MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005

MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 31.7.2006

SISÄLLYS: 1. JOHDANTO...3 2. YLEISTÄ...4 A. Asuntojen hintatiedot... 4 B. Asuntojen vuokrien vuositilasto... 4 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO 1998-2005...6 Rivi- ja kerrostalo-osakekauppojen lukumäärät... 6 Kuvio 1. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005... 6 Kuvio 2. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin vuonna 2005.... 7 Kuvio 3. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin.... 7 Kuvio 4. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella vuosina 1998-2005... 8 Kuvio 5. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella vuonna 2005... 9 Kuvio6. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat Tampereella alueittain ja vuosineljänneksittäin vuosina 1998-2005... 9 Rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat ja myyntihintojen muutokset... 10 Kuvio 7. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005... 10 Kuvio 8. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat Tampereella vuonna 2005.... 11 Kuvio 9. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005... 12 Kuvio 10. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella vuonna 2005... 12 Kuvio 11. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005.... 13 Kuvio 12. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella vuosina 1998-2005.13 Kuvio 13. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005... 14 Kuvio 14. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella vuonna 2005... 15 Kuvio 15. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005.... 15 Kuvio 16. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella vuosina 1998-2005... 16 4. ASUNTOJEN VUOKRIEN VUOSITILASTO 1998-2005...17 Asuntojen vuokrien vuositilaston 1998 2005 kaaviot... 20 Kaavio 1 Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat... 20 Kaavio 2 Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan keskimääräinen neliövuokra ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat... 20 Kaavio 2 Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan keskimääräinen neliövuokra ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat... 21 Kaavio 3 Vuokrat ja vuokrien vuosimuutos vapaarahoitteisten asuntojen uusissa vuokrasuhteissa... 22 Kaavio 4 Vapaarahoitteisten ja arava-asuntojen vuokrien suhteelliset erot... 23 Kaavio 5 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys arava-asunnoissa... 24 Kaavio 6 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisissa asunnoissa... 25

Kaavio 7 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa... 26 5. YHTEENVETO...27 A. Asuntojen hinnat... 27 B. Asuntojen vuokrat... 28 2

1. JOHDANTO Tampereella oli asuntoja vuoden 2004 lopussa 112 266. Näistä omistusasuntoja oli 49% (53 931), vuokra-asuntoja 42,4% (46 737), asumisoikeusasuntoja 2,5% ja muita tai hallintamuodoltaan tuntemattomia 8%. Omistusasunnoista 78,2% oli vuoden 2004 lopussa osakeasuntoja. Vuoden 2004 lopussa Tampereen kaupunki omisti suoraan tai sen määräämisvallassa olevien yhteisöjen kautta yhteensä noin 13 000 vuokra-asuntoa. Vaikka asuntokanta on vuodesta 1999 lähtien kasvanut keskimäärin vuosittain noin 2%, niin omistusasuntojen lukumäärä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 1999 omistusasuntoja oli 53 417 ja vuoden 2004 lopussa 53 931. Vuokra-asuntojen määrä taas on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 1999 niitä oli 38 546 eli kasvua nykyiseen on yli 8 000 asuntoa. Asuntojen huoneistotyyppien jakautuma vaihtelee hallintamuodon mukaan varsin voimakkaasti. Kun vuokra-asunnoissa vuonna 2004 oli 76,7 % enintään kaksioita niin omistusasunnoissa niitä oli vastaavasti 38,5 %. Tampereen uudisasuntotuotanto oli vuonna 2005 ( 1 492 asuntoa ) alimmillaan mitä se on ollut 2000-luvulla. Tuotanto laski edellisvuodesta noin 24 %. Erityisen voimakas lasku oli myynnissä olevien uusien rivi- ja kerrostaloasuntojen määrissä. Kun vuonna 2004 myynnissä oli noin 1 120 asuntoa, niin vuonna 2005 niitä oli vain noin 790. Sen sijaan seutukunnan muiden kuntien myynnissä olevien rivi- ja kerrostaloasuntojen määrä nousi vuoden 2003 vajaasta 300 asunnosta vuoden 2005 noin 600 asuntoon. Vanhojen asuntoosakehuoneistojen rivi- ja pientalo kauppojen lukumäärä koko Tampereen seutukunnassa oli vuonna 2004 yhteensä 1 609, josta Tampereen osuus oli 58,4%. Tampereen asuntomarkkinat ovat tällä hetkellä vähäisestä uudistuotannosta huolimatta monipuoliset. Tarjolla on omistusasuntoja, osaomistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vuokraasuntoja. Asuntojen hintojen muutoksilla on vaikutusta vuokriin ja näin vuokra-asuntojen kysyntään ja tarjontaan. Asuntojen kysyntään taas vaikuttavat mm. väestönmuutokset, tulotason ja työllisyyden muutokset ja asumisen kokonaiskustannusten kehitys. Esimerkiksi lainojen korkotason muutokset vaikuttavat nopeastikin asuntojen kysyntään ja hintatasoon. Vanhojen asuntojen hinnat puolestaan vaikuttavat suoraan käynnistyvän uudistuotannon määrään. 3

