HENKILÖSTÖRAPORTTI 214
2 Johdanto Henkilöstöraportti on suunnittelun ja johtamisen väline. Sen perusteella voidaan arvioida, miten kunnan henkilöstöstrategia on toteutunut ja mitkä ovat tulevaisuudessa pitkäjänteisen henkilöstösuunnittelun painopisteet. Henkilöstöraportti antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan havainnoida ja arvioida niitä muutos- ja kehityssuuntia, joilla arvioidaan olevan vaikutusta henkilöstön työkykyyn. Vaikka raportissa kuvataan nykytilannetta, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen. Nakkilan kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 213 lähtien. Se noudattaa rakenteeltaan soveltuvin osin Kuntatyönantajien suositusta vuodelta 213 henkilöstöraportiksi. Kunta-alalle on ominaista työvoimavaltaisuus. Nakkilan kunnassa henkilöstökulujen osuus vuoden 214 tilinpäätöksessä oli 4 prosenttia. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaakin ratkaisevasti se, kuinka motivoitunutta, osaavaa ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten työpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää laadullisia henkilöstöresursseja. Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa henkilöstön määrästä ja tilasta. Kunnan on työnantajana hyvä tuntea henkilöstönsä rakenne, osaaminen, hyvinvointi ja kehittämistarpeet. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkuvasti lisääntyvät muutospaineet sekä kireä taloudellinen tilanne asettavat haasteita henkilöstölle tulevina vuosina. Lisäksi ikääntyvä henkilöstö ja orastava työvoimapula etenkin vanhustenhuollon puolella haastavat kuntaa myös tulevaisuudessa turvaamaan laadukkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstön hyvinvointi tuleekin kunnalle niukkenevien resurssien myötä entistä tärkeämmäksi ja näin ollen henkilöstöraportin merkitys korostuu. Henkilöstöraportissa on erilaisten taulukoiden ja kuvioiden kautta esitetty erilaista tilastoaineistoa liittyen henkilöstöön. Lisäksi on osittain tehty vertailua vuosien 213 ja 214 välillä.taulukon tai kuvion selite löytyy sen alta ja lisäksi on kerrottu tekstin muodossa enemmän taulukon tai kuvion sisällöstä.
3 Johdanto Sivu 1 Henkilöstön määrä 1.1 Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelussuhteittain 4 1.2 Vakinaisten työntekijöiden määrä 5 1.3 Työaikajärjestelmät ja sukupuolijakautuma 6 2 Henkilöstön rakenne 2.1 Henkilöstön ikäjakauma 7 2.2 Eläköityminen ja henkilöstön vaihtuvuus 8 3 Henkilöstökustannukset 3.1 Palkkauskustannukset 1 3.2 Palkalliset poissaolot 12 3.3 Palkattomat poissaolot 13 4 Henkilöstön koulutus ja osaaminen 14 5 Henkilöstön terveydellinen toimintakyky 5.1 Sairauspoissaolot 15 5.2 Työtapaturmat 16 6 Henkilöstön työhyvinvointi 17
4 1. H E N K I L Ö S T Ö N M Ä Ä R Ä 1.1 Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelusuhteittain Nakkilan kunnan palveluksessa vuoden 214 lopussa oli yhteensä 321 henkilöä. Heistä 259 toimi vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa, 53 määräaikaisessa työsuhteessa ja 9 henkilöä oli työllistettyinä (taulukko 1). Kuntatyönantajien mukaan määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli kunta-alalla vuonna 213 n. 21 %:a henkilöstöstä. Nakkilan kunnassa tuo suhde oli vuonna 214 hieman matalampi eli 19,3 prosenttia. Perusturvatoimessa suhde oli kaikkein korkein (25,7 %) ja teknisessä toimessa kaikkein alhaisin (9,7 %). Vakinaisten työntekijöiden määrä on noussut kahdella henkilöllä. Oheisessa taulukossa vakinaisen henkilöstön määrässä on mukana myös virkavapaalla ja työlomalla olevat työntekijät. 