TEKES UHHA -hanke Uhkatilanteen hallinta - hälytys-, tilannekuva- ja varoitusjärjestelmän kehittäminen CBRNja luonnononnettomuustilanteissa
Sisältö Hankkeen tavoitteet Tiedonkulun malli uhkatilanteessa Hankkeen osapuolet Työpaketit ja tehtävät Aikataulu Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tulosten hyödyntäminen ja niistä tiedottaminen 2
Hankkeen tavoitteet Luodaan teollisuus- ja luonnononnettomuustilanteista syntyvien uhkatilanteiden hallinnan tiedon välityksen malli, joka sisältää uhkakohteen monitoroinnin, tilannekuvan muodostamisen, tiedon välityksen, hälytysten tekemisen ja kansalaisten varottamisen. Malli testataan kahdessa erilaisessa sovelluskohteessa: i) kemikaalionnettomuustilanne teollisuuslaitoksessa ii) ulkomailla lomakohteessa tapahtuva maanjäristys Kehitetään analyysimenetelmiä edellä mainittujen tilanteiden tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan tueksi. Verkotetaan suomalaiset anturivalmistajat ja datan käsittelijät yhteiseen kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuusalan liiketoimintaan. Tuotteistetaan luotu uhkatilanteen hallinnan malli kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa varten. Laaditaan suunnitelma hankkeessa muodostettavan yritysklusterin kansainvälisten markkinoiden toteuttamiseksi. 3
Kaasuonnettomuus uhkatilanteen tiedonkulun malli 4
UHHAn tutkimusosapuolet Helsingin yliopisto, Seismologian laitos Ilmatieteen laitos Teknillinen korkeakoulu, Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorio VTT 5
UHHAn yritysosapuolet Anturi-, anturiverkko- ja mittausjärjestelmätoimittajat" Sensorex Oy Detector Oy Tiedon käsittelyn ja siirron ammattilaiset: Insta DefSec Oy Patria Systems Oy Suomen Erillisverkot Oy (VIRVE) poistetaan Sofor Oy Elisa Oyj Teollisuusonnettomuus: Finnish Chemicals Oy Kuusankosken tehtaat Finanssialan keskusliitto ry Luonnononnettomuus ulkomailla: Oy Tjäreborg Ab Aurinkomatkat Oy 6
UHHAn muut osapuolet Viranomaisyhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus Työterveyslaitos Valtioneuvoston kanslia Sisäasianministeriö/Pelastusosasto Ulkoasiainministeriö Muut yhteistyötahot Pelastusopisto Suomen Punainen Risti 7
UHHA-hankkeen johtoryhmä Kimmo Kohvakka, Sisäasiainministeriö, pelastusylitarkastaja, Juhani Damski, Ilmatieteen laitos, johtaja Veikko Rouhiainen, VTT, tutkimusprofessori Juha Karhu, Helsingin yliopisto, professori Kirsi Virrantaus, TKK, professori Erkki Teräsmaa, TUKES, Veli Matti Ojala, Finanssialan Keskusliitto Pertti Hölttä, Elisa Oy, Jari Vänttinen, Insta Group Oy, CTO Jouko Suhonen Finnish Chemicals Oy, Plant Research Engineer Kimmo Myllyoja, Patria Aviation Oy Ilkka Meriläinen, Suomen Erillisverkot Oy Erkki Launianen, Sofor Oy, Hallituksen puheenjohtaja Eero Kytömaa, Valtioneuvoston kanslia Jari Räihä, TEKES, teknologia-asiantuntija 8
Työpaketit ja tehtävät Projekti on jaettu kolmeen osaprojektiin eli työpakettiin, jotka kukin on jaettu hierarkkisesti töihin ja tehtäviin. Työpakettien toteutumisesta kuten koko hankkeen toteutumisesta vastaa johtoryhmä Kullekin työlle ja tehtävälle on nimetty erikseen vastuuhenkilöt. 9
UHHA projekti organisaatio Johtoryhmä Projektin koordinaatio Teemaryhmät Työ 1.1 Tilannekuvan muodostamiseen liittyvät analyysit R. Molarius, VTT Työ 1.2 Päästöjen, lähdetermien ja leviämisen mallintaminen sekä seurausanalyysin soveltaminen valituissa kohdelaitoksissa A. Karppinen, IL Työ 1.3 Langattomien anturiverkkojen soveltamismahdollisuudet H. Huovila, VTT Työpaketti 1:Tilannekuvan muodostamien Työ 2.1 Kemikaalionnettomuus pilotti J. Yliaho, VTT Työ 2.2 Luonnononnettomuus pilotti J. Kortström, HY Työpaketti 2: Pilotti Työ 2.3 Tilannekuvan ja varoituksen muodostamisen ja jakamisen tekniset ratkaisut V. Kotovirta, VTT Työ 3.1 Tuotteistaminen N. Wessberg, VTT Työpaketti 3: Tuotteistaminen 10
Työpaketti 1: Tilannekuvan muodostaminen Työ 1.1 Tilannekuvan muodostamiseen liittyvät analyysit Olemassa olevien riskianalyysi- ja päätöksentekomenetelmien soveltaminen ja kehittäminen reaalisten uhkatilanteiden tunnistamisen ja tilannekuvan muodostamisen tueksi. Tehtävä 1.1.1 Kriittisten riskien ja uhkien tunnistaminen (riskien analysointi ennen uhkakuvan realisoitumista) Tehtävä 1.1.2 Tilannekuvan muodostamiseen tarvittavat analyysit (reaaliaikainen riskien analysointi, onnettomuuksien mallintamismenetelmät ja seurausanalyysit, tilannekuva-analyysit) 11
Työpaketti 1: Tilannekuvan muodostaminen Työ 1.2 Päästöjen, lähdetermien ja leviämisen mallintaminen, sekä seurausanalyysin soveltaminen valitussa kohdelaitoksessa Hankkeessa kehitetään olemassa olevia päästö-, lähdetermi- ja leviämismalleja siten, että malleja voidaan soveltaa nykyistä luotettavammin ja helppokäyttöisemmin onnettomuuksien tilannekuvan muodostamisessa. Malleja kehitetään edelleen niin, että ne pystyvät hyödyntämään optimaalisesti käytettävissä olevaa mitattua sää- ja pitoisuusaineistoa. Keskeinen, täysin uusi, tässä kehitettävä mallikomponentti, on päästö- ja leviämismallinnuksen reaaliaikainen liittymä pitoisuusmittauksiin Mallijärjestelmät sovitetaan toimimaan yhdessä aktiviteettimallin kanssa ( 4D malli ihmisten sijainnille). Altistuksen mallinnus - leviämislaskelmien yhdistäminen ihmisten olinpaikkatietoihin 12
Työpaketti 1: Tilannekuvan muodostaminen Internet Työ 1.3 Langattomien anturiverkkojen soveltamismahdollisuudet Langaton anturiverkko Tavoitteena tuottaa ajallisesti ja paikallisesti tarkempaa tietoa kaasun leviämisestä Tiheä mittausverkosto Monta lyhyen kantaman radiotekniikoilla toteutettua aliverkkoa Internet Internet 13
Työpaketti 2: Pilotointi Työ 2.1 Mittaus- ja monitorointitiedon kuvaus ja kerääminen teollisuuden kemikaalionnettomuus pilottiin Tehtävä 2.1.1 Anturiverkkojärjestelmä Tehtävä 2.1.2 Tiedon koostaminen ja varastointi Tietoa koostetaan ja varastoidaan oikea tilannekuvan saamiseksi ja tehokkaiden pelastustoimien käynnistämiseksi. Kattavan tilannekuvan muodostamiseseksi on olennaista tietää mm. Kuka tarvitsee minkälaista tietoa, missä vaiheessa Kommunikointiväylät ja -tavat Tilannekuvan siirtäminen toimijoiden välillä Kriteeristö eri tasoisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 14
Työpaketti 2: Pilotointi Työ 2.2 Mittaus- ja monitorointitiedon kuvaus ja kerääminen luonnononnettomuus pilottiin Lähtökohta: käytetään hyväksi kansainvälisiä analyysikeskuksia (GEOFON,USGS,EMSC) : Selvitetään ja arvioidaan: Millaisia maanjäristysten monitorointimenetelmiä on tällä hetkellä käytettävissä Miten riittävä niiden antama tieto on Monitorointiverkon tuottaman tiedon välittämisen vaatimukset asiantuntijoille riskin arviointia varten Muun kuin tavanomaisen seismisen monitorointitiedon saatavuus ja hyödyllisyys. 15
Työpaketti 2: Pilotointi Työ 2.3 Tilannekuvan ja varoituksen muodostamisen ja jakamisen tekniset ratkaisut Rakennetaan malli tilannekuvan muodostamiseksi ja asiantuntijaverkoston liittämiseksi tilannekuvajärjestelmään. Tehtävä 2.3.1 Mittaus ja monitorointitiedon vastaanotto ja analysointi Tehtävä 2.3.2 Tilannekuvan muodostamisen ja visualisoinnin tekniset ratkaisut Väestön spatio-temporaalisen/dynaamisen mallin edelleen kehitys, niin että sitä voidaan käyttää onnettomuuden vaikutusalueella olevan: väestön määrän arviointiin vahinkojen arviointiin tuloksen visualisointiin Tehtävä 2.3.3 Tiedon jakamisen tekniikat Selvitetään tiedon ja varoitusten jakamiseen liittyvät järjestelmät ja menetelmät. 16
Työpaketti 3: Tuotteistaminen Työ 3.1 Uhkatilanteen hallinnan mallin tuotteistaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille Tehtävä 3.1.1 UHHA-liiketoimintakonseptin laatiminen Liiketoimintakonsepti muodostetaan työpajoissa yhdessä yritysten kanssa. Selvitetään mm. mikä on myytävä tuote, kenelle sitä tarjotaan ja ketsä ovat kilpailijat. Selvitetään myös tavoiteltava markkina-alue Tehtävä 3.1.2 Liiketoiminnan menestymiseen liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta Liiketoiminnan riskit ja mahdollisuudet selvitetään työpajassa yhdessä yritysten kanssa SWOT-analyysin ja sitä tukevien selvitysten avulla 17
