Liiketalouden alan palveluliiketoiminnan tradenomiohjelma 210 op OPINTO-OPAS 2013-2014 Kaikki LIIKETALOUDEN ALAN PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN KUVAUS 210 OP, NUORET PALVELUJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP PALVELUOSAAMINEN 15 OP LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP PALVELUYRITTÄJYYS 15 OP PALVELUIDEN INNOVOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 OP VASTUULLISET PALVELUVERKOSTOT 15 OP PALVELUIDEN TULEVAISUUS 15 OP MULTICULTURAL COMPETENCE 15 OP PALVELULIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN 15 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP HARJOITTELU 30 OP OPINNÄYTETYÖ 15 OP LIIKETALOUDEN ALAN PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN KUVAUS 210 OP, NUORET LIIKETALOUDEN ALAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto: Liiketalouden alan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi AMK Laajuus: 210 opintopistettä Kesto: 3,5 vuotta Oppimiskäsitys LAMKissa Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Näiden arvojen tavoittelun kautta monialaisen ja moniammatillisen ammattikorkeakoulun asiantuntijayhteisön on mahdollista oppia ja uusiutua yhdessä. Oppimisympäristö ja -yhteisö tukevat opiskelijan kasvua itsenäiseksi, vastuulliseksi ammatilliseksi asiantuntijaksi, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa yhdessä oppien, jolloin tieto on yhteisöllisesti rakennettua. Monipuoliset oppimisympäristöt edistävät työelämävalmiuksien kehittymistä. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedadogisessa strategiassa. Tässä oppimisen tarkastelu perustuu integroivaan pedagogiikkaan. Se näyttäytyy LAMKissa oppimisympäristönä, jossa opetus, ohjaus ja arviointi nivoutuvat yhteen. Oppimisprosessissa liitetään yhteen pedagogisin keinoin alakohtaiset ja yhteiset kompetenssit, perusopinnot ja ammattiopinnot, tutkimusja kehittämishankkeet sekä erilaiset projektit opetukseen, teoriatieto käytännön kokemuksiin ja yksilön oppiminen yhteisön oppimiseen. Oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että eri alojen ja eri koulutustasojen oppijoilla on mahdollisuus työskennellä moniammatillisesti, kansainvälisesti ja nykytekniikkaa hyödyntäen.
Opiskelijana LAMKissa Ammattikorkeakoulun opiskelija on itsenäinen sekä vastuullinen omasta oppimisestaan ja toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Oppiminen liitetään yhä enemmän tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä aitoihin työtilanteisiin. Tutkiva ja kehittävä työote perustuu oivaltamisen iloon, uteliaisuuteen, avoimuuteen ja luovuuteen. Se on edellytys integroivan pedagogiikan onnistumiselle ja luonnollinen osa jokaisen opiskelijan oppimista ja opettajan työtä. Tietoperusta ja työelämälähtöiset osaamistavoitteet yhdistyvät tutkivassa ja kehittävässä työotteessa. Keskeistä on innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, kokemuksellisuus, luovuus ja yhteisöllinen uuden tiedon muodostaminen. Oppimisprosessin aikana opiskelija kasvaa itsenäiseksi, vastuulliseksi ammatilliseksi asiantuntijaksi, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Opettajuus LAMKissa Opettaja on opiskelijan tuki ja toisaalta pedagoginen asiantuntija. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa. LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Opintojen ja oppimisen ohjaus Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita ja elinikäistä oppimista. Opiskelijaa ohjataan opintopolun eri vaiheissa. LAMKissa ohjausprosessi jäsennetään neljän osaprosessin kautta. Ne ovat: 1) Perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen, joiden tavoitteena on antaa välineitä toimia uudessa oppimisympäristössä ja saada yhteisön tukea oppimiseen. 2) HOPSin laatiminen, jossa opintoja henkilökohtaistamalla opiskelija motivoituu tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskeluun aiemmin opittua hyödyntämällä ja uutta oppimalla. 3) Opintojen eteneminen, joka tähtää tutkinnon suorittamiseen määräajassa. 4) Valmistuminen, jolloin tavoitteina ovat oman asiantuntemuksen tason ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämään siirtymisen sujuvoittaminen ja oman työuran hahmottaminen. Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan. Oppimisympäristöt Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja virtuaalinen), jonka tarkoituksena on edistää oppimista ja mahdollistaa elinikäinen oppiminen. Oppimiseen sisältyy erilaisia työtapoja, jotka tukevat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. LAMKin oppimisympäristö perustuu yhteisölliseen, aikaan ja paikaan sitoutumattomaan toimintaan, missä edistetään oppijan itseohjautuvuutta ja oman oppimisprosessin omistajuutta. Opiskelussa käytetään monipuolisia ja innovatiivisia työmuotoja, jotka tukevat opiskelijan yksilöllistä oppimisprosessia. Opiskelija osallistuu itse aktiivisesti oppimisympäristön kehittämiseen yhdessä opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa. Uusissa, monimuotoisissa oppimisympäristöissä opiskelu vaatii myös opiskelijoilta uusia tapoja toimia. Tässä heitä tukevat ja ohjaavat opettajat, toiset opiskelijat sekä käytettävät menetelmät. Oppimisympäristöt vaihtelevat alakohtaisesti ja ne huomioivat erilaiset oppijat ja erilaiset tavat oppia. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa mahdollistuu monialaisten ja työelämälähtöisten hankkeiden toteuttaminen. Oppilaitoksen tarjoamat erilaiset oppimisen työkalut ovat joustavasti integroitavissa opiskelijoiden sekä työelämän laitteisiin ja ympäristöihin. Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Näin opiskelija työskentelee yhtäältä aidoissa työelämän tilanteissa ja toisaalta virtuaalisissa ympäristöissä. Tällaiset toimintatavat mahdollistavat myös työelämän joustavan tulon osaksi oppimisympäristöä. Tällainen toimintaympäristö synnyttää ja ylläpitää toimijoissa uteliaisuutta ja oppimisen iloa. Tämän ilon opiskelija vie mukanaan työelämään. LAMKissa hyödynnetään myös Tuoterenkaan tuotantolaitoksia ja tehtaita. Niissä eri alojen opiskelijat kehittävät tuotantoon ja työhönvalmennukseen liittyviä toimintoja. Oppimisen ja osaamisen arviointi Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, jotka on kuvattu opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa
ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin kompetenssivaatimuksiin. Opiskelija oppii sekä oman oppimisen että toisen oppimisen ja osaamisen arviointia. Korkeakoulumaiset näytöt ovat osa arviointitoimintaa tulevaisuuden korkeakouluissa. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 tai hyväksytty/hylätty -periaatteella. Arviointikriteerit on kuvattu toteutussuunnitelmissa. Opetussuunnitelman tausta ja rakenne Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat noudattavat kansallista tutkintojen viitekehystä (National Qualifications Framework, NQF), mikä pohjautuu eurooppalaiseen (European Qualifications Framework, EQF) tutkintojen viitekehykseen. Tutkintojen edellyttämä osaaminen (oppimistulokset) kuvataan tietoina, taitoina ja kompetensseina (pätevyyksinä), joten opetussuunnitelmat ovat opiskelijalähtöisiä ja osaamisperustaisia. Kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ammattikorkeakoulututkinto asettuu tasolle kuusi, jolla osaaminen kuvataan seuraavasti: - Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. - Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. - Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. - Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. - Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. - Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. - Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. - Valmius jatkuvaan oppimiseen. - Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. - Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetussuunnitelmien rungon muodostavat sekä ammatilliset että kaikille aloille yhteiset kompetenssit eli osaamisalueet. Kaikille yhteiset osaamisalueet ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat: OSAAMISALUE OPPIMISEN TAIDOT OSAAMISEN KUVAUS - osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta EETTINEN OSAAMINEN - kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista - osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti - osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään - osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita - osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita - kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN - osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia - osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä - omaa valmiuksia yrittäjyyteen INNOVAATIO-OSAAMINEN - kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen - osaa työskennellä projekteissa - osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN - omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia
Yhteisten kompetenssien tärkeys ja painotus vaihtelevat eri tutkinnoissa, minkä vuoksi ne integroidaan alakohtaisiin kompetensseihin sisällöllisten, pedagogisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen avulla. Kansainvälisyys Maailmanlaajuisen ja erityisesti Eurooppaa koettelevan taloustaantuman pyörteissä korkeakoulujen on parannettava oppimistuloksia, työelämäyhteyksiään, TKI-toiminnan tasoa sekä kansainvälistä verkottumista. EU 2020 -strategian ja sen lippulaiva-ajattelun mukaisesti uuden kasvun tärkeänä osana on laadukas korkeakoulutus. Toisaalta kilpailu kansainvälistyvistä koulutusmarkkinoista kiihtyy ja haastaa suomalaiset korkeakoulut systemaattiseen koulutuksen laadun ja TKI-toiminnan kilpailukyvyn parantamiseen. Opetussuunnitelmien laadunvarmistus Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia. LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla. PALVELULIIKETOIMINNAN TRADENOMIOHJELMA Tradenomilla on valmistuessaan liiketalouden alan tiedot ja taidot. Palveluliiketoiminnan tradenomilla on hyvä käsitys palveluliiketoiminnan yleisja erityispiirteistä. Hän hallitsee alaansa tuloksellisesti sekä lukujen että työntekijöiden osaamispotentiaalin osalta. Opiskelijan monikulttuurisuusosaaminen karttuu opinnoissa ulkomaisiin asiakkaisiin tutustumalla tai perehtymällä vieraisiin kulttuureihin kotikansainvälisyyden, opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun myötä. Palveluliiketoiminnan tradenomeilla laaja-alaiseen yritystaloudelliseen osaamiseen yhdistyvät palveluosaaminen, palveluiden kehittämisosaaminen ja teknologiaosaaminen. Palveluliiketoiminnan tradenomiohjelman ydinosaaminen muodostuu palvelusektorin liiketoimintaosaamisessa laaja-alaisesti, dynaamisesti ja kehittäen. Ydinosaaminen (150 op) koostuu perusopinnoista, jotka valmentavat opiskelijaa ammatilliseen kehittymiseen. Ne antavat selkeän kuvan liiketoimintaosaamisesta sekä palveluiden erityispiirteistä, palvelutyöstä käytännössä ja palvelusta toimintatapana. Ydinosaamiseen kuuluvat ammattilliset opinnot, jotka laajentavat opiskelijan osaamista alan toimijana sekä näkemystä palveluista toimialana, palveluiden kehittämisestä, arvon luomisesta yhdessä asiakkaan kanssa sekä palveluyrityksistä, mutta myös moninaisista palveluverkostoista. Palveluliiketoiminnan tradenomiohjelma Opinnot YDINOSAAMINEN Perusopinnot ja ammatilliset opinnot Harjoittelu Opinnäytetyö TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN Vapaasti valittavat opinnot Ammatilliset opinnot Yhteensä Laajuus 150 op 105 op 30 op 15 op 60 op 15 op 45 op 210 op Palveluliiketoiminnan ammattiopinnoissa on seitsemän pakollista moduulia. Lisäksi opiskelija valitsee täydentävään osaamiseen itselleen sopivimmat opinnot Lahden ammattikorkeakoulusta, FUAS-tarjonnasta, vaihtokouluista ulkomailta tai verkko-opinnoista muista korkeakouluista. Opinnoissa korostuvat palvelukokonaisuuksien hallinta sekä liikeideoiden kehittävä ja pitkäjänteistä kilpailukykyä ylläpitävä osaaminen. Opintoihin sisältyvät myös yrittäjyys ja innovatiiviseen palveluliiketoimintaan liittyvät asiat. Palvelualan toimintaympäristö Palvelusektorilla on huomattava kasvupotentiaali. Palvelusektorin kasvu perustuu mm. trendeihin, yritysten kehittämishaasteisiin, korkeampaan varallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Palvelualalla tarkoitetaan kaupan ja palveluiden (mm. matkailu-, majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut), liike-elämän palveluiden sekä teollisuuden palveluiden, 3. sektorin ja julkisten palveluiden sektoreita (ks. Kuvio 1 alla). Länsimaissa palvelusektori muodostaa jopa 80 prosenttia maiden kokonaistuotannosta. Erityinen tulevaisuuden haaste on palveluiden tuottavuuden ja jalostusarvon kasvattaminen. Tämä edellyttää palveluliiketoiminnan osaamista. Palveluosaamista tarvitaan toimitusketjujen eri vaiheissa, niin kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla kuin julkisella ja kolmannella sektorilla. Hyvä asiakaspalvelu, henkilökohtaiset palvelukokemukset ja sujuvat palveluprosessit ovat avainasemassa kilpailukyvyn, kannattavuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Asiakkaan huomioiminen, palvelu- ja myyntihenkisyys sekä palveluiden kehittäminen ovat tärkeitä osaamisalueita.
