Toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2013 RSKL:n liittokokoustunnelmia kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla Liittohallituksen kokous

2 Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Yleistä Tavoitteet Identiteetti, kieli ja kulttuuri Vähemmistö- ja etujärjestötyö Asiantuntijaorganisaatio Yleinen vähemmistötyö Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö Järjestön kehittämistoiminta Lapsi- ja perhetoiminta Tiedotus ja viestintä Organisaatio Jäsenet ja jäsenyhdistykset Jäsenmäärän kehitys Piirit ja jäsenmäärät Liiton hallinto-organisaatio Edustukset RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL:n kunniajäsenet Karhun Kannu Liittotoimisto Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista Liitteet

3 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa tukemalla liitto on edesauttanut monessa kunnassa vähemmistölain mukaisen neuvonpidon toteuttamista ja hallintoaluetyön etenemistä. Monessa kunnassa on käynnistetty valmistelutyö kunnan liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat vaatimuksia varojen käytön suhteen. Vuoden 2013 aikana liitto on kannustanut ja innostanut ruotsinsuomalaisia tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. 3

4 Vuonna 2013 liitto käynnisti Hän & Hen -projektin, joka on liiton demokratiaprojektin osa ja osittain jatkoa vuoden 2012 ruotsinsuomalaiselle lapsi- ja nuorisoparlamentille. Hän & Hen koulutusten ja tapahtumien kautta tuetaan ruotsinsuomalaisten nuorten ja aikuisten kieltä ja identiteettiä, nuorten toivomalla tavalla. Vähemmistöoikeuksista ja kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa on annettu tietoja projektisivun kautta. Projektilla halutaan herättää nuorten ruotsinsuomalaisten kiinnostusta suomen kieltä ja suomen kielen hyväksi tehtävää työtä kohtaan, ja miten sitä voi tehdä järjestöissä. Tavoitteena on kannustaa nuoria mukaan vähemmistöpoliittiseen yhteistyöhön ja vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon esimerkiksi suomen kielen hallintoalueilla. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. RSKL on aktiivinen toimija vähemmistölain mukaisessa neuvonpidossa suhteessa Ruotsin valtiovaltaan ja eri alojen viranomaisiin. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa myös toimimalla aktiivisesti Osapuolten yhteisfoorumin (Partsgemensamt Forum) jäsenenä: RSKL on jäsenenä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa ( ja liitto toimii myös sitä kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioidensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2013 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden 2013 painopisteet ovat olleet: 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistöpoliittinen työ 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystoiminta. 5. Viestintä ja markkinointi 4

5 1.1 Tavoitteet 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri Suomeksi-projekti Suomeksi-projektin Suomen kielen seminaari järjestettiin Suomen Tukholman Instituutilla Seminaarissa luennoitsijoina olivat Kotimaisten kielen keskuksesta Suomesta professori Pirkko Nuolijärvi, Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson, Suomen Tukholman Instituutin johtaja Anders Eriksson sekä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Seminaarissa käsiteltiin kielipolitiikkaa ja kuultiin Suomen kielipoliittisesta ohjelmasta, kielen vaikuttamisesta identiteettiin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kulttuurin tuontia ja vientiä sekä kuultiin ajankohtaista tietoa siitä, mitä RSKL tekee suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Seminaariin osallistui 28 osallistujaa. Seminaarissa tehtiin yhteistyötä Suomen Tukholman Instituutin sekä Tukholman Suomalaisen seuran kanssa. Kulttuuri järjestettiin Kansantanssin ja kansanmusiikin kehityspalaveri liittotoimistossa, Tukholmassa. Palaverissa todettiin, että tällä hetkellä toimivia kansantanssiryhmiä on 12 ja harrastajien kokonaismäärä on noin 160 tanssijaa sekä pelimannit. Kehityspalaverissa mietittiin toiminnan tulevaisuuden suuntia ja teemoiksi nousivat erityisesti lapset-isovanhemmat, juonelliset/teemalliset kenttäohjelmat, katrilli, materiaalin keräys/arkistointi, pelimannien koulutus järjestettiin perinteinen Kesäfestivaali Axevallassa. Kesäfestivaalin ohjelma oli tälläkin kertaa monipuolinen. Matti Korkialan Kirkkokonsertti, Tanssitupa, festivaalin päiväkonsertissa vieraileva tanssiryhmä Latviasta, Usva, Mettaläiset ja Senioritanssijat. Festivaalitansseissa artistina Suomesta Matti Korkiala. Pääjuhlassa oli muun muassa tanssiryhmien yhteinen, suuri tanssinumero. Viikonlopun aikana järjestettiin myös RSKL:n Karaokemestaruuskilpailu jossa voittajiksi kruunattiin Reija Keränen ja Jari Parkkinen, toiseksi sijoittuivat Satu Nyström ja Jorma Nilivaara ja kolmansiksi sijoittuivat Tarja Kananen ja Börje Neva-Juoni järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2014 Kesäfestivaaleille. Kouluttajana toimi Lennu Yläneva, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät järjestön ohjaaja. Osallistujia kurssille oli 12. 5

6 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö Asiantuntijaorganisaatio Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on vahvistunut vuoden 2013 aikana ja antaa koko Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton järjestöorganisaatiolle uusia vaikutusmahdollisuuksia. Dialogi, vuorovaikutus ja neuvonpito ovat eurooppalaisittain vahvistuvan kansalaisyhteiskunnan keinoja tukea yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa Yleinen vähemmistötyö Vähemmistölaki 2009:724 = Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kielilaki 2009:600 Sosiaalipalvelulaki: Liitto edistää ja tukee ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä, ja pyynnöstä paikalliseen työhön osallistuen, liitto ja liiton jäsenjärjestöt tekevät koko Ruotsissa laajaa kenttätyötä vähemmistölain käytännön toteutuksen ja hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Kuntakohtaisia tilanteita liitto seuraa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton arvio ruotsinsuomalaisten ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä ja ruotsinsuomalaisten aseman kehitystarpeita kokoava vähemmistöpoliittinen arvio on jätetty Ruotsin valtiopäivien ruotsalais-suomalaiselle yhdistykselle syksyllä Liiton monipuolisessa tiedotustoiminnassa ja organisaation koulutustarjonnassa on vuoden aikana otettu laajasti esille vähemmistölain neuvonpidon tärkeyttä ja osallistumisen tärkeyttä. Liiton edustajat ovat luennoineet ja kouluttaneet vähemmistökysymyksissä liitto-, piiri- ja kuntatasolla lukuisissa eri tapahtumissa ja koulutuksissa esim. Malmössä, Göteborgissa, Skaran Axevallassa, Trosassa, Tukholmassa, Gävlessä, Sandvikenissa, Borlängessä, Luulajassa, Skellefteåssa, Jällivaarassa, Haaparannalla. 6

