014 mä 18.3.2 Johtoryh 014 mi 20.3.2 ii t E K E H 4 27.3.201 ä m h y r YT 7.3.2014 Hallitus 2 4 16.4.201 Valtuusto
SISÄLLYS 1 Johdanto 2 2 Henkilöstötuloslaskelma 3 3 Henkilöstövoimavarojen kuvaaminen 5 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 5 4 Henkilöstön kehittäminen 11 3.1 Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen 11 4 Työhyvinvointi 17 4.1. Poissaolot 17 4.3. Eläköityminen 19 4.4. TOB -työyhteisökysely 2013 22 4.4. Muu henkilöstön työhyvinvointi 33 4.5. Koko henkilöstön yhteiset tapahtumat ja yksiköiden tyhy-toiminta 37 5 Yhteenveto 41 1
1 Johdanto Koulutusyhtymässä on tehty henkilöstöraportointia vuodesta 2001 lähtien aluksi henkilöstötilinpäätöksen ja nykyisin henkilöstöraportin muodossa. Henkilöstöraportin sisältöä on muokattu ja kehitetty vuosien saatossa. Vuonna 2013 Kuntatyönantajat antoivat suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Kuntatyönantajien suosituksen viitekehyksen näkökulmina olivat kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus (2008), jonka avulla arvioidaan kunnan onnistumista tehtävissään useasta eri näkökulmasta (vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, asiakaskohtaamisen laatu, prosessien toimivuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky) sekä kansallisen työelämän kehittämisstrategiassa (2012) kehittämisen painopisteiksi valittu innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä hyvinvointi ja terveys. Kuntatyönantajan suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisön jatkuvaa kehittämistä. Myös henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös muutostilanteissa. Kuntatyönantajien suosituksen pohjalta koulutusyhtymän henkilöstöraportin sisällön otsikointia, järjestystä ja sisältöä on kehitetty ja muokattu. Henkilöstöraportti antaa Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän johdolle, luottamushenkilöille, henkilöstöasioista vastaaville sekä myös henkilöstölle itselleen tietoa koulutusyhtymän henkilöstövoimavaroista. Henkilöstöraportissa kerrotaan myös saavutetuista tuloksista suhteessa yhtymäsuunnitelman ja henkilöstöohjelman tavoitteisiin. Henkilöstöraportin ohella tärkeitä henkilöstön kehittämisen asiakirjoja koulutusyhtymässä ovat mm. Strategia 2015 ja yhtymäsuunnitelma, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä erilaiset henkilöstöohjeistukset. Henkilöstön perustietoja koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän (31.12.2013) tilanteeseen. Suurin osa henkilöstötilinpäätöksen tiedoista on saatu palkanlaskentajärjestelmästä AGS-raportointiohjelmalla. Henkilöstön osaamiseen liittyvät perustiedot on pääosin kerätty ElbitSkills-HR -järjestelmästä. Lisäksi tietoja on täydennetty eri osa-alueita koordinoivilta henkilöiltä erikseen keräämällä. Vuosi 2013 oli henkilöstönäkökulmasta muutoksiin valmistautumisen aikaa. Koulutusyhtymässä talouden tiukentumisen myötä aloitettiin syksyllä yt-neuvottelut. Vuoden lopulla käynnistyi myös uuden organisaatiomallin luominen johto- ja päällikkövalinnoilla. Kokkolassa 18.3.2014 Liisa Sadeharju Jukka Penttinen Elina Seppä-Jokela johtaja talous- ja hallintojohtaja henkilöstöpäällikkö 2
2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma on tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu mahdollisimman tarkasti kirjanpitoaineiston pohjalta. 2011 2012 2013 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 48 098 708,21 48 387 838,07 47 675 681,16 TOIMINTAKULUT Henkilös tökulut Pa lka t ja pa lkkiot Va kina is ten pa lka t -6 416 339,36-6 306 790,67-6 242 639,41 Työs uhteis ten pa lka t -9 655 158,93-9 974 123,27-10 181 350,15 Erillis korva uks et -1 277 097,67-1 225 467,34-1 083 208,18 Tuntiopetta ja t -4 444 636,27-4 659 559,66-4 237 468,18 Tukiopetus ja kerhotunnit -17 909,97-9 523,76-11 262,97 Tuntipa lka t -140 215,06-134 344,70-150 866,56 S a ira us lom a n s ija is et -130 995,16-162 834,66-124 524,27 Äitiys lom a n s ija is et -91 152,10-87 528,96-60 101,54 Vuos ilom a n s ija is et -15 887,50-18 329,78-24 741,30 Muut s ija is et -483 096,77-562 826,58-542 631,77 E rillis korva uks et -618,68-17 748,76-18 329,25 Ans ionm enetys korva uks et -10 375,49-8 760,87-5 031,25 Kokous pa lkkiot -64 411,33-72 017,50-69 422,50 As ia ntuntija pa lkkiot -138 568,07-163 839,16-164 770,63 Oppis opim us kurs s it 0,00 0,00 0,00 Työllis tä m is tuella pa lka tut -27 897,74-38 206,21-17 760,45 J a ks otetut pa lka t -166 757,18-498 945,25 3 657,26 Aktivoidut pa lka t/inve S T. ti -84 212,29-84 814,03-86 495,69 Aktivoidut pa lka t/inve S T.tilis 84 212,29 84 814,03 86 495,69 E rillis korva uks et/lä hdeveron a la is et 0,00 0,00-518,13 Tuntiopetta ja t/lä hdeveron a la is et -1 400,00-2 532,68-3 605,00 Henkilös tökorva uks et 250 025,56 279 110,32 234 857,05 S a ira us va kuutus korva uks et 226 971,48 211 708,51 219 563,53 Ta pa turm a korva uks et 10 544,46 47 322,17 8 234,33 Muut KE LA:n korva uks et 12 509,62 20 079,64 5 490,97 Muut henkilös tömenojen korja us erä t 1 568,22 Palkat ja palkkiot yhteens ä -22 832 491,72-23 664 269,49-22 699 717,23 Henkilös ivukulut Elä kekulut -4 589 430,01-4 816 226,60-4 771 603,51 KVTEL-elä kem a ks ut -4 378 089,50-4 612 293,89-4 589 922,93 -VAR HE om a -129 929,64-129 017,04-126 440,36 -VAR HE yhteis va s t.os uus -80 869,31-74 339,67-54 655,58 LE L-elä kem a ks ut 0,00 0,00 0,00 TAE L-elä kem a ks ut 0,00 0,00 0,00 Ky:n m a ks a m a t elä kkeet -541,56-576,00-584,64 Muut henkilös ivukulut -1 329 479,11-1 348 300,61-1 262 470,03 S os ia a liturva m a ks ut -482 530,32-499 689,11-460 616,21 Työttöm yys va kuutus m a ks ut -690 219,27-692 992,65-653 733,41 Ta pa turm a m a ks ut -156 729,52-155 618,85-148 120,41 Henkilös ivukulut yhteens ä -5 918 909,12-6 164 527,21-6 034 073,54 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -28 751 400,84-29 828 796,70-28 733 790,77 MUUT TOIMINTAKULUT -16 734 545,49-15 105 907,22-14 669 532,67 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -45 485 946,33-44 934 703,92-43 403 323,44 TOIMINTAKATE 2 612 761,88 3 453 134,15 4 272 357,72 RAHOITUSTUOTOT J A KULUT -49 949,19-146 190,90-235 660,28 VUOSIKATE 2 562 812,69 3 306 943,25 4 036 697,44 POIS TOT J A AR VONALENTUMIS ET -2 416 821,20-2 555 068,16-2 755 258,11 S ATUNNAIS E T TUOTOT 0,00 0,00 0,00 S ATUNNAIS E T KULUT -97 333,64 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 48 657,85 751 875,09 TAULUKKO 1. Henkilöstötuloslaskelma 2013 1 281 439,33 3