2. YLEISTÄ A. Asuntojen hintatiedot Tämän tutkimuksen asuntojen hintatiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen Altika-aluetietokannan asuntojen hintatilastoihin. Tilastot laaditaan verohallinnon varainsiirtoverolaskelmia varten keräämien hintatietojen pohjalta. Tilastokeskus hyödyntää tilastojen laatimisessa myös Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän kiinteistörekisterijärjestelmän tietoja. Asuntojen hintatilasto kuvaa vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakehuoneistojen kauppoja, velattomia neliöintoja ja hintojen muutoksia Tampereella sekä kuudessa vertailukaupungissa vuodesta 1998 alkaen. Vertailukaupunkeja ovat Espoo-Kauniainen 1, Helsinki, Vantaa, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Tilastojen selkiyttämisen vuoksi Jyväskylän, Oulun ja Turun tiedot eivät ole mukana kaikissa graafisissa esityksissä. Tampereetta tarkastellaan kolmella alueellisesti määräytyvällä tasolla; Tampere1, Tampere2 ja Tampere3. Aluejako on tehty postinumeron perusteella. Tampere1 alueeseen kuuluu: 33100, 33180, 33200, 33210, 33230, 33240, 33250, 33270, 33500 ja 33700 (mm. keskusta, Lapinniemi, Käpylä, Amuri, Pyynikki, Tahmela, Pispala, Sorsapuisto, Tammela ja Messukylä). Tampere2 alueeseen kuuluu: 33340, 33400, 33520, 33530, 33540, 33560, 33580, 33610, 33730 ja 34240 (mm. Ikuri, Haukiluoma, Lielahti, Kissanmaa, Kaleva, Linnainmaa, Leinola, Olkahinen, Vehmainen ja Kämmenniemi). Tampere3 alueeseen kuuluu: muut postinumeroalueet. Tässä tilastoaineistossa vanhoilla asunnoilla tarkoitetaan asuntoja, jotka ovat valmistuneet vähintään kaksi vuotta ennen kaupanteon ajankohtaa. Tilastoaineiston peittävyys on tuoreimman neljänneksen osalta keskimäärin noin 2/3 kaikista kaupoista, koska kaikki neljänneksellä tehdyt vanhat osakehuoneistokaupat eivät ole ennättäneet tilastoon. Syynä on se, että ostajalla on kaksi kuukautta aikaa maksaa varainsiirtovero. Monet henkilöt maksavat varainsiirtoveron nopeammin ja kiinteistövälittäjien välittämissä kaupoissa vero maksetaan kaupantekohetkellä. Tuoreimman neljänneksen tiedot vahvistuvat seuraavan neljänneksen ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä. Tilastokeskus julkaisee vuosineljännesten tiedot yleensä noin kuukauden neljänneksen päättymisen jälkeen. B. Asuntojen vuokrien vuositilasto Aineiston tiedot on Tilastokeskuksen Altika-aluetietokannan vuokratilastoista. Ennen vuotta 2004 ne perustuivat Tilastokeskuksen vuotuiseen vuokratiedusteluun, jossa selvitettiin koko vuokraasuntokannan huhtikuun keskimääräistä vuokratasoa ja muutosta edellisestä vuodesta Vuokratilasto tehtiin aiemmin kysely- ja rekisteritutkimuksena. Vuodesta 2004 lähtien aineisto on kerätty haastattelu- ja rekisteritutkimuksena. Aiemmin tiedonkeruu perustui keväällä tehtyyn kyselyyn huhtikuun lopun tilanteesta, nyt haastattelutietoja kerätään koko vuoden ajan. 1 Tilastokeskus luokittelee Kauniaisen osaksi Espoota eikä Espoon yksittäistietoja ole saatavilla. 4

Tilastossa tarkastellaan sekä arava- että vapaarahoitteisia asuntoja, että uusia ja vanhoja vuokrasuhteita. Asumistukea saavista tiedot on saatu vuokratilastoon KELA:n asumistukirekisteristä, jossa vuonna 2005 oli noin 194 880 asuntoa. Jos vuokra-asunnon asukkaat eivät saaneet asumistukea, näiden asuntojen tiedot koottiin aiemmin otantana tehdyllä lomakekyselyllä. Nyt tiedot saadaan kuukausittaisen työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävillä haastatteluaineistojen vuokratiedoilla. Vuonna 2005 asumistuen ulkopuolella oli koko maassa noin 555 019 asuntoa. Vuoden 2005 tilastoissa on mukana yhteensä noin 202 500 asuntoa, joista 187 000 osalta vuokratiedot on saatu asumistukirekisteristä ja 15 500 osalta haastatteluaineiston perusteella. Tampereen osalta on 5 325 arava ja 5 986 vapaarahoitteisen asunnon tiedot. Vuodesta 2002 lähtien huoneluku lasketaan ilman keittiötä, luokkaan 3 huonetta ( 3h+ ) kuuluvat asunnot, joissa on vähintään 3 huonetta. Näin vuoden 2001 tietoja tulee verrata huoneistotyyppien osalta vain aikaisempien vuosien tietoihin ja vastaavasti vuoden 2002 tietoja vain tätä uudempiin tietoihin. Tässä tilastossa jo vuoden 2003 tiedot ovat vuoden 2004 vuokratilastouudistuksen mukaisia. Tilastoituihin vuokriin lasketaan kuuluviksi myös erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja. Keskineliövuokran laskenta uudistui myös vuodesta 2004 lähtien. Aiemmin käytettiin aritmeettisia keskiarvoja, uudessa tilastossa keskineliövuokra on geometrinen keskiarvo. Tässä selvityksessä ennen vuoden 2004 uudistusta vanhalla vuokrasuhteella tarkoitettiin vuokrasuhdetta, joka oli alkanut ennen selvitysvuotta edeltävän vuoden huhtikuun alkua. Uusi vuokrasuhde oli vuokrasuhde, joka oli alkanut yllä mainitun päivämäärän ja selvitysvuoden maaliskuun lopun välisenä aikana. Vuodesta 2004 lähtien uudella vuokrasuhteella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka on alkanut tilastovuoden aikana Tilastoaineistossa kuvataan keskimääräisen vuokratason kehitystä ja sen hajontalukuja Suomessa, koko maassa ilman pääkaupunkiseutua, Tampereella sekä kuudessa vertailukaupungissa vuodesta 1998 alkaen. Vertailukaupunkeja ovat Helsinki, Espoo ( sisältää myös Kauniaisen ), Vantaa, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Tamperetta tarkastellaan lisäksi kahdella aluejaolla: Tampere 1 ja Tampere 2. Jako määräytyy postinumeron perusteella seuraavasti: Tampere 1: 33100, 33200, 33210, 33230, 33240, ja 33500 ( mm. keskusta, Amuri, Pyynikki, Tammela ja Kaleva ) Tampere 2: Muut postinumeroalueet 5

