UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT

1 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto 21.7.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT Johdannoksi lukuohje Tämän oppaan alussa on yhteenveto tärkeimmistä 1.7.2010 voimaan tulleeseen uuteen asunto-osakeyhtiölainsäädäntöön perustuvista muutoksista verrattuna aiempaan asunto-osakeyhtiölakiin. Yhteenveto on linkitetty lain pykäliin ja niiden perusteluihin, jotta lukija voi tarvittaessa selvittää mahdollisimman helposti kunkin muutoksen yksityiskohtaisen sisällön. Perusteluissa käsitellään laajasti ja yksityiskohtaisesti muutoksia aiempaan lakiin verrattuna sekä tiettyjä muita seikkoja (esim. 1 luvun 10 :n yhdenvertaisuusperiaate, 4 luvun kunnossapitovastuu ja 5 luvun muutostyöt) sekä isännöitsijäntodistuksen laatimista (asetus). Perusteluissa käsitellään vain yleisellä tasolla sellaisia muita säännöksiä, jotka eivät sisällöltään olennaisesti poikkea aiemmasta laista. Lisäksi julkaisussa on koko uusi asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009 ja 547/2010), laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta (1600/2009 ja 548/2010) ja valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (365/2010) sekä niiden perustelut sellaisina kuin ne ovat hallituksen lakiesityksissä (HE 24/2009 ja HE 23/2010) ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnöissä (YMVM 10/2009 ja 7/2010). Asetuksen osalta selitysosa perustuu alkuvuodesta 2010 lausuntokierroksella olleeseen valmisteluasiakirjaan. Lainvalmisteluasiakirjojen perusteluita on muokattu siten, että ehdotusten sijasta puhutaan voimassa olevasta laista ja ehdotusten aikaan voimassa olleesta lain sijasta puhutaan vanhasta laista. Lisäksi perusteluiden muotoilussa on otettu huomioon vuoden 2009 ja 2010 aikana voimaan tulleet osakeyhtiölain (624/2006) muutokset niissä kohdin kuin asunto-osakeyhtiölakia verrataan osakeyhtiölakiin. Hallituksen esitykset ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnöt ovat saatavana eduskunnan internet-sivuilta (www.eduskunta.fi).

2 JOHDANNOKSI LUKUOHJE... 1 YLEISTÄ UUDESTA ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAISTA... 6 YHTEISEN PÄÄTÖKSENTEON JA OSAKKAAN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOJA SELVENNETÄÄN... 6 OSAKKAIDEN TIEDONSAANTIA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA PARANNETAAN... 7 TALOYHTIÖIDEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KEHITETÄÄN... 7 HELPOTETAAN YHDENVERTAISUUSPERIAATTEEN HUOMIOON OTTAMISTA YHTIÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA... 8 VÄHENNETÄÄN TALOYHTIÖSSÄ TOIMIMISEEN LIITTYVÄÄ EPÄVARMUUTTA, MIKÄ LISÄÄ YHTIÖIDEN JA OSAKKEENOMISTAJIEN TOSIASIALLISIA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA... 8 KEVENNETÄÄN ERILAISIA RAJOITUKSIA JA MUOTOMÄÄRÄYKSIÄ TAI POISTETAAN NIITÄ... 8 YHTIÖN PÄÄTÖSVALTUUKSIA (TAHDONVALTAISUUTTA) LAAJENNETAAN JONKIN VERRAN... 9 KESKEISTEN MUUTOSTEN PÄÄKOHDAT... 9 YHTIÖN JA OSAKKEENOMISTAJAN KUNNOSSAPITOVASTUU ENNALLAAN, SELVENNETÄÄN MENETTELYTAPOJA... 9 YHTIÖN YLEINEN KUNNOSSAPITOVASTUU SÄILYY PÄÄOSIN ENNALLAAN... 9 KUNNOSSAPITOTARVETTA KÄSITELTÄVÄ VUOSITTAIN YHTIÖKOKOUKSESSA.... 9 LAAJENNETAAN YHTIÖN VASTUUTA LÄMMITYS- JA VASTAAVIEN PERUSJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPIDOSTA... 9 SELVENNETÄÄN YHTIÖN VASTUUTA SEN TOIMENPITEESTÄ AIHEUTUVAN VAURION KORJAAMISESTA..9 RAJOITETAAN YHTIÖN OIKEUTTA TEHDÄ MUITA OSAKKEENOMISTAJALLE KUULUVIA KUNNOSSAPITOTÖITÄ... 10 SÄÄDETÄÄN OSAKKEENOMISTAJAN VELVOLLISUUDESTA ILMOITTAA ETUKÄTEEN MYÖS KUNNOSSAPITOTYÖSTÄ... 10 SELVENNETÄÄN VASTUUTA SELVITYSKULUISTA JA KUNNOSSAPITOTYÖN VALVONTAA... 10 SÄÄDETÄÄN YHTIÖN VELVOLLISUUDESTA SÄILYTTÄÄ JA ANTAA KUNNOSSAPITOTIETOJA... 10 SÄÄDETÄÄN KUNNOSSAPITOVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNNIN KORJAAMISEKSI TARPEELLISISTA YHTIÖN JA OSAKKEENOMISTAJAN SUOJAKEINOISTA... 11 OSAKKEENOMISTAJAN JA YHTIÖN MUUTOSTYÖT: MUUTOSTYÖOIKEUS ENNALLAAN, SELVENNETÄÄN MENETTELYITÄ... 11 PERUSPARANNUKSEN JA MUUN UUDISTUKSEN VASTIKERAHOITUSTA SELVENNETÄÄN JA HELPOTETAAN... 11 YHDENVERTAISUUSPERIAATTEEN SISÄLTÖ SÄILYY ENNALLAAN... 11 HELPOTETAAN YHTIÖVASTIKKEEN ALENTAMISTA YHTIÖLLE TULEVAN SÄÄSTÖN PERUSTEELLA... 12 HELPOTETAAN HISSIEN JÄLKIASENNUSTA KOSKEVAA PÄÄTÖKSENTEKOA (KULUJEN JYVITYS HUONEISTON KERROKSEN MUKAAN)... 12 HELPOTETAAN HUONEISTOJEN ERILAISEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN HUOMIOON OTTAMISTA VAIN TIETYN KÄYTTÖTARKOITUKSEN HUONEISTOJA HYÖDYTTÄVÄN UUDISTUKSEN KUSTANNUSTEN JAOSSA... 12 SELVENNETÄÄN TAVANOMAISESTI VASTIKKEELLA RAHOITETTAVIEN HYÖDYKKEIDEN YHTEISHANKINNAN EDELLYTYKSIÄ... 12 YHTIÖKOKOUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA SEKÄ OSAKKEENOMISTAJIEN YKSIMIELISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOA HELPOTETAAN... 13 TOIMINNANTARKASTUS KORVAA MAALLIKKOTILINTARKASTUKSEN... 13 SELVENNETÄÄN JA YHDENMUKAISTETAAN LUNASTUSLAUSEKEKÄYTÄNTÖÄ... 13 JAKAUTUMINEN JA YHTIÖMUODON MUUTTAMINEN MAHDOLLISEKSI... 13 RIITTÄVÄN KATTAVAT VAHINGONKORVAUSSÄÄNNÖKSET ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKIIN... 13 LAIN SOVELTAMISTA KESKINÄISIIN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖIHIN HELPOTETAAN... 14 ISÄNNÖITSIJÄTODISTUKSEN SISÄLTÖÄ SELVENNETÄÄN... 14 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄJÄRJESTELYT... 14 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 17