Henkilöstötuloslaskelman pohjalta on alla kuvattu koulutusyhtymän toimintakulujen kehitystä vuosien 2011 2013 aikana jaottelemalla toimintakulut henkilöstökuluihin ja muihin toimintakuluihin. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on laskenut 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (v. 2012 nousua oli 3,2 % verrattuna vuoteen 2011). KUVIO 1. Koulutusyhtymän toimintakulut 2011 2013. 4
3 Henkilöstövoimavarojen kuvaaminen Koulutusyhtymän henkilöstöraportissa alkuosassa tarkastellaan henkilöstövoimavarojen kuvaamista määrällisin tiedoin. Henkilöstövoimavaroja käsitellään määrällisten ja laadullisten lukujen kautta. Henkilöstön perustietoja koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän (31.12.2013) tilanteeseen. Suurin osa henkilöstötilinpäätöksen tiedoista on saatu palkanlaskentajärjestelmästä AGS-raportointiohjelmalla. Henkilötyövuodet 2011 2012 2013 Yhteiset palvelut 106,47 105,35 102,97 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 32,98 31,48 30,83 Kiinteistöpalvelut 51,79 52,76 51,44 Oppisopimustoimisto 4,34 4,96 5 RegiOnline IT-palvelut 17,36 16,15 15,7 Kokkolan ammattiopistot 299,86 307,2 283,7 Kokkolan ammattiopisto 155,76 161,26 146,59 Kokkolan kauppaopisto 40,45 43,00 38,19 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,04 61,61 61,19 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 39,61 41,31 37,69 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130,31 127,84 121,77 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81,65 73,78 64,58 YHTEENSÄ 618,29 614,2 573,0 TAULUKKO 2. Henkilötyövuosikertymä 2011 2013 Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat ja tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukossa 3 on esitetty kunkin opiston/yksikön vakituiset ja määräaikaiset työntekijät 31.12.2013. Taulukkoon on laskettu myös vakituisten työntekijöiden prosentuaalinen osuus henkilöstön määrästä. Koko koulutusyhtymässä oli vuoden 2013 lopussa 563 työntekijää (v. 2012, 605 työntekijää), joista 78,2 % oli vakituisessa työsuhteessa (v. 2012, 75,4 %). Koulutusyhtymän henkilöstömäärän vähentyminen on tapahtunut erityisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli 47 henkilöä. Osa-aikaisuuden syynä on pääsääntöisesti henkilöstä itsestään johtuva syy, kuten osittaisella hoitovapaalla oleminen. 5
Henkilöstöryhmät opistoittain/yksiköittäin Vakituinen Määräaikainen Yht. Vak. % Kokkolan ammattiopistot 203 63 266 76,3 % Kokkolan ammattiopisto 107 27 134 79,9 % Kokkolan kauppaopisto 33 7 40 82,5 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 39 19 58 67,2 % Keski-Pohjanmaan Opisto 24 10 34 70,6 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 98 29 127 77,2 % Kannuksen yksikkö 57 13 70 81,4 % Kaustisen raviopisto 11 3 14 78,6 % Perhon yksikkö 22 11 33 66,7 % Toholammin artesaaniopisto 8 2 10 80,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 43 19 62 69,4 % Yhteiset palvelut 96 12 108 88,9 % Yhtymäpalvelut 32 2 34 94,1 % Oppisopimustoimisto 5 0 5 100,0 % Kiinteistöpalvelu 43 9 52 82,7 % RegiOnline 16 1 17 94,1 % Yhteensä 440 123 563 78,2 % TAULUKKO 3. Vakituiset ja määräaikaiset opistoittain/yksiköittäin 31.12.2013 Henkilöstömäärältään suurin on Kokkolan ammattiopisto. Oppisopimustoimistossa, RegiOnlinessa ja yhtymäpalveluissa suurin osa henkilöstöstä oli vakituisia. KUVIO 2. Henkilöstön määrä tulosalueittain Yllä on kuvattu henkilöstön määrä tulosalueittain jaoteltuna opetus- ja muuhun henkilökuntaan. Maaseutuopistossa opetushenkilöstöä on alle puolet koko henkilöstöstä. Maaseutuopistossa koulutilat (maa-, metsä- ja turkistilat) ja luonnonvara-alan hanketoiminta työllistävät runsaasti muuta kuin opetushenkilöstöä sekä vakituisesti että määräaikaisesti. 6
Taulukossa 4 henkilöstömäärä on esitetty yksiköittäin jaettuna opetus- ja muuhun henkilöstöön. Samalla on laskettuna opetushenkilöstön prosentuaalinen osuus yksikön koko henkilöstömäärästä. Koko koulutusyhtymän henkilöstöstä hieman yli puolet (53,5 %) kuuluu opetushenkilöstöön (v. 2012, 52,4 %). Henkilöstöryhmät opistoittain/yksiköittäin Opetus Muu Yht. Opet. % Kokkolan ammattiopistot 195 71 266 73,3 % Kokkolan ammattiopisto 99 35 134 73,9 % Kokkolan kauppaopisto 25 15 40 62,5 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 50 8 58 86,2 % Keski-Pohjanmaan Opisto 21 13 34 61,8 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 56 71 127 44,1 % Kannuksen yksikkö 29 41 70 41,4 % Kaustisen raviopisto 5 9 14 35,7 % Perhon yksikkö 15 18 33 45,5 % Toholammin artesaaniopisto 7 3 10 70,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 50 12 62 80,6 % Yhteiset palvelut 0 108 108 0,0 % Yhtymäpalvelut 34 34 0,0 % Oppisopimustoimisto 5 5 0,0 % Kiinteistöpalvelu 52 52 0,0 % RegiOnline 17 17 0,0 % Yhteensä 301 262 563 53,5 % TAULUKKO 4. Opetus- ja muu henkilöstö opistoittain/yksiköittäin 31.12.2013 Opetushenkilöstön suhteellinen osuus opistoittain/yksiköittäin vaihtelee. Sosiaali- ja terveysalan opistolla ja aikuisopistolla opetushenkilöstön osuus on selkeästi suurin. Näillä yksiköillä suurin osa tukipalveluista, esim. ravintolapalvelut, ostetaan muualta. Koulutusyhtymän omat tietohallinto-, ruoka-, laitoshuolto- ja kiinteistöhuoltopalvelut lisäävät suhteellisesti muun henkilökunnan osuutta verrattuna opetushenkilöstöön, kuten myös aikaisemmin mainitut maaseutuopiston toiminnot. 2013 218 83 222 40 2012 229 88 227 61 2011 207 114 232 61 2010 190 133 214 62 0 100 200 300 400 500 600 700 Opetushenkilöstö vakituinen Muu henkilöstö vakituinen Opetushenkilöstö määräaikainen Muu henkilöstö määräaikainen KUVIO 3. Henkilöstön määrä vuoden lopussa 2010 2013 7
Vuonna 2013 vakituisia opetushenkilöstöstä oli 72,4 % (v. 2012, 72,2 %) ja muusta henkilöstöstä 84,7 % (v. 2012, 78,8 %). Muun henkilöstön osalta vuonna 2013 usein määräaikaisen tehtävän päätyttyä, määräaikaisuutta ei jatkettu ja tehtävät pyrittiin uudelleen järjestelemään. Opiskelija- ja henkilöstömäärän suhde 0,00 2,50 5,00 7,50 10,00 KPEDU opiskelijat/opettajat AMKE opiskelijat/opettajat KPEDU opiskelijat/tukihenkilöstö 8,65 8,78 9,12 10,15 10,36 10,36 9,47 9,66 10,48 2011 2012 2013 KPEDU opiskelijat/koko henkilöstö 4,52 4,60 4,88 KUVIO 4. Opiskelija- ja henkilöstömäärien suhde 2011-2013 Eräänä henkilöstömäärää kuvaavana tunnuslukuna tarkastellaan, kuinka monta opiskelijaa koulutusyhtymässä on jokaista päätoimista työntekijää kohden. Tavoitteena on yleisesti ilmaistuna suuri arvo. Aikaisemmin tämän tunnusluvun laskennassa aikuisopisto jätettiin pois erillisenä liikelaitoksena. Suhdeluku kertoo vuoden opiskelijamäärän aritmeettisen keskiarvon suhteessa vuoden viimeisenä päivänä palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrään. Vuonna 2012 opiskelija- ja opetushenkilöstön määrän suhde oli 9,12. Aikaisempiin vuosiin verrattuna suhdeluku on koulutusyhtymässä noussut, mutta on alle AMKEn vuosien 2011 2012 vertailutietojen keskiarvon. Opiskelijoita kutakin tukihenkilöstön työntekijää kohti oli 10,48 ja koko koulutusyhtymän henkilöstön määrään verrattuna suhdeluku oli 4,88. 8