3. ASUNTOJEN HINTATILASTO 1998-2005 Rivi- ja kerrostalo-osakekauppojen lukumäärät Vuoden 2005 aikana koko maassa tehtiin yhteensä 72 885 kpl vanhojen rivi- ja kerrostaloosakkeiden kauppaa. Edellisvuoteen (2004) kasvua oli yli 6 000 kpl. Tampereella vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kauppoja tehtiin vuonna 2005 yhteensä yli 4 700. Siten Tampereen osuus koko maassa tehdyistä rivi- ja kerrostalo-osakekaupoista oli noin 6,5%. (kuvio 1.) Kuvio 1. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005 kpl 14 000 12 000 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa v. 1998-2005 Koko maassa rivi- ja kerrostalo-osakekauppoja tehtiin v. 2005 yht. 72 885 kpl. 10 000 8 000 6 000 4 000 4 169 4 346 3 711 3 850 3 935 4 141 4 326 4 739 2 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Espoo-Kauniainen Helsinki Vantaa Jyväskylä Oulu Tampere Turku Tilastokeskus 6

Pääkaupunkiseudulla asunto-osakekauppojen suhteen vilkkain vuosineljännes oli toinen vuosineljännes. Tämän jälkeen on asunto-osakekauppojen lukumäärässä havaittavissa laskua. Tampereella vilkkain vuosineljännes oli myös toinen vuosineljännes, jolloin tehtiin yhteensä 1 322 kauppaa. Edellisvuoden tapaan vuoden viimeinen neljännes loka-joulukuussa olin hiljaisin, jolloin Tampereella kauppoja tehtiin alle 1 000 (953). (kuvio 2. ja kuvio 3.) Kuvio 2. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin vuonna 2005. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin v. 2005 kpl 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Espoo- Kauniainen Helsinki Vantaa Jyväskylä Oulu Tampere Turku I neljännes II neljännes III neljännes IV neljännes Lähde: Tilastokeskus Kuvio 3. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin. kpl 4 000 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat muutamissa kasvukeskuksissa vuosineljänneksittäin v.1998-2005 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Espoo-Kauniainen Helsinki Vantaa Tampere Lähde: Tilastokeskus 7

Tampereella on vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kauppojen lukumäärä noussut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2003 kauppoja oli 4 141 kpl ja vuonna 2004 yhteensä 4 326 kpl. Viime vuonna osakekauppojen lukumäärä nousi ennätyslukemiin ja kauppoja oli yhteensä 4 739 kpl. Kuvio 4. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella vuosina 1998-2005. kpl 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 4 169 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella v. 1998-2005 4 346 3 711 3 850 3 935 4 141 4 326 4 739 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2 005 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 Lähde: Tilastokeskus Eniten kauppoja tehdään Tampere3 alueella (1 882 kpl). Vuonna 2005 kauppoja tehtiin Tampere1 alueella yhteensä 1 764 ja Tampere2 alueella 1 093 kpl. Tampereella myös alueellisesti tarkasteltaessa vilkkain vuosineljännes oli toinen vuosineljännes. Poikkeuksena Tampere3 alue, jossa kauppojen lukumäärä kohosi hieman korkeammalle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppojen lukumäärä pysytteli Tampere3 alueella koko vuoden ennätyskorkealla. Vuoden viimeinen neljännes loka-joulukuussa olin hiljaisin. (kuvio 5. ja kuvio 6.) 8

Kuvio 5. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella vuonna 2005. kpl 1 400 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat alueittain Tampereella v. 2005 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 I neljännes II neljännes III neljännes IV neljännes Lähde: Tilastokeskus Kuvio6. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat Tampereella alueittain ja vuosineljänneksittäin vuosina 1998-2005. kpl 1 400 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kaupat Tampereella alueittain ja vuosineljänneksittäin v.1998-2005 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2005 rivitalo-osakekauppoja tehtiin edellisvuosien tapaan eniten Tampere2 alueella, yhteensä 454. Tampere3 alueella vastaava luku oli 388 ja Tampere1 alueella 141. Kerrostaloosakekauppoja tehtiin eniten Tampere1 alueella ja vähiten Tampere2 alueella, jossa rivitaloja 9

myynti oli suurinta. Tilanne on ollut samansuuntainen myös edellisinä vuosina. Kerrostaloosakekauppoja tehtiin Tampere1 alueella vuonna 2005 yhteensä 1 623 kpl ja vuonna 2004 yhteensä 1 438 kpl. Rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat ja myyntihintojen muutokset Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat jatkuivat kasvuaan vuonna 2005. Koko maassa vuoden 2005 lopussa kerrostalo-osakkeen keskimääräinen myyntihinta oli 1 705 ja rivitalo-osakkeessa 1 569. Vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 1 596 ja 1 468. Tampereella kerrostaloasunnon neliöhinta oli vuonna 2005 keskimäärin 1 711 ja rivitaloasunnon 1 809. Kuvio 7. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005. / m² 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 527 2 139 Espoo- Kauniainen Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat muutamissa kasvukeskuksissa (2005) 2 786 2 548 2 096 1 713 1 491 1 454 1 502 1 809 1 711 1 497 1 670 1 474 1 705 1 569 1 287 1 271 Helsinki Vantaa Jyväskylä Oulu Tampere Turku Koko maa Muu maa - PKS rivitalot kerrostalot Lähde:Tilastokeskus 10