3 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI... 17 I OSA Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike... 17 1 luku Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet... 17 Soveltamisala...17 Osakehuoneisto ja sen luovuttaminen toisen käyttöön... 18 Toiminnan keskeiset periaatteet... 20 Yhtiöjärjestys... 28 2 luku Osakkeet... 30 Yleiset säännökset... 31 Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo ja nimellisarvo... 32 Osakkeen siirrettävyys... 33 Osakekirja ja muut osakeoikeuksiin liittyvät todistukset... 37 Osakeluettelo... 39 3 luku Yhtiövastike... 41 Maksuvelvollisuus ja yhtiövastikkeen maksuperuste... 41 Maksuvelvollisuuden alkaminen sekä maksuperusteesta poikkeaminen ja perusteen muuttaminen... 45 II OSA Kunnossapito ja muutostyöt... 46 4 luku Kunnossapito... 46 Yleiset säännökset... 46 Kunnossapitotyön teettäminen... 59 Kunnossapitoa koskevat ilmoitukset ja valvonta... 61 5 luku Muutostyöt... 68 Osakkeenomistajan suorittamat muutostyöt... 68 Yhtiön suorittamat muutostyöt... 80 III OSA Hallinto, tilinpäätös ja varojen jakaminen... 81 6 luku Yhtiökokous... 81 Yleiset säännökset... 83 Yhtiökokoukseen osallistuminen... 88 Yleistä päätöksenteosta... 90 Kokousmenettely... 93 Yleiset päätöksentekovaatimukset... 100 Kunnossapitoa tai uudistuksia koskevat päätöksentekovaatimukset... 101 Yhtiöjärjestyksen muuttamista, yhtiörakenteen muuttamista ja omaisuuden luovuttamista koskevat päätöksentekovaatimukset... 115 7 luku Asunto-osakeyhtiön johto ja edustaminen... 122 Yhtiön johto... 123 Hallituksen tehtävät ja päätöksenteko... 123 Hallituksen jäsenet sekä jäsenyyden alkaminen ja päättyminen... 128 Hallitusta koskevat muut säännökset... 131 Isännöitsijä... 132 Edustaminen...134 Isännöitsijäntodistus sekä kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten säilyttäminen... 136 8 luku Pääsy osakehuoneistoon ja osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan... 137 9 luku Tilintarkastus, toiminnantarkastus ja erityinen tarkastus... 140 Tilintarkastus... 142 Toiminnantarkastus... 144 Erityinen tarkastus... 150 10 luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni... 151 Oma pääoma... 152 Tilinpäätös ja toimintakertomus... 153 Konserni... 157 11 luku Varojen jakaminen... 157