7 Suomen kielen toimintaohjelma yhteistyössä Kielineuvoston kanssa RSKL:n liittokokous päätti kesäkuussa 2013 antaa liiton johdolle tehtäväksi käynnistää työ suomen kielen toimintaohjelman laatimiseksi Ruotsiin. Liitto on käynnistänyt työn siten, että on nimetty työryhmä, johon kuuluvat liittohallituksesta Sirpa Humalisto ja liittotoimistosta toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Työryhmään on kutsuttu asiantuntijajäseniksi filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja nykysuomen professori Birgitta Romppanen. Ruotsin kielineuvosto on RSKL:n pyynnöstä nimennyt edustajan toimintaohjelmatyöhön. Työ- ja referenssiryhmään kutsutaan eri alojen asiantuntijoita. Tehtyjen valmistelujen pohjalta käynnistyy työryhmän säännöllinen työ ja varsinainen ohjelman laatiminen vuoden 2014 aikana. Suomen kielen toimintaohjelman valmistelutyössä kirjataan näkemyksiä liiton uudeksi periaateohjelmaksi. Lähetevastaukset Ruotsin hallituksen eri ministeriöiden kautta tuleviin virallisiin lausuntopyyntöihin vastaamalla Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto vie aktiivisesti ruotsinsuomalaisten näkemyksiä ja vaatimuksia valtiovallan tietoon. Ruotsin opetusministeriö ja kulttuuriministeriö ovat vuoden 2013 aikana pyytäneet RSKL:n kannanottoja lukuisiin mietintöihin. Opetusalan lähetevastaukset 2013: Etäopetus, Esikoulun yleinen ohjeistus Kulttuuri- ja media 2013: Julkinen palvelu, Printtimedia saamen- ja meänkielillä, Läsandets kultur Oikeusministeriö: Syrjinnän vastustaminen (Främlingsfienden inom oss) Suomen kielen hallintoalueen laajeneminen Ruotsinsuomalaiset järjestöt ja yksityishenkilöt tekevät aktiivista työtä omilla paikkakunnillaan suomen kielen hallintoalueen laajentamiseksi ja hallintoalueen kuntien suomenkielisten peruspalveluiden parantamiseksi. Oheisessa kartassa tumman sinisellä merkittyjen hallintoalueen kuntien iso määrä, jo 52, on tulosta edellisten vuosien ja vuoden 2013 ruotsinsuomalaisen vähemmistöyhteistyön tulosta. 7

8 8

9 Kirjeenvaihtoa kuntien kanssa Ruotsin vähemmistölaki velvoittaa julkisen vallan käymään neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten kanssa sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. RSKL osallistuu eri yhteiskuntasektoreilla neuvonpitokokouksiin, joissa kutsujana on viranomaistaho. RSKL:n tuella on käynnistetty tai käyty monia neuvonpitokokouksia myös alueilla, hyvänä esimerkkinä Örebron läänin maakäräjien RSKL:n tuella käynnistämä neuvonpito koskien ruotsinsuomalaisten kulttuuritarjontaa ja vähemmistöoikeuksista tiedottamista. Vuoden 2013 aikana liitto on panostanut erityisen paljon julkisiin kirjeisiin osana liiton vähemmistötyötä. Kirjeitä on lähetetty tiedoksi sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliittoon että Tukholman lääninhallitukseen ja tietenkin asianomaisen kunnan Suomi-seuralle tai kyseiselle yksityishenkilölle. Kuntakirjeitä on lähetetty paikallisten aloitteiden tai pyyntöjen nojalla ja RSKL:n arvio on, että asiallinen julkinen kirjeenvaihto on yksi tehokas tapa edistää ruotsinsuomalaisten asioita. Lukuisissa paikallistason neuvotteluissa ja tapaamisissa on ollut mukana liiton edustaja. Esimerkkeinä Karlstad, Mariestad, Nacka, Oxelösund, Stockholm, Sundsvall, Söderhamn, Olofström, Trelleborg, Övertorneå. Useisiin kymmeniin, suomen kielen hallintoalueeseen tai ruotsinsuomalaisten heikosti toteutuviin kieli- ja vähemmistöoikeuksiin liittyvissä tilanteissa on liitosta pyydetty neuvoja, tukea ja osallistumista. Esimerkkeinä Avesta, Hudiksvall, Nykvarn, Jönköping, Tranemo, Tukholma, Tyresö, Älvkarleby. Myös kunnista tulee yhteydenottoja liittoon ja liitosta annetaan kuntiin hyviä esimerkkejä siitä, mikä on toiminut hyvin ruotsinsuomalaisille tarjottavien palveluiden kehittämisessä tai esim. tarvekartoituksissa ja hallintoalueen kehitystyössä. Esimerkiksi Gislavedissa, Sundsvallissa ja Trelleborgissa on arvostettu liitolta saatua tukea. Liitosta on myös pyydetty tukea ruotsinsuomalaisten tavoittamiseen, jos kunnassa esimerkiksi ei ole aktiivista Suomi-seuraa. Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on liiton edustajat ovat tehneet yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellista tukea saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta, edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. 9