HENKILÖSTÖ/sukupuolijakauma Miehet Naiset kpl % kpl % Kokkolan ammattiopistot 99 37,2 % 167 62,8 % 266 Kokkolan ammattiopisto 71 53,0 % 63 47,0 % 134 Kokkolan kauppaopisto 12 30,0 % 28 70,0 % 40 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 6 10,3 % 52 89,7 % 58 Keski-Pohjanmaan Opisto 10 29,4 % 24 70,6 % 34 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 50 39,4 % 77 60,6 % 127 Kannuksen yksikkö 32 45,7 % 38 54,3 % 70 Kaustisen raviopisto 3 21,4 % 11 78,6 % 14 Perhon yksikkö 12 36,4 % 21 63,6 % 33 Toholammin artesaaniopisto 3 30,0 % 7 70,0 % 10 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 31 50,0 % 31 50,0 % 62 Yhteiset palvelut 34 31,5 % 74 68,5 % 108 Yhtymäpalvelut 5 14,7 % 29 85,3 % 34 Oppisopimustoimisto 1 20,0 % 4 80,0 % 5 Kiinteistöpalvelu 16 30,8 % 36 69,2 % 52 RegiOnline 12 70,6 % 5 29,4 % 17 yhteensä 214 38,0 % 349 62,0 % 563 TAULUKKO 5. Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2013 Koulutusyhtymän henkilöstöstä 62 % on naisia ja 38, % on miehiä. Sukupuolijakaumassa on prosentteina vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Yksikkökohtainen tarkastelu osoittaa sukupuolijakauman noudattelevan koulutusaloittain hyvin lähelle työelämän perinteisiä nais- ja miesvaltaisten alojen jakoa. Yht. 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 12,0 % 10,0 % 8,6 % 13,4 % 15,9 % 19,8 % 17,2 % 4,7 % 12,5 % 5,0 % 9,5 % 0,8 % 0,3 % 1,9 % 4,7 % 4,7 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 1,3 alle 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v 20v nainen 0,3 % 1,9 % 4,7 % 8,6 % 12,0 % 9,7 % 15,3 % 20,1 % 17,0 % 9,5 % 0,8 % mies 0,0 % 1,3 % 4,7 % 4,7 % 9,5 % 13,4 % 15,9 % 19,8 % 17,2 % 12,5 % 0,9 % KUVIO 5. Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2013 9,7 % 15,3 % 20,1 % 17,0 % Koulutusyhtymän suurimmat ikäryhmät olivat 50 54 -vuotiaat (20 % koko henkilöstöstä) ja 55 59 vuotiaat (17,1 % koko henkilöstöstä). Naisten ja miesten suurin ikäryhmä oli 50 54 -vuotiaat (naiset 20,1 %, miehet 19,8 %). Koko henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 48,6 %. Vuonna 2012 yli 50-vuotiaita oli 44,7 %. 9,5 % 9
Vakituisen henkilöstön keski-ikä 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Kokkolan ammattiopistot Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Yhteiset palvelut KPEDU 49,7 51,0 49,9 45,9 46,4 46,2 46,0 47,1 48,2 47,0 48,9 48,6 48,1 48,3 48,6 2011 2012 2013 KUVIO 6. Vakituisen henkilöstön keski-ikä tulosalueittain 2011 2013 Vakituisen henkilöstön keski-ikä koko yhtymätasolla on hieman noussut vuosien saatossa. Yksikkötasolla muutokset ovat olleet sekä nousevia että laskevia. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan suhteellisen korkea keski-ikä mm. rekrytoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa, jotta eläkkeelle jäävän henkilöstön tilalle saadaan pätevää työvoimaa ja hiljainen tieto voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Henkilöstön keski-ikä (vakituiset) 2013 Kokkolan ammattiopisto 49,5 Kokkolan kauppaopisto 49,9 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 53,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 47,1 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 46,2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 48,2 Yhtymäpalvelut 46,2 Oppisopimustoimisto 53,0 Kiinteistöpalvelu 52,0 RegiOnline 43,3 Yhteensä 48,6 TAULUKKO 6. Vakituisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2013opistoittain/yksiköittäin Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 47 vuotta 4 kuukautta (v. 2012, 46v. 9 kk). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 8 kuukautta (v. 2012, 48 v. 3 kk). Vakituisen henkilöstön korkeimmat keski-iät olivat sosiaali- ja terveysalan opistossa, oppisopimustoimistossa ja kiinteistöpalvelussa. RegiOnlinessa keski-ikä oli alhaisin. 10
4 Henkilöstön kehittäminen Yhtymäsuunnitelmassa vuodelle 2013 henkilöstötavoitteeksi oli määritelty, että henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja toimintatavat ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä. Tavoitteeksi asetettiin, että arvioidaan työnkuvia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Seuraavassa on kuvattu henkilöstön kehittämistä koulutusyhtymässä. Tavoitteen mukaisesti ElbitSkills-HR-järjestelmä on otettu käyttöön kehityskeskusteluissa, työnkuvauksen dokumentoinnissa sekä osaamisen kartoitukseen liittyvissä toiminnoissa. ElbitSkills-HR-järjestelmästä on myös otettu pääsääntöisesti henkilöstöraporttiin osaamispääomaan ja kehittämiseen liittyvät tiedot. Alkuvuodesta 2013 laadittiin henkilöstösuunnitelma, joka sisälsi henkilöstön asemaan liittyvät periaatteet, henkilöstön määrän ja rakenteen sekä tulosyksikkökohtaiset suunnitelmat. HEKE-tiimi Koulutusyhtymässä toimii henkilöstön kehittämistiimi (HEKE-tiimi), jonka tarkoituksena on henkilöstötyön suunnitelmallisuuden kehittäminen, yhteisten toimintamallien ja käytänteiden luominen sekä raportoinnin kehittäminen. Vuoden 2013 aikana HEKE-tiimi kokoontui kuusi kertaa. Keskeisiä teemoja ovat olleet rekrytointi- ja perehdyttämisprosessien kehittäminen, osaamisen hallinta ja dokumentointi, henkilöstösuunnittelu, henkilöstökoulutukset ja henkilöstöetuudet. Koulutusyhtymän rekrytointi on sähköistynyt Keväästä 2011 alkaen on koulutusyhtymän ulkoisista avoimista työpaikoista ilmoitettu Kuntarekry.fi -sivustolla. Syksyllä 2012 aloitettiin järjestelmän määrittelytyöt ja esimiesten perehdyttäminen vaiheittain niin, että vuonna 2013 kaikki ulkoiset ja sisäiset rekrytointiprosessit hoidettiin täyttölupamenettelystä, työpaikan ilmoittamisesta, hakulomakkeesta ja valintaesityksen tekemisestä sekä valinnoista tiedottamiseen asti Kuntarekryn kautta. Organisaatiouudistukseen liittyvät kaikki johto- ja päällikkörekrytoinnit toteutettiin sisäisenä hakuna Kuntarekryn kautta. Tavoitteena on ollut tehostaa ja yhdenmukaistaa rekrytointia ja kustannustehokkaasti vähentää käsin tehtävää työtä. Lisäksi pyritään kehittämään työnantajamainetta yleisesti kunta-alalla myönteisempään suuntaan. 3.1 Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen Henkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa mitattaessa henkilöstön laadullisia ominaisuuksia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä näitä seurataan useilla eri mittareilla. Tässä raportissa mittareina on käytetty pääosin samoja mittareita kuin edellisinä vuosina. Ensimmäisenä tarkastellaan koulutusrakennetta koko henkilöstön osalta ja sen jälkeen yksiköittäin opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusrakennejaottelun mukaisesti. Alinta korkea-astetta ei enää nykyään käytetä koulutusluokituksena. Se sisältää mm. teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 11
