Kokemukset Suomen kansallisesta toimintaohjelmasta. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Transkriptio

1 Kokemukset Suomen kansallisesta toimintaohjelmasta Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

2 TAUSTA Hyogon toimintaohjelma (Hyogo Framework for Action, HFA) valmisteltiin Koben konferenssissa vuonna 2005 YK:n yleiskokous hyväksyi HFA:n vuonna 2006 kansallisten toimijoiden ja kansainvälisen yhteisön yhteiseksi viitekehykseksi luonnononnettomuuksien ehkäisemisessä (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 60/1952/2006) Suomen kansallinen toimintaohjelma on perustettu Pelastusy litarkastaj 2 a Taito Vainio

3 Suomen toimintaohjelmassa mukana 1. Sisäministeriö 2. Ulkoasiainministeriö 3. Valtioneuvoston kanslia 4. Sosiaali- ja terveysministeriö 5. Liikenne- ja viestintäministeriö 6. Maa- ja metsätalousministeriö 7. Ympäristöministeriö 8. Suomen Ympäristökeskus 9. Huoltovarmuuskeskus 10. Ilmatieteen laitos 11. Seismologian instituutti 12. Suomen Kuntaliitto 13. Suomen Punainen Risti 14. Finanssialan keskusliitto 15. Suomen Palopäällystöliitto 16. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

4 HYOGON TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET ) riskien vähentämisen varmistaminen kansalliseksi ja paikalliseksi prioriteetiksi 2) riskien tunnistaminen, arviointi, seuranta ja varhaisvaroituksen edistäminen 3) turvallisuutta edistävien tapojen juurruttaminen 4) riskitekijöiden vähentäminen 5) valmiuden parantaminen ja onnettomuuksiin vastaamisen tehostaminen Suomen toimintaohjelmassa em. prioriteettien alle listattu yhteensä 45 toimintoa, joita seurataan. Tämän lisäksi kansainvälinen yhteistyö ja tutkimushankkeet aiheeseen liittyen Pelastusy litarkastaj 4 a Taito Vainio

5 Toiminnan prioriteettien jakaminen toimintoihin 1. Riskien vähentämisen varmistaminen kansalliseksi ja paikalliseksi prioriteetiksi 1. Lainsäädäntö 2. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma 4. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 6. Tulvariskien hallinta 7. Talousveden saatavuuden ja jakelun turvaaminen häiriötilanteissa 8. Turvallisuussuunnittelu

6 Toiminnan prioriteettien jakaminen toimintoihin 2. Riskien tunnistaminen, arviointi, seuranta ja varhaisvaroituksen edistäminen 9. Hätäkeskustoiminta 10. Hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) 11. Viranomaisradioverkko (VIRVE) 12. Reaaliaikainen säteilyvalvontaverkko 13. Päivystysjärjestelyt valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 14. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä (LUOVA) 15. Säävaroitusten kehittäminen 16. Tulvavaroitukset 17. Kattojen lumikuormavaroitusjärjestelmä 18. Metsäpalojen valvontajärjestelmä 19. Viranomaistiedotteiden välitysjärjestelmä 20. Kriisiviestinnän kansalaisportaali 21. Valmius ydin-, biologisiin - ja kemikaalionnettomuuksiin (NBC)

7 Toiminnan prioriteettien jakaminen toimintoihin 3. Turvallisuutta edistävien tapojen juurruttaminen 22. Ulkoasiainministeriön matkustustiedotteet 23. Valistus, varautuminen ja kampanjat 24. Laitostekninen ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 4. Riskitekijöiden vähentäminen 25. Tulvariskien hallinta 26. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

8 Toiminnan prioriteettien jakaminen toimintoihin 5. Valmiuden parantaminen ja onnettomuuksiin vastaamisen tehostaminen 27. Pelastuslaitokset ja kunnat 28. Huoltovarmuuden kehittäminen ja ylläpito 29. Onnettomuustutkinta 30. Johtaminen ja tilannekuvan muodostaminen 31. Liikenneviraston liikennekeskukset 32. Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset valmiusharjoitukset 33. Varautumisen edistäminen 34. Koulutus

9 Toiminnan prioriteettien jakaminen toimintoihin 6. Kansainvälinen toiminta 35.Luonnononnettomuusriskien vähentämisnäkökulman sisällyttäminen keskeisiin politiikkaohjelmiin 36.Luonnononnettomuuksien riskien minimoiminen valtavirtaistetaan kehitysyhteistyöhön 37.Kahden- ja monenkeskinen politiikkavuoropuhelu 38. Tuki YK:n ISDR-sihteeristölle 39. Suomen tukemat monenkeskiset järjestöt 40.Tasa-arvonäkökulman huomioon ottaminen luonnononnettomuusriskien vähentämistyössä 41. EU- ja YK-tason politiikkayhteistyö 42. Suomalaisten avustaminen ulkomailla luonnononnettomuustilanteissa 43.Kyky osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan 44. Kansainvälisen asiantuntija-avun ja pelastustoiminnan kehittäminen 45. Kehitysyhteistyön valmennus ja koulutus 46.Maailmanlaajuisen varautumisen ja riskien vähentämisen kehittäminen