31.12.214 tilanteessa on määräaikaisia työntekijöitä 1 ja työllistettyjä 1 enemmän kuin vuonna 213. Vakinaiset Sijaiset ja Työllistetyt Yhteensä Toimintayksikkö määräaikaiset Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyömäärä vuodet määrä vuodet määrä vuodet määrä vuodet Yleishallinto 9 9 3 3 12 12 - ruokapalvelu 19 18,4 4 3,9 2 1,7 25 24 Perusturvatoimi 81 81 26 26 2 1,7 19 18,7 Sivistystoimi 119 115,9 18 17,1 4 4 141 137, Tekninen toimi 31 3,6 2 1,5 1 1 34 33,1 Yhteensä 259 254,9 53 51,5 9 8,4 321 314,7 Vuonna 213 yht. 257 252,7 43 42,5 8 7,2 38 32,4 Taulukko 1. Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelussuhteittain (tilanne 31.12.) Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Toimintayksikkö 213 214 Muutos 213 214 Muutos 213 214 Muutos Yleishallinto 9 9 3 + 3 1-1 Ruokapalvelu 18 19 + 1 3 4 + 1 1 2 + 1 Perusturvatoimi 8 81 + 1 29 26-3 2 2 Sivistystoimi 119 119 1 18 + 8 3 4 + 1 Tekninen toimi 31 31 1 2 + 1 1 1 Taulukko 2. Henkilöstömäärän muutos vuosina 213-214
5 1.2 Vakinaisten työntekijöiden määrä Vakinaisten työntekijöiden määrä nousi kahdella henkilöllä vuodesta 213. Ruokapalveluyksikössä vakinaistettiin työntekijä ja perusturvatoimessa vakinaisten määrä nousi yhdellä. 14 12 1 8 6 4 2 29 21 211 212 213 214 Yleishallinto Ruokapalvelu Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kuvio 3. Vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina 29-214 Suurin muutos henkilöstön määrässä 31.12. tilanteessa verrattuna vuoteen 213 on tapahtunut sivistystoimessa, jossa määräaikaisten määrä on noussut kahdeksalla henkilöllä ja työllistettyjen 1 henkilöllä. 16 14 12 1 8 6 4 2 141 132 111 19 33 34 1 12 213 214 Yleishallinto Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kuvio 4. Henkilöstömäärät osastoittain
6 1.3 Työaikajärjestelmät ja sukupuolijakautuma Henkilöstön määriä tarkastellaan myös eri työaikajärjestelmissä. Suurin osa naistyöntekijöistä työskentelee yleistyöajalla tai periodityössä. Naisvaltaisilla työpaikoilla, kuten perhepäivä- ja kodinhoitajat, ei ole lainkaan miehiä. Miesten työaikajärjestelminä ovat pääsääntöisesti opetustyö (21 miestä), yleistyöaika (11 miestä) ja virastotyöaika (1 miestä). Perhepäivähoitajat 43,25 t/vk Opetustyö 38,25 t/vk kodinhoitajat 37 t/vk (KVTES III luku 1 ) Periodityö vuorotyöluonteinen Miehet Naiset Yleistyöaika 38,25 t/vk Virastotyöaika 36,25 t/vk 2 4 6 8 1 Kuvio 5. Työaikajärjestelmät sukupuoliryhmittäin Kunta-alan henkilöstöstä on neljä viidenosaa naisia. Kunnille tyypillinen henkilöstörakenne sukupuolivertailussa toteutuu myös Nakkilassa. Sukupuolen mukaan luokittelu tukee tasa-arvosuunnitelman laadintaa ja toteutumisen seurantaa. Kuviosta 6 näemme, että miesten osuus Nakkilan kunnan henkilöstöstä on vain 16 prosenttia. Lisäystä edelliseen vuoteen on tullut 1 prosenttiyksikkö. 16% 84% Naiset Miehet
7 Kuvio 6. Henkilöstön sukupuolijakautuma 2 Henkilöstön rakenne 2.1 Henkilöstön ikäjakauma Kunta-alalla henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreillla ja niin myös Nakkilassa.. Kuviosta 6 nähdään, että 45 59 vuotiaita työntekijöitä on yht. 49,7 % kaikista työntekijöistä (161 henkilöä). Alle 3-vuotiaita työntekijöitä on vain 25 henkilöä. Vuonna 214 keski-ikä oli 47,3 vuotta, joka oli,4 vuotta korkeampi kuin vuonna 213. Kuntatyönantajien tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta, joten Nakkilan kunnassa em. luku on hieman korkeampi. 6 5 4 3 2 1 alle 19 v. 2-24 v. 25-29 v. 3-34 v. 35-39 v. 4-44 v. 45-49 v. 5-54 v. 55-59 v. 6-64 v. yli 65 v. Kuvio 7. Henkilöstön ikäjakauma Yleishallinnon keski-ikä on korkein, 54,1 vuotta ja siellä 83 % on yli 5-vuotiaita. Perusturvatoimen keski-ikä on alhaisin, 44,8 vuotta. Siellä työskentelee 68 % alle 29-vuotiaista työntekijöistä. 6 5 4 3 2 1 18-29 v. 3-39 v. 4-49 v. 5-59 v. yli 6 v.