10 Vähemmistölain mukainen neuvonpito RSKL osallistuu kansallisen tason neuvonpitoihin Ruotsin hallituksen ja viranomaisten kanssa: kutsujina vuonna 2013 Ruotsin vähemmistöministeri, Tukholman lääninhallitus ja Saamakäräjät, Koulu- ja opetusalan viranomaiset, Kansanterveyslaitos ja Kulttuurineuvosto. RSKL:n työ Osapuolten yhteisfoorumissa tukee ja vahvistaa liiton roolia neuvonpidon osapuolena yhteiskunnan eri sektoreilla ja kontakteissa eri ministeriöihin ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto SKL:ään. Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että RSKL:n ja sen jäsenseurojen tulee ottaa neuvonpidoissa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet. kun osallistutaan neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa. Vähemmistökoulutusten tarve kasvaa ja liiton edustajat ovat osallistuneet kouluttajina ja kokemusasiantuntijoina lukuisiin alueellisiin vähemmistökoulutuksiin ja informaatiotilaisuuksiin. Euroopan neuvoston demokratiakoulutuksiin tarkoitettu KODEN -aineisto on RSKL:n toimesta käännetty suomeksi ja se on julkaistu Ruotsin Nuorisohallituksen sivulla ja siitä on tiedotettu jäsenjärjestöille. Aineisto sopii opintokerhojen opintoaineistoksi ja vähemmistötyön tueksi. Luulajassa hallintoaluetyö on käynnistynyt ja kunnan ja ruotsinsuomalaisten edustajat ovat tavanneet hymyssä suin, mutta siltikin liittoon on tullut Luulajasta huolestuneita terveisiä. Eikö Luulajan kunta olisikaan valmis järjestämään suomenkielistä vanhustenhoitoa ja hoito-osastoa. Kuva: Veijo Posti 10

11 1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö Kulttuuripolitiikan asiantuntemus Ruotsin nykyisen kulttuuripolitiikan mukainen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, kultursamverkansmodellen, on antanut laajan haasteen ruotsinsuomalaisille ja RSKL:lle. Liitto on useissa eri koulutuksissa nostanut esiin sen, että ruotsinsuomalaisten pitäisi tehostaa edunvalvontaa myös kulttuuripolitiikan saralla sekä kunnissa että alueilla ja maakäräjätasolla. RSKL osallistui aktiivisesti valtion kulttuurineuvoston koolle kutsuman neuvonpitokokouksen valmisteluun. RSKL:n aloitteesta järjestettiin neuvonpitoa edeltävä kaikkien kansallisten vähemmistöjen yhteinen esikokous, johon liitto oli kutsunut asiantuntijavieraiksi Ideell Kulturallians - järjestön toiminnanjohtaja Anna-Karin Anderssonin ja Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders Erikssonin. Liiton panostusta neuvonpitokokouksen sisältöön on kiitelty. Opetusala ja koulutuspolitiikka Liiton laaja työ suomenkielisen opetus- ja koulutustilanteen parantamiseksi. Liittokokouksen 2013 antama julkilausuma koskien suomen kielen aseman vahvistamista ja oppimismahdollisuuksien saamista esikoulusta korkeakouluopintoihin Ruotsissa. Lähetevastaukset ja kirjelmät Kirjelmä Ruotsin opetusministeriöön tammikuussa 2013 ja toteutunut edunvalvontakäynti huhtikuussa 2013 aiheina muun muassa: mihin kunnat käyttävät äidinkielen tukeen (suomi, jiddisch) korvamerkityn valtionavun, laaja ja akuutti opettajien ja pedagogien koulutustarve ruotsinsuomalaisten tarpeisiin esikoulun ja peruskoulun aloilla, luvassa olevan suomen aineopettajan koulutuksen käynnistämisen vauhdittaminen ja lisämäärärahojen tarve sekä Ruotsin koululain muuttamistarve ja siten poistaa muodollisia esteitä ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetuksen toteuttamiselle. Kirjelmä Ruotsin hallitukselle sisältäen arvion ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön kieli- ja vähemmistöoikeuksien toteutumiseen liittyvistä puutteista ja kehitystarpeista. Kirjelmä Euroopan neuvostolle: 18. Joulukuuta 2013 Euroopan neuvoston tarkastuskomitean kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä tapaamisessa jätetyn muistion pohjalta liitto on jättänyt tarkennetun kirjelmän Euroopan neuvostolle. 11

12 Sosiaali- ja terveyskysymykset Kansanterveysvirasto / Statens Folkhälsoinstitut, alkaen Folkhälsomyndigheten Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti ruotsinsuomalaisten terveystilannetta koskevan tutkimustyön valmistelutyöhön. Liiton nimettyinä edustajina ovat olleet toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja eläkkeellä oleva toimitsija Helena Kivisaari. Nuorten ja eläkeläisten edustajat on myös kutsuttu neuvonpitoon RSKL:n aloitteesta. RSLU:n Jaana Paldanius ja RSE:n Kaisa Lamu. Liitto on jättänyt Kansanterveysvirastolle laajan aineiston, mukaan lukien professori Birgitta Romppasen allekirjoittaman liitteen, tieteellisen tutkimuksen lupa-hakemuksesta, sekä etnisyyttä sivuavan tutkimuksen näkökohtia, joita tuli esille RSKL:n ja Foorumin tasa-arvotutkimuksessa. Liiton puoleen on toistuvasti käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten peruskoulujen taholta ja pyydetty faktatietoja ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä. RSKL:n toimitsija osallistui yhdessä Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten RSEn puheenjohtajan kanssa Framtidens äldreomsorg seminaariin Ruotsin hallituksen kansliassa Rosenbadissa, joulukuu 2013 Osallistuminen Tukholman lääninhallituksen vanhustenhoitoa koskevan esitteen valmisteluun; esitteessä julkaistu toimitsijan haastattelu. Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum, PGF Liitto on vuoden 2013 aikana vaalinut ja kehittänyt hyviä yhteiskuntasuhteitaan Ruotsissa. Jäsenyys Osapuolten yhteisfoorumi Partsgemensamt forum ryhmässä on vahvistanut näitä suhteita. Yhteydenpito kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sekä kunta- ja maakäräjäpolitiikan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin on vahvistunut Osapuolten yhteisfoorumin kautta. PGF on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja neuvonpitofoorumi, joka perustuu kansalaisyhteiskuntapolitiikan ajankohtaiseen kehitykseen. RSKL on PGF:n jäsenenä voinut nostaa esiin kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia kokouksia. Liiton edustaja on tavannut tasa-arvoministeri Maria Arnholmin ja keskustellut ministerin kanssa ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön ajankohtaisista tasa-arvohankkeista. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta RSKL on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan perustajajäsen ja toimii myös valtuuskunnan kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Liiton 1. Varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist on vuoden 2013 ajan osallistunut valtuuskunnan puheenjohtajiston työhön. 12