Koulutusrakenne ja pätevyys KUVIO 7. Koko henkilöstön koulutusrakenne 2013 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän koko henkilöstön koulutusrakenteessa eniten on keskiasteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon omaavia. Koulutusyhtymässä on käyttöönotettu ElbitSkills-HR järjestelmä, josta on pääosin otettu henkilöstöraporttiin tulleet henkilöstön koulutusrakenteeseen ja pätevyyksiin liittyvät tiedot. Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kokkolan ammattiopistot 1,1 % 6,5 % 9,8 % 39,1 % 42,4 % 1,1 % Muod. kelpoisia Kokkolan ammattiopisto 1,2 % 10,6 % 14,1 % 48,2 % 25,9 % 0,0 % 83,7 % Kokkolan kauppaopisto 0,0 % 0,0 % 3,7 % 37,0 % 55,6 % 3,7 % 84,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 0,0 % 0,0 % 8,0 % 18,0 % 74,0 % 0,0 % 72,0 % Keski-Pohjanmaan Opisto 4,5 % 13,6 % 4,5 % 54,5 % 18,2 % 4,5 % 68,2 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 0,0 % 14,8 % 23,0 % 36,1 % 26,2 % 0,0 % Kannuksen yksikkö 0,0 % 16,1 % 35,5 % 12,9 % 35,5 % 0,0 % 83,9 % Kaustisen raviopisto 0,0 % 14,3 % 28,6 % 57,1 % 0,0 % 0,0 % 66,7 % Perhon yksikkö 0,0 % 20,0 % 0,0 % 53,3 % 26,7 % 0,0 % 56,3 % Toholammin artesaaniopisto 0,0 % 0,0 % 12,5 % 75,0 % 12,5 % 0,0 % 75,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 % 5,7 % 9,4 % 39,6 % 45,3 % 0,0 % 50,0 % KPEDUn opetushenkilöstö yhteensä 0,7 % 8,1 % 12,4 % 38,6 % 39,6 % 0,7 % 72,5 % TAULUKKO 7. Opetushenkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 2013 Suurin osa opetushenkilöstöstä (78,2 %) on alemman tai ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita (v. 2012, 74,5 %). Opetushenkilöstö on viime vuosina aktiivisesti kouluttautunut pedagogisin opinnoin ja tutkintotasoaan nostaen. Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on 72,5 % opettajakunnasta (v. 2012, 70,1 %). 12
Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kokkolan ammattiopistot 5,0 % 60,0 % 18,8 % 11,3 % 5,0 % 0,0 % Kokkolan ammattiopisto 0,0 % 76,6 % 14,9 % 6,4 % 2,1 % 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 6,7 % 20,0 % 26,7 % 33,3 % 13,3 % 0,0 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 16,7 % 0,0 % 50,0 % 16,7 % 16,7 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan Opisto 16,7 % 75,0 % 8,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 19,7 % 47,5 % 8,2 % 14,8 % 9,8 % 0,0 % Kannuksen yksikkö 2,8 % 66,7 % 8,3 % 8,3 % 13,9 % 0,0 % Kaustisen raviopisto 14,3 % 42,9 % 0,0 % 28,6 % 14,3 % 0,0 % Perhon yksikkö 62,5 % 0,0 % 12,5 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % Toholammin artesaaniopisto 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 % 8,3 % 33,3 % 8,3 % 50,0 % 0,0 % Yhteiset palvelut 0,0 % 57,9 % 10,3 % 20,6 % 11,2 % 0,0 % Yhtymäpalvelut (sis. Oppisop.tsto) 0,0 % 20,5 % 20,5 % 30,8 % 28,2 % 0,0 % Kiinteistöpalvelut 0,0 % 88,5 % 3,8 % 5,8 % 1,9 % 0,0 % RegiOnline 0,0 % 50,0 % 6,3 % 43,8 % 0,0 % 0,0 % Muu henkilöstö yhteensä 6,2 % 53,8 % 13,5 % 15,8 % 10,8 % 0,0 % TAULUKKO 8. Muun henkilöstön koulutusrakenne yksiköittäin 2013 Muusta henkilöstöstä valtaosa on keskiasteen koulutuksen suorittaneita 53,8 %. Vuoteen 2012 verrattuna tähän ei juurikaan ole tullut muutosta, jolloin keski-asteen suorittaneita oli 53,9 %. KUVIO 8. Henkilöstön koulutustasoindeksi 2011-2013 Koulutustasoindeksissä huomioidaan työntekijän korkein suoritettu tutkinto koulutusluokitus 2000 mukaan: 3 keskiaste (vanhan luokituksen 3 alempi keskiaste ja 4 ylempi keskiaste), 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. Koulutusyhtymässä henkilöstön koulutustaso on noussut verrattuna edellisiin vuosiin. ElbitSkills-HR järjestelmän käyttöönoton myötä koulutustasot on myös tarkemmin do- 13
kumentoitu. Koulutusyhtymän henkilöstön koulutustaso on myös korkeammalla tasolla kuin AMKEn mittariportaalin organisaatioissa keskimäärin. Opetushenkilöstön pätevyys *ElbitSkills-HR 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Muodollinen pätevyys 72,5 % Erityisopettajan koulutus 5,7 % Näyttötutkintomestari 45,6 % Opinto-ohjaajan koulutus 4,7 % KUVIO 9. Opetushenkilöstön pätevyystiedot 2013 Kaikki kelpoisuusehdot (ns. muodollinen pätevyys) täyttyivät 72,5 % opettajista (v. 2012, 70,1 %). Muodollisella pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että opettaja on suorittanut pedagogiset opinnot, hänellä on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetettavasta aineesta sekä koulutuksena edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutuksen suhteen poikkeuksena ovat alat, joissa ei ole korkeakoulututkintoa (esim. kondiittoriala) tai opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Opetushenkilöstö on viime vuosina ahkerasti suorittanut pedagogiseen päteveöitymiseen tähtääviä opintoja. Tätä on edesauttanut Kokkolassa ja lähialueella järjestetyt alueelliset koulutusryhmät. Erityisopettajan opinnot on suorittanut koulutusyhtymässä yhteensä 17 opettajaa ja opinto-ohjaajan opinnot on suorittanut 14 opettajaa. Nämä pätevyydet omaavat opettajat eivät kuitenkaan kaikki toimi ko. tehtävässä. Näyttötutkintomestareita on 45,6 % opettajista (v. 2012, 42,5 %). Vuoden 2014 alussa alkoi alueella näyttötutkintomestarikoulutus, johon jälleen osallistuu koulutusyhtymästä henkilöstöä. Lisäksi lyhyempiin erityispedagogisiin koulutuksiin osallistutaan vuositasolla aktiivisesti. Henkilöstökoulutukset ja osaamisen kehittäminen Koulutusyhtymän henkilöstölle tarkoitetuista lisä- ja täydennyskoulutuksista tiedottaminen hoidetaan keskitetysti intranetin koulutuskalenterin kautta ja niihin ilmoittaudutaan oman esimiehen luvalla. Alueellinen yhteistyö on tukenut monipuolista koulutustarjontaa ja valittavissa on ollut lukuisia koulutusmahdollisuuksia mm. erilaisista tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuista ja järjestelmistä, tekijänoikeuksista ja sosiaalisen median hyödyntämisestä omassa työssä. Esimerkiksi Osaava-verkoston kautta henkilöstön on ollut mahdollista kehittää osaamistaan. Opetushenkilöstölle suunnattuja koulutuksia on ollut lisäksi liittyen mm. Primukseen ja teknologian hyödyntämiseen opetustyössä. 14