8 Kuvio 8. Henkilöstön ikäjakautuma hallintokunnittain 2.2 Eläköitymiset ja henkilöstön vaihtuvuus Kuntien palveluksessa olevista henkilöistä jopa 58 % jää eläkkeelle vuoteen 23 mennessä. Kunnan tuleekin tarkastella kriittisesti sen henkilöstörakennetta, jotta suuriin eläkepoistumiin pystytään ennakoimaan. Kunnan arviot eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä perustuvat Keva:lta saatuihin tilastoihin. Kunnallisen eläkelain (KuEl) mukaiset eläkkeet myöntää ja maksaa Keva. KuEl:n piiriin kuuluvat eläkelaitoksen jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt. Lisäksi KuEl:n mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat omais- ja perhehoitajat, kunnalliset luottamushenkilöt (vuosipalkkiot sekä ansionmenetyskorvaukset) sekä kunnan kanssa konsultti- tai toimeksiantosopimuksen tehneet henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista henkilöistä jää KuEl:n ulkopuolelle. Valtion eläkelain (VaEl) piiriin kuuluu osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun sekä lukioiden opettajista ja rehtoreista. (www.keva.fi) 35 3 25 2 15 1 5 29 21 211 212 213 VaEl KuEl Kuvio 9. KuEl- ja VaEl vakuutetut 29 213 Kevan tietojen mukaan eläkepoistuma Nakkilan kunnassa on lähivuosina 6-9 työntekijän luokkaa vuosittain ja tämä on valtakunnallista keskitasoa. Eläköitymisten lisääntyminen tulisi huomioida rekrytoinnissa, joka olisi aloitettava hyvissä ajoin ennen työsuhteiden päättymistä tietotaidon siirtymisen varmistamiseksi uudelle työntekijälle.
Kokoaikaeläke Osa-aikaeläke Kokoaikaeläke Osa-aikaeläke 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 226 227 228 229 23 231 232 233 234 235 236 237 238 239 24 9 14 12 1 8 6 4 2 Kuvio 1. KuEl-vakuutetut vanhuuseläkeiän täyttymisen mukaan Nakkilan kunnan palveluksesta jäi vuonna 214 vanhuuseläkkeelle 8 työntekijää ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 henkilö. Vanhuus- Työkyvyttömyys- Osatyökyvyttömyys- Osa-aikaeläk- Hallintokunta eläkkeelle jääneet eläkkeelle jääneet eläkkeelle jääneet keelle jääneet Yleishallinto 1 Perusturvatoimi 4 Sivistystoimi 3 1 Tekninen toimi Yhteensä 8 1 Kuvio 11. Eläkkeelle siirtyneet henkilöt hallintokunnittain 3,5 4 2,5 3 1,5 2,5 1 Yleishallinto Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 213 214 Kuvio 12. Vuosina 213 214 kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle eläkkeelle siirtyneet hallintokunnittain
