Kaj Mara ja Pertti Koistinen. Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta. Niitä järjestettiin eri tapahtumien yhteydessä, mm Skövden ensi-illan yhteydessä, Axevallan Kesässä/Kesäfestivaalissa sekä avoimien ideapäivien yhteydessä. Teatterihallituksen tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. RSKL:stä eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hallinnon hoitoa vapaaehtoistyönä. Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa maaliskuussa oli Osmo Holappa, juhlavuoden Ulkosuomalaisparlamenttiin osallistui Erkki Kellokumpu ja RSKL:n syyskuiseen juhlapurjehdukseen ja liittokokoukseen osallistui koko teatterihallitus. RSKL:n ja sen erityisliittojen yhteisessä palaverissa olivat mukana Osmo Holappa ja Anita Bemerstam. Muuta Uudelta Teatterilta saadulla vaate- ja rekvisiittavarastolla ei enää ollut lainaustoimintaa, joten materiaali jaettiin eri teatteriryhmille Ideapäivien yhteydessä. Teatteriliitolla oli oma sivu lehdessä rskl.se, joka ilmestyi neljä kertaa. Teatteriliitto tiedotti myös keskusliiton kotisivun kautta sekä omin yhteiskirjein. Teatteriliiton facebook sivusta vastasivat Jarno Ovaska ja Erkki Kellokumpu. 3.. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Yleistä Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja vastaa RSKL:n liikunta- ja urheilutoiminnasta. Toiminnallaan liikuntaliitto kannustaa liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. Toiminta on kaikille avointa. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta. Järjestö Vuonna 2017 RSLU:lla oli jäsenjaostoja tai seuroja 33. Liikuntahallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Teuvo Nevala, varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti (varapuheenjohtaja ja terveysliikunta), Toni Vaara (kuntovaunutoiminta), Anna-Mia Pettersson (tanssi) ja Jouni Slagner (kilpailutoiminta, järjestö) sekä varajäsen Anna-Greetta Rantakrans. Toimintavuoden aikana liikuntahallitus piti kolme kokousta 8.4., ja

24 Toiminta Terveyttä elämään - Kuntovaunu Vuoden 2017 aikana järjestettiin Terveyttä elämään /Kuntovaunu-tapahtumia kolmella paikkakunnalla. Keväällä oli tapahtuma Virsbossa, elokuussa Västeråsissa ja syyskuussa Tukholmassa. Halukkaille tehtiin Polar testi sekä puristustesti. Tänä vuonna kiertäviä testaajia oli kaksi. Tapahtumien yhteydessä oli liikunnallista toimintaa, tietoiskuja ja tietoa terveellisestä ravinnosta. Tupenpeluun mestaruuskilpailut Kilpailut järjestettiin huhtikuussa Fagerstan Suomi-seuran toimesta. Mestaruuden voitti Fagersta, toiseksi tuli Karlskoga ja kolmanneksi Västerås. Osanottajia oli 24. Axevallan kesä/kesäfestivaali, elokuu RSLU:n hallituksen jäsenet järjestivät toimintaa kesätapahtumassa. Järjestettiin Hupikisat, joihin osallistui neljä joukkuetta, esiteltiin Lavista ja järjestettiin tanssiesitys. Ruotsinsuomalainen liikuntapäivä, lokakuu Tarkoituksena oli saada jäsenryhmät järjestämään lokakuun 22. päivänä liikuntatapahtuma ja muutoinkin koko lokakuun ajan aktivoitua liikunnallisesti. Seitsemän yhdistystä järjesti toimintaa ja ne olivat Skutskär, Hudiksvall, Hofors, Söderhamn, Landskrona, Luleå ja Västerås. Palkitut seurat olivat Hofors ja Skutskär. Osallistuminen ja yhteistyö RSLU:n puheenjohtaja osallistui TUL:n vuotuiseen tammikuun juhlaan Helsingissä. Kaksi liikuntaliiton edustajaa osallistui Korpenin konferenssiin toukokuussa. RSLU oli mukana keskusliiton järjestämissä erityisliittojen palavereissa. Liikuntahallitus osallistui RSKL:n juhlaristeilyyn ja 60-vuotisjuhlaan Suomi 100 teemaisia tapahtumia oli runsaasti sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, liikuntaliiton edustajia osallistui niihin eri tavoin. RSLU:lla ja Viking Linella oli yhteistyösopimus. Tiedotus RSLU tiedotti lehdessä rskl.se, keskusliiton kotisivulla sekä piti omaa facebook sivua. 24