13 Opintoliitto ABF Vuoden 2013 aikana RSKL on panostanut useiden tapaamisten ja muun yhteydenpidon kautta siihen, ABF panostaisi suomenkielisen toiminnan kehittämiseen ja ohjaajakoulutuksiin. RSKL ja jäsenseurat ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtuma- ja opintokerhojen järjestäjä. Vierailuja liittotoimistossa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurialan yhteistoimintaa koskeva selvityksen tekijä Anna-Maija Martinen kävi haastattelemassa liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonia alkuvuodesta Selvityksen tilaajina olivat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus. Liittotoimistossa on vuoden 2013 aikana vieraillut lukuisia kokous- ja asiantuntijavieraita. Liitto saa yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta. Esimerkiksi Suomesta on käynyt vieraina lukiolaisryhmiä. Överenskommelsen Liiton vuorovaikutus Överenskommelsen kolmikantayhteistyön (Ruotsin hallitus, Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto sekä Ruotsin kansalaisjärjestöt) kanssa on tehostunut vuonna Överenskommelsen kanslia muutti liittotoimistoon lokakuussa RSKL:n toimitsija on esitellyt Ö-johtoryhmälle liiton toimintaa ja tavoitteita. RSKL on Överenskommelsen yhteistyön jäsen koskien sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja yhteistoiminnan kehittämistä. RSKL ulkosuomalaisten edustajana Ruotsissa Ruotsissa asuu yli Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettua Suomen kansalaista. RSKL tukee ja auttaa Suomen kansalaisia muun muassa kannustamalla äänestämään vaaleissa. Liiton jäsenseurat tarjoavat perinteisesti tilojaan äänestyspaikoiksi. Ulkosuomalaisparlamentti USP 2013 Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemies ja hän on vuoden 2013 aikana osallistunut Ulkosuomalaisparlamentin istuntokausien väliseen valmistelutyöhön. Pirkko Karjalainen on Seija Sjöstedtin henkilökohtainen varaedustaja USP:ssä. RSKL:n aloitteesta USP on vienyt eteenpäin kysymystä ulkosuomalaisille vaaditusta kirjeäänestysmahdollisuudesta. 13

14 Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti RSKl on käynyt keskusteluja ja tehnyt yhteistyötä Suomen suurlähetystön kanssa usean eri alan kysymyksissä. Syyskuussa 2013 toteutui RSKL:n, Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin ja Suomen suurlähetystön yhdessä järjestämä tutkimusseminaari, jossa esiteltiin RSKL:n ja Foorumin tasaarvotutkimuksen tuloksia. Liiton johdolla on ollut keskusteluita ja tapaamisia Suomen suurlähettilään ja suurlähetystön muiden diplomaattien kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut Suomen suurlähetystön järjestämiin tilaisuuksiin Tukholmassa. Liiton edustajilla on aktiiviset kontaktit Suomen kunniakonsulaattiin Göteborgissa. Suomen Itsenäisyyspäivä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton edustajat ovat monin eri tavoin kunnioittaneet Suomen Itsenäisyyspäivää. Liiton edustajat osallistuivat Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Tukholmassa. Göteborgissa Suomen itsenäisyyttä on juhlistettu muun muassa yhteisin voimin toteutetussa Itsenäisyyspäivän juhlassa Göteborgin tuomiokirkossa. Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat perinteikkäät Itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Suomalainen musiikki, esiintyvät taiteilijat ja suomalainen ruoka nostetaan kunniaan. Erityishuomiota saavat Ruotsissa asuvat suomalaiset sotaveteraanit Ruotsin kansallispäivä Vuoden 2013 kansallispäivä ja RSKL:n liittokokous olivat samana päivänä, joten Ruotsin lippu yhdessä Suomen lipun kanssa nostettiin salkoon Axevallan kansankorkeakoululla. Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet kesäiseen kansallispäivän juhlintaan. RSKL:n Arkistointiprojekti osa Ruotsin kulttuuriperintönostetta. Liiton arkistointiprojekti on hyväksytty osaksi Ruotsin kulttuuriministeriön tukemaa ja Valtion Antikviteettiviranomaisen/ Riksantikvarieämbetet hallinnoimaa hanketta. Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja harjoittelija Jean-Claude Gieser ovat osallistuneet koulutuspäivään valtion antikviteettivirastossa Arkistointiprojektin tavoitteena on saada liiton entistä ja uutta arkistoaineistoa esittelykuntoon vuonna

15 1.4 Järjestön kehittämistoiminta Kehitysparlamentti järjestettiin Vuoden 2013 Kehitysparlamentin aiheena oli Yhteistyöllä ja yhteistyössä uutta puhtia seuratoimintaan. 26. päivä lauantaina Kehitysparlamentti aloitettiin liittotoimistolla, jossa luennoitsijana oli Sundbybergin kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Annika Hirvonen. Aiheena lauantaina oli Uutta ja vanhaa Miten seuratoiminta voi kehittyä? Sunnuntain luento-osuuden aiheella Uudistu ja Uudista Uusia keinoja yhteistyöhön luennoi viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski Suomesta. Viikonlopun aikana mietittiin ratkaisukeinoja nuorten mukaan saamiseksi seuratoimintaan ja kuunneltiin mukana olleiden nuorten mielipiteitä aiheesta. Nuorten keskuudesta nousi kiinnostuksen aiheiksi muun muassa suomenkielisen vanhustenhoidon saatavuuden parantaminen, vaikuttaminen ruotsinsuomalaisia koskevissa asioissa sekä nuorille suunnatun toiminnan ja tapahtumien järjestäminen. Kehitysparlamentti oli innostava ja antoi uutta puhtia järjestötyöhön. Kuva: Anna-Maija Vaimala 15