1 Omasta pyynnöstä Nakkilan kunnan palveluksesta eronneita henkilöitä oli huomattavasti vähemmän kuin eläkkeelle jääneitä, ainoastaan 3 henkilöä. Uuteen tehtävään tuli vuonna 214 kolme työntekijää. Punaisella on merkitty eläköityneiden työntekijöiden lukumäärä. Päättyneet Alkaneet Vaihtuvuus Tulovaihtu- Lähtövaih- Hallintokunta Työ/virkasuhteet Työ/virkasuhteet % vuus % tuvuus % Yleishallinto 1 1 12,5 11,1 - Ruokapalveluyksikkö 1 Perusturvatoimi 3 + 4 8 1,2 11, 8, Sivistystoimi 3 3 2,6 2,5 Tekninen toimi Yhteensä 3 + 8 13,6 5,3 4,1 Kuvio 13. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 3 Henkilöstökustannukset 3.1 Palkkauskustannukset Henkilöstön palkkauskustannukset koostuvat suurimmaksi osaksi viranhaltijoiden sekä työsuhteisten palkoista. Erilliskorvauksia on maksettu eniten vanhustenhuollon työntekijöille. Hallintokunta Viranhalti- Työsuhteisten Erillis- Sairasloma- Vuosilomaja Muut Tunti- Muut joiden palkat palkat korvaukset sijaiset muut sijaiset sijaiset palkat palkat Yleishallinto 326 699 353 514 162 78 17 5 928 15 585 - Ruokapalvelu 36 23 359 868 38 238 29 482 4 973 2 349 Perusturvatoimi 276 631 2 97 497 481 517 83 954 14 826 46 69 14 925 Sivistystoimi 2 863 74 1 444 376 332 176 95 261 17 339 32 387 77 31 247 Tekninen toimi 25 3 434 592 2 547 22 667 17 73 1 296 16 86 Yhteensä 3 426 388 4 336 333 872 478 231 364 216 868 82 28 16 937 46 172 Kuvio 14. Palkkauskustannukset vuonna 214 Edellä mainittujen kustannusten lisäksi palkkauskustannuksiin luetaan myös mm. luottamustoimipalkkiot, jotka olivat v. 214 yht. 7.929 euroa. Lisäksi investointipuolelta on maksettu palkkoja yht. 26.34 euroa ja taseesta 71.43 euroa (sis. työnantajamaksut).
11 Kokonaishenkilöstökustannuksiin lasketaan palkkauskustannusten lisäksi työnantajamaksut eli sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, eläkevakuutusmaksut sekä muut vakuutusmaksut. Nämä olivat v. 214 yht. 23,88 %. Kaikkineen Nakkilan kunnan henkilöstökulut vuonna 214 olivat yht. 13.214.55,92. Henkilöstökustannuksiin sisältyvät myös Kelalta ja vakuutusyhtiöltä saatavat sairaslomaajan palkkoja kattavat sairauspäivärahat, jotka vähentävät henkilöstökustannuksia. Nämä olivat vuonna 214 yht. 17.443 euroa. Henkilöstökustannusten muutos on ollut vähäistä tarkasteluvuosina 211 214 (kuvio 15). Suurin henkilöstökustannusten nousu on tapahtunut sosiaaliosastolla (12,1 %), jossa myös on suurin henkilöstön määrän nousu (9 vakinaista työntekijää). 7 6 5 4 3 2 1 211 212 213 214 Kuvio 15. Henkilöstökustannusten muutos vuosina 211 214 Sijaisten palkkojen osuus kaikista palkoista vuonna 214 oli 5,2 %. Eniten käytettiin vuosilomasijaisille varattua määrärahaa, yht. 216.869. Kuviosta 16 näemme, miten hallintokunnittain on käytetty sijaisuusmäärärahoja suhteessa viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkkakustannukseen.