25 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Kipakat, Tukholman Suomi-Seuran senioritanssiryhmä RSE:n Kulttuuripäivillä Kuva: Seppo Puolle Yleistä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset (RSE) on suomenkielisten eläkeläisten vähemmistö- ja etujärjestö. RSE toimii suomenkielisen vanhusten hoidon ja huollon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. RSE perustettiin vuonna Toimintavuosien aikana ovat monet saaneet tukea sekä tietoa vanhusten hoidon, huollon sekä muiden palvelujen käynnistämisestä sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja vanhusten lukumäärä on edelleenkin nousussa ja suomenkielisten vanhustenhuoltopalvelujen tarve käy entistä tärkeämmäksi. Edunvalvontatyö jatkui kuluneen vuoden aikana panostamalla suomenkielisten eläkeläisten hoidon ja hyvinvoinnin kehitykseen. Yhdistysten jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet toimintoihin ja toimivuuden vireään ylläpitämiseen kouluttautumalla, tiedottamalla, kehittämällä ja yhteistyötä vaalimalla. Vapaaehtoistyö vanhusten parissa jatkui tuki-, toiminta- ja ystäväpalvelun merkeissä. Usealla paikkakunnalla on käyty neuvonpitoa uusien osastojen avaamiseksi suomenkielisille vanhuksille. Vuoden aikana lähdettiin toteuttamaan päätettyä strategiaa lisäjäsenten hankkimiseksi ja tätä tullaan hyödyntämään tulevinakin vuosina lisäten RSE:n näkyvyyttä julkisessa mediassa. Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2017 toimintaan. 25

26 Järjestön organisaatio ja hallinto Organisaatio RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja eläkeläisjaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 18 eläkeläisyhdistystä ja 50 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 5 334, joista naisia ja miehiä oli Järjestöllä on yhdeksän piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien. RSE:n hallitus Hallinto Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Seppo Puolle. Hallituksen varsinaiset jäsenet Varajäsenet Arvo Hellman Eino Björn Pentti Nimell Onni Mustonen Rauni Virtanen Raimo Kilpinen Riitta Kilpinen Hilkka Loimi Kerttu Myllykoski Anneli Ylijärvi Hallitus piti vuoden aikana neljä kokousta , , ja Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Seppo Puolle ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan kokoukset pidettiin , , ja Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana Sinikka Lindquist. Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Kaisa Meriläinen, Tuulikki Ritakorkia ja Markku Juntunen. RSE:n edustajina Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean kokouksissa ovat olleet Kaisa Lamu ja Seppo Puolle. Kokouksia on pidetty neljä. Komiteassa käsitellään kuuden valtakunnallisen seniorijärjestön voimin ajankohtaisia asioita. Vuoden aikana ovat esillä olleet mm. yleiset eläkeasiat sekä asuntotuet, kaatumaonnettomuuksien vähentäminen, käteisen rahan käyttömahdollisuudet, dementiaa potevien elämän helpottaminen arkielämässä sekä sosiaalipalvelulain uudistaminen. Asianosaiset ministerit ovat olleet vastaamassa kysymyksiin. Ruotsin talousministeri Magdalena Andersson ja RSE:n puheenjohtaja Kaisa Lamu Ruotsin hallituksen eläkeläiskomiteassa Kuva: Seppo Puolle 26

27 Kaisa Lamu ja Seppo Puolle ovat edustaneet RSE:tä Helsingissä kesäkuussa pidetyssä ulkosuomalaisparlamentissa. Kauan odotettu ja ulkosuomalaisparlamentin kauan kampanjoima kirjeäänestys ulkosuomalaisille on kuluvana vuotena hyväksytty Suomen eduskunnassa ja tulee käyttöön 2019 eduskuntavaaleista lähtien lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa. Ulkosuomalaisparlamentissa Helsingissä vasemmalta Kaisa Lamu, Anneli Ylijärvi, Pirkko Karjalainen, Anneli Rautio, Helena Kivisaari ja Aira Rajavuori Ludvigsen Kuva: Seppo Puolle Puheenjohtaja Kaisa Lamu osallistui Susanne Rolfner Suvannon johtamaan Ruotsin hallituksen tilaamaan Nationell kvalitetsplan för äldreomsorg selvitystyöhön viiteryhmän jäsenenä. Kahden vuoden työn tuloksena jätettiin Ruotsin hallitukselle selvitys, joka sisältää ehdotuksia, joiden tarkoituksena on strategisesti tärkeiltä osin pitkällä aikavälillä turvata hyvä laatu tulevassa vanhustenhuollossa. Senioriseminaari , alhaalla oikealla RSE:n puheenjohtaja Kaisa Lamu. Kuva:Seppo Puolle Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Hannes Rissanen Ulla Autio Matti Partanen Reino Kellin Ulla Posti Pentti Rantala Maarit Mertala, vaalivalmisteluvaliokunnan kokoonkutsuja Toiminta Vuoden 2017 teema oli Yhdessä. Ketään ei jätetä yksin ja RSE panosti toimintavuotena ystävä- ja vapaaehtoistoimintaan sekä tähän liittyvään koulutukseen. Tuemme ja kannustamme osallistumista ruotsinsuomalaiseen järjestötoimintaan, harrastamaan ja vaikuttamaan. RSE:n tavoitteena oli lisäksi edistää eläkeläisten terveyden ja toimintakyvyn säilymistä ja siten ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. 27