Kuvio 1. Palvelusektori luo arvoa asiakkaille. Kuvaus asiantuntijuudesta palvelusektorilla Palveluiden markkinat ovat kansainväliset, ja teknologian hyödyntäminen on kilpailutekijä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaisia kokemuksia, arvokkaita elämyksiä. Tarvitaan uutta osaamista, jossa yhdistyvät henkilökohtainen palvelu, monikulttuuriset verkostot, teknologian hyödyntäminen, vastuullisuus, palveluiden käyttäjän ja asiakkaan huomioiminen, ennakoiva ja kehittävä työskentely, uusien palvelukonseptien suunnitteleminen ja asiakaskokemuksen johtaminen. Liiketoiminnassa korostuu kyky luoda arvoa asiakkaille. Palveluissa, palvelukohtaamisissa ja palveluyrityksissä kaivataan kehittämistyötä, ideointia ja uudistamista. Palveluliiketoiminnan tradenomi on palveluliiketoiminnan osaaja, joka tekee aineettomuudesta liiketoimintaa ja luo arvoa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hän osaa johtaa asiakaskokemuksia kokonaisvaltaisesti. Hän kykenee havainnollistamaan ja ennakoimaan tekemään näkyväksi ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat vasta tulossa. Hän tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Hän tunnistaa palveluiden käyttäjien muuttuvia tarpeita, toimii kansainvälisissä verkostoissa ja toimii tuottavasti, kannattavasti ja luovasti. Hän on tottunut myös oppimaan uutta yhdessä muiden kanssa, spontaanisti ja kokeillen. PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET Liiketalouden tradenomiohjelmassa kehitetään liiketoimintaosaamista, kielitaitoa ja kansainvälisyysosaamista, kykyä kokonaisuuksien hallintaan sekä kannustetaan vaihtoehtoisia opintopolkuja tarjoamalla niin monialaisen osaamisen kuin erityisosaamisen kartuttamiseen. Palveluliiketoiminnan opintojen tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua alan tulevaksi ammattilaiseksi. Opintojen sisältö perustuu yleisiin työelämätaitoihin sekä palvelualan ja liiketalouden alan valtakunnallisesti määriteltyihin ammatillisiin vaatimuksiin. Uuden tradenomikoulutuksen vahvuuksina ovat työpainotteinen opiskelu, teorian ja käytännön mielekäs ja monimuotoinen yhdistäminen projektimaisissa toteutuksissa, yhdessä oppiminen sekä eri toimijat ja näkökulmat huomioiva, kokonaisvaltainen kehittäminen. Palveluliiketoiminnan tradenomiohjelman tavoite on palvelualan osaamisen ja kehittämisen vahvistaminen Lahden seudulla ja lähialueilla. Opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syys-huhtikuun aikana. Tällä pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja tukemaan sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Työpainotteinen opiskelu vahvistaa opiskelijan osaamista, vastuuntuntoisuutta ja rohkeutta uudistaa työelämää. Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut. Toisena vuonna opiskelija profiloituu oman suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista. Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö, sosiaalinen), ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Osa asioista kytketään pelillisyyden kautta laajoihin kokonaisuuksiin ja ratkottaviin asioihin. 1. Ydinosaamisen kehittymisen aikana opiskelija osaa huomioida palveluun liittyvät erityispiirteet käytännön työtehtävissä ottaa huomioon liiketoiminnan reunaehdot, perusperiaatteet ja välineet organisaatioissa selvittää ja täyttää asiakkaiden tarpeita
luoda verkostoja palvelusektorin edustajiin hyödyntää toiminnassaan yleisiä työelämätaitoja 2. Ammattiset opinnot syvenevät ja opiskelija hankkii täydentävää osaamista. Opiskelija osaa tuottaa ja toteuttaa kannattavia ja vastuullisia palveluita kehittää ja myydä asiakaslähtöisiä palveluita työskennellä monikulttuurisissa yhteisöissä hyödyntää syvällisemmin ammatillisia taitojaa ja tietojaan soveltaa oppimaansa työelämän ongelmien ratkaisemisessa ennakoida asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksia 3.Ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen kehittyy. Opiskelija osaa toimia palveluyrityksessä vastuullisesti eri osa-alueet huomioiden perustella ja arvioida ratkaisujaan palveluliiketoiminnan suunnittelussa ja organisoimisessa soveltaa oppimaansa palveluliiketoiminnan prosessien johtamisessa ja kehittämisessä suunnitella ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdä varteenotettavia ehdotuksia palveluliiketoiminnan kehittämiseksi ja työelämän uudistamisessa OSAAMISALUEET ELI KOMPETENSSIT Yhteiset kompetenssit luovat pohjan asiantuntijuuden kehittymiselle, yhteistyölle ja työelämässä toimimiselle. Yhteiset kompetenssit ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat viisi ensimmäistä ja viisi tradenomin erikoisosaamista (subject spesific competences). Kukin opiskelija voi luoda oman henkilökohtaisen osaamiskokonaisuutensa täydentävillä moduuleilla. Erikoisosaaminen Liiketalouden osaaminen Palvelujen tuottaminen ja myynti Toimintaympäristön tuntemus Verkosto/kumppanuusosaaminen Palvelualan päivittäisjohtaminen, palveluyrittäjyys Yhteiset kompetenssit Oppimisen taidot Eettinen osaaminen Työyhteisöosaaminen Innovaatio-osaaminen Kansainvälistymisosaaminen