Yleiset säännökset... 158 Osinko ja vapaan oman pääoman rahaston jakaminen... 162 Muut säännökset... 164 IV OSA Perustaminen ja rahoitus... 165 12 luku Asunto-osakeyhtiön perustaminen... 165 Yleiset säännökset... 166 Osakkeen maksaminen... 169 Rekisteröiminen ja sen oikeusvaikutukset... 171 13 luku Osakeanti... 174 Yleiset säännökset... 174 Maksullinen osakeanti... 178 Maksuton osakeanti... 184 14 luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin... 185 15 luku Osakepääoman korottaminen... 189 16 luku Pääomalaina... 192 V OSA Osakepääoman alentaminen ja omat osakkeet... 194 17 luku Osakepääoman alentaminen... 194 18 luku Yhtiön omat osakkeet... 198 Yleiset säännökset... 199 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen... 200 Omien osakkeiden pantiksi ottaminen ja merkintä... 202 VI OSA Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen... 203 19 luku Sulautuminen... 203 Sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat... 204 Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto... 205 Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille... 211 Sulautumisesta päättäminen... 212 Optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen... 214 Sulautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset... 215 Keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin sovellettavat säännökset... 218 20 luku Jakautuminen... 218 Jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat... 218 Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto... 219 Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille... 220 Jakautumisesta päättäminen... 221 Optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen... 221 Jakautumisen täytäntöönpano ja oikeusvaikutukset... 221 Keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin sovellettavat säännökset... 222 21 luku Asumisyhteisömuodon muuttaminen... 222 22 luku Yhtiön purkaminen... 224 Yleiset säännökset... 224 Päätöksenteko... 224 Selvitysmenettely... 226 Rekisteristä poistaminen... 231 Yhtiön varojen vähentyminen, saneeraus ja konkurssi... 231 VII OSA Seuraamukset ja oikeussuoja... 233 23 luku Päätöksen moite... 233 24 luku Vahingonkorvaus... 238 25 luku Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus... 256 26 luku Riitojen ratkaiseminen... 259 Oikeudenkäynti tuomioistuimessa... 259 Välimiesmenettely... 260 Muut säännökset... 260 4

5 27 luku Rangaistussäännökset... 261 VIII OSA Erinäiset säännökset... 263 28 luku Lain soveltaminen keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön ja muuhun osakeyhtiöön 263 29 luku Voimaantulo... 264 2. LAKI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN VOIMAANPANOSTA... 264 3. VALTIONEUVOSTON ASETUS OSAKEHUONEISTOJEN PINTA-ALAN MITTAUSTAVASTA JA ISÄNNÖITSIJÄNTODISTUKSESTA... 271 4. VOIMAANTULO... 280 SÄÄDÖKSET... 281 Asunto-osakeyhtiölaki... 281 asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta... 350 Valtioneuvoston asetus... 355 osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta... 355

6 Yleistä uudesta asunto-osakeyhtiölaista Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) uudistuu siten, että laissa otetaan huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Tarkoitus on lisätä asuntoosakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Uusi asunto-osakeyhtiölaki, laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta ja valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (jäljempänä asunto-osakeyhtiöasetus) tulivat voimaan 1.7.2010. Samalla kumottiin vanha asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) ja asunto-osakeyhtiöasetus (811/1991). Vanha asunto-osakeyhtiölaki valmisteltiin 1960 1980-luvuilla, jolloin yli 60 % nykyisestä asuntokannasta rakennettiin. Sen jälkeen hyvä rakennustapa on kehittynyt ja osakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset asumisen suhteen ovat selkeytyneet. On myös saatu enemmän tietoa siitä, miten asuinrakennusten elinkaarta voidaan pidentää ja ympäristölle aiheutuvia rasitteita vähentää. Asunto-osakeyhtiöiden hyvinvoinnin merkitys on erityisen suuri siksi, että niissä asuu lähes puolet kansasta ja asunto-osakeyhtiöiden omistamat kiinteistöt muodostavat hyvin suuren osan kansallisvarallisuudesta. Uusi laki kannustaa kunnossapitoon ja selventää päätöksentekoa, mikä edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Taloyhtiökäytäntöä, lain uudistamistarvetta ja muutosten vaikutuksia selvitetään hallituksen esityksen yleisperusteluissa (HE 24/2009 vp). Yhteisen päätöksenteon ja osakkaan itsemääräämisoikeuden rajoja selvennetään Uudessa laissa määritetään selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Selvennykset koskevat erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan rakennustöitä huoneiston kunnon ylläpitämiseksi (kunnossapitotyö) tai sen muuttamiseksi (muutostyö), yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä sekä yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja sen huomioon ottamista yhtiön päätöksenteossa. Osakkaan ja yhtiön suhdetta selvennetään myös siten, että tarkistetaan mm. vahingonkorvausvastuuta koskevia säännöksiä. Kunnossapitovastuun jakautuminen (pykälä perustelut) Osakkaan kunnossapitotyö (pykälät perustelut) Osakkaan muutostyö (pykälät perustelut)