16 1.5 Lapsi- ja perhetoiminta Lastenleiri Liiton jokavuotinen lastenleiri järjestettiin Gläntanin Kurssikeskuksessa Mållångstassa, Hälsinglandissa. Noin 50 leiriläistä eri puolita Ruotsia vietti kokemusrikkaan ja hauskan leirin kahdeksan ohjaajan kanssa. Leirin tavoitteena oli tänäkin vuonna vahvistaa lasten ja nuorten suomen kieltä sekä luoda uusia ystävyyssuhteita muihin ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Uusi leiripaikka toi leiriohjelmaan aivan uusia mahdollisuuksia. Tänä kesänä päästiin kokeilemaan melontaa, lähdettiin luontopolulle, tehtiin nuotioita, vuoltiin tikkupullatikkuja, tehtiin tikkupullia, järjestettiin leiriolympialaiset ja pelattiin paljon erilaisia pihapelejä. Ohjaajat olivat etukäteen suunnitelleet päiville ohjelmaa, mutta yksi päivä oli nimetty Demokratia-päiväksi. Demokratia-päivän ohjelman leiriläiset saivat itse päättää äänestämällä. Päivän aikana pelattiin pihapelejä, uitiin, vietettiin aikaa kavereiden kanssa, syötiin kakkukahvit ja aurinkoisen päivän kunniaksi pelattiin vesisotaakin. Leirillä tehdyn radiohaastattelun voi kuulla: Ja helahalsingland.se kotisivuilta voi lukea leirillä vierailleen toimittajan kirjoittaman artikkelin. Kuvat: Saara Ludvigsen & Anna-Maija Vaimala 16

17 Design: Linnéa Puranen Mukulat toiminta 24.2 Mukulatfest järjestettiin Eskilstunassa Contrastissa. Eskilstunan festivaalissa ohjelmana oli Setä Severin Svengijengi, joka tanssitti lapsia rytmikkäällä musiikilla. Lisäksi Svengijengiin kuuluva Tuomas Ojala leikitti, laulatti ja tanssitti lapsia tuttujen ja vähän vieraampien laululeikkien kanssa. Eskilstunan kirjastoon puolella oli järjestetty askartelua, jonka vetäjänä toimi Anni Arnefjord apunaan Anna-Maija Vaimala. Eskilstunan suomalainen kirjastonhoitaja Anna-Leena Forsberg luki satuja sekä suomeksi että ruotsiksi. Västeråsissa RSHT:n Teatterifestivaalien yhteydessä Mukulatfestissä mukana oli Iiriksen ja Robinin Rytmiikka työpaja, salainen valokuva-automaatti, askartelu-työpaja, tanssi-työpaja, veikkauskävely sekä satunäytelmä Elipä kerran- Det var en gång. Mukulatfest oli vuonna 2013 osana A Finntastic Evening tapahtumaa, joka järjestetään Tukholman Kulttuuriyön aikaan. Ohjelmassa oli askartelua sekä rytmiikka workshop. A Finntastic Evening järjestetään Tukholman Suomen Instituutissa ja tapahtumassa yhteistyössä toimii Suomen Instituutti, RSKL, Ruotsinsuomalaisten Nuortenliitto RSN ja Uusi Teatteri. Mukulat festivaali järjestettiin osana Karlskogan ruotsinsuomalaista viikkoa Ennen festivaalia järjestettiin workshop Kulttuurikoulun lapsikuoron kanssa, joka esiintyi festivaalilla yhdessä Dimitri Keiskin kanssa. Esityksessä Dimitri Keiski ja lapsikuoro Pienet tähdet esittivät kolmella kielellä kappaleita, romani chibiksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi Karlskogassa oli kaksikielinen teatterinäytelmä Sagoväskan ja taidepaja. Tapahtumaan osallistui noin 170 henkilöä. Yhteistyössä Karlskogassa oli Karlskogan kunta, Karlskogan Suomi-seura, Kulttuurikoulu sekä Finska Nu. Göteborgissa Röhsska Museetissa Mukulatfest järjestettiin Ohjelmassa oli teatteriesitys Pienten aaltojen jalanjäljet/ De små vågornas fotspår, joka perustuu Sakari Topeliuksen teksteihin, Dimitri Keiski esitti yhdessä Ruotsinsuomalaisen koulun lapsikuoron kanssa lauluja kolmella eri kielellä, tanssiworkshop, Mummon Nurkka ja Mattopuut, opastuksia museossa olevaan suomalaisen designin näyttelyyn, laulutunteja suomeksi ja ruotsiksi ja salainen valokuva-automaatti. Päivä ennen tapahtumaan ruotsinsuomalaisella koululla järjestettiin workshoppeja, joita piti ohjaaja Nanna Huolman, muusikko Dimitri Keiski sekä tanssija-koreografi Majula Drammeh. Mukulat festivaali järjestetiin toista kertaa Boråsissa Tällä kertaa ohjelmassa oli Darya Pakarinen ja Månskensduo, Teatteri Femma Det var en gång/elipä Kerran, suomalaisia 17

18 lyhytelokuvia lapsille, tanssi workshoppeja, laulutunti, hip-hopworkshop, satutunti suomeksi, kirjanurkkaus ja ikkunan maalausta. Boråsin suomalainen seura esitteli toimintaansa ja möi käsitöitä ja ruokaa. Kävijöitä tämän vuoden tapahtumassa oli noin 300. Yhteistyössä Boråsin kunta, Kaupunginkirjasto, Kaupungin teatteri, paikallisten suomalaiset seurat sekä Roketti/Ruotsin Radio Mukulat lastenfestivaali järjestettiin toista kertaa Uppsalassa Grandissa. Uppsalassa kuultiin suomalaisen Paukkumaissi lastenorkesterin musisointia, käytiin salaisessa valokuvaautomaatissa, taiteiltiin taidepajassa, osallistuttiin laulutuntiin ja tanssittiin Rokettidiscossa. Uppsalassa yhteistyössä Uppsalan Kaupunki, Rusukki ja Finska Församlingsgruppen Göteborg Mukulat festivaali järjestettiin Tukholmassa, Suomen Instituutissa. Jouluaiheisessa festivaalissa ohjelmana oli konsertti kolmella kielellä Dimitri Keiski yhdessä ruotsinsuomalaisen lapsikuoron kanssa, salainen jouluvalokuva-automaatti, teatterinäytelmä Sagoväskan, tanssi- ja teatteriesitys Sukeltaja, Taidepaja ja jouluinstallaatio, laulutunti sekä satutuokioita. Yhteistyössä Tukholmassa Suomen Instituutti, Revitalisera Mera, Finska Nu, Botkyrkan Ruotsinsuomalainen koulu, Kistan Ruotsinsuomalainen koulu sekä Uusi Teatteri. 18