10 Toimintaohjelman toiminta Verkosto on käynnistetty ja toiminnan pohja on luotu Sendaissa hyväksytty strategia edellyttää kansallisen toimintaohjelman muokkaamista Toiminta on saatava ns. ylätasolta konkreettisemmaksi toiminnaksi, jossa kansallisen toimintaohjelman tavoitteet jalkautettaisiin aina paikalliselle tasolle saakka Keskitytään tiettyihin ydinteemoihin ja niiden kehittämiseen

11 Maa-arviointiprosessi Toinen järjestetty maa-arvio (1. Isossa-Britanniassa 2012) Arvioitsijat tulivat Itävallasta, Ranskasta, Isosta- Britanniasta ja Georgiasta Sihteeristö muodostui YK:n, EU:n ja OECD:n edustajista Etukäteismateriaali haastateltavista organisaatioista Haastattelut n. 60 min Arviointiraportti luovutettiin Genevessä

12 Haastatellut organisaatiot 1. Sisäministeriö (pelastusosasto, sisäisen turvallisuuden sihteeristö) 2. Ulkoasiainministeriö 3. Valtioneuvoston kanslia 4. Valtiovarainministeriö 5. Maa- ja metsätalousministeriö 6. Sosiaali- ja terveysministeriö 7. Huoltovarmuuskeskus 8. Turvallisuuskomitea 9. Suomen ympäristökeskus 10. Ilmatieteen laitos 11. Seismologian Instituutti 12. Finanssialan Keskusliitto 13. Fortum 14. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15. Suomen Palopäällystöliitto 16. Suomen Punainen Risti 17. Hätäkeskuslaitos 18. Liikennevirasto

13 Suositukset / prioriteetti 1 1. Riskien tulkinnan erilaisuus kansallisella ja paikallisella tasolla ja siihen liittyvä vastuunjako 2. Koordinoidumpi toiminta suuronnettomuusriskien ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä esim. siten kuin tulvariskien hallinta on koordinoitu 3. Poliittisten päättäjien, kuntien, yritysten ja yhdistysten laajempi mukaan ottaminen toimintaohjelmaan 4. Suuronnettomuusriskien kattavampi ja yhtenäinen monitorointijärjestelmä kansalliselta tasolta paikalliselle tasolle

14 Suositukset / prioriteetti 2 1. Yhtenäisempi riskienhallintaprosessi kansalliselta tasolta paikalliselle tasolle 2. LUOVA-järjestelmän kehittäminen osana Tulvakeskuksen toiminnan kehittämistä 3. Tulvariskienhallintatyön laajentaminen taajamatulvien tarkempaan arviointiin ja niiden edellyttämien toimenpiteiden määrittelyyn 4. Monitorointi ja varoitusjärjestelmien kehittäminen yhteistyössä EU:n ja naapurimaiden kanssa voisi parantaa tehokasta varautumista suuriin rajat ylittäviin onnettomuuksiin

15 Suositukset / prioriteetti 3 1. Omatoimisen varautumisen ja riskitietoisuuden lisääminen "uusien riskien" kuten pandemia, kyberuhat ja sähkökatkokset. Säännölliset kyselyt toimintapolitiikoiden tuloksista 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön kutsuminen mukaan toimintaohjelmaan antaisi mahdollisuuden hyödyntää Suomen laadukasta koulujärjestelmää kestävän yhteiskuntakulttuurin luomisessa 3. Riittävät määrärahat tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta tiedettä voidaan edelleen laajasti hyödyntää luonnononnettomuusriskien vähentämisessä ja rajoittamisessa

16 Suositukset / prioriteetti 4 1. Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia voisi kohdentua enemmän luonnononnettomuusriskien rajoittamiseen 2. Paikalliset tulvaryhmä voisivat ottaa laajemmin mukaan yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään paikallistason varautumista 3. Suunniteltujen tulvarakenneinvestointien lisäksi tulisi laajemmin ottaa huomioon ei-rakenteelliset tekijät 4. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä tulisi kiinnittää huomiota kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason vastuisiin. Maankäyttöja rakennuslainsäädäntö tulisi kytkeä selkeämmin riskinarviointiprosesseihin

17 Suositukset / prioriteetti 5 1. Riskienhallintaprosessin yhtenäistäminen kansallisella ja paikallisella tasolla tulisi liittää kiinteäksi osaksi pelastustoimen rakenteellista uudistusta 2. Pelastustoimen alueiden ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen yli aluerajojen voisi edelleen parantaa pelastustoimintaa suurissa onnettomuustilanteissa 3. Valtakunnallisten valmiussuunnitelmien kehittäminen laajoja onnettomuuksia varten sekä niiden testaaminen säännöllisesti harjoituksin 4. Tulvavastuun korvaamisessa tapahtuvasta muutoksesta tulisi tiedottaa nykyistä enemmän

18 Suosituksiin suhtautuminen Suositusten jakaminen vastuullisille organisaatioille Organisaatiot käsittelevät suositukset ja päättävät, mitä niille tehdään Suositukset ja toimenpidesuunnitelmat käsitellään toimintaohjelman johtoryhmässä ja todetaan, mitkä suositukset toteutetaan heti, mitkä jossakin aikavälissä ja mitä suosituksia ei katsota tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa lainkaan

19