Oppimisen taidot kuvaavat oman osaamisen arviointia ja kehittämistä, tiedonhankintaa ja sen kriittistä arviointia sekä vastuunottoa ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta. Eettinen osaaminen kuvaa omaa vastuullisuutta, ammattieettistä toimintaa, erilaisuuden huomioimista, tasa-arvoisuutta, kestävän kehityksen huomioon ottamista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Työyhteisöosaaminen kuvaa toimintaa työyhteisössä ja yhteisön hyvinvoinnin edistämistä, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä, toimintaa verkostoissa, päätöksenteko-, johtamis- ja yrittäjyystaitoja sekä kykyä toimia asiantuntijana. Innovaatio-osaaminen kuvaa ongelmanratkaisukykyä, työskentelyä projekteissa, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista sekä kestävien ratkaisujen etsimistä. Kansainvälistymisosaaminen kuvaa kielitaitoa, taitoja toimia monikulttuurisessa yhteistyössä sekä kansainvälisen tilanteen huomioonottamista. Liiketalouden osaamisessa yhdistyvät taloushallinnon osaaminen, organisaation rakenteet, ydinprosessit, johtaminen ja johtajuus, sekä asiakaslähtöinen toimintatapa. Taloushallinnon osaamisessa korostuu liiketoimintamallien tuntemus ja kyky suunnitella ja toteuttaa laskentatoimenpiteitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Johtamisessa on tärkeätä niin organisointi ja osaamisen johtaminen kuin itsensä johtaminen. Palvelujen tuottaminen ja myynti sisältää tuotteiden suunnittelu- ja myyntitaidot, palveluosaamisen ja tuotetuntemuksen, asiakasryhmien tuntemuksen ja asiakastiedon hallinnan. Lisäksi prosessi-, konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen sekä lainsäädäntö ja kannattavuuden hallinta ovat keskeisiä osaamisen alueita. Toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus antaa kyvyn kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta toimialalla. Lisäksi kyky kansainväliseen toimintaan ja ennakoivan tiedon käyttö parantavat osaamista työtehtävissä. Sähköinen liiketoiminta kuuluu osaamiskokonaisuuteen. Verkosto-osaamisen kuuluu sidosryhmäsuhteet, suhdemarkkinointi sekä kyky monipuolisten verkostojen ylläpitoon. Asiakkuuksien monipuolinen johtaminen ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, analysointi ja hyödyntäminen korostuvat palvelukehityksessä. Palvelualan osaamiseen liittyvät asiakokonaisuudet ovat kyky tehdä aineettomuudesta liiketoimintaa, palveluyrityksen liiketoiminnan ymmärrys. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lainsäädäntö, yhteiskuntavastuu ja lähiesimiestoiminta. Kehittämistoimenpiteiden toteutus, stressin hallinta ja työyhteisön hyvinvointi ovat mukana tässä kokonaisuudessa. Liiketalouden osaaminen - osaa soveltaa ansaintalogiikan periaatteita ja liiketoimintamalleja suunnittelussa - osaa huomioida talouden hallinnan periaatteet omassa toiminnassaan - osaa suunnitella ja toteuttaa ulkoista ja sisäistä laskentaa - osaa soveltaa strategisen johtamisen periaatteita ja malleja organisaation toiminnan suunnittelussa - osaa soveltaa johtajuuden lähtökohtia ja malleja työeyhteisössä (mm. itsensä johtaminen ja esimiestyö) - tietää henkilöstöjohtamisen (mm. HRM) merkityksen, lähtökohdat ja ydinprosessit - osaa määritellä ja arvioida organisaation toimintaprosesseja asiakkaan näkökulmasta Palvelujen tuottaminen ja myynti - osaa palvella erilaisia asiakkaita muuttuvissa palveluympäristöissä - osaa myydä ja ostaa palveluita niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoilla - tuntee palvelualan tuotteet ja palvelut - osaa suunnitella, kehittää, konseptoida ja toteuttaa palveluita toimintaympäristön vaatimukset huomioiden - osaa suunnitella, kuvata ja johtaa palveluprosesseja - hallitsee erilaiset tuotantovälineet ja -menetelmät, palvelutuotteiden logistiikan ja laatujärjestelmät - osaa soveltaa tehokkaita ja kannattavia myynti- ja markkinointikanavia ja -tapoja eri markkinoilla - osaa hallita kannattavuuden niin tuote-, asiakasryhmä- kuin organisaatiotasolla - osaa ennakoida vaihtoehtoisten toimintatapojen vaikutuksia taloudelliseen tuloksellisuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Toimintaympäristön tuntemus - osaa ennakoida ja arvioida toimintaympäristön muutoksia - tuntee palvelusektorin toimijat ja verkostot - osaa toimia alueen hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta - osaa tunnistaa, arvioida ja kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta palvelusektorilla - omaa valmiudet alan kansainväliseen toimintaan - ymmärtää kansainvälisyyden, globalisaation ja erilaisten kulttuurien merkityksen palvelukulttuurille ja alan kehitykselle - osaa hyödyntää sähköinen liiketoiminnan mahdollisuuksia palvelusektorin ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä - osaa soveltaa ennakoivaa tietoa palveluliiketoiminnassa
Verkosto/kumppanuusosaaminen - osaa edistää toiminnallaan yhteisön hyvinvointia - osaa johtaa kokonaisvaltaisesti asiakaskokemusta - osaa huomioida eri sidosryhmien näkökulmat päätöksenteossa ja omaa valmiudet johtaa sidosryhmäsuhteita - osaa soveltaa suhdemarkkinoinnin periaatteita verkostoyhteistyössä - monipuolisten verkostojen ylläpito - osaa toimia erilaisissa verkostoissa sekä hyödyntää ja kehittää niitä - osaa tunnistaa ja huomioida erilaisten asiakkaiden tarpeita - osaa tunnistaa, määritellä ja ottaa huomioon kohderyhmät ja suunnitella palveluliiketoimintaa segmenttien mukaisesti - osaa analysoida asiakkuuksia palveluliiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, tuntee kuluttajakäyttäytymisen periaatteet ja osaa hyödyntää niitä palvelukehityksessä - osaa solmia ja ylläpitää kumppanuuksia ja asiakassuhteita (mm. CRM) - osaa tunnistaa ja tuoda esille omaa osaamistaan verkostossa Palvelualan päivittäisjohtaminen, palveluyrittäjyys - ymmärtää palveluliiketoiminnan logiikan - tuntee omaan toimialaansa liittyvät turvallisuusvaatimukset ja osaa soveltaa niitä työssään - osaa huomioida alan lainsäädännön reunaehdot - osaa soveltaa yhteiskuntavastuun näkökulmaa toiminnassaan - osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oman yrityksen ja yksikön päivittäistä lähijohtamista, osaa organisoida työyhteisön toimintaa ja hyödyntää yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen osaamista - osaa ideoida, organisoida ja toteuttaa kehittämistoimenpiteitä, jotka uudistavat liiketoimintaa - osaa hallita stressiä omassa toiminnassaan - osaa kantaa vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista - osaa toimia verkostoimaisesti OPPIMISYMPÄRISTÖT JA PEDAGOGISET RATKAISUT Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ala toteuttaa opintojaksoja monimuotoisesti. Toteutukset voivat vaihdella lukuvuodesta toiseen. Kaikkiin opintojaksoihin sisältyy itsenäistä työskentelyä, joka tapahtuu joko erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten verkossa, tai erilaisiin aineistoihin perehtyen. Lahden ammattikorkeakoulun opintojaksojen toteutukset on jaettu kolmeen ryhmään, ne ovat lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus. Palveluliiketoiminnan tradenomiohjelman tavoite on palvelualan osaamisen ja kehittämisen vahvistaminen alueella. Opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syys-huhtikuun aikana. Tällä pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Osaavan työnvoiman saatavuuden varmistaminen. Palvelusektorin merkityksen vahvistaminen. Palvelusektorin monipuolistaminen ja ansaintalogiikan monipuolistaminen. Yritysten edustajista kootaan neuvoa-antava ryhmä rakenteellisessa kehittämisessä. Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut sisältäen marata-alat. Toisena vuonna opiskelija profiloituu oman suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista. Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö, sosiaalinen), ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Osa asioista kytketään pelillisyyden kautta laajoihin kokonaisuuksiin ja yhdistetään ratkottaviin asioihin. Täydentävän osaamisen opiskelija voi hankkia myös muista ammattikorkeakouluista. Tarjolla on Matkailupalvelujen 15 op moduuli niin suomen kuin englanninkin kielillä sekä Liikuntamatkailun 15 op kokonaisuus. Muita mahdollisuuksia on tarjolla paljon niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Palveluliiketoiminnan tradenomiohjelmassa jokainen opiskelija pystyy joustavasti etenemään kohti valitsemaansa ammatillista tavoitetta. Laaja ydinosaaminen takaa mahdollisuuden rakentaa oman polkunsa palvelusektorilla niin, että opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Jokaisessa ohjelmaan kuuluvassa moduulissa otetaan erilainen pedagoginen lähestyminen ja näin opiskelija saa itselleen menetelmällisesti laajan otoksen. Kaikissa moduuleissa työelämäläheinen ja aitoihin tehtäviin kiinnittyvät asiat korostuvat. Työelämäläheinen opiskelu (work based learning) on luonteeltaan sosiaalisempaa, paremmin palvelusektoriin sidottua, konkreettisempaa sekä toiminnallisempaa kuin perinteinen luokkatilanteisiin sidottu oppiminen. Työelämäläheinen oppiminen tekee työyhteisön toimintaan osallistumisen luonnolliseksi. Samalla taitojen ja hiljaisen tiedon omaksuminen ja omassa työssään kehittymisen arki tulee luonnolliseksi osaksi oppimisen polkua. Valmentajan rooli on seurata palveluliiketoiminnan tradenomiopiskelijan polkua aloittelevasta palvelutoimijasta tulevaksi ammattilaiseksi. Valmentajan tehtävä on ohjata ja tukea opiskelijoita heidän tekemissään ratkaisuissa. Valmentaja käy opiskelijan kanssa läpi ammatilliseen kasvuun liittyviä haasteita ja ratkaisemaan niitä. Opettajat ovat ammattikorkeakoulussa vastuussa tiettyjen taitojen tai tietojen tuomisesta opiskelijan opintosuunnitelmaan. Opettajat arvioivat osan suorituksista ja niihin liittyy erilaisia osa-alueita..
YHTEYSTIEDOT Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala, Palveluliiketoiminnan opinnot Oppimiskeskus Fellmannia Kirkkokatu 27 15140 Lahti Puh. (03) 828 19 (vaihde) Internet www.lamk.fi/liiketalous Opintotoimisto Aukioloajat: ma - to klo 9.00-15.00, pe klo 9.00-12.00 Opintosihteeri Puh. 044 708 1332 Sähköposti: liiketalous@lamk.fi
PALVELUJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP Työelämävalmiuksien moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Toimintaympäristö 5 op Asiantuntijaviestintä ja työvälineosaaminen 5 op Service English 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa. Opiskelijat hahmottavat palveluliiketoiminnan moninaisen toimintaympäristön. Opiskelijat harjaantuvat asiantuntijaviestintään ja työvälineiden käyttöön. Työelämävalmiudet -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella opintojaan ja uraansa ja motivoituu elinikäiseen oppimiseen osaa tietotekniikan perustaidot sekä informaatiolukutaidon perusteet osaa viestiä suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja toimia palvelusektorilla niiden mukaan. Yleiset työelämätaidot; Kommunikaatiotaidot kuten vuorovaikutustaito, kuuntelutaito, suullinen ja kirjallinen viestintä; kestävä kehitys toimintaympäristössä. Opiskelumateriaalit Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi: asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro. Aalto, T. 2012. Kuinka olla avoin: työelämän uudet viestintätaidot. Helsinki: Finn Lectura. Lohtaja-Ahonen, S. & Kaihovirta-Rapo, M. 2012.Tehoa työelämän viestintään. Helsinki: Sanoma Pro. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. PALVELUOSAAMINEN 15 OP Palveluosaamisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Palvelut 5 op Kuluttajakäyttäytymisen muutokset 5 op Asiakaspalveluosaaminen 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa. Opiskelijat tutustuvat monipuolisesti palveluihin ja palveluiden erityispiirteisiin. Opiskelijat toimivat käytännön asiakaspalvelutehtävissä. Opiskelijat ymmärtävät asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Palveluosaaminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kulutuskäyttäytymisen perusteet osaa käyttää asiakaspalvelutaitojaan ja harjaannuttaa niitä jatkuvasti osaa ennakoida asiakkaan tarpeet osaa toimia erilaisissa palvelutilanteissa joustavasti Palvelujen tuottaminen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa; kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot; asiakastarpeiden tunnistaminen; palveluiden erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Opiskelumateriaalit Eräsalo, U. 2011. Palvelu ammattina. Helsinki: Restamark. Pakkanen, R., Korkeamäki, A. & Kiiras, H. 2013. Palvelun taitajaksi. 5. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro. Tolvanen, J. 2012. Kohtaaminen: ymmärrä kohderyhmääsi. Helsinki: Talentum. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP Liiketoimintaympäristön moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Yritystalouden perusteet ja ohjaus 5 op Organisaation toiminta ja esimiestyön arki 5 op Myyntitaito ja markkinointi 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja tilanteissa. Opiskelija hahmottaa ympäröivän liiketoimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet palvelujen tuottamisessa. Opiskelijat oppivat tunnistamaan liiketoiminnan ja liiketoimintojen pääpiirteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen merkityksen sekä asiakaslähtöisen toiminnan erityispiirteet palvelualoilla. Liiketoimintaympäristö -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa huomioida taloushallinnon merkityksen osana yrityksen toimintaa osaa laskentatoimen osa-alueet ja tehtävät sekä kannattavuusajattelun osaa markkinoinnin peruskäsitteet ja tehtävät yrityksessä osaa hahmottaa organisaation toimintojen väliset yhteydet ja henkilökunnan osaamisen merkityksen organisaatiossa osaa myyntityön sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän perusteet ja pystyy ohjaamaan kauppaa päätöksenteon vaiheeseen Talousohjaus osana yrityksen toimintaa; laskentatoimen tehtävät ja peruskäsitteet; katetuottolaskenta; markkinointi- ja palveluyrityksen kannattavuuden seuranta, hinnoittelu ja budjetointi; henkilöstö organisaation voimavarana. Opiskelumateriaalit Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita. Jormakka, R., Koivusalo, K., Lappalainen, J. & Niskanen, M. 2011. Laskentatoimi. Helsinki: Edita Prima. Mittilä, T. & Somersalmi, V. 2011. Liiketoimintaosaaminen. Helsinki: WSOYpro. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. PALVELUYRITTÄJYYS 15 OP Palveluyrittäjyyden moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Yrittäjyysosaaminen 5 op Kannattava liiketoiminta 5 op Yritysjuridiikka 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa. Opiskelija tutustuu monipuolisesti erilaisiin palveluyrittäjyyden muotoihin ja sähköisen liiketoiminnan malleihin. Opiskelijat oppivat tunnistamaan liiketaloudellisten reunaehtojen merkityksen ja kannattavuusajattelun erityispiirteet palvelualoilla. He oppivat hahmottamaan ja tunnistamaan mahdollisuuksia, joita teknologinen kehittyminen tarjoaa palvelualoille. Palveluyrittäjyys -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
ymmärtää palveluyrittäjyyden erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet osaa kannattavan palveluliiketoiminnan perusteet ja liiketaloudelliset reunaehdot osaa tunnistaa teknologian kehittymisen piirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia palvelualoilla osaa toimia vastuullisesti ja luovasti työtehtävissään osaa toimia yrityksessä lainsäädännön mukaan Palvelualojen yritystoiminta, liikeideat ja kannattavuuden periaatteet; teknologian kehittymishaasteet ja mahdollisuudet palveluyrityksissä; yrittäjyyden ja luovan, yrittäjämäisen ajattelun merkitys yhteiskunnassa, alueella ja työyhteisössä. Opiskelumateriaalit Peltola, H. 2007. Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito. Helsinki: Edita. Pyykkö, M. 2011. Minustako yrittäjä? Helsinki: WSOYpro. Kyläkallio, K. & Numminen, R. 2012. Yritysjuridiikka. Helsinki: Edita. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. PALVELUIDEN INNOVOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 OP Palveluiden innovoinnin ja kehittämisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Palveluiden innovatiivinen kehittäminen 5 op Asiakaskokemuksen ja kannattavuuden johtaminen 5 op Projekt i Norden 5 op Project (2 op) + ruotsin kieli, suullinen (1,5 op) ja ruotsin kieli, kirjallinen (1,5 op) Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat innovoivat ja kehittävät palveluita erilaisiin palvelualojen yrityksiin. Palveluiden kehittämistyökaluja ja lähestymistapoja käytetään monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Palveluiden innovointi ja kehittäminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa palvelujen innovatiivisen kehittämistyön lähtökohdat, prosessit ja työkalut osaa käyttää eri kanavia, keinoja ja huomioida eri kohderyhmät myynnissä ja markkinoinnissa osaa johtaa asiakaskokemusta kannattavasti ja vastuullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä osaa toimia kannattavasti palvelukehittämistyössä Palvelujen tuottaminen ja kuluttaminen; kyky kehittää innovatiivisia, kannattavia ja vastuullisia palvelutuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden ja palveluntarjoajien sekä toimintaympäristön tulevaisuuden tarpeisiin; asiakaskokemuksen johtaminen. Opiskelumateriaalit Jaakkola, E., Orava, M. & Varjonen, V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Helsinki: Tekes. Grönroos, C. 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: WSOYPro. Korkman, O. & Arantola, H. 2009. Arki eväitä uuteen asiakaslähtöisyyteen. Helsinki: WSOYPro. Martin, D. & Schouten, J. 2011 Sustainable marketing. Boston: Prentice Hall. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. VASTUULLISET PALVELUVERKOSTOT 15 OP Vastuullisten palveluverkostojen moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Monialaiset verkostot 5 op Palvelun laatu ja sen kehittäminen 5 op