7 Yhtiön päätöksenteko kunnossapidosta ja muutostyöstä (pykälät perustelut: viite) Yhdenvertaisuusperiaate (pykälä perustelut) Osakkaan, yhtiön ja sen johdon vahingonkorvausvastuu (pykälät perustelut) Lisäksi tavoitteena on asunto-osakeyhtiöitä paremmin palveleva laki, joka on helposti ymmärrettävä myös yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Uudessa laissa pyritään ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon pienet asuntoosakeyhtiöt, joita on paljon ja joissa isännöitsijäkään ei usein ole kiinteistöalan ammattilainen. Osakkaiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan Osakkaiden tiedonsaantiin tulee parannuksia, jotka helpottavat korjausten ja uudistusten oikeaa ajoitusta sekä mahdollisuuksia ennakoida asumiskustannusten kehitystä. Uutta on, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiökokoukseen osallistumista helpotetaan ja kokousasiakirjojen saatavuutta parannetaan. Myös vastikkeina kerättyjen varojen käyttöä koskevia tilinpäätösvaatimuksia selvennetään osakkaiden oikeusturvan parantamiseksi. Selvitys kunnossapitotarpeesta (pykälä perustelut) Yhtiökokousedustajan käytön helpottaminen (pykälä perustelut) Etäosallistuminen (pykälä perustelut) Kokouskutsuajan pidennys (pykälä perustelut) Yhtiökokousasiakirjat aikaisemmin osakkaiden saataville (pykälä perustelut) Taloyhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään Yhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään muun muassa siten, että osakkaan rakennustyöstä yhtiölle tuleva säästö voidaan ottaa huomioon yhtiön rakennustyön kustannusten jaossa (pykälä perustelut). Kustannukset hissin asentamisesta jälkikäteen (jälkiasennus) jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan (pykälä perustelut). Lisäksi laissa säädetään tietoliikennepalveluiden yhteishankinnan (pykälä perustelut) ja huoneistokohtaisen vedenkulutuksen mukaiseen kustannusten jakoon siirtymisen edellytyksistä (pykälä perustelut). Rakentamattoman alueen luovuttamista koskevaa yhtiön päätöksentekoa selvennetään, mikä helpottaa rakennusmaan saamista käyttöön asutuskeskuksissa (pykälä perustelut). Asumisturvaa edistetään selventämällä yhtiön toiminnan rajoja uusien asuntojen rakentamisessa ja vastikevarojen sijoittamisessa (perustelut).

8 Helpotetaan yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottamista yhtiön päätöksenteossa Uudessa laissa säädetään erityisistä päätösvaatimuksista esimerkiksi seuraavissa usein esiintyvissä, osakkeenomistajien maksuvelvollisuuden kannalta merkittävissä asioissa: osakkeenomistajan työstä yhtiölle tuleva säästö otetaan huomioon yhtiön rakennustyön kustannusten jaossa: esimerkiksi määrä, joka parvekelasien asennuksessa koko taloon säästyy osakkaan aiemmin parvekkeelleen asentamien lasien osalta (pykälä perustelut) hissin jälkiasennuksen kustannusten jyvitys huoneistojen sijainnin perusteella (pykälä perustelut) katutason liikehuoneistojen vapauttaminen vain asuinhuoneistoja hyödyttävän uudistuksen maksamisesta (pykälä perustelut) vanhoihin lunastuslausekkeisiin liittyvien epäselvyyksien vähentäminen sekä lunastusmenettelyn yhdenmukaistaminen ja nopeuttaminen (pykälä perustelut). Vähennetään taloyhtiössä toimimiseen liittyvää epävarmuutta, mikä lisää yhtiöiden ja osakkeenomistajien tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia Hissin jälkiasennusta koskevan yhtiön päätöksenteon helpottaminen on tarpeen, kun osakkeenomistajat vanhenevat ja osakkeet siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Yhtiön kunnossapitotarpeen seurannan ja yhtiökokouksen päätöksenteon selventäminen on tarpeen, kun yhtiöiden rakennukset ikääntyvät ja suurten peruskorjausten tarve tulee ajankohtaiseksi samoihin aikoihin suuressa osassa asunto-osakeyhtiöitä. Osakkeenomistajien asumiskulujen ennakoitavuuden parantamiseksi selvennetään. kunnossapitotarpeen seurantaa ja asunto-osakeyhtiölle sallitun toiminnan rajoja, mikä on tarpeen esimerkiksi suurten korjausten rahoitusvaihtoehtojen kartoituksessa Osakehuoneistojen kunnossapitoon ja uudistamiseen kannustetaan helpottamalla osakkeenomistajan työstä yhtiölle tulevan säästön huomioon ottamista myöhemmin yhtiön toimesta suoritettavassa kunnossapidossa tai uudistuksessa. Kevennetään erilaisia rajoituksia ja muotomääräyksiä tai poistetaan niitä Valtuutuksen yhtiökokoukseen voi antaa toistaiseksi (aiemmin enintään 3 vuotta) ja muullakin tavoin kuin allekirjoitetulla valtakirjalla (sähköposti, puhelinsoitto kokoukseen pykälä perustelut). Tehdään mahdolliseksi isännöintiyrityksen valinta isännöitsijäksi (nykyisin vain ihminen pykälä perustelut).