Erityisopetukseen liittyen vuoden 2013 aikana järjestettiin useita erilaisia lyhytkestoisia koulutuksia ym. kehittämistilaisuuksia. Luovin ammattiopisto järjesti YTY-projektin puitteissa ryhmänohjaajille kaksipäiväisen koulutuksen Kalajoen kylpylässä. Mukauttamisen teemaa käytiin läpi yhtenä iltapäivänä, lisäksi järjestettiin kaksipäiväinen koulutus nimeltä Eväitä arkeen- mitä jokaisen opettajan tulisi tietää erityisopetuksesta. Kaustisen opistossa oli yksipäiväinen erityisopetuskoulutus koko henkilöstölle. Tuotantokoulun opettajat saivat Siltavalmennuksen erityisopettajan konsultaatiota tuotantokoulusta. Luovin Erkkaa verkossa -luennoille on osallistunut myös muutamia henkilöitä. Erityisopetuksen hankkeisiin kävivät tutustumassa henkilöitä Oulusta, Kemijärveltä, Seinäjoelta ja Vaasasta ja he esittelivät myös omia hyviä erityisopetuksen käytänteitä. Osallistuttiin myös Care for Vet hankkeen kansainväliseen kokoukseen Berliinissä. Esimiestyön kehittämisen näkökulmana vuonna 2013 oli muutosjohtaminen. Myös talousarvioon vuodelle 2013 oli kirjattu tavoitteeksi organisaation muutostilanteessa tukeminen esimiesten muutosjohtamiskoulutuksella. Vuoden 2012 lopulla käynnistyi ratkaisukeskeinen muutosjohtaminen -koulutus, johon osallistui yli 30 lähiesimiestä. Koulutuksen tavoitteena oli auttaa osallistujia jäsentämään oman organisaation muutostarvetta ja ymmärrystä muutoksen johtamisesta. Koulutuksessa pohdittiin tavoitteellisen ja ratkaisukeskeisen muutosprosessin eri vaiheita sekä millaisia toimenpiteitä ne edellyttävät. Koulutus päättyi maaliskuussa 2013. Alueellisen Osaava-hankkeen ja Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkoston yhteistyönä on toteutettu monipuolista henkilöstökoulutustarjontaa mm. tieto- ja viestintäteknisten välineiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Ecvet-koulutukseen osallistui suuri määrä opetus- ja opetuksen tuen henkilökuntaa. Muita lisäkoulutuksen teemoja olivat mm. Oppimisen ja osaamisen arviointi sekä Kohtaan, motivoin ja ohjaan. Koulutusyhtymän henkilöstö on kouluttautunut aktiivisesti osallistumalla myös muihin ajankohtaisiin omaa alaa tukeviin, pitempi- ja lyhyempikestoisiin koulutuksiin. Lisäksi opistot/yksiköt ovat järjestäneet omia henkilöstön kehittämispäiviä. 15
Henkilöitä 7 14 28 Päiviä 141 334 715 pv/hlö 25,5 23,9 20,1 2011 2012 2013 KUVIO 10. Henkilöstön työelämäjaksot 2011 2013 kotimaassa ja ulkomailla Vuonna 2013 opettajien työelämäjaksot olivat pelkästään kansainvälisiä työelämäjaksoja. Vuonna 2012 päättyneen TopTrainerTeam projektin puitteissa henkilöstö toteutti kotimaan työelämäjaksoja, mutta projektin päätyttyä vuonna 2013 kotimaan työelämäjaksoja ei ole toteutettu lainkaan. Kansainvälinen toiminta Koulutusyhtymän henkilöstön kansainvälisyystoiminta on aktiivista. Vuonna 2012 Keski- Pohjanmaa oli kansainvälisissä liikkuvuustilastoissa Suomen vilkkain alue (prosentuaalisesti) ja toiminta on jatkunut vilkkaana myös vuonna 2013. 2011 2012 2013 OpettajatPäiviä Muut Päiviä OpettajatPäiviä Muut Päiviä OpettajatPäiviä Muut Päiviä Kokkolan ammattiopistot 88 560 11 100 79 438 21 105 37 234 10 104 Kokkolan ammattiopisto 17 145 3 10 32 215 10 50 12 88 7 45 Kokkolan kauppaopisto 32 190 6 30 10 45 11 55 14 74 2 56 Kokkolan sos.- ja terveysalan opisto 20 130 15 63 11 72 1 3 Keski-Pohjanmaan Opisto 19 95 2 60 22 115 9 63 3 17 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 31 175 18 85 48 215 8 35 30 192 4 49 Kannuksen yksikkö 20 100 10 50 25 91 8 35 15 101 1 14 Kaustisen raviopisto 5 30 12 50 7 42 1 7 Perhon yksikkö 5 25 5 20 6 55 1 7 2 28 Toholammin artesaaniopisto 1 20 3 15 5 19 7 42 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 3 15 2 10 1 2 5 25 2 10 1 7 Yhteiset palvelut 0 0 30 150 0 0 9 42 9 66 Yhtymäpalvelut 26 130 7 35 8 59 Oppisopimustoimisto 4 20 2 7 1 7 Kiinteistöpalvelu RegiOnline Yhteensä 122 750 61 345 128 655 43 207 78 499 27 270 Keskiarvo pv/työntekijä 6,1 5,9 5,7 5,1 5 4,8 6,4 7,3 10 TAULUKKO 9. Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2010 2013 Henkilöstön kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan kokous- ym. matkoja, työelämäjaksoja, työssäoppimista ja projektitoimintaa ulkomailla. Yllä olevan taulukon osallistujamäärissä on osittain samat työntekijät mukana useamman kerran. 16
Tapaturma Perhevap. Sairaus Palkaton Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Henkilökunnan kansainväliset työelämäjaksot ovat laadukasta, oman alan työn tekemistä ulkomaisilla työpaikoilla. EU-rahoituksen vuoksi työelämäjaksot suuntautuvat Euroopan maihin. Vuonna 2013 työelämäjaksoilla oli 7 henkilöä yhteensä 141 päivää, keskimäärin 20 pv/työntekijä. Lisäksi henkilökunta osallistuu saapuneiden ulkomaisten opiskelijoiden sekä opettajien ja asiantuntijoiden vastaanottamiseen ja ohjelman järjestämiseen. Vuonna 2013 koulutusyhtymän opistoissa/yksiköissä vieraili 94 ulkomaista opettajaa/ asiantuntijaa sekä 50 opiskelijaa (v. 2012, 98 opettajaa/asiantuntijaa ja 173 opiskelijaa). 4 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osiossa tarkastellaan mm. poissaoloja, työterveyshuollon yhteistyötä, eläköitymistä, TOB-työyhteisökyselyn tuloksia ja opistojen/yksiköiden tyhy-toimintaa. 4.1. Poissaolot Poissaoloja on tarkasteltu koulutusyhtymässä työpäivinä. Vuonna 2012 sairauspoissaolot lisättiin henkilöstöraporttiin myös kalenteripäivinä, jotta ne ovat paremmin vertailtavissa muihin kuntaorganisaatioihin. Alla on vuosivertailu 2011 2013 tapaturman, sairauden, perhevapaiden ja palkattoman vapaan aiheuttamista poissaoloista työpäivien mukaan. Poissaolot työpäivinä 2013 2012 2011 2013 2012 2011 2013 2012 2011 2013 2012 2011 70 245 211 1145 1268 2214 2615 3355 4461 4819 5012 5672 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 KUVIO 11. Poissaolot työpäivinä vuosina 2011-2013 Vuonna 2013 olivat poissaolot vähentyneet kaikkien raportoitavien poissaolosyiden osalta. Alla on vielä taulukoissa esitetty poissaolosyittäin poissaolleiden henkilöiden määrä, poissaolotyöpäivät ja se minkä verran poissaoloja tulee yhtä henkilötyövuotta kohden. Lisäksi on laskettu kuinka monta päivää keskimäärin yksi poissaolotapaus kesti. 17