Tarkasteltaessa Tamperetta alueittain Tampere1 alueella sekä kerrostalo- että rivitalo-osakkeiden hinnat olivat selkeästi koko Tampereen keskimääräisiä hintoja korkeammat (kuvio 8.). Kuvio 8. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat Tampereella vuonna 2005. / m² 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat alueittain Tampereella vuonna 2005 2 031 2 074 1 809 1 711 1 782 1 668 1 755 1 261 0 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 Lähde:Tilastokeskus rivitalot kerrostalot Kuviossa 9 esitellään vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintoja ja niiden muutoksia muutamissa kasvukeskuksissa. Huomattavaa on, että vuonna 2004 koko maassa hinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna noin 8%. Suurinta kasvu oli Jyväskylässä (11,9%). Tampereella neliöhinnat nousivat 7,8%. Vuonna 2005 hintojen kasvu on hieman tasaantunut ja koko maassa hinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna 6,4%. Tampereella kasvu pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla ollen 7,5%. 11

Kuvio 9. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa (vuosi 2005) Muu maa - PKS +6,6 % Koko maa +6,4 % Turku +8,1 % Tampere +7,5 % Oulu +5,5 % Jyväskylä +3,6 % Vantaa +4,8 % Helsinki +6,3 % Espoo-Kauniainen +6,4 % 1 287 1 569 1 670 1 809 1 502 1 454 2 096 2 548 2 527 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 / m² Lähde:Tilastokeskus Tampereella eniten hinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna Tampere2 alueella. Kalliimmat asunnot olivat edellisvuoden tavoin Tampere1 alueella. Tampereella on pääkaupunkiseutua edullisimmat hinnat, mutta koko maata korkeampi hintataso. Rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys on jatkanut tasaisesti kasvua vuodesta 1998. Viime vuonna rivitalo-osakkeiden keskihinnat nousivat nopeasti ennätyskorkealle (kuvio 11.). Kuvio 10. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella vuonna 2005. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella (vuosi 2005) Tampere3 +6,5 % 1 755 Tampere2 +8,5 % 1 782 Tampere1 + 7,1 % 2 031 Tampere +7,5 % 1 809 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 / m² Lähde:Tilastokeskus 12

Kuvio 11. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005. /m2 Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa v. 1998-2005 2 500 2 100 1 700 1 300 900 500 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Espoo-Kauniainen Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Muu maa - PKS Lähde:Tilastokeskus Kuvio 12. Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella vuosina 1998-2005. /m2 2 200 Vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella v. 1998-2005 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 Lähde:Tilastokeskus. 13

Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinta koko maassa oli vuonna 2005 1 705. Vuosimuutos oli koko maassa edellisvuoteen verrattuna 6,4%. Kerrostalo-osakkeiden keskihinnoissa siis oli yhä kasvua, mutta vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna kasvu oli tasaantumaan päin. Tampereella hinnat olivat koko maan keskitasoa hieman korkeammat (1 711 ). Vuosimuutos oli Tampereella jopa 9,1%, ollen suurinta koko maan tasolla (kuvio 13.). Tampereella alueellisesti tarkasteltaessa kalliimmat asunnot ovat Tampere1 alueella, jossa keskihinta on 2 074. Viime vuoteen verrattuna hinnat ovat Tampereella nousseet todella kovaa vauhtia myös alueellisesti tarkasteltaessa (kuvio 14.). Kuvio 13. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa vuonna 2005. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos muutamissa kasvukeskuksissa (vuosi 2005) Muu maa - PKS +6,8 % Koko maa +6,4 % Turku +7,4 % Tampere +9,1 % Oulu +3,9 % Jyväskylä +5,0 % Vantaa +3,9 % Helsinki +6,0 % Espoo-Kauniainen +6,4 % 1 271 1 705 1 474 1 711 1 497 1 491 1 713 2 139 2 786 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 / m² Lähde:Tilastokeskus 14

Kuvio 14. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella vuonna 2005. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihinnat ja keskihintojen vuosimuutos alueittain Tampereella (vuosi 2005) Tampere3 +8,2 % 1 261 Tampere2 +7,6 % 1 668 Tampere1 +9,9 % 2 074 Tampere +9,1 % 1 711 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 / m² Lähde:Tilastokeskus Kerrostalo-osakkeiden hintojen kehitys on ollut kasvussa vuodesta 1998 lähtien. Helsingissä ja Espoossa hinnat ovat muuta maata korkeammalla, Tampereella ja Vantaalla hintojen kehitys on ollut samantasoista ja seurannut koko maan keskihintojen kehityksen tasoa. Vuonna 2005 Tampereen hintataso nousi hieman Vantaan ja koko maan hintatasoa korkeammalle (kuvio 15.). Kuvio 15. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa vuosina 1998-2005. /m2 3 000 Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys muutamissa kasvukeskuksissa v. 1998-2005 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Espoo-Kauniainen Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Muu maa - PKS Lähde:Tilastokeskus 15

Tampereella vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen nousu on ollut vuonna 2005 jyrkempää kuin edeltävinä vuosina. Tampere2 alueella oli havaittavissa vuoden 2004 toisella neljänneksellä lähtien hintatason laskua, mutta vuoden 2005 puolella hinnat lähtivät jälleen nousuun. Hintaero Tampere 1 alueen ja Tampere3 alueen keskihintojen välillä vuoden 2005 lopussa oli noin 860, kun se edellisenä vuonna oli noin 750 (kuvio 16.). Kuvio 16. Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella vuosina 1998-2005. /m2 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 Vanhojen kerrostalo-osakkeiden keskihintojen kehitys alueittain Tampereella v. 1998-2005 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere Tampere1 Tampere2 Tampere3 Lähde:Tilastokeskus 16