9 Vähennetään osakepääoman muuttamiseen ja yhtiörakenteen muuttamiseen liittyviä asiakirja- ja muita muotovaatimuksia. Yhtiön päätösvaltuuksia (tahdonvaltaisuutta) laajennetaan jonkin verran Yhtiöjärjestyksessä voi varautua hissin rakentamiseen kaksikerroksiseen taloon (pykälä perustelut). Yhtiöjärjestyksessä voi määrätä nykyisten vastikkeen perintäkeinojen soveltamisesta myös yhtiön perimiin käyttömaksuihin. Näitä keinoja ovat huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan ja osakkeen uuden omistajan vastuu laiminlyödyistä maksuista (pykälä perustelut). Keskeisten muutosten pääkohdat Yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuu ennallaan, selvennetään menettelytapoja. Kunnossapitovastuuta koskevia periaatteita ei ole tarpeen muuttaa, mutta yksittäisiä menettelysäännöksiä on tarpeen selventää (pykälä perustelut). Kunnossapitovastuun ja vahingonkorvausvastuun välistä eroa havainnollistaa se, että ilmaistaan selvemmin, miten vahingonkorvaussäännöksiä sovelletaan kunnossapitovastuuseen (pykälä perustelut). Yhtiön yleinen kunnossapitovastuu säilyy pääosin ennallaan Kukin osakkeenomistaja vastaa niistä huoneiston käytön perusteella kuluvista rakenteista, pinnoista ja laitteista, joiden kuntoon hän voi vaikuttaa. Vastuu wc-laitteesta siirtyy nimenomaisesti yhtiölle (pykälä perustelut). Kunnossapitotarvetta käsiteltävä vuosittain yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiöiden erilaisuuden vuoksi laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, miten kunnossapitotarvetta on selvitettävä (pykälä perustelut). Laajennetaan yhtiön vastuuta lämmitys- ja vastaavien perusjärjestelmien kunnossapidosta. Johtoja ja kanavia koskevaa yhtiön kunnossapitovastuuta laajennetaan siten, että yhtiö on vastuussa tiettyjen asennuttamiensa perusjärjestelmien, kuten huoneiston lämmityslaitteiden, kunnossapidosta (pykälä perustelut). Selvennetään yhtiön vastuuta sen toimenpiteestä aiheutuvan vaurion korjaamisesta. Yhtiö on velvollinen korjaamaan aiheuttamansa vaurion yhtiössä sovittuun tasoon eli siihen tasoon, jossa huoneisto on alun perin osakkeenomistajalle luovutettaessa ollut

10 tai jonka yhtiö on myöhemmin peruskorjausten tai parannusten yhteydessä omaksunut (pykälä perustelut). Rajoitetaan yhtiön oikeutta tehdä muita osakkeenomistajalle kuuluvia kunnossapitotöitä Yhtiön oikeutta rajoitetaan hyvän yhtiökäytännön mukaisesti siten, että yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvan kunnossapidon toteuttamisesta kaikilta osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella vain, jos se liittyy yhtiön kunnossapitotoimenpiteeseen tai uudistukseen tai on yhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaista esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi (pykälä perustelut). Säädetään yhtiön velvollisuudesta ilmoittaa riittävän ajoissa kunnossapitotyöstä. Osakkeenomistajan ja huoneiston käyttäjän oikeuksien turvaamiseksi säädetään yhtiön velvollisuudesta ilmoittaa osakkeenomistajalle ja huoneiston käyttöoikeuden haltijalle riittävän ajoissa kunnossapitotoimista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Ilmoitusvelvollisuus ei koske kiireellisiä korjauksia, joita ei voida lykätä aiheuttamatta haittaa (pykälä perustelut) Säädetään osakkeenomistajan velvollisuudesta ilmoittaa etukäteen myös kunnossapitotyöstä Yhtiön oikeuksien turvaamiseksi säädetään osakkeenomistajan velvollisuudesta ilmoittaa yhtiölle sellaisten kunnossapitotöiden tekemisestä, jotka voivat vaikuttaa rakenteisiin tai muihin yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakennuksen osiin. Ilmoitus kunnossapitotyöstä on tehtävä, muutostyöilmoitusta vastaavalla tavalla. Jos toimenpide voi vaikuttaa muihin huoneistoihin, yhtiö välittää muutostyöilmoituksen tiedoksi näille osakkeenomistajille. Aiemmassa laissa nimenomainen ilmoitusvelvollisuus koski vain muutostyötä, vaikka kunnossapitotyöstä saattoi aiheutua samoja ongelmia (pykälä perustelut). Selvennetään vastuuta selvityskuluista ja kunnossapitotyön valvontaa Selvennetään kunnossapitotyön tekijän vastuuta työstä, ja säädetään työn tekevän osakkeenomistajan vastuusta silloin, kun tulee kustannuksia työn vaikutusten arviointia varten tarvittavista selvityksistä. Kunnossapitotyön tekijä vastaa sellaisista kohtuullisista kuluista, joita yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle koituu tarpeellisista selvityksistä. Lain mukaan yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan kunnossapitotyötä vastaavalla tavalla kuin muutostyötä (pykälä perustelut). Säädetään yhtiön velvollisuudesta säilyttää ja antaa kunnossapitotietoja Säädetään yhtiön velvollisuudesta säilyttää ja pitää osakkeenomistajien saatavana sellaiset sille toimitetut kunnossapitotyöilmoitukset, joita koskevat työt saattavat vaikuttaa osakkeenomistajan tai ostajan oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Yhtiölle ilmoitetuista töistä pitää mainita isännöitsijäntodistuksessa. Yhtiö ei vastaa sille ilmoitettujen