TAPATURMA SAIRAUS 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Henkilömäärä 13 10 8 358 375 368 Päiviä 211 245 70 5672 5012 4461 Päiviä/htv 0,3 0,4 0,1 9,2 8,2 7,8 Päiviä/tapaus 16,2 24,5 8,8 15,8 13,4 12,1 TAULUKKO 10. Tapaturma- ja sairauspoissaolot 2011 2013 Tapaturmien osalta poissaolopäivien määrä on selvästi vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista johtuvat poissaolot olivat selvästi lyhyempiä. Sairauspoissaolot ovat myös hieman vähentyneet ja sairauslomien pituuden lyhentyneet. PERHEVAPAA PALKATON 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Henkilömäärä 30 33 32 106 114 92 Päiviä 2615 4819 3355 1268 2214 1145 Päiviä/htv 4,2 7,8 5,9 2,1 3,6 2,0 Päiviä/tapaus 87,2 146,0 104,8 12,0 19,4 12,4 TAULUKKO 11. Perhevapaat ja palkattomat poissaolot 2011 2013 Perhevapailla (pl. tilapäiset hoitovapaat) on vuonna 2013 suurin piirtein ollut saman verran henkilöitä kuin edellisinä vuosina, mutta vapaiden pituus on lyhyempi. Tämä johtunee isyysvapaiden suuremmasta määrästä. Palkattomia vapaata on pidetty vuonna 2013 vähempi kuin edellisenä vuotena ja ne ovat olleet myös lyhyempiä. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja kalenteripäivinä, voidaan tehdä vertailuja mm. muihin kuntaorganisaatioihin ja AMKEn mittariportaalin tietoihin. KUVIO 12. AMKEn ja KPEDUn sairauspoissaolojen vertailu 18
4.2. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Koulutusyhtymän työterveyshuollosta vastaa työterveyshuolto Työplus Kokkolassa ja Teerijärvellä (Kaustisen toimipaikka). Kannuksen, Toholammin ja Perhon toimipaikkojen työterveyshuollosta vastaa JYTA. Työterveyshuollosta saa lakisääteisen perusterveydenhoidon lisäksi sairaanhoitopalvelut. Yhtymäsuunnitelmassa vuodelle 2013 oli asetettu tavoitteeksi työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö terveyden edistämiseksi ja huolehtiminen varhaisen puuttumisen ja asiallisen toiminnan menettelyistä. Vuonna 2013 työterveyshuollon toimintasuunnitelmien päivitysten yhteydessä Työplussan ja JYTA-alueen koulutusyhtymää koskevien suunnitelmien sisältöä yhdenmukaistettiin. Koulutusyhtymässä on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Tätä seurantaa varten esimiehille toimitetaan henkilöstön poissalot puolivuosittain. Jos työntekijällä on puolivuosikatsausjakson aikana yli 4 sairauspoissaoloa tai yli 8 sairauspäivää, sopii esimies keskusteluajan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijän sairausloman syynä on selkeä diagnoosi. Varhaisen tuen toimintamallin osalta on tullut voimaan työterveyshuoltolain muutos, joka edellyttää lisääntyvää yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välille työntekijän työkyvyn arvioimiseksi 30-60-90 sairauslomapäivien osalta. Työterveyshuollosta saadaan vuosittain perusraportti, josta näkee koko yhtymän osalta sairauspoissaolojen määrän diagnoosien pääryhmittäin. Tämä raportti ei kuitenkaan sisällä kaikkia sairauslomapoissaoloja ja diagnooseja, sillä henkilöstöllä on käytössä omailmoitus kolmen sairauslomapäivän osalta ja osa sairauslomatodistuksista tulee muiden terveyden- ja sairaanhoitoa antavien tahojen kautta. Vuonna 2013 eniten sairauslomia tuli psyykkisiin ongelmiin liittyen ja toisena tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin liittyen. Näiden suhde oli toisin päin vuonna 2012. Hengityselinten sairauksiin on tullut poissaoloja kolmanneksi eniten vuonna 2013 ja 2012. Kuntoutuksiin vuonna 2013 osallistui 14 henkilöä ja kuntoutusten kesto oli yhteensä 103 työpäivää. Koulutusyhtymässä on käytössä myös päihdeohjelma ja hoitoonohjaus malli, joka toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 4.3. Eläköityminen Eläkepoistuman ennakoinnin lähteenä on käytetty Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen henkilöstön eläketilastointia. Alla olevassa kuviossa on kuvattu henkilöstön eläkepoistuma vuosittain prosentuaalisesti koulutusyhtymässä ja koko kunta-alalla. 19
KUVIO 13. Henkilöstön eläkepoistuma vuosittain (Keva) Koska jokaisella on mahdollisuus itse valita joustavasti vanhuuseläkkeelle siirtyminen 63 68 ikävuoden välillä, ei kuvio eläkepoistumasta kuvaa tarkalleen sitä määrää, joka on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina (arvio noin 10 15 henkilöä/vuosi). Todellinen eläkkeelle lähtö voi siis poiketa tästä jonkin verran. KUVIO 14. Koulutusyhtymän eläkepoistumaennusta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta 20
KUVIO 15. Henkilöstön eläköityminen vuosina 2009 2013 Vuonna 2013 koulutusyhtymän henkilöstöstä 11 jäi vanhuuseläkkeelle. Henkilöstöstä 12 oli osa-aikaeläkkeellä ja kaksi osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuoden 2012 lopussa 15 henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä. Keski-ikä eläkkeelle siirtyessä vuonna 2013 oli 61,1 v. KUVIO 16. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 1997 2013 Eläkeasioihin liittyen tulee seurata myös näihin liittyviä maksuja, kuten varhe-maksuja. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummi- 21
en perusteella. Varhe-maksun kokonaismäärä vuonna 2013 oli yhteensä 151 miljoonaa euroa. KUVIO 17. KuEL-maksut koulutusyhtymässä vuosina 2003 2012 Kunnallisen eläkelain mukaisen eläkemaksut ovat koulutusyhtymässä vuosina 2010 2013 jakautuneet seuraavasti. 2011 2012 2013 KVTEL-eläkemaksut 4 378 089,50 4 612 293,89 4 589 922,93 -VARHE oma 129 929,64 129 017,04 126 440,36 -VARHE yhteisvast.osuus 80 869,31 74 339,67 54 655,58 TAULUKKO 12. Koulutusyhtymän eläkemaksut 2011-2013 4.4. TOB -työyhteisökysely 2013 TOB -työyhteisökyselyn tavoitteena on saada henkilöstön arvioimana näkemyksiä ja lisätietoa mm. esimiestyöstä, tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta, työkyvystä, työn kuormittavuudesta, ergonomiasta, työn kehittävyydestä sekä ylipäätänsä henkilöstön tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä. Kyselyssä on mukana myös muutama avoin kysymys, jossa voi antaa vapaamuotoisempaa palautetta. Tuloksia hyödynnetään organisaation toiminnan kehittämisessä esim. arvioitaessa tehtyjen päätösten vaikutuksia, organisaation oppimista tai erilaisten käytäntöjen tehokkuutta. Tulokset auttavat tunnistamaan kehittämiskohteita, jotta niiden poistamiseksi voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kysely antaa myös tietoa organisaatiossa tapahtuvista muutoksista ja henkilöstön ajatuksista niihin liittyen. Koulutusyhtymässä henkilöstön tilasta on kerätty tietoja eri tavoin, mm. henkilöstökyselyn avulla vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2006 henkilöstökyselyä yhdenmukaistettiin muiden koulutuksen järjestäjien kyselyiden kanssa ja vuonna 2012 vertailtavuuden parantamiseksi kyselyä uudistettiin siirtymällä TOB työyhteisökysely -malliin. Tällöin henkilöstökyselyn toteutus tilattiin Savon koulutuskuntayhtymältä (SAKKY). Kyselyssä käytetyn mittarin ovat alun perin kehittäneet yhteistyössä Kuopion yliopisto ja Työterveyslaitos ja sen tieteellinen pätevyys on perus- 22