28 Tiedotus Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne. yhteiskirjeissä/eläkeläispostissa, RSKL.se-lehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tiedotussivulla sekä myös RSKL:n kotisivulla että RSE:n Facebook sivustoilla. Kulttuuripäivät RSE:n perinteiset kulttuuripäivät järjestettiin tänä vuonna jo keväällä harrastajan ja osallistujan voimalla m/s Mariellalla. Kulttuuripäivien risteilyohjelmassa oli mm. omia suomalaisia kulttuuriesityksiä kuorolaulun ja runolausunnan, tanssien, sketsien, musiikkiesityksien ja käsityönäyttelyn muodossa. Ohjelmakirjo toi esiin monipuolisen tarjonnan perusjärjestöjen toiminnasta ja harrastusmuodoista, jotka antavat senioreillemme eväitä ja elämyksiä mielen, kielen ja kehon vireänä säilymiseksi. Myös entinen ruotsinsuomalainen Esa Niemitalo esiintyi kulttuuripäivillä ja viihdytti yleisöä kantrityylisillä laulelmillaan. Esa Niemitalo ja Kaisa Lamu Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle Kulttuuripäivien 2017 yleisöä Kuva: Seppo Puolle Senioritanssia Örebron, Hälleforsin ja Lindesbergin senioreiden voimalla Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle Maakuntakuoro Örebro Värmlandin piiristä Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle Vähemmistöselvitys Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Liitto RSE jätti julkilausuman Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik SOU 2017:60 Ruotsin Kulttuuriministeriöön vähemmistöselvitystä tekevälle Lennart Rhodinin johtamalle selvitystyöryhmälle. 28

29 Kurssit, projektit, tapahtumat RSKL-järjestön kehityspäivät Laivaristeily Turkuun Ikääntyvän ravinto ja liikunta, Axevalla kaatumaonnettomuudet, Kaisa Lamu Terveys ja hyvinvointi, Kaisa Lamu Gävle Kävellen kuntoon -kävelyprojekti Valtakunnallinen Ruotsi ja Diabetes ja verenpaine, Kaisa Lamu Karlskoga Arkipäivän turvallisuutta, Kaisa Lamu Skövde Ruotsinsuomaisen Valtuuskunnan täysistunto Tukholma Järjestöpäivä, Kaisa Lamu Örebro RSE:n Kulttuuripäivät (Suomi 100) Laivaristeily Helsinkiin Arkipäivän turvallisuutta, Kaisa Lamu Karlskoga RSKL:n erityisliittojen palaveri, Tukholma Kaisa Lamu ja Seppo Puolle Ulkosuomalaisparlamentin 9. täysistunto ja Helsinki, Suomi 20-vuotisjuhlaistunto Axevallan Kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Axvall STHLM/SUOMI Suomi 100 -tapahtuma Tukholma Kungsträdgårdenissa RSE:n Piiripalaveri Laivaristeily Helsinkiin Senioritanssin ohjaajakurssi, Axvall Kaisa Lamu, Pentti Nimell ja RSKL:n 60-vuotisjuhlaristeily ja Laivaristeily RSKL:n liittokokous Järjestöpäivä, Kaisa Lamu Tukholma RSE:n Piiripalaveri Laivaristeily Helsinkiin Diabetes ja verenpaine, hoitotestamentti ym., Kaisa Skövde Lamu Diabetes ja verenpaine, Kaisa Lamu Lindesberg Yhteistyö RSE on tehnyt yhteistyötä mm. seuraavien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa: Opintoliitto ABF, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Suomi-Seura ry ja RSKL:n erityisliitot: Ruotsinsuomalaisten Harrastajateatteriliitto, RSHT, Ruotsinsuomalaisten Liikunta ja Urheilu, RSLU ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. RSE:n piiripalaveri lokakuussa 2017 Kuva: Seppo Puolle 29

30 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - RSNF Yleistä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi (RSNF) perustettiin Tukholmassa RSNF toimii ruotsinsuomalasten naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii muun muassa naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille. RSNF kuuluu erityisliittona RSKL:ään. Toimintavuoden lopussa RSNF:ään kuului kaksikymmentäviisi (25) naisryhmää, 1 (yksi) naisyhdistys ja viisi (5) RSKL:n piirin naisjaostoa. Henkilöjäseniä oli kaikkiaan 653. RSNF kannusti naisryhmien perustamista yhdistyksiin ja RSKL:n piireihin ja RSKL:n toimivien jaostojen liittymistä RSNF:ään. RSNF tiedotti toiminnastaan ja tavoitteistaan RSKL:n yhteiskirjeissä, RSKL:n kotisivulla, rskl.se lehdessä, Ruotsinsuomalainen-lehden RSKL:n sivulla, sähköpostin ja ruotsinsuomalaisen median välityksellä. RSNF organisaatio ja hallinto edustajakokoukseen saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Anneli Ylijärvi Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Anneli Rautio Ritva Sorsa Varajäsenet Irma Kario Minna Nordin Työvaliokunta Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Vaalivaliokunta Arja Tamminen (koollekutsuja) Helena Kivisaari Maija Himanen Leena Kanerva 30