% 12 12 1 8 6 4 2 Sairaslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Kuvio 16. Sijaisuusmäärärahojen käyttö suhteessa viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauskustannukseen 3.2 Palkalliset poissaolot Palkallisten poissaolojen määrä, ml. vuosilomapäivät, on suurin perusturvatoimessa, yhteensä 4.927 päivää (45,2 pv/hlö). Henkilöstöön suhteutettuna palkallisia poissaolopäiviä on ollut eniten ruokapalveluyksikössä, 76,1 päivää henkilöä kohden. Pienin henkilöstön määrään suhteutettu palkallisten poissaolojen määrä oli sivistystoimella (31,7 päivää), mutta on huomattava, että sivistystoimeen luetaan opetustoimen henkilöstö, joilla ei ole varsinaisia vuosilomapäiviä. 25 2 15 1 5 Vuosilomapvt Sairauslomapvt Tilapäinen hoitov. Kuntoutuspvt Äitiysvapaapvt Ay- ja yhteist. Muu palkall. Kuvio 17. Palkalliset poissaolot syyryhmittäin
Päivät 13 Poissaolojen tarkempi seuranta paljastaa, että vuosilomien jälkeen sairauspoissaolot ovat yleisin poissaolon syy, niiden osuus on 43,8 prosenttia kaikista poissaoloista. Vanhustenhuollossa ja puhtaushuollossa fyysinen rasittavuus ilmenee usein pitkinä poissaoloina. Samoin lasten päivähoitoyksiköissä kausiflunssien ym. liikkuvuus vaikuttaa henkilöstön sairauspoissaolojen kasvuun. Vuosilomapoissaoloihin ei pystytä työnantajan toimesta vaikuttamaan, koska ne määräytyvät virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Sen sijaan sairauspoissaolojen seuranta ja analysointi on tärkeää, jotta pystyttäisiin ennakoivasti vaikuttamaan sairauslomien syihin ja siten myös niistä aiheutuviin ongelmiin ja kustannuksiin. 3.3 Palkattomat poissaolot Palkattomien poissaolojen osuus kaikista poissaoloista on 31,5 prosenttia. Suurimpia poissaololajeja ovat palkaton äitiys- ja vanhempainvapaa sekä yksityisasiat, johon lukeutuvat mm. ne työntekijät, jotka työskentelevät muualla, ja ovat anoneet sitä varten palkatonta virkavapaata/työlomaa. Poissaoloihin yksityisasioiden vuoksi vaikutti osaltaan myös tasapainotusohjelma, jossa säästösyistä palkattaman poissaolopäivän pitäville myönnettiin virkavapaa/työloma ilman vapaapäivävähennyksiä. Edellytys tälle etuudelle oli se, ettei tilalle tarvittu sijaista. Nämä työlomat/virkavapaat ovatkin lisääntymässä päin. Palkattomia poissaoloja kertyi vuonna 214 18 päivää jokaista työntekijää kohden. Suurin käyttö oli sivistystoimessa, 24,1 pv/hlö ja pienin käyttö oli teknisessä toimessa, 1,1 pv/hlö. 16 14 12 1 8 6 4 2 Yksityisasiat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Äitiys- ja vanh.vapaa Sairauslomat Lomautus Kuvio 18. Palkattomat poissaolot syyryhmittäin
14 Vuosien 213 ja 214 kaikkia poissaoloja tarkasteltaessa vodaan huomata, että vuosilomien ja sairauslomien määrät eivät ole olennaisesti muuttuneet. Yksityisasioiden vuoksi anotut virkavapaat ja työlomat ovat lisääntyneet ja toisaalta äitiyslomat ja vuorotteluvapaat ovat taasen vähentyneet. 7 6 5 4 3 2 1 213 214 Kuvio 19. Kaikki poissaolot vuosina 213-214 4 Henkilöstön koulutus ja osaaminen Tilastokeskuksen ylläpitämän koulutusluokituksen mukaisesti Nakkilan kunnan henkilöstö jakaantuu alla olevan kuvion mukaisesti eri koulutustasoihin. Keskiasteen koulutuksen saaneita on selkeä enemmistö kunnan työntekijöistä. Myös perusasteen sekä ylemmän korkea-asteen käyneitä on iso osa henkilöstöstä. Koulutustason suunta on viitteellinen, koska kaikkien tutkintonimikkeitä ei ole järjestelmässä. 14 12 1 8 6 4 2 78 13 16 33 63 1 Kuvio 2. Henkilöstön koulutustaso
15 Esimieskoulutukseen on panostettu Nakkilan kunnassa kahden viime vuoden aikana. Työhyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu tavoite järjestää esimiehille koulutustilaisuus kahdesti vuodessa, ja tämä on hyvä suunta, koska henkilöstön ikääntyminen ja alati muuttuva työnkuva luo haasteita kunnalle ylläpitää sen nykyisen henkilöstön osaamisen tilaa. Tärkeää on myös vahvistaa nykyisen henkilöstön osaamisen tasoa, jotta se jaksaa työskennellä täyteen eläkeikään saakka. 5 Henkilöstön terveydellinen toimintakyky 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen seuranta on erittäin tärkeää, jotta voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja vähentää siten niiden määrää kehittämällä työnteon toimivuutta. Työelämän laatutekijöillä on todettu olevan huomattavasti suurempi vaikutus mm. yli kolmen päivän mittaisiin sairaslomiin kuin elämäntapatekijöillä. Vuonna 214 sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 5.744 päivää eli keskimäärin 18,6 pv/työntekijä (v. 213 19,5 pv/työntekijä).. Koko kunta-alalla oltiin sairaslomalla v. 213 keskim. 16,7 pv/työntekijä. Kuviossa 21 näemme sairauspäivien jakaantuminen hallintokunnittain vuonna 214. Perusturvatoimen sairauspäivät ovat huomattavasti suuremmat kuin muilla hallintokunnilla. Perusturvatoimen monet työpisteet ovat fyysisesti kuormittavia ja työ on usein henkisesti raskasta. 25 2 15 1 5 Kuvio 21. Sairauspoissaolot hallintokunnittain Sairauspoissaolojen ennakoinnissa työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Pitkät ja toistuvat sairauspoissaolot viittaavat heikentyneeseen työkykyyn. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon jo
% 16 3 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Kunnanhallituksen hyväksymän sairauspoissaoloohjeen mukaan työntekijä on ohjattava työterveyshuollon tilannearvioon jo 2 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Sairauspoissaoloprosentti on yleishallinnossa 2,5 %, ruokapalvelussa 12,1 %, perusturvatoimessa 6,1 %, sivistystoimessa 2,8 % ja teknisessä toimessa 7,4 %. Sairauspoissaolot suhteutetaan hallintokunnan henkilöstön teoreettiseen vuosityöaikaan. Suomessa keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli vuonna 212 4,3 % (Elinkeinoelämän Keskusliitto). Eniten sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli teollisuuden työntekijöillä. Tarkasteltaessa sairauslomien syitä suurin yksittäinen syyryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka kattavat 39,9 % kaikista sairauslomista. Kuviosta 22 näemme, miten sairauspoissaolot jakaantuivat vuonna 213 ja 214 syyryhmittäin. 4 35 3 25 2 15 1 5 213 214 Kuvio 22. Sairauspoissaolot vuosina 213 214 syyryhmittäin. 5.2 Työtapaturmat Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työtapaturma on tapaturma, joka on sattunut työtä tehdessä tai työstä johtuvista olosuhteissa. Työstä johtuvilla olosuhteilla tarkoitetaan tilanteita varsinaisen työnteon ulkopuolella, esim. työpaikkaan kuuluvalla alueella, työmatkalla, työkomennuksella tai työntekijän ollessa hoitamassa työnantajan asioita. Työtapaturmana voidaan korvata myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esim. työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Työtapaturma voi olla