4. Asuntojen vuokrien vuositilasto 1998-2005 Vuokra-asuntokannan vuokrat vuonna 2005 ( kaavio 1 ) Arava-asunnoissa maksettiin vuokraa vuonna 2005 keskimäärin koko maassa 7,54 euroa neliöltä kuukaudessa, Tampereella vastaavasti 7,78 /m2/kk ja Helsingissä 8,36 /m2/kk. Tilastoaineiston vertailukohteista kallein aravavuokra oli Espoossa 8,64 /m2/kk. Tampere oli seitsemän kaupungin vertailussa noussut viimevuotiselta sijalta 5. sijalle 4. Aravavuokrat nousivat edellisvuodesta koko maassa 2,1 %, Helsingissä 2,2 % ja Tampereella 3,1 %. Vertailukohteista kaikkien muiden paitsi Tampereen nousu oli maltillisempaa kuin edellisenä vuonna. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat vuonna 2005 olivat koko maassa keskimäärin 8,81 /m2/kk, Helsingissä 11,80 /m2/kk ja Tampereella 9,46 /m2/kk. Tampereen vuokrataso oli vertailukaupungeista 4. sijalla. Vertailukohteista kallein vuokra vapaarahoitteisissa oli Helsingissä 11,80 /m2/kk ( eli Helsingissä 49,6 % kalliimpi kuin muualla maassa ilman pääkaupunkiseutua ). Vapaarahoitteisissa asunnoissa vaihtelu on paljon suurempaa kuin aravissa. Aravissa vuokrien homogeenisuuteen vaikuttaa mm. omakustannusperiaatteen noudattaminen ja pääomakulujen tasaukset eri vuokranmääritysyksiköiden kesken. Vapaarahoitteinen asuntokanta on jo rakenteeltaankin heterogeenisempi. Vertailukohteista vain Helsingin, Espoon ja Vantaan neliövuokrataso ylitti kymmenen euroa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,2 %, Helsingissä 2,3 % ja Tampereella 3,2 %. Eniten vuokrat nousivat Jyväskylässä ( 3,6 % ) ja Tampereella ne nousivat toiseksi eniten vertailukaupungeista. Uusien vuokrasuhteiden vuokrat vuonna 2005 ( kaaviot 2 ja 3 ) Uusien (vuokrasuhteet ovat alkaneet vuoden 2005 aikana )vapailla vuokramarkkinoilla syntyneiden vuokrasuhteiden vuokrat nousivat keskimäärin koko maassa 2,1 % verrattuna vuoden 2004 aikana syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Vastaavasti Helsingissä vuokrat nousivat 3,8 % ja Tampereella 1,7 %. Nousu oli vertailukaupungeista kovinta Helsingissä, Tampere oli 5. sijalla. Keskimääräinen vuokra uusissa vuokrasuhteissa oli vuonna 2005 koko maassa 9,52 /m2/kk, Helsingissä 13,33 /M2/kk ja Tampereella 10,17 /m2/kk ollen vertailukaupungeista 4. sijalla. Helsingin vuokrataso on 40,0 % kalliimpaa kuin muualla maassa ilman pääkaupunkiseutua. Aravavuokrataso verrattuna vapaarahoitteisiin ( kaavio 4 ) Kun verrataan kuinka paljon enemmän vuokraa joutuu maksamaan siirryttäessä arava-asunnosta vapaarahoitteiseen asuntoon tilanne on seuraava. Suurin ero on Helsingissä ollen 41,2 % ja toisena on Tampere 21,6 %. Koko maassa ilman pääkaupunkiseutua ero on 16,8 %. Kun edelleen verrataan arava-asunnon ja vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhteiden vuokrien eroa, niin se on suurinta Helsingissä 59,5 % ja toiseksi suurinta Tampereella 30,7 %. Koko maassa ilman pääkaupunkiseutua ero on 26,3 %. 17

Vuokrien kehitys arava-asunnoissa 1998-2005 ( kaavio 5 ) Vuokrat ovat kohonneet aravavuokra-asunnoissa vuosina 1998-2005 koko maassa vuosittain keskimäärin 2,6 %, Helsingissä 2,6 % ja Tampereella 3,6 %. Vuonna 2005 aravavuokrat nousivat vertailukaupungeissa ( keskimäärin 1,8 % ) selvästi vähemmän kuin aiempina vertailujakson vuosina. Kun tarkastellaan arava-asuntojen nimellisvuokrien kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2005 se on seuraava ( vertailukohteet vuokrien nousun mukaisessa järjestyksessä ) : Vuokra / m2 / kk Vuonna 1998 Vuonna 2005 nousu ( % ) Turku 5,70 7,48 31,2 Tampere 5,94 7,78 31,0 Oulu 5,84 7,57 29,7 Espoo 6,79 8,64 27,2 Jyväskylä 6,11 7,76 27,1 Vantaa 6,71 8,52 27,0 koko maa-pks 5,79 7,20 24,4 koko maa 6,09 7,54 23,8 Helsinki 6,95 8,36 20,4 Vuokrien kehitys vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 1998-2005 ( kaavio 6 ) Vuokrat ovat kohonneet vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuosina 1998-2005 koko maassa vuosittain keskimäärin 3,2 %, Helsingissä 4,3 % ja Tampereella 3,5 %. Vuonna 2005 vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vertailukaupungeissa ( keskimäärin 2,7 % ), joka on yli kaksinkertainen edellisen vuoden nousuun nähden mutta selvästi vähemmän kuin aiemmin. Vuokrien kehityksessä on tapahtunut tarkasteluajanjaksona selviä muutoksia. Aiemmin vuokrat nousivat kaikkialla, vaihteluväli oli tosin suurempi kuin viime vuosina. Vuodesta 2003 lähtien vuokrat ovat jopa joissakin vertailukohteissa laskeneet, vaihteluväli on siitä huolimatta pienempi kuin aiemmin. Kun tarkastellaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen nimellisvuokrien kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2005 se on seuraava ( vertailukohteet vuokrien nousun mukaisessa järjestyksessä ) : Vuokra / m2 / kk Vuonna 1998 Vuonna 2005 nousu ( % ) Helsinki 9,05 11,80 30,4 Vantaa 7,94 10,21 28,6 Jyväskylä 7,33 9,36 27,6 Espoo 8,26 10,41 26,1 koko maa 7,03 8,81 25,3 Tampere 7,62 9,46 24,2 koko maa-pks 6,44 7,89 22,5 18