teellisesti testattu. Samaan kyselyyn vastataan myös useassa muussa ammatillisen koulutuksen organisaatiossa, joten saamme vertailutuloksia käyttöömme. KUVIO 18. Henkilöstökyselyn vastausprosentit 2010 2013 TOB-työyhteisökysely toteutettiin 20.1. 5.2.2013 välisenä aikana Savon koulutuskuntayhtymän (SAKKY) toimesta. TOB-työyhteisökysely tehtiin vanhan organisaatiorakenteen mukaisesti, koska se koski vuotta 2013. Vuoden 2013 henkilöstökyselyn vastausprosentiksi muodostui 63,4 %, joka on kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Kuitenkin vastausprosentti on edelleen hyvällä tasolla. Henkilöstöraportissa vastauksia tarkastellaan koko koulutusyhtymän tasolla. TOB-timantin ulottuvuudet TOB-työolobarometrissa on kuusi ulottuvuutta, joista johtamista kuvaavat työn kehittävyys, esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus. Hyvinvointia kuvaavat ergonomia, optimaalinen kuormitus ja työkyky. Tulosten raja-arvona pidetään 3,25, jonka alle jääneet asiat edellyttävät toimenpiteitä. Jos keskiarvo on 3,50 4,00 välillä, asia on tyydyttävällä tasolla. Keskiarvoja tulkitaan kunkin väittämän kohdalla aina niin, että mitä suurempi keskiarvo on, sitä parempi tilanne mitatussa asiassa on. 23
KUVIO 17. TOB-työolobarometri 2012-2013 TOB-työyhteisökyselyn tulokset olivat osa-aluiden keskiarvojen osalta hieman laskeneet verrattuna edelliseen vuoteen. Verrattuna kuitenkin AMKE:n (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys) mittariportaalissa olevien muiden koulutuksen järjestäjien keskiarvoon, tulokset noudattelivat samaa linjaa. Kyselyn tuloksista nousivat esiin tyytyväisyys työyhteisön ilmapiiriin ja työkavereihin. Yleisesti oltiin tyytyväisiä myös työtiloihin ja -välineisiin. Oman työn toteuttamisen vapaus ja itsenäisyys työssä koettiin positiivisena. Kehittämiskohdissa heijastui kyselyn ajankohta. Yt-menettely ja organisaatiouudistus ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja epätietoisuutta, ja tiedonkulkua ja vuorovaikutusta toivottiin lisää. Uusien ideoiden käsittelyyn toivottiin enemmän aikaa. Optimaalinen kuormitus ja palautteen anto olivat myös paikoittain kehittämiskohteena. Esimiestyön kohdalla nousi myös kehittämiskohteita. 24
KUVIO 18. AMKEn ja KPEDUn TOB-vertailu 2012-2013 Yllä olevassa kuviossa on vertailtu koulutusyhtymän vuosien 2012 2013 tuloksia AMKEn vuoden 2013 tuloksiin. Seuraavaksi käydään TOB-työyhteisökyselyn tuloksia tarkemmin osa-alueittain läpi. KUVIO 19. TOB 2013 Työn kehittävyys Työn kehittävyyden osa-alueella henkilöstö oli tyytyväinen mahdollisuuteen toimia työssään itsenäisesti. Uusien ideoiden kehittelyyn toivottiin enemmän aikaa, kuin myös siihen, että henkilöstöllä on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevien muutoksien suunnittelussa. Näiden kehittämiskohteiden osalta voidaan olettaa organisaatiouudistuksen ajankohdan näkyvän tuloksissa. 25
KUVIO 20. TOB 2013 Esimiestyö Esimiestyön osalta raja-arvon 3,25 alle menee tyytyväisyys opiston/yksikön johtamistapaan. Tämän väittämän kohdalla oli keskihajontaa 1,13. Johtaminen ja esimiestyö nousivat esille myös avoimissa kysymyksissä kehittämiskohteina. Henkilöstö kokee olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä (3,81). KUVIO 21. TOB 2013 Ergonomia Ergonomian osalta tulokset ovat olleet hyviä viime vuosien aikana. Keskihajontaa vastauksissa kuitenkin on 1,10 verran. 26
KUVIO 22. TOB 2013 Optimaalinen kuormitus Optimaalisen kuormituksen keskiarvot yhtymätasolla ovat hyvällä tai kohtuullisella tasolla. Keskihajontaa on 1,03. Työmäärän kuormittavuus vaihteli vastauksissa yksiköiden kesken. Myös vuoden vaihteen kiireet ja kuormittuminen heijastuvat näissä tuloksissa. KUVIO 23. TOB-2013 Työkyky Työkyky kokonaisuutena on hyvällä tasolla, mutta työssä jaksaminen on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. 27
KUVIO 24. TOB 2013 Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus osion tulokset ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Ilmapiirin opistoissa/yksiköissä koetaan yleisesti olevan hyvällä tasolla ja se sai myös sanallisissa vastauksissa kiitosta. Erityisesti kehittämiskohteina nousi koulutusyhtymän julkituotujen arvojen sopusointu todellisen toiminnan kanssa ja koulutusyhtymän johtamistapa. Palautteen saaminen ja uusiin tehtäviin perehdyttäminen edellyttävät myös tulosten mukaan toimenpiteitä. TOB-timantin ulkopuoliset kysymykset TOB-työyhteisökyselyyn oli mahdollisuus liittää myös TOB-timantin ulkopuolisia kysymyksiä organisaation omien tarpeiden mukaan. Koulutusyhtymän henkilöstökyselyyn lisättiin kysymyksiä liittyen kehityskeskusteluihin, työssäjaksamiseen, kiusaamiseen ja väkivallan uhkaan sekä työn tuloksellisuuteen. Kyselyn lopussa oli myös muutama avoin kysymys, joihin vastaajat saivat vapaamuotoisesti antaa palautetta liittyen mm. yt-neuvotteluhin ja organisaatiouudistukseen. Kehityskeskustelu on käyty henkilöstökyselyyn vastanneista 67,5 % kanssa (vuosi 2012, 62,4 %) viimeisen vuoden aikana, mutta opistojen/yksiköiden välillä oli eroja. Opistoilta kerätyn tiedon mukaan käytyjen kehityskeskusteluiden määrä on käytännössä suurempi 71,3 % (v. 2012, 72,8 %). Kehityskeskustelut on käyty pääsääntöisesti käyttäen ElbitSkills-HR järjestelmää. 28
KUVIO 25. TOB 2013 Kehityskeskusteluiden hyödyllisyys Henkilöstökyselyyn vastanneista ja kehityskeskustelun käyneistä 49,4 % koki ne hyödyllisiksi ja 41,2 % kertoi niissä sovittujen asioiden toteutuneen käytännössä. KUVIO 26. TOB 2013 Kehityskeskustelussa sovittujen asioiden toteutuminen Alla olevasta kuviosta näkee, että kiusaamisen ja väkivallan uhkan kokeminen on vähäistä koulutusyhtymässä. Näihin tilanteisiin on luotu vuonna 2011 ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn. 29