Vastuullinen palvelutoiminta 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat tutustuvat erilaisiin palveluverkostoihin. Verkostoitumista, laatujohtamista ja ennakointi tarkastellaan monipuolisesti ja näkökulmia sovelletaan erilaisissa tilanteissa. Vastuulliset palveluverkostot -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja organisoida toimintaa ryhminä ja verkostoina osaa toimia rakentavasti ryhmän ja verkoston ongelmanratkaisu- ja konfliktitilanteissa osaa työskennellä ja johtaa projekteja osaa arvioida ja kehittää palveluiden laatua verkostoissa vastuullisuus huomioiden Vastuullisuuden, laatuajattelun ja ennakoinnin huomioiminen palveluliiketoiminnan projekteissa ja verkostoissa; arvon luominen asiakkaille verkostoissa; sidosryhmäsuhteiden johtaminen; jatkuvan ennakoinnin ja prosessien kehittämisen periaatteet. Opiskelumateriaalit Möller, K., Rajala, A. & Svahn, S. 2009. Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: johtaminen ja arvonluonti. 3. painos. Helsinki: Teknologiainfo. Apilo, T, Hytönen, H. & Valkokari, K. 2009. Arvonluonnin uudet muodot ja verkostot. Espoo: VTT. Martin D. & Schoutenin, J. 2012 Sustainable marketing. Anttonen, A., Haveri, A., Lehto, J. & Palukka, H. 2012. Julkisen ja yksityisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere: Tampere University Press. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5 PALVELUIDEN TULEVAISUUS 15 OP Palveluiden tulevaisuuden moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Ennakointi-, tutkimus- ja menetelmäosaaminen 5 op Tulevaisuuden haltuunotto 5 op Current topics in the service sector 5 op Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat toimivat aktiivisesti palveluyrityksissä. Ennakoinnin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menetelmiä ja välineitä sovelletaan monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Opinnot toimivat konkreettisen työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukena. Palveluiden tulevaisuus -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää ennakointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa osana nykypäivän ammatillista asiantuntijuutta osaa tulkita ja käyttää tutkimusmateriaaleja osaa ennakoida toimintaympäristön muutoksia osana toimintaa osaa soveltaa keskeisimpiä ennakointimenetelmiä tutkimus- ja kehittämistyössä osaa kehittää asiantuntijuutta osoittavaa kirjallista ja suullista viestintätaitoaan Kriittinen informaationlukutaito ja reflektointi; Erilaiset ennakoinnin, kehittämistoiminnan sekä tutkimustyön otteet, lähestymistavat ja menetelmät; Elämänhallinnan taidot. Opiskelumateriaalit Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Porvoo: WSOYpro. Hiltunen, E. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum. Goodman, E., Kuniavsky, M. & Moed, A. 2012. Observing the user experience: a practitioner's guide to user research. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. MULTICULTURAL COMPETENCE 15 OP Multicultural competence module has three modules Global Service Networks 5 ECTS Multicultural Communities 5 ECTS Business Communication 5 ECTS Multicultural competence (15 ects) module s objectives The student is expected to Contents know how to work in multicultural teams and how to manage them practise cross-cultural communication provide customer service in English deepen his/her knowledge of foreign customers' consumer behaviour Cultural stereotypes, cultural characteristics, cross-cultural issues, management of multi-cultural teams, cross-cultural communication. Basic history of the development of culture and civilization, cultural and political areas of the world, how culture affects personal and customer understanding and expectations, potential future developments, the effects of cultural characteristics and geo-politics on culture. Study Materials Evaluation Hogan, C. 2007. Facilitating multicultural groups: a practical guide. London. Kogan Page (selected chapters). ebook. Lewis, Richard D. 2005 When Cultures Collide: Leading Across Cultures. ebook. Lind, P. 2012. Small business management in cross-cultural environments. London: Routledge. All three courses will be evaluated separately. Evaluation scale 1-5 PALVELULIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN 15 OP Palveluliiketoiminnan johtamisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa: Henkilöstöjohtaminen 5 op Strateginen johtaminen 5 op Yrityksen laskentatoimi kehittämistyössä 5 OP Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa palveluyrityksissä tutustuen johtamisen ja organisoinnin vastuutehtäviin. Kolmen opintojakson puitteissa hahmotetaan palveluliiketoiminnan johtamisen prosessit, voimavarat ja toimintaedellytykset sekä strateginen ajattelu ja johtaminen niiden lähtökohtina. Opiskelijat osaavat soveltaa oppimaansa rahoituksen, prosessien ja palvelutyön strategiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen osana globaalia toimintaympäristöä. Palveluliiketoiminnan johtaminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa päivittäisjohtamisen osaa hyödyntää strategisen ajattelun ja strategiatyöskentelyn periaatteita ja työkaluja osaa käyttää yrityksen taloudellista tietoa toiminnan kehittämiseen osaa toimia työlainsäädännön mukaan henkilöstöjohtamisessa osaa johtaa itseään Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstösuunnittelu; työlainsäädäntö; strategisen johtamisen keskeiset käsitteet ja strategiaprosessi; investoinnit ja rahoitussuunnittelu Opiskelumateriaalit Grönroos, C. 2009: Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Helsinki: WSOY. Aarnikoivu, H. 2013. Keskity olennaiseen, esimies. Helsinki: Talentum. Suominen. K., Karkulehto, K., Sipponene, J. & Hämäläinen, V. 2009. Esimies strategiavaikuttajaksi. Helsinki: WSOYpro. Seddon, J. 2005. Freedom from Command and Control. Rethinking Management for Lean Service. New York: Productivity Press.