Oulu 7,45 9,04 21,3 Turku 7,43 8,97 20,7 Vuokrien kehitys vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa 1998-2005 ( kaavio 7 ) Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa keskimääräinen vuotuinen nousu koko maassa vuosina 1998-2005 oli 2,84 %, Helsingissä 3,75 % ja Tampereella 3,38 %. Vuonna 2005 uusissa vuokrasuhteissa vuokrat nousivat vertailukaupungeissa ( keskimäärin 2,0 % ). Edellisenä vuonna nousu oli 1,5 %. Uusissa vuokrasuhteissa vuokrien vaihteluvälissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia tarkasteluajanjaksona, vaihtelu on edelleen suurta. Uutena piirteenä on sen sijaan se, että vuokrat ovat joissakin tarkastelukohteissa laskeneet kuten Espoossa vuonna 2005. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uudet vuokrasuhteet heijastelevat nopeimmin kunkin paikkakunnan vuokra-asuntotilannetta. Tarkasteltaessa vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhteiden nimellisvuokrien kehitystä vuodesta 1998 vuoteen 2005 se on seuraava ( vertailukohteet vuokrien nousun mukaisessa järjestyksessä ) : Vuokra / m2 / kk Vuonna 1998 Vuonna 2005 nousu ( % ) Espoo 6,83 10,89 59,48 Jyväskylä 7,03 9,78 39,11 Vantaa 7,67 10,58 37,95 Tampere 7,77 10,17 30,88 Turku 7,40 9,53 28,78 Helsinki 10,44 13,33 27,63 koko maa 7,67 9,52 24,13 Oulu 7,89 9,79 24,11 koko maa pks7,16 8,59 19,89 19

Asuntojen vuokrien vuositilaston 1998 2005 kaaviot Kaavio 1 Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat alueittain, vuonna 2005 KL 15.3.2006 14,00 / m2 / kk 12,00 10,00 8,00 6,00 11,80 10,41 10,21 8,36 8,64 8,52 9,46 9,36 9,04 8,97 8,81 7,78 7,76 7,57 7,89 7,48 7,54 7,20 4,00 2,00 0,00 Lähde : Tilastokeskus Helsinki Espoo Vantaa Tampere Jyväskylä Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks arava vapaarahoitteiset Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat alueittain Tampereella, vuonna 2005 / m2 / kk 12 10 8 6 4 8,54 9,89 7,66 9,07 2 0 Tampere -1 Tampere -2 Lähde : Tilastokeskus arava vapaarahoitteiset 20

Kaavio 2 Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan keskimääräinen neliövuokra ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat / m2 / kk 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan keskimääräinen neliövuokra ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat alueittain, vuonna 2005 11,80 13,33 10,89 10,58 10,41 10,21 10,17 9,46 9,78 9,79 9,53 9,52 9,36 9,04 8,97 8,81 KL 15.3.2006 7,89 8,59 2,00 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks Lähde : Tilastokeskus kaikki vapaarahoitteiset uudet sopimukset Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan keskimääräinen neliövuokra ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat alueittain Tampereella, vuonna 2005 11 10,83 / m2 / kk 10,5 10 9,5 9 8,5 9,89 9,07 9,56 8 Tampere -1 Tampere -2 Lähde : Tilastokeskus kaikki vapaarahoitteiset uudet sopimukset 21

Kaavio 3 Vuokrat ja vuokrien vuosimuutos vapaarahoitteisten asuntojen uusissa vuokrasuhteissa Vuokrat ja vuokrien vuosimuutos vapaarahoitteisten asuntojen uusissa vuokrasuhteissa alueittain, vuonna 2005 KL 15.3.2006 Koko maa - pks 1,8 Koko maa 2,1 Turku 2,4 Oulu 2,9 Jyväskylä 2,9 Tampere 1,7 Vantaa 0,6 Espoo -0,4 Helsinki 3,8 8,59 9,52 9,53 9,79 9,78 10,17 10,58 10,89 13,33 Lähde : Tilastokeskus 0 2 4 6 8 10 12 14 / m2 / kk Vuokrat ja vuokrien vuosimuutos vapaarahoitteisten asuntojen uusissa vuokrasuhteisssa alueittain Tampereella, vuonna 2005 Tampere -2 ( + 2,6 % ) 9,56 Tampere -1 ( + 0,8 % ) 10,83 0 2 4 6 8 10 12 Lähde : Tilastokeskus / m2 / kk 22