11 tietojen puutteellisuudesta tai tulkinnanvaraisuudesta. Aiemman lain perusteella tietoja aiemmista rakennustöistä saattoi olla mahdotonta saada (pykälä perustelut). Säädetään kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnin korjaamiseksi tarpeellisista yhtiön ja osakkeenomistajan suojakeinoista Lakiin otetaan säännös yhtiön oikeudesta teettää kunnossapitotyö osakkeenomistajan kustannuksella, mikäli tämä laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovastuunsa. Myös osakkeenomistajalla on vastaava oikeus, jos yhtiö laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapidon. On olemassa yhtiöitä, joissa osa huoneistoista on käyttökiellossa kunnossapidon laiminlyönnin vuoksi (pykälä perustelut). Osakkeenomistajan ja yhtiön muutostyöt: muutostyöoikeus ennallaan, selvennetään menettelyitä Osakkeenomistajan oikeus muutosten tekemiseen säilytetään ennallaan. Muutostöihin liittyvien ongelmien korjaamiseksi riittää, että selvennetään säännöksiä muutostyön suorittamisesta ja osakkeenomistajan muutostyötä koskevasta ilmoitus- ja suostumusmenettelystä sen varmistamiseksi, että osakkeenomistajan ja yhtiön työt suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Muutostyötä suunnittelevan osakkeenomistajan velvollisuus ilmoittaa työstä, yhtiön ja toisen osakkeenomistajan reagointimahdollisuudet, yhtiön oikeus valvoa työtä ja vastuu työstä aiheutuvasta vahingosta säännellään samalla tavalla kuin kunnossapitotyön osalta (pykälä perustelut). Perusparannuksen ja muun uudistuksen vastikerahoitusta selvennetään ja helpotetaan Vastikerahoitusmahdollisuutta laajennetaan siten, että vastikkeella voidaan rahoittaa kaikki asianmukaisesti päätetyt perusparannukset, uudistukset, lisärakentamiset, aluehankinnat ja muut muutokset. Kuten aiemmassa laissa myös tästä eteenpäin enemmistöpäätöksellä voidaan yleensä päättää sellaisesta vastikerahoitteisesta uudistuksesta aiheutuvat menot, joilla kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi (pykälä perustelut). Lisäksi enemmistöpäätöksellä voidaan päättää vastikerahoitteisesta uudistuksesta, joka on yhtiöjärjestyksestä ilmenevän toimialan mukainen. Tällainen uudistus voi olla esim. senioritalon yhtiöjärjestyksessä riittävällä tavalla yksilöity asumispalvelu. Uutta on se, että enemmistöllä voidaan päättää myös sellaisesta uudistuksesta, jonka toteuttamismahdollisuudesta määrätään yhtiöjärjestyksessä. Tällainen uudistus voi olla esimerkiksi yhtiön perustamisvaiheessa tehty varaus takkojen tai uima-altaan rakentamista varten. Yhtiöjärjestyksessä voidaan varautua myös kunkin ajankohdan tavanomaisen tason ylittävän uudistuksen toteuttamiseen enemmistöpäätöksellä. Yhdenvertaisuusperiaatteen sisältö säilyy ennallaan