KUVIO 27. TOB 2013 Kiusaaminen ja väkivallan uhka Työn tuloksellisuus -osiossa henkilöstö kokee tekevänsä hyvää tulosta, mutta työn tuloksellisuuden palkitsemisessa on kehittämisen varaa. Vastaajat myös kokevat, että työn tuloksellisuutta ei välttämättä ole helppo arvioida. KUVIO 28. TOB 2013 Työn tuloksellisuus Työssä jaksamisen osalta henkilöstö pääsääntöisesti tietää menettelytavan erilaisissa ongelmatilanteissa. Tasa-arvoinen kohtelua voitaisiin kehittää. Kysymys ei ole miesnaisnäkökulmasta, vaan eri henkilöiden huomioimisesta ja kohtelusta tasapuolisesti. 30
KUVIO 29. TOB 2013 Työssä jaksaminen Sanallisissa vastauksissa työoloihin liittyvinä hyvinä asioina nähtiin: - Ilmapiiri, työkaverit, työyhteisön henki - Yhteishenki, toisten tuki ja apu - Työtilat ja välineet, fyysiset puitteet - Itsenäisyys työnteossa, työn toteuttamisen vapaus, mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin, kehittämismahdollisuudet - TYKY-setelit - Opiskelijat, asiakkaat - Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Työyksiköissä työoloihin liittyvinä kehittämiskohteina olivat: - Tiedonkulku, avoimuus - Yhdenvertaisuus, tasapuolisuus - Työnkuormittavuuden ja -määrän epätasaisuus - Työolosuhteet, tilat - Palautteen antaminen, osaamisen arvostaminen - Päätöksenteko, johtajuuden selkiyttäminen Kysyttäessä millaisia ajatuksia koulutusyhtymän yt-menettely on vastaajissa herättänyt, esille nousi epävarmuutta työsuhteen jatkumisesta, pelkoa ja epätietoisuutta ja jaksaminen oli koetuksella. Avoimuutta ja tiedottamista kaivattiin lisää. Toisaalta taas nähtiin, että väistämätön työ on aloitettu ja on tehty tarpeellisia toimenpiteitä. Yt-menettely koettiin hoidetuksi asiallisesti ja tiedotuksen olleen ajantasaista ja riittävää. Organisaatiouudistukseen liittyvistä kokemuksista kysyttäessä vastaajat näkivät sen aiheuttaneen epätietoisuutta, sekavuutta ja tiedottamista oltaisiin kaivattu enemmän. Aikataulu koettiin tiukaksi ja liian monen uudistuksen olleen liian lyhyellä aikavälillä. Kaikkia vastaajia organisaatiouudistus ei ollut vielä koskettanut. Organisaatiouudistukselle nähtiin olevan myös tarpeellinen uudistus oikeaan aikaan, vaikkakin käytäntöjen muotoutumiseen menee jonkin aikaa. Uudistukselle koettiin olevan perusteet ja se oli hyvin hoidettu. Organisaatiouudistus nähtiin mahdollisuutena ja tulevia muutoksia odotettiin positiivisin mielin. Kysyttäessä millaisia kehittämisajatuksia henkilöstöllä on koulutusyhtymän tulevaisuutta ajatellen, vastauksina oli mm.: 31
- Opetukseen, pedagogiikkaan, laatuun ja opiskelijoihin keskittyminen - Työelämäyhteyksien kehittäminen ja alueen työelämän kuuleminen, yhteistyö alueella - Yhteiset käytänteet, yhteisöllisyys - Selkeät vastuut, johdonmukaisuus - Työntekijöiden kuunteleminen ja heidän asiantuntemuksensa huomioiminen TOB-työyhteisökyselyn tulosten käsittely Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tavoitteena on saada tietoa henkilöstön työtyytyväisyydestä. Kyselyn päätarkoitus on tuottaa tietoa toimipaikoille niiden oman toiminnan kehittämisen pohjaksi. KUVIO 30. Kehittämiskohteiden käsittely Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi monella tasolla ja esittelyissä hyödynnetään TOB-työyhteisökyselyn tulosten tulkintaohjetta. Koulutusyhtymätason tulokset käsitellään HEKE-tiimissä, johtoryhmässä, työsuojelujaostossa ja YT-ryhmässä. Työsuojelupäällikön, johtajan, talous- ja hallintojohtajan sekä henkilöstöpäällikön kesken tulokset käydään läpi yhtymä- ja toimipaikkakohtaisesti. Toimipaikkojen tulosten käsittely on ko. tulosalueen johto- ja päällikkötason vastuulla. Tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma ja lisäksi henkilöstön antamaa vapaata palautetta käsitellään yhtenä aineistona toimipaikkakohtaisessa tuloskeskustelussa. Henkilöstökyselyn tuloksista nousseista kehittämistoimenpiteistä tehdään yksiköissä kevään aikana työyhteisökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut ja seuranta. Kehittämiskohteita toimenpiteineen nostetaan esille vain muutamia, jotta niihin pystytään kunnolla paneutumaan ja niiden toteutumista seuraamaan. 32
4.4. Muu henkilöstön työhyvinvointi Yhteistoiminta, työsuojelu ja työturvallisuus Koulutusyhtymässä toimii yhtymähallituksen alaisena yhteistoimintaelin, jossa on työnantajan edustus ja tasapuolinen edustus kaikista henkilöstöjärjestöistä. YT-ryhmän tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä sekä toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena viisijäsenisenä jaostona jonka kokoonpano muodostuu neljästä työsuojeluvaltuutetusta ja työsuojelupäälliköstä. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö. Lisäksi kaikissa toimipaikoissa toimivat henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. Työsuojelu on muuttunut perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Turvallisuus on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Keskeisenä lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Koulutusyhtymän turvallisuusasioiden hallinnassa käytetään sähköistä ProtectPro 24 ohjelmistoa. Työsuojelujaosto tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi. Lisäksi jaosto osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja työsuojelutarkastuksiin ja käy läpi kaikki läheltä piti -tilanteet. Alla on Pro24 ohjelmaan kirjatutut poikkeamat vuosina 2010-2013. Ohjelmaan on kirjattu vuoden aikana tapaturmia, läheltä-piti -tilanteita sekä erilaisia uhka- ja vaaratilanteita ja tulipaloja. Nämä poikkeamat on tutkittu ja niille on etsitty korjaavia ja ehkäiseviä toteutustapoja työskentely- ja menettelytapojen kehittämiseksi. Poikkeama / Vuosi Läheltä-piti-Tapaturtilanteematilanteet Uhka- Vaara- Ilkivalta Murto Tulipalo Hav. työ- Muu Yhteensä Yksikkö tilanteet riskistä poikkeama Yhteiset palvelut 2013 2 7 9 2012 1 2 0 0 3 2011 0 0 0 1 1 2010 0 0 0 0 0 Ammattiopisto 2013 16 55 1 4 76 2012 7 32 0 1 1 1 1 43 2011 8 24 1 0 0 1 34 2010 3 14 0 2 0 0 19 SoTe 2013 3 3 1 1 8 2012 1 3 0 0 0 0 4 K-P:n opisto 2013 2 3 1 1 3 10 2012 1 5 0 1 0 7 2011 5 2 3 8 1 19 2010 0 0 0 0 0 0 MSO 2013 4 28 2 1 1 36 2012 3 25 0 0 1 0 0 29 2011 4 13 2 1 0 2 4 26 2010 1 4 0 0 0 0 0 TAULUKKO 13. Pro24 poikkeamat yksiköittäin 2010 2013 5 33