Kaavio 4 Vapaarahoitteisten ja arava-asuntojen vuokrien suhteelliset erot 50 % 40 % Vapaarahoitteisten - ja aravavuokra-asuntojen vuokrien suhteelliset erot alueittain, vuonna 2005 41,15 % KL 15.3.2006 30 % 20 % 20,49 % 19,84 % 21,59 % 20,62 % 19,42 % 19,92 % 16,84 % 10 % 9,58 % 0 % Helsinki Lähde : Tilastokeskus Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks 19 % 19 % 18 % 18 % 17 % 17 % 16 % 16 % 15 % 15 % Vapaarahoitteisten - ja aravavuokra-asuntojen vuokrien suhteelliset erot alueittain Tampereella, vuonna 2005 15,81 % 18,41 % Tampere -1 Tampere -2 KL 15.3.2006 Lähde : Tilastokeskus 23

Kaavio 5 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys arava-asunnoissa 9 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys arava-asunnoissa alueittain KL 15.3.2006 8,5 8 7,5 7,00 7,20 7,45 7,78 / m2 /kk 7 6,5 5,94 6,21 6,46 6,69 6 5,5 5 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks Lähde : Tilastokeskus 8 Keskimääräisten kuukausivuokrien vuosimuutos arava-asunnoissa alueittain KL 15.3.2006 7 Vuosimuutos ( % ) 6 5 4 3 2 4,0 4,3 3,9 4,0 3,2 3,3 2,8 3,1 1 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere (muutos%) Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks Lähde : Tilastokeskus 24

Kaavio 6 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisissa asunnoissa 12 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa alueittain KL 15.3.2006 11 / m2 / kk 10 9 8 7,62 7,94 8,34 8,73 8,85 9,28 9,16 9,46 7 6 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tampere Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks Lähde : Tilastokeskus Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisisssa vuokra-asunnoissa Tampereella alueittain / m2 / kk 12 10 8 6 4 8,93 8,06 8,39 8,34 7,30 7,62 9,42 9,50 9,50 9,62 9,89 8,26 8,43 8,68 8,75 9,07 2 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde : Tilastokeskus Tampere -1 Tampere -2 Huom! Vuodesta 2003 lähtien tilaston laadinta- ja laskentamenetelmä muuttunut 25

Kaavio 7 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa 14 Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa alueittain KL 15.3.2006 13 12 11 / m2 / kk 10 9 8,71 9,01 9,40 9,53 9,77 9,64 10,17 8 7,77 7 6 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde : Tilastokeskus Tampere Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Oulu Turku Koko maa Koko maa - pks Keskimääräisten kuukausivuokrien kehitys vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusissa vuokrasuhteissa Tampereella alueittain / m2 / kk 12 10 8 6 4 2 0 10,34 10,51 10,61 10,83 9,47 9,67 10,23 8,58 8,17 8,53 8,83 8,88 9,10 9,13 9,56 6,95 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde : Tilastokeskus Tampere -1 Tampere -2 Huom! Vuodesta 2003 lähtien tilaston laadinta- ja laskentamenetelmä muuttunut 26

5. YHTEENVETO A. Asuntojen hinnat Tampereella vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden kauppoja tehtiin vuonna 2005 ennätyksellisen paljon. Tampereen osuus koko maassa tehdyistä rivi- ja kerrostalo-osakekaupoista pysyi kuitenkin viime vuosien tasolla ollen 6,5%. Vanhojen rivi- ja kerrostalo-osakkeiden keskimääräiset myyntihinnat olivat korkeimmat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Koko maassa vuoden 2005 lopussa kerrostalo-osakkeen keskimääräinen neliöhinta oli 1 705 ja rivitalo-osakkeessa 1 569. Tampereella kerrostaloasunnon neliöhinta oli keskimäärin 1 711 ja rivitaloasunnon 1 809. Tampere1 alueella sekä kerrostalo- että rivitaloosakkeiden hinnat olivat selkeästi koko Tampereen keskimääräisiä hintoja korkeammat. Vuonna 2004 koko maassa vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna noin 8%. Tampereella neliöhinnat nousivat 7,8%. Vuonna 2005 hintojen kasvu on hieman tasaantunut ja koko maassa vanhojen rivitalo-osakkeiden keskihinnat nousivat edellisvuoteen verrattuna 6,4%. Tampereella kasvu pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla ollen 7,5%. Tampere 1 alueella rivitalo-osakkeiden keskihinnat ovat vuodesta 2002 lähtien olleet selvästi muuta Tamperetta korkeammalla tasolla. Vuonna 2005 kerrostalo-osakkeiden keskihinnoissa oli yhä kasvua, mutta vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna kasvu oli koko maassa tasaantumaan päin. Tarkasteltaessa vanhojen kerrostaloosakkeiden keskihintojen kehitystä koko maan tasolla, voidaan todeta että Helsingissä ja Espoossa hinnat ovat selkeästi muuta maata korkeammalla. Tampereella ja Vantaalla hintojen kehitys on ollut samansuuntaista ja seurannut pitkälti koko maan keskihintojen kehityksen tasoa, Tampereella hinnat ovat pysytelleet jopa hieman keskitasoa matalampana. Vuonna 2005 Tampereen hintataso kuitenkin nousi ensi kertaa koko maan keskimääräistä hintatasoa korkeammaksi ohittaen samalla myös Vantaan. Vuonna 2006 asuntojen hinnat jatkavat yhä nousuaan. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Tampereella vuoden 2005 lopun 1 791 :sta vuoden 2006 tammi-maaliskuun 1 864 :oon ja rivitalot 1 864 :sta 1 908 :oon. Samaan aikaan asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Asuntolainojen mahdolliset korkotason muutokset pidentävät jatkossa asuntojen myyntiaikoja ja hillitsevät hintojen nousua. 27

B. Asuntojen vuokrat Vuonna 1995 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen sopimukset vapautettiin sääntelystä. Tästä lähtien kysyntä ja tarjonta on määrännyt näiden asuntojen vuokratason. Sääntelyn loputtua vuokrat nousivat Tampereellakin kolme vuotta selvästi aravavuokria enemmän. Tämän jälkeen nousu maltillistui. Kaikkiaan niin arava kuin vapaarahoitteistenkin asuntojen vuokrat ovat kuitenkin nousseet jatkuvasti vuosittain. Aivan viime vuosina nousu on ollut maltillisempaa kuin aiemmin. Osin tämä on johtunut inflaation hidastumisesta. Vuodesta 2003 lähtien joillakin tarkastelupaikkakunnilla on niin vapaarahoitteisissa asunnoissa kuin niiden uusissakin sopimuksissa vuokrat laskeneet joinakin vuosina. Sen sijaan aravavuokrat ovat nousseet joka vuosi. Vuodesta 2002 lähtien koko maassa aravavuokrat nousivat prosentuaalisesti enemmän kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat. Viime vuonna aravavuokrat nousivat hieman vähemmän. Sama kehitys tapahtui myös Tampereella arava-asunnoissa Vuokrien kehitys on näin tänä päivänä eriytyneempää kuin aiemmin. Tampereen keskimääräinen vuokrataso vuonna 2005 oli aravissa (7,78 /m2/kk) 3,2 % korkeampi kuin koko maassa (edellisenä vuonna 1,1 %). Vastaavasti vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa (9,46 /m2/kk) taso oli 7,4 % (6,5 %) ja vapaarahoitteisten uusissa vuokrasuhteissa (10,17 /m2/kk) 6,8 % (3,4 %) koko maan tasoa korkeampi. Tampere sijoittuu seitsemän kaupungin vertailussa niin aravissa, vapaarahoitteisissa kuin vapaarahoitteisten uusissakin vuokrasuhteissa vuokratasoltaan neljänneksi. Näin vain pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) vuokrataso ylittää Tampereen tason. Tampereen ja Jyväskylän keskimääräiset vuokrat aravissa ja vapaarahoitteisissa ovat suunnilleen samalla tasolla. Arava-asunnoissa joutui vuonna 2005 Helsingissä maksamaan noin 7,5 % (edellisenä vuonna 10 %) korkeampaa vuokraa kuin Tampereella. Vastaavasti vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa Helsingin vuokrat ovat 25 % (26 %) ja vapaarahoitteisten uusissa vuokrasuhteissa 31 % (35 %) kalliimmat kuin Tampereella. Huoneistotyypeittäin tarkastellen aravissa on aina ollut suhteessa isoin ero Helsingin ja Tampereen välillä suurissa asunnoissa. Yhden huoneen arava-asunnossa vuokrat olivat viime vuonna Helsingissä jopa 0,6 % halvemmat kuin Tampereella (edellisenä vuonna 0,7 % kalliimpi). Vastaavasti kolmioissa ja sitä suuremmissa Helsinki on 11 % kalliimpi kuin Tampere (13 %). Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa Helsinki on ollut jatkuvasti pienissä asunnoissa suhteessa kalliimpi kuin Tampere. Viime vuonna yksiöissä ero oli 27 % (34 %). Myös vapaarahoitteisten uusissa vuokrasuhteissa Helsinki on ollut suhteessa pienissä asunnoissa kalliimpi kuin Tampere. Kuitenkin viime vuonna yksiöissä Helsinki oli 26 % (edellisenä vuonna 47 %) ja kaksioissa 35 % (32 %) kalliimpi kuin Tampere. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa kuvaa osittain arava- ja vapaarahoitteisen vuokra-asunnon välisen vuokran ero. Tampereella vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat olivat vuonna 2005 22 % (edellisenä vuonna 23 %) korkeammat kuin aravissa. Helsingissä vastaava suhde oli 41 % (41 %). Suurimmillaan ero oli Tampereella vuonna 2001, jolloin se oli 30 %. Ero on kaikkein suurin yhden huoneen asunnoissa ja vuonna 2005 se oli Tampereella 27 % (23 %) ja Helsingissä 62 % (63 %). Myös eri huoneistotyyppien väliset neliövuokrien erot kertovat kysynnän kohdentumisesta. Tampereella vuonna 2005 uusien sopimusten neliövuokrat vapaarahoitteisissa yksiöissä olivat 31 % (12 %) korkeammat kuin kaksion. Helsingissä vastaava suhde oli 22 % (25 %). 28

ASUNTOTOIMEN LAATIMIA MONISTEITA JA ESITTEITÄ MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 Laatija: Asuntopoliittinen sihteeri Krista Virtanen-Olejniczak ja Asuntokoordinaattori Kari Linnanen 1 / 2006 Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 2006-2008 Laatija: Asuntokoordinaattori Kari Linnanen 1 / 2005 Kotilinnasäätiö ja ikääntyneiden palveluasumisen kehittäminen Laatija: Asuntopoliittinen sihteeri Krista Virtanen 2 / 2005 Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 2005-2007 Laatija: Asuntokoordinaattori Kari Linnanen 3 / 2005 Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumisen tilastot Tampereella vuonna 2005 Laatija: Asuntopoliittinen sihteeri Krista Virtanen-Olejniczak 4 / 2005 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2004 Laatija: Asuntopoliittinen sihteeri Krista Virtanen-Olejniczak ja Asuntokoordinaattori Kari Linnanen JULKAISUJA 1 / 2005 Toimenpide-esitys asunnottomuuden vähentämisestä Tampereella Laatija: Asuntopoliittinen sihteeri Krista Virtanen