17 kysymyksessä myös silloin, jos toinen henkilö on aiheuttanut työntekijälle tämän työssä vamman tai sairauden. Työtapaturmista ilmoitetaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöön ja tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työtapaturmia sattui yhteensä 29 tapaturmaa vuonna 214. Niistä tapahtui työpaikalla 28 tapaturmaa ja työmatkalla 1 tapaturma. Useimmiten tapaturma kohdistui sormiin tai selkään. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksia 25 tapaturmasta. Se korvasi yht. 1 korvauspäivää ja korvaukset tekivät yhteensä 12.871 (515 /tapaturma). Vuonna 212 korvaukset olivat yhteensä 5.139 ja vuonna 213 yhteensä 2.531 joten suunta työturvallisuudessa näyttäisi olevan oikea. Kaikista henkilöstön sairauspoissaoloista työtapaturmat kattoivat 3,6 %. Laitteen, työ- Henkilön putoa- Terävään esi- Henkilön Väki- Työmat- kalun hallinnan minen, kaatuminen, neeseen itsensä fyysinen kuor- valta- katapa- Osasto menettäminen liukastuminen kolhiminen mittuminen tilanne turmat Muut Yleishallinto - Ruokapalvelu 1 3 Perusturvatoimi 2 5 8 1 1 Sivistystoimi 1 1 1 1 Tekninen toimi 1 1 2 Yhteensä 3 2 9 9 2 1 3 Kuvio 23. Työtapaturmat poikkeaman mukaisella jaottelulla. 6 Henkilöstön työhyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä työelämän kehittämisen osa-alue. Työntekijän hyvä työkyky ja terveys vaikuttavat suoraan työn tuloksellisuuteen. Vaikka vastuu työntekijän terveydestä, elintavoista ja asenteista kuuluukin työntekijälle itselleen, voi työnantaja tukea niitä hyvällä johtamisella ja tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden ylläpitää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan. Nakkilan kunnan henkilöstöllä on 1.3.212 alkaen ollut mahdollisuus osallistua Kelan korvaamaan kuntoutukseen niin, että kuntoutusaika on ollut palkallista. Ruokapalvelun henkilöstöstä osallistui vuonna 214 kuntoutukseen yksi henkilö ja hänen kuntoutusaikansa oli 21 päivää. Perusturvatoimen henkilöstöstä osallistui 1 henkilö (5 päivää),
18 sivistystoimen henkilöstöstä 8 henkilöä ( yht. 79 päivää) ja teknisen toimen henkilöstöstä 2 henkilöä (yht. 11 päivää). Vuonna 212 tehtiin Nakkilan kunnassa Kevan työhyvinvointikysely, johon osallistui n. 77 prosenttia henkilöstöstä. Työhyvinvointikyselyn pohjalta laadittiin Nakkilan kunnan työyhteisön hyvinvointisuunnitelma, joka hyväksyttiin 9.9.213 kunnanhallituksessa. Se käsittää kolme suurempaa kehittämiskohdetta, jotka ovat tiedonkulku, työyhteisön toimivuus sekä työssä jaksaminen. Kullekin isolle kehittämiskohteelle on asetettu tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt sekä aikataulu ja seuranta. Suunnitelman toteutumista valvoo työhyvinvointiryhmä. Nakkilan kunnan henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Henkilöstön työterveyshuollon käynnit jakautuvat oheisen kuvion 24 mukaisesti terveydenhoitajalla tai lääkärillä käynteihin, em. käyntejä korvaaviin puhelinkonsultaatioihin, laboratorio- ja/tai röntgenkäynteihin, ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä terveystarkastuskäynteihin. Työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä sekä puhelinkonsultaatioita oli vuonna 214 suhteutettuna työntekijämäärään 3 kappaletta/työntekijä. Työterveystarkastukset Ohjaus ja neuvonta Laboratorio/röntgen-käynnit Käynnin korvaava puhelinkonsultaatio Tekninen toimi Sivistystoimi Perusturvatoimi - Ruokapalvelu Yleishallinto Lääkärin/terv.hoitajan vast.otto 5 1 15 2 25 Kuvio 24. Työterveyshuollon käynnit palvelulajeittain Perusturvatoimen henkilöstö käytti työterveyshuollon palveluja eniten, 36,9 % kaikista palveluista, ja lähes yhtä paljon niitä käytti sivistystoimi, 34,3 %. Yleishallinto ja ruokapalvelu sekä tekninen toimi käyttivät yhdessä työterveyshuollon palveluja vain n. kolmanneksen
19 sosiaali- ja sivistystoimen käyttömäärästä, yht. 28,8 %. Tekninen toimi Työterveystarkastukset Sivistystoimi Ohjaus ja neuvonta Perusturvatoimi - Ruokapalvelu Yleishallinto Nakkilan kunta työnantajana tarjoaa henkilöstölleen seuraavia toimia työkyvyn ylläpitämiseksi: Työterveyshuolto tekee työterveyslain mukaiset työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee tarpeen mukaan erillisiä ergonomiaselvityksiä ja osallistuu pyydettäessä työtilojen ja menetelmien ergonomiseen suunnitteluun Työfysioterapeutti tekee työterveyshoitajan tai lääkärin pyynnöstä näyttöpäätetyöpisteessä mittaukset eritystyölasien hankintaa varten Työterveystarkastukset toteutetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti Työnantajan tukema liikunta: o fysiokimppa Kirkonseudun koululla 1 krt/vk o ilmaiset uintikerrat uimahallilla 1 krt/v (9.3.215 saakka) o ilmaiset avantouintikerrat Salomonkalliolla 1 krt/v Laboratorio/röntgenkäynnit Käynnin korvaava puhelinkonsultaatio Lääkärin/terv.hoitajan vast.otto 5 1 15 2 25 Kuvio 25. Työterveyshuollon palvelujen käyttö hallintokunnittain Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet muodostavat laajan ja monimuotoisen kokonaisuuden. Työkykyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät kuten terveys, motivaatio ja osaaminen. Myös työyhteisön henki ja työn luonne vaikuttavat työhyvinvointiin. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden tasapaino vahvistaa sekä työkykyä että työhyvinvointia. Vastuu omasta terveydestä ja kunnon ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään, mutta työnantaja voi omilla toimenpiteillään tukea tätä toimintaa.
2 o vesijumppa uimahallilla 1 krt/vk (9.3.215 saakka) o Nakkilan Kuntokeskuksen lipuista 2 % osuus o mahdollisuus golfin peluuseen Salomonkalliolla o kävelytesti keväisin Työterveyshuolto järjestää ns. suunnatuille ryhmille (n. 8-1 hlöä/ryhmä) kerran vuodessa esim. luentoja niskaan tai selkään ja työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Luentoihin liittyy myös ohjattu jumppa. Vuonna 214 järjestettiin sekä niska-hartia- että selkäryhmä Terveysvalistus Ensiapukurssien järjestäminen Työterveyshuollon ryhmätoimintana n. kerran vuodessa o tupakasta vieroitusryhmät o painonhallintaryhmät o voimavararyhmät Työkyvyn ylläpitämiseen oli Nakkilan kunta varannut myös ns. tykyrahaa vuoden 214 talousarvioonsa n. 25 euroa/työntekijä. Työpisteet käyttivät määrärahaa yhteishengen luomiseen ja virkistäytymiseen. Tilinpäätöstietojen mukaan määräraha käytettiin 94,5 %:sesti. Henkilöstöruokailua Nakkilan kunta tukee korvaamalla aterian hinnasta maksimissaan 1,18 euroa. Kunnan keskustassa on kaksi lounasravintolaa, joissa on mahdollisuus kunnan tarjoamaan etuuteen. Lisäksi henkilöstö voi ruokailla myös yhteiskoulussa sijaitsevassa keskuskeittiössä ja Palvelutalo Keinustoolissa. Henkilöstöä muistetaan Nakkilan kunnassa muistamisohjeen mukaisesti työ- ja ikämerkkipäivinä sekä eläkkeellelähtöpäivänä. Kunnan palveluksessa 25 vuotta työskennellyt henkilö palkitaan esinelahjalla ja 3 vuotta palvelleelle haetaan Kuntaliiton kultainen ansiomerkki. 5- ja 6-vuotta täyttävää työntekijää muistetaan esinelahjalla, jonka arvo määräytyy hänen palvelusvuosiensa määrän mukaan. Lahjan lisäksi työntekijälle luovutetaan Nakkilan kunnan viiri, mikäli palvelua on kertynyt vähintään 1 vuotta. Mikäli syntymäpäivä sattuu vapaapäiväksi, saa työntekijä palkallisen vapaapäivän pidettäväksi lähellä syntymäpäivää.
21