Kuosa, T.2012. The evolution of strategic foresight: navigating public policy making. Burlington. Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa. Arviointi Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP Opiskelija valitsee tutkintoonsa kuuluvat vapaasti valittavat opinnot moduulien tarjonnasta ja/tai vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi tarjotaan ajankohtaisia tai muutoin ammatillisuutta syventäviä opintoja vuotuisen valikoiman mukaisesti. Opinnot voidaan valita oman koulutusyksikön tai Lahden ammattikorkeakoulun muiden koulutusyksiköiden tarjonnasta. Opiskelija voi valita opintoja myös muista kotimaisista ja ulkomaisista korkeakouluista. FUAS-liittouman (LAMK, Laurea, HAMK) opintotarjonta on myös vahvasti esillä. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi luetaan kieliopintoihin valmentavat ruotsin- ja englanninkielen opinnot. Kielten valmentavia opintoja edellytetään opiskelijalta, jolla ei ole tasokokeessa osoitettua kielitaitoa. Vapaasti valittavat opinnot tulee hyväksyttää etukäteen osaksi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS) omalla valmentajalla. Palveluliiketoimintaan liityvissä työtehtävissä korostuu kyky palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen sekä toimijoiden tuntemukseen. Vapaavalintaiset opinnot voivat olla myös työssä suoritettavia tehtäviä. Kukin opiskelija kokoaa oman erikoisosaamisensa, joilla hän osoittaa taitojaan ja suuntautumistaan alalla. Vapaasti valittavat opinnot antavat tähän mahdollisuuden tukien opiskelijan erikoistumista valitsemallaan polulla. HARJOITTELU 30 OP Osaamistavoitteet Harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa laajemmin ja kattavammin ammatillisia taitoja ja tietoja omien tavoitteidensa mukaisesti osaa toimia alan perus-, esimies-, kehittämis- sekä asiantuntijatehtävissä osaa kokonaisvaltaisemmin käsitellä alan monipuolisuuden edellyttämää sekä työnsä vaatimaa osaamista osaa luoda kontakteja elinkeinoon ja markkinoida omaa osaamistaan Ammattikorkeakoulun harjoittelussa teoreettinen, käytännöllinen ja kokemuksellinen oppiminen yhdistyvät. Harjoittelu on tärkeä osa opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä. Tavoitteena on laaja-alaisen ja monipuolisen perusammattitaidon hankkiminen ja tietojen ja taitojen syventäminen asiantuntijuudeksi työelämässä. Ihmisten ja tehtävien johtaminen on yleisiä työelämävalmiuksia, jotka auttavat selviytymään työtehtävissä. Ihmisten ja tehtävien johtaminen vaatii kykyä koordinoida, taitoa tehdä päätöksiä ja johtamistaitoa. Lisäksi tähän osaamiskokonaisuuteen kuuluvat taito hallita konflikteja, suunnitella ja organisoida. Alan toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus kuuluvat osaamiskokonaisuuteen, johon kuuluvat myös kyky kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta toimialalla. Lisäksi kyky kansainväliseen toimitaan ja ennakoivan tiedon käyttö parantavat osaamista tradenomin työtehtävissä. Sähköinen liiketoiminta kuuluu osaamiskokonaisuuteen. Verkosto-osaamiseen kuuluvat sidosryhmäsuhteet, suhdemarkkinointi sekä kyky monipuolisten verkostojen ylläpitoon. Asiakkuuksien monipuolinen johtaminen sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, analysointi ja hyödyntäminen korostuvat palvelukehityksessä. Alan päivittäisjohtamisen osaamiseen liittyvät asiakokonaisuudet ovat palveluliiketoiminnan ymmärrys sekä yrittäjyysperiaatteet työssä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat turvallisuusosaaminen, alan lainsäädäntö, yhteiskuntavastuu ja lähiesimiestoiminta. Kehittämistoimenpiteiden toteutus, stressin hallinta ja työyhteisön hyvinvointi ovat mukana tässä kokonaisuudessa. Palvelusektorin erikoisosaaminen koostuu ymmärryksestä asiakaskokemuksen johtamisessa, aineettoman lisäarvon luomisesta yhdessä käyttäjien kanssa sekä esteettisten ja eettisten näkökulmien huomioimisesta palvelutoiminnassa. Opiskelija laatii harjoittelusuunnitelman osaksi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa (HOPS). Opiskelija jaksottaa harjoittelun koko opiskelun ajalle ja kehittyy lähtötasostaan alkaen henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija suorittaa ainakin osan harjoittelustaan suuntaavien opintojensa mukaisissa tehtävissä. Suoritustapa ja arviointi Harjoitteluun sisältyvät alan ohjeistuksen mukaisesti: harjoittelusuunnitelman laatiminen; harjoittelupaikkojen hankkiminen ja esittely valmentajalle, sekä sopimukset, raportointi ja itsearviointi. Arviointi hyväksytty/hylätty. Opiskelumateriaali Tarkemmat harjoitteluohjeet ovat Repussa, http://reppu.lamk.fi/ OPINNÄYTETYÖ 15 OP Osaamistavoitteet Opinnäytetyön tehtyään opiskelija osaa tunnistaa, määritellä, rajata ja käsitteellistää työelämän ilmiöitä ja tehdä niistä tutkittavia ja kehitettäviä
omaa valmiuksia toimia alan tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutehtävissä on kehittänyt ongelmanratkaisukykyään, organisointitaitojaan, hahmottamiskykyään sekä taitojaan työskennellä vuorovaikutteisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti osaa innovatiivisesti soveltaa teoriatietoja työelämän ongelmiin ja ilmiöihin sekä käsitteellistää niitä osaa arvioida omaa toimintaansa kriittisesti ja kehittää sitä osaa raportoida työnsä suullisesti ja kirjallisesti Opinnäytetyön tekemisessä harjaantuvat kokonaisvaltaisesti kaikki osaamisalueet, mutta erityisesti työelämätaidot, kommunikointitaidot ja elämänhallinnan taidot korostuvat. Kommunikaatiotaitoihin kuuluvat vuorovaikutustaito, kuuntelutaito, suullinen ja kirjallinen viestintätaito sekä medialukutaito. Elämänhallinnan osaamiskokonaisuus sisältää muun muassa oppimisen taidon, ongelmanratkaisutaidon, analyyttisyyden sekä kyvyn organisoida ja hallita ajankäyttöä. Opinnäytetyön tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tietojen ja taitojen hankintaan sekä niiden soveltamiseen ongelmaratkaisussa ja uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kokonaisuutena opinnäytetyö harjaannuttaa opiskelijaa ammatilliseen kasvuun ja oman asiantuntemuksen vahvistamiseen. Opinnäytetyöt voivat olla luonteeltaan joko tutkimuksellisia tai toiminnallisia töitä, joiden aiheet liittyvät palvelusektorin keskeisiin kehittämiskohteisiin. Opinnäytetyön tehnyt opiskelija kykenee perusteltujen valintojen tekemiseen ja luotettavan tiedon tuottamiseen. Kirjallinen opinnäytetyö, opinnäytetyöseminaari esittely, vertaisarviointi ja kypsyysnäyte. Suoritustapa ja arviointi Aiheanalyysi, opinnäytetyösuunnitelma, opinnäytetyö ja kypsyysnäyte. Lisätietoa opinnäytetyöstä, sen raportoinnista, seminaarityöskentelystä ja arvioinnista on Repussa ( http://reppu.lamk.fi). Opinnäytetyö voidaan tehdä yksin tai toisen opiskelijan kanssa. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1-5. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty/hylätty.