12 Yhdenvertaisuusperiaatteen sisältö säilyy ennallaan. Jo aiemmin yleisesti omaksutun tulkinnan mukaisesti yhdenvertaisuuden arviointi perustuu siihen, miten yhtiön toimenpide vaikuttaa huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvoon. Osakkeenomistajien henkilökohtaisilla arvostuksilla ei siten ole edelleenkään merkitystä, kun arvioidaan yhdenvertaisuuden noudattamista (pykälä perustelut). Helpotetaan yhtiövastikkeen alentamista yhtiölle tulevan säästön perusteella Uuden lain mukaan yhtiökokous voi päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä vastikeperusteesta poikkeamisesta muutostyön yhteydessä, jos yhtiölle aiheutuu säästöä sen vuoksi, että uudistusta ei tarvitse tehdä tietyn osakkeenomistajan huoneistossa sen alkuperäisen varustelun tai osakkeenomistajan tai tämän edeltäjän tekemän työn vuoksi. Sama koskee sellaista osakkeenomistajan tekemää kunnossapitotyötä, josta aiheutuu säästöä yhtiön kunnossapitotyössä. Edellytyksenä on, että yhtiö voi toteuttaa toimenpiteensä pienemmillä kustannuksilla sen vuoksi, että osakkeenomistaja on aiemmin tehnyt vastaavan kunnossapitotyön tai uudistuksen omalla kustannuksellaan (pykälä perustelut). Helpotetaan hissien jälkiasennusta koskevaa päätöksentekoa (kulujen jyvitys huoneiston kerroksen mukaan) Hissin jälkiasennuksen kustannusten jakoperusteena on huoneiston sijaintikerros rakennuksessa (jos jokaisessa kerroksessa on yhtä monta vastikeperusteena olevaa neliötä tai osaketta, yleensä sijaintikerros x vastikeperuste). Vastikeperusteesta poikkeamisen on mahdollista niin kerrostaloyhtiössä kuin yhtiössä, jossa on rivitalo ja kerrostalo. Aiemmin hissin rakentamisesta päätettiin usein yksimielisesti, koska oli epäselvää, millaiset oikeudelliset vaatimukset päätöksiä koskevat (pykälä perustelut). Helpotetaan huoneistojen erilaisen käyttötarkoituksen huomioon ottamista vain tietyn käyttötarkoituksen huoneistoja hyödyttävän uudistuksen kustannusten jaossa Yhtiökokous päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä yhtiövastikkeen perimättä jättämisestä muissa osakehuoneistoissa toteutettavaa uudistusta varten, jos osakkeenomistajan huoneiston yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on toinen kuin niiden huoneistojen, joissa uudistus toteutetaan. Tällainen uudistus voi olla esimerkiksi hissin, kylpyhuoneiden, saunojen tai parvekkeiden rakentaminen asuinhuoneistoihin yhtiössä, jossa on myös toimistohuoneistoja (pykälä perustelut). Selvennetään tavanomaisesti vastikkeella rahoitettavien hyödykkeiden yhteishankinnan edellytyksiä Uudessa laissa säädetään nimenomaisesti yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinnan kulujen kattamisesta yhtiövastikkeella. Aiemmassa laissa ei asiasta säädetty, vaikka käytännössä yhtiö on huolehtinut vastikevaroilla huoneistojen lämmityksestä, käyttövedestä, jätehuollosta ja tietyistä perinteisistä tietoliikennepalveluista (TV- ja puhelinverkkoon liittyvät perusoperaattoripalvelut). Uuden lain säännös hyödykkeiden yhteishankinnan vastikerahoi-

13 tuksesta koskee sellaisia kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä palveluita, jotka yleensä hankitaan yhteisesti ja rahoitetaan yhtiövastikkeesta (esimerkiksi perustason laajakaistaoperaattoripalvelu). Yhteishankinnalla palvelu voidaan usein hankkia edullisemmin siten, että säästö alentaa asumiskustannuksia. Yksittäisten hyödykkeiden yhteishankintaa voidaan rajoittaa muussa laissa (esimerkiksi sähkömarkkinalain säännökset käyttäjien oikeudesta valita sähköntoimittaja (pykälä perustelut). Yhtiökokouksen järjestämistä ja päätöksentekoa sekä osakkeenomistajien yksimielistä päätöksentekoa helpotetaan Uudessa laissa helpotetaan toisen valtuuttamista toimimaan osakkaan puolesta yhtiökokouksessa, ja selvennetään ilman kokousta tehtävän päätöksen edellytyksiä. Yhtiökokouskutsua, kutsuaikaa ja nähtävänä pidettäviä asiakirjoja koskevat säännökset on keskitetty yhtiökokousta koskevaan lukuun. Yhtiökokouskutsun toimittamista muutetaan siten, että kirjallinen kutsu on aina lähetettävä vähintään kahta viikkoa ennen kokousta jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Toiminnantarkastus korvaa maallikkotilintarkastuksen Uuden lain mukaan asunto-osakeyhtiön pitää valita toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa (KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai kunnan omistamassa yhtiössä JHTT-tarkastaja) eikä yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toiminnantarkastajaa koskevat säännökset on laadittu vastaamaan paremmin maallikkotilintarkastajakäytäntöä. Yhtiön ei tarvitse muuttaa yhtiöjärjestystä toiminnantarkastajan käyttöön siirtymisen yhteydessä (pykälät perustelut). Selvennetään ja yhdenmukaistetaan lunastuslausekekäytäntöä Uudessa laissa on yksityiskohtaiset olettamasäännökset lunastusoikeuden sisällöstä ja pakottavia säännöksiä lunastusmenettelystä. Tarkoituksena on vähentää sellaisia tilanteita, joissa vanha lunastuslauseke on niin puutteellinen tai virheellinen, että sitä ei käytännössä voi lainkaan soveltaa (pykälä perustelut). Jakautuminen ja yhtiömuodon muuttaminen mahdolliseksi Uuden lain mukaan myös asunto-osakeyhtiö voi jakautua. Jakautumispäätökseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus, mikä vastaa sulautumiseen sekä kiinteistön ja rakennuksen luovuttamiseen sovellettavaa jo aikaisemmin voimassa olleessa laissa säädettyä päätösvaatimusta. Muilta osin säännökset jakautumisesta vastaavat osakeyhtiölakia siten täydennettynä, että jakautumissuunnitelmassa pitää antaa huoneistojen hallintaoikeuden ja yhtiövastikkeen maksuvelvollisuuden alkamisesta vastaavat tiedot kuin sulautumisen yhteydessä (pykälä perustelut). Yritysmuodon muuttamisen verokohtelu määräytyy verolainsäädännön mukaan, ja verotus voi tosiasiassa rajoittaa yritysmuodon muutoksia. Riittävän kattavat vahingonkorvaussäännökset asunto-osakeyhtiölakiin Oikeustilan selventämiseksi uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on mahdollisimman kattavat säännökset yhtiön, sen johdon ja osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta

14 silloin, kun vahinko on aiheutettu asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla (pykälät perustelut). Aiempaan lakiin verrattuna uudesta laista ilmenee selvemmin, että uutta lakia sovelletaan myös sellaisen vahingon korvaamiseen, jonka osakkeenomistaja on aiheuttanut rikkomalla kunnossapitovastuuta tai muutostyötä koskevia säännöksiä. Vastuuta selventää myös se, että kunnossapitoon ja muutoksiin liittyvät rakennustyöt on suoritettava hyvän rakennustavan mukaisesti. Uusi laki selventää myös osakkeenomistajan, johtoon kuuluvan ja yhtiön vastuuta vahingon aiheuttavan urakoitsijan huolimattomuudesta aiheutuvasta vahingosta (pykälä perustelut). Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuun perusteita muutetaan siten, että vastuu ei enää edellytä törkeää laiminlyöntiä tai huolimattomuutta (tuottamusta). Aiempi laki näytti rajoittavan osakkeenomistajan vastuuta silloinkin, kun vastuu on selvästi perusteltua (esimerkiksi väärin tehdyn märkätilaremontin aiheuttama kosteusvahinko). Käytännössä vastuu perustui kuitenkin vahingonkorvauslakiin, jonka perusteella vastuu voi syntyä jo lievästä huolimattomuudesta. Toisaalta on edelleen selvää, ettei vastuu yhtiökokouksen päätöksistä yleensä koske yksittäistä osakkeenomistajaa. Tarkoituksena ei ole lisätä osakkeenomistajien vastuuta näissä tilanteissa verrattuna aikaisempaan oikeustilaan. Lain soveltamista keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin helpotetaan Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiöön sovelletaan vain tiettyjä asunto-osakeyhtiölain säännöksiä (pykälä perustelut). Isännöitsijätodistuksen sisältöä selvennetään Uusi asunto-osakeyhtiöasetus sisältää yksityiskohtaiset säännökset huoneiston pintaalan laskemismenetelmästä (1 ) ja yleissäännökset isännöitsijätodistuksesta (2 ja 3 ). Asetuksen mukaan isännöitsijätodistukseen on merkittävä tiedot osakehuoneistosta (4 ), yhtiön kiinteistöistä ja rakennuksista (5 ), yhtiön taloudesta (6 ) sekä eräistä muista asetuksessa määritellyistä seikoista (7 ). Vuokrausta varten voidaan antaa suppeampi isännöitsijätodistus (8 ) Voimaantulo ja siirtymäjärjestelyt Uusi asunto-osakeyhtiölaki ja -asetus tulivat voimaan 1.7.2010. Asunto-osakeyhtiölain voimaanpanolaissa (1600/2009) säädetään siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen uuden lain voimaantuloa perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Siirtymäsäännösten tarkoituksena on, että uuden lain voimaantulosta ei aiheudu asunto-osakeyhtiöille ja niiden osakkeenomistajille ja sidosryhmille tarpeettomia kustannuksia ja muita vaikeuksia. Muun muassa pyritään välttämään sitä, että yhtiöt joutuisivat muuttamaan yhtiöjärjestystään uuden lain voimaantulon takia. Tarkoituksena on myös, että menettely voidaan saattaa loppuun aiemman lain mukaisesti, jos yhtiössä

on tehty ennen 1.7.2010 päätös tietystä rekisteröitävästä toimenpiteestä, kuten osakeannista (pykälä perustelut). 15

16

17 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Asunto-osakeyhtiölaki I OSA Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 luku Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet Luvussa säädetään asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeisistä periaatteista. Luvussa säädetään myös lain kansainvälisyksityisoikeudellisesta soveltamisesta. Tässä luvussa, samoin kuin asuntoosakeyhtiölaissa yleisemminkin, säännellään osakkeenomistajien, velkojien ja yhtiön johdon asemaa ja keskinäisiä suhteita. Asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeisillä periaatteilla tarkoitetaan tässä yhtiöoikeudellisesti merkittävien oikeussuhteiden kannalta tärkeimpiä periaatteita. Muita yhteiskunnan kannalta tärkeitä asuntoosakeyhtiöiden toiminnan reunaehtoja sisältyy erityislainsäädäntöön, kuten rakentamis-, maankäyttö-, terveys-, vero- ja ympäristölainsäädäntöön. Toiminnan keskeisten periaatteