Tasa arvoa palkkaukseen. Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa

Transkriptio

1 Tasa arvoa palkkaukseen Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa

2 Perustietoja tutkimus ja kehittämishankkeesta Laaja alainen, samoja menetelmiä hyödyntävä sektori ja työehtosopimusrajat ylittävä tutkimusavusteinen kehittämishanke Hankeen päärahoittajat ovat Euroopan sosiaalirahasto sekä Sosiaalija terveysministeriö Hankkeen toteuttaa BIT Tutkimuskeskus Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta Hankkeen kesto Sivu 2

3 Projektin tavoitteet Tasa arvoisen, oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkauksen edistäminen Palkkausjärjestelmä on tasa arvoinen ja oikeudenmukainen Palkkausjärjestelmää sovelletaan tasa arvoisesti ja oikeudenmukaisesti Palkkapoliittiset johtopäätökset ovat tasa arvoisia ja oikeudenmukaisia Palkkausjärjestelmän ja siihen liittyvien soveltamistapojen kehittäminen siten, että tulokset näkyvät organisaatiossa myös laajemmalla tasolla Henkilöstön hyvinvointi Toiminnan sujuvuus Motivaatio Tuottavuus Sivu 3

4 Projektin toteuttaminen 1. Valmistelu (4 kk) Projektin käynnistäminen Kohdeorganisaatioiden valinta 2. Kartoitus (4 6 kk) Palkkausjärjestelmän dokumentointi ja soveltamismenetelmiin tutustuminen Tiedonkeruu (avainhenkilöiden haastattelut, kysely, palkkadatan analysointi) 3. Kehittäminen (12 16 kk) Organisaatioiden tarpeen mukaan räätälöidyt koulutukset ja työpajat 4. Arviointi (4 6 kk) Kartoitusvaiheen tiedonkeruun toisto (haastattelut, kyselyt, palkkadatan analysointi) 5. Raportointi ja tiedon levittäminen (8 12 kk) Selkeiden käytännönläheisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen tasa arvoisten, oikeudenmukaisten ja kannustavien palkkausjärjestelmien pohjaksi Opaskirja Sivu 4

5 Osallistuvan organisaation hyödyt Palkkausjärjestelmän toimivuuden ja vaikutusten arviointi ja analysointi Kokeneen tutkimus ja kehittämisryhmän apu ja tuki tasa arvoisen, oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämisessä Palkkausjärjestelmän soveltamista tukevat koulutukset (esim. esimiesten kouluttaminen) ja tiedotustilaisuudet (esim. henkilöstön palkkausjärjestelmätietämyksen lisääminen) Verkostoituminen ja tietojen vaihto muiden hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa Ohjekirja tasa arvoisen, oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseksi ja soveltamiseksi Sivu 5

6 Mitä osallistuvalta organisaatiolta vaaditaan Halua ja intoa tasa arvoisen, oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseksi Tarvittavien tilastotietojen (ml. palkkatiedot) ja muiden dokumenttien kerääminen ja toimittaminen Haastatteluihin ja kyselyihin osallistuminen Osallistuminen toiminnalliseen kehittämisyhteistyöhön yhdessä TKK:n tutkijaryhmän kanssa (kehittämisyhteistyön laajuudesta sovitaan yhdessä organisaation kanssa huomioiden organisaation omat tarpeet ja resurssit) Yhteisiin verkostotapaamisin osallistuminen Hankkeeseen käytettävän työajan raportointi Osallistumismaksu /koko hanke organisaation koosta riippuen Sitoutuminen omalta osaltaan tutkimus ja kehittämishankkeen onnistuneeseen läpivientiin Sivu 6

7 Pk yrityksen määritelmä Euroopan Sosiaalirahasto rahoittaa ainoastaan Pk yritysten kehittämistoimintaa. Pk yrityksen määritelmänä käytetään EU:n komission suositusta mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY). Ko. määritelmän mukaan Pk yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä ja vuotuinen liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 43 milj. euroa laskettuna suosituksen edellyttämällä tavalla. Yritys on aina pk yritys, kun se täyttää nämä molemmat kynnysarvot ja kun sen pääomasta tai äänimäärästä alle 25 prosenttia on toisen yrityksen tai julkisyhteisön hallussa. Suuren yrityksen 25 prosentin omistus ei automaattisesti johda pkyritysaseman menettämiseen. Sen sijaan julkisyhteisön vähintään 25 prosentin osuudella omistama yritys ei pääsääntöisesti ole pk yritys. Sivu 7

8 Edellytykset organisaation sijainnille Hankkeeseen voidaan ottaa mukaan ainoastaan yrityksiä, jotka eivät sijaitse Itä Suomen alueella (Kainuu, Pohjois Karjala). Sosiaali ja terveysministeriön (hanketta valvova organisaatio) ohjeiden mukaisesti Manner Suomen ESR ohjelman valtakunnallista osiota toteutetaan Itä Suomen ulkopuolella, sillä Itä Suomella on oma erillinen rahoituskehyksensä. Sivu 8

9 Tekijät Projektin vastuullinen johtaja, professori Matti Vartiainen Projektipäällikkö ja tutkija, HTM Virpi Karppinen Tutkija, VTM Paula Koskinen Tutkija, VTM Minna Nylander Tutkija, KT Elina Rusanen Erityisasiantuntija Tapio Wallin Sivu 9

10 Referenssit Tutkimusryhmä on kehittänyt palkkausjärjestelmiä mm. seuraavissa kohteissa: Celia Näkövammaisten kirjasto Valtion elokuvatarkastamo Ilmatieteen laitos Energiamarkkinavirasto Suomenlinnan hoitokunta Geologian tutkimuskeskus Väestörekisterikeskus Turvatekniikan keskus Tekes Suomen Akatemia Kela Teknillinen korkeakoulu Kauppa ja teollisuusministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Opetusministeriö Valtiovarainministeriö Ulkoministeriö Porin kaupunki Turun kaupunki Lohjan kaupunki Järvenpään kaupunki Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Espoon seurakuntayhtymän virasto Helsingin seurakuntayhtymä: kiinteistötoimi, keskusrekisteri, Mellunkylän seurakunta, Kannelmäen seurakunta Kirkkonummen seurakuntayhtymä Nokia Mobile Phones/Salon tehdas Ekokem Orion Diagnostica Cloetta Fazer Instrumentarium Imaging Kemira Lindström Oy Tikkurila Oy Oy Samlink Ab Outotec Oyj Sivu 10

11 Lisätietoja Virpi Karppinen Projektipäällikkö BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu gsm: puh: Sivu 11