19 1.6 Tiedotus ja viestintä Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön viestintäpoliittisia lähtökohtia ja kehitystarpeita liitto on tuonut esille liiton lähetevastauksissa ja muissa kirjelmissä Ruotsin hallitukselle, ministeriöille sekä Euroopan neuvostolle. Media- ja vähemmistöpolitiikka Media-ala RSKL jätti lähetevastauksen Ruotsin Public service -mietinnöstä Ruotsin kulttuuriministeriölle tammikuussa Liiton lähetevastaus keskittyi ruotsinsuomalaisten media-kysymyksiin. SVT Uutiset : Ruotsinsuomalaisten keskusliiton edustajat ovat tänään käyneet painostamassa kulttuuriministeriön valmistelevia virkamiehiä. Asialistalla oli TV Finlandin näkyvyys sekä vähemmistöjen asema Ruotsin television ja radion seuraavalla toimilupakaudella. Ruotsin Televisio SVT:n ja Ruotsin radio SR:n kutsusta liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson yhdessä media-alan asiantuntijaksi pyydetyn entisen Ruotsin radion toimittajan, Tukholman Suomen instituutin johtaja Anders Erikssonin kanssa on osallistunut mainittujen mediayhtiöiden ruotsinsuomalaisille suunnatun uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudistamiskeskusteluun helmikuussa Utbildningsradion UR:n kutsusta ja liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson sekä opetusalan asiantuntijaksi pyydetty rehtori Heli Lindström Tukholman ruotsinsuomalaisesta koulusta ovat osallistuneet dialogiin UR:n ruotsinsuomalaisille suunnattavasta ohjelmistosta ja sen osa-alueista sekä lähivuosien ohjelmiston teemoista ja painopisteistä. RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri osallistui allekirjoittajana UR:n Dagens Nyheter-lehdessä julkaistussa debattiartikkelissa Låt bildningen få större utrymme i public service. UR sai korotettua valtion määrärahaa vuodelle 2014 ja UR on lähettänyt kiitoskirjeen muun muassa RSKL:lle ja ilmoittanut, että UR vahvistaa kansallisen vähemmistöjen ohjelmatarjontaa. TV Finland Vuoden 2013 merkittävä ruotsinsuomalainen mediakeskustelu käytiin TV Finland kanavan sisällöstä ja tulevaisuudesta. Vuoden 2013 aikana tapahtui kaksi olennaista muutosta TV Finland kanavan tilanteessa. MTV3 jäi kokonaan pois TV Finlandin ohjelmatarjonnasta ja 1.heinäkuuta TV Finland signaali jäi pois satelliittitarjonnasta ja jäi saataville Kaknäsin tv-tornin signaalivalikoimaan. Tästä aiheutui laajaa kritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan ruotsinsuomaisten keskuudessa. Lisäksi Suomen Yleisradio OY ilmoitti mediatiedotteen kautta, että YLE poistaa suorat lähetykset, mukaan lukien uutiset ja ajankohtaislähetykset, TV Finlandin ohjelmistosta tammikuussa

20 RSKL käynnisti yhdessä RSEn - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset liiton kanssa Ruotsin valtiopäiville suunnatun TV-kampanjan TV Finlandin puolesta. TV-kampanja osoittautui hyvin suosituksi. RSKL on jatkanut työtään TV Finlandin tulevaisuuden hyväksi: liitto on anonut Ruotsin radio- ja tvviranomaiselta toimilupaa TV Finlandille Ruotsiin kaudelle Liitto on jatkanut hyvää neuvotteluyhteyttä Teracomin-yhtiön ja Copyswede-tekijänoikeusjärjestön kanssa sekä Ruotsin kulttuuriministeriön mediaosaston ja SVT:n kanssa. Toimintakertomuksen liitteinä TV-kampanja, RSKL:n PM TV Finland kanavan roolista ruotsinsuomalaisten mediakentässä sekä vetoomuskirje Suomen Yleisradioon. Kuva: SVT Uutiset TV Finland kanavan lähetystoiminta on, edellä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, RSKL:n toimiluvan osalta vuoden 2013 aikana kattanut saman maantieteellisen jakelualueen kuin aiempina vuosina. Vuoden 2013 lähetystoimintaan liittyviä tilastoja ja faktoja voi tiedustella liitosta. RSKL:n mediaprofiilin kehityskohtia Etujärjestötyö ja asiantuntijalausunnot vuoden 2013 aikana ovat nostaneet esiin liiton profiilia ja järjestön myönteistä kehityskaarta. Julkinen työ suomen kielen hyväksi, vähemmistöpolitiikan toteuttamiseksi sekä maan virallisen vähemmistötyön arviointi ovat osaltaan nostaneet liiton mediaprofiilia. RSKL on saanut usealla paikkakunnalla ruotsinsuomalaiset kiinnostumaan liiton jäsenyydestä ja uusi jäsenseura on liiton avulla perustettu muun muassa Knivstaan. Gotlannin Suomiseura Orion on päättänyt aktivoida jäsenyytensä liitossa. 20

21 Medianäkyvyys Liitto on vuoden 2013 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan. Esimerkkejä medianäkyvyydestä ovat liiton puheenjohtajan ja liiton muiden edustajien haastattelut ajankohtaisista asioista. Liitto julkaisee tiedotussivuja Ruotsinsuomalainen lehdessä sekä järjestövoimin tuotetussa, painetussa Ruotsi.se julkaisussa. Monet liiton jäsenseuroista ovat olleet näkyvillä mediassa vuoden 2013 aikana. Muun muassa Torshällan Suomi-seuran edustajat nähtiin Dagens Nyheterin etusivulla syyskuussa 2013 Ruotsin pääministerin vierailun yhteydessä. Ajankohtaista uutiskärkeä Liiton edustajat ovat antaneet haastatteluita Sisuradiolle, SVT:n uutisille ja Ruotsin radion ruotsin- ja suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata. SVT:n Uutiset on pyytänyt RSKL:ltä lausunnon muun muassa Ruotsin valtion syysbudjetista ja SR Sisuradio on kutsunut liiton edustajan arvioimaan suomenkielisen vanhustenhoidon tilaa Ruotsissa. RSKL:n vaatimukset opetusalan puutteiden korjaamistarpeista ovat myös saaneet mediahuomiota. TV Finland kanavan muutosuhka on nostattanut esiin niin laajaa katsojakritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan kuin RSKL:n roolin ruotsinsuomalaisten edunvalvojana ja TV Finland kanavan maalähetysten toimiluvan haltijana. Tasokas toiminta huomataan Liiton eri yhteistyökampanjat ja tapahtumat ovat saaneet runsaasti medianäkyvyyttä. Mukulattapahtumista on uutisoitu ja kirjoitettu useita kertoja, esimerkiksi Göteborgs-Posten - lehdessä ja sähköisissä medioissa. Syksyn 2013 Kuntovaunu kampanja sai mediassa ansaittua huomiota. Järjestön edustajat ylläpitävät mediakontakteja eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä. Liitolla on mediakontakteja sekä pääkaupungissa että koko maassa. Juhlapyhinä pidetty RSKL:n liittokokous on myös ollut julkisuudessa muun muassa Ruotsin Suomalainen lehden sekä sähköisten medioiden kautta. Sosiaaliset mediat Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on edistynyt huomattavasti vuoden 2013 aikana. Piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien Facebook-ryhmien toiminta on vilkastunut. Sosiaalisten medioiden osalta ruotsinsuomalaisten olisi hyvä muistaa, että viestinnän tulisi olla sisällöltään asiallista, kun kyse on järjestöjen julkaisutoiminnasta. Asiattomat viestit leviävät mediaverkostoissa nopeasti. Liittotoimiston henkilöstön IT-osaaminen on vuoden aikana monipuolistunut ja karttunut ja liiton kotisivut uudistettiin julkaisua vaille valmiiksi vuoden 2013 lopulla. 21

22 Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta Vuoden 2013 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten liittokokouksessa sekä Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä järjestökoulutuksissa ja yhteistyötapaamisissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia ruotsinsuomalaisia. Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia osallistui Mukulat- ja Hän & Hen - tapahtumiin. Myös Kuntovaunu-kampanjan tapahtumissa tavoitetaan nuoriakin ruotsinsuomalaisia. Vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia on tehty tunnetuksi. Suomen kielen hallintoalueen karttaa ja vähemmistölaki-tekstiä on jaettu eri tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa. Ruotsinsuomalaisten päivä Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto järjesti Ruotsinsuomalaisten päivän juhlan yhteistyössä Tukholman Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen seuran kanssa instituutin juhlasalissa. Liiton juhlatervehdyksen esitti puheenjohtaja Voitto Visuri. Juhlapuhujana oli Tukholman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk, kuorolaulua esitti Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun kuoro. Oopperalaulaja Markku Jokio esiintyi ja Tukholman suomalaisen seurakunnan musiikkipedagogi Hannele Iivonen ja musiikkiryhmä konsertoivat lapsiyleisölle. Vuoden 2013 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä muilla paikkakunnilla eri puolilla Ruotsia. Vuoden Matti ja Maija -kansalaisjärjestöpalkinto Ruotsinsuomalaisten päivänä 2013 julkaistiin liiton uusi, Vuoden Matti ja Maija kunniakirja, joka myönnetään symbolisena kansalaisjärjestöpalkintona ja tunnustuksena ja kiitoksena ansiokkaasta työstä suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Ensimmäinen Vuoden Matti kunniakirja myönnettiin tukholmalaiselle kulttuuri- ja vähemmistövaikuttaja Matti Jii Korhoselle. 22

23 Kulttuuripolitiikan koulutus-, seminaari- ja kirjamessumatka Turun kansainvälisille kirjamessuille lokakuussa 2013 SR Sisuradio, SVT Uutiset ja YLE TV-nytt uutisoivat lähetyksissään näkyvästi ruotsinsuomalaisten osallistumisesta Turun kansainvälisille kirjamessuilla lokakuussa Turun kirjamessuille RSKL osallistui näytteillepanijana yhteistyössä Suomen Tukholman instituutin, Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät yhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten kirjakustantamojen kanssa. RSKL järjesti suomen kielen asemaa ja ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden tulevaisuutta käsittelevän pienoisseminaarin Turun kirjamessuilla. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ja Hän & Hen projektin edustajat osallistuivat yhteistyöhön ja yhteistyön suunnittelu pääsi hyvin eteenpäin Turun matkan aikana. Ruotsinsuomalaisten ja RSKL:n osallistuminen messutapahtumaa sai medianäkyvyyttä sekä SR Sisuradiossa, SVT:n Uutisissa että YLEn TV-Nytt-lähetyksissä. Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio kävi tervehtimässä Ruotsinsuomalaisten näyttelyosaston väkeä. Kuva: Juhani Roiha 23

24 2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 122 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä: Hälleforsin Suomiyhdistys Sarastus Eläkeläisyhdistys iltarusko, Lindesberg 57 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 767 jäsenellä ja 61 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 767 jäsenellä. Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 49 jäsenellä eli 0.3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten 0-15 vuoteiden kohdalla nousua oli 107 jäsentä. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 389 jäsentä. Ikäryhmässä vuotta laskua oli 49 jäsentä. Määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotiaat 519 jäsentä. Suhteellisen suurin lasku tässä ryhmässä koski naisjäseniä. Ikäryhmä % 0-6 naiset % 0-6 miehet % 0-6 yhteensä % 7-15 naiset % 7-15 miehet % 7-15 yhteensä % naiset % miehet % yhteensä % naiset % miehet % yhteensä % Yli 64 naiset % Yli 64 miehet % Yli 64 yhteensä % Yhteensä naiset % Yhteensä miehet % Jäsenet yhteensä % Uppsalan Ruotsinsuomalaisen kieli- ja kulttuuriyhdistyksen 23 jäsenestä ei ole mukana ikäjakautumassa (maksu on tullut). 24

25 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä 2013 Erotus Tukholman piiri % Södermanlannin-Östergötalannin piiri % Etelä-Ruotsin piiri % Länsi-Götanmaan piiri % Örebro-Värmlannin piiri % Västmanlannin piiri % Etelä-Norrlannin piiri % Pohjois-Ruotsin piiri % Göteborg-Bohusläänin piiri % JÄSENRAKENNETIEDOT Yhdistyksen nimi Yhteensä 2013 Erotus Erotus % Bergsjön Suomi-Seura ,0% Bergslagenin Suomi-Seura ,2% Borlängen Suomi-Seura ,7% Boråsin Suomi-Seura ,4% Bålstan Suomalainen Yhdistys ,4% Club ,0% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,6% Eläkeläisseura Hoijakka ,2% Eläkeläisyhdistys Aura ,5% Eläkeläisyhdistys Sisu ,3% Eläkeläisyhdistys Tähti ,0% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,8% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,7% Eskilstunan Suomi-Seura ,4% Fagerstan Suomalainen Seura ,5% Finlandia Seura ,4% Finspångin Suomi Seura ,0% Gimon Suomi-Seura ,4%74 Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Gislavedin Suomi Seura ,5% Grängesbergin Suomi Kerho ,6% Gällivaaran Suomi Kerho ,8% Gävlen Suomalainen Kerho ,0% Götan Suomi-Seura ,8% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,0% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset % Haaparannan Suomalainen Seura ,2% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,9% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura ,5% 25

26 Herrljungan Suomi Seura ,0% Hoforsin Suomi-Seura ,2% Huddingen Suomalainen Seura ,3% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,4% Huskvarnan Suomi Seura ,1% Hälleforsin Suomi Seura ,6% Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus ,0% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Härrydan Suomi Seura ,2% Jönköpingin Suomi Seura ,1% Kalixin Pirteät ,7%6 Karlskogan Suomi Seura ,9% Karlstadin Suomalainen Seura ,0% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,4% Kirunan Suomalaisten Kerho ,1% Klubi ,8% Kolsvan Suomalaiset Seura ,1% Kramforsin Suomi-Seura ,7% Kulttuuri ,0% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,0% Köpingin Pesäpallo ,5% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,0% Landskronan Suomiyhdistys ,3% Lillan Suomi Klubi ,5% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura ,3% Lundin Suomi-Seura ,7% Luulajan Suomi-Seura ,3% Malmön Suomi Yhdistys ,3% Mariestadin Suom.kielinen Eläkeläisyhdistys ,4% Mariestadin Suomi Seura ,6% Markin Suomi Seura ,1% Motalan Suomi Seura ,0% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset ,6% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,9% Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys ,7% Norrköpingin Suomi-Seura ,3% Nykvarnin Suomalaiset ,3% Nyköpingin Suomi-Seura ,0% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,4% Olofströmin Suomi Seura ,3% Oxelösundin Suomi Seura ,0% Pajalan Suomi-Seura ,5% Partillen Suomi-Seura ,6% Piteån Suomi Seura ,4% Ruotsinsuom. Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,9% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,3% Saanko Luvan Seuratanssijat ,8% Sigtunan Suomi Seura ,0% Skellefteån seudun Suomi-Seura ,3% Skinnskattebergin Suomi Seura % Skutskärin Suomi-Seura ,3% Skövden Suomi-Seura ,1% Smedjebackenin Suomi-Seura ,4% 26

27 Solnan Suomi Seura ,4% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset ,5% Sundsvallin Suomi Seura ,3% Suomalainen Kulttuuriseura ,0% Suomi Seura Katajaiset ,0% Suomi Seura Kristinehamn ,1% Suran Suomi Seura ,9% Sydänystävät-yhdistys ,8% Söderhamnin Suomi-Seura ,7% Teatteri Ilona 8 0 0,0% Torshällan Suomalainen Seura ,9% Tranemon Suomi Seura ,8% Trelleborgin Suomi-Seura ,9% Trollhättanin Suom. Eläkeläisyhdistys Ketterät ,8% Trollhättanin Suomi-Seura ,2% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,6% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,5% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset ,4% Tukholman Suomalainen Seura ,3% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,2% Tyresön Suomi Seura ,7% Uddevallan Suomi-Seura ,0% Ulricehamnin Suomi Seura ,7% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,3% Upsalan ruotsinsuom. kieli- ja kulttuuriyhd ,0% Uumajan Suomalainen Kerho ,9% Vetter Kipinä ,7% Virsbon Suomi Seura ,5% Vårgårdan Suomalainen Seura ,9% Värnamon Suomi-Seura ,5% Åkerin Suomi Seura ,0% Åkersbergan Suomi Seura ,5% Åstorpin Suomi Seura ,7% Örebron Suomalainen Seura ,3% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,3% Kaikki yhdistykset ,3% RSKL:n liittokokous kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Kuva: Anna-Maija Vaimala. 27

28 2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin asti, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen, Sirpa Kyllönen alkaen. Sirpa Humalisto alkaen. Varajäsenet: Sirpa Kyllönen asti, Lovisa Jakobsson asti, Aune Laakkonen, Pekka Erikoinen ja Jarno Ovaska alkaen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 2-3.maaliskuuta, huhtikuuta, 5.kesäkuuta, elokuuta ja marraskuuta. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2013 aikana 11 kokousta. Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja Ulla Posti varapuheenjohtajana. Varsinaiset jäsenet Ritva Järvinen Arvo Hellman Rauni Virtanen Pentti Nimell Erkki Haarala Varajäsenet Eino Björn Raimo Tamminen Aira Niitenberg Onni Mustonen Riitta Kilpinen 28