Projektin johtaminen, laadun varmistus ja raportointi Ilmatieteen laitos toimii projektin koordinaattorina ja vastaa raportoinnista Tekesiin koskien projektin edistymistä ja tuloksia Varmistetaan, että projekti toteutuu yhtenä kokonaisuutena, jossa sen eri vaiheet saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja varmistavat kokonaistavoitteen saavuttamisen Projektin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Projektin etenemistä ohjataan myös puoli vuosittain pidettävissä työseminaareissa, joissa: Esitellään hankkeen etenemistä Kuullaan kaikkien osapuolien näkemyksiä hankkeen toteuttamisesta 18
Projektin työt ja aikataulu 1.12.2007 31.12.2009 2008 2009 Työpaketti 1 TILANNEKUVAN MUODOSTAMINEN Työ 1.1 Tilannekuvan muodostamiseen liittyvät analyysit Tehtävä 1.1.1 Kriittisten riskien ja uhkien tunnistaminen riskianalyysin keinoin Tehtävä 1.1.2. Tilannekuvan muodostamiseen tarvittavat analyysit Päästöjen leviämisen mallintamisen ja vaarallisuusanalyysin Työ 1.2 soveltaminen Työ 1.3 Langattomien anturiverkkojen soveltamismahdollisuudet Työpaketti 2 PILOTOINTI Työ 2.1 Mittaus- ja monitorointitiedon kuvaus ja kerääminen teollisuuden kemikaalionnettomuuspilottiin Työ 2.1 Mittaus- ja monitorointitiedon kuvaus ja kerääminen luonnononnettomuuspilottiin Työ 2.3 Työpaketti 3 Työ 3.1 Tilannekuvan ja varoituksen muodostamisen ja jakamisen tekniset ratkaisut Tehtävä 2.3.1. Mittaus- ja monitorointitiedon vastaanotto ja analysointi Tehtävä 2.3.2. Tilannekuvan muodostamisen ja visualisoinnin tekniset ratkaisut Tehtävä 2.3.3. Tiedon jakamisen tekniikat Uhkatilanteen hallinnan mallin tuotteistaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille Tehtävä 3.1.1: Liiketoimintakonseptin laatiminen Tehtävä 3.1.2. Liiketoiminnan menestymiseen liittyvien riskien hallinta Työpaketti 4 Projektin johtaminen, laadun varmistus ja raportointi 19
Kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö WMO:n koordinoiman kansainvälisen GTS-verkoston kautta välitetään myös luonnononnettomuuksiin liittyvää tietoa, jota hyödynnetään UHHA-hankkeessa. Osan hankkeeseen liittyvästä automaattisen analyysijärjestelmän kehittämisestä Seismologian laitos tekee yhteistyössä Norjassa toimivan NORSARin (Norwegian Seismic Array) kanssa. UHHA-hanke sisältää eräitä valittuja osia aiemmin suunnitellusta luonnon onnettomuuksien varoitusjärjestelmästä (LUOVA), mutta on tavoitteiltaan ja sisällöltään suppeampi. TEKES Ubicasting hankkeessa kehitetään leviämismalleihin suora on-line kytkentä sekä meteorologisten hienohilaisten mallien sekä meteorologisten mittausverkkojen tuottamaan informaatioon. TEKESin Liito-ohjelman INNORISK-hankkeessa kehitettyä tulevaisuusorientoitunuttu SWOT-menetelmää käytetään tuotteistuksen tukena. 20
Projektin tuloksista tiedottaminen Projektin tiedotuksesta sovitaan hankkeen johtoryhmässä: ennen julkaisemista artikkelit lähetetään johtoryhmän jäsenille tutustuttaviksi?? Pääasialliset tiedotuskanavat: Projektin ja TEKES seminaarit Tieteelliset artikkelit sekä opinnäytetyot Artikkelit sidosryhmien ja asiakkaiden lehtiin 21
Projektin tulosten hyödyntäminen Uusia uhkien analyysimenetelmiä hyödyntävät sekä kemikaaleja käyttävät ja varastoivat yritykset että pelastusorganisaatiot ja valvontaviranomaiset Nopeat ja tarkat kansalaisten varoitusmenetelmät Uhkien ennakointi ja ennustaminen auttaa yrityksiä ja yhteiskuntaa etukäteisvarautumiseen Analysoitua onnettomuustietoa voidaan kaupallisesti hyödyntää kehitettäessä ja toimitettaessa tilannekuva- ja johtamis- ja valvomojärjestelmiä Liiketoimintakonsepti auttaa yrityksiä tunkeutumaan kansainvälisille markkinoille ja hallitsemaan liiketoiminnan mukanaan tuomia riskejä Langattomille anturiverkoille luodaan uusia markkinoita 22
UHkatilaneet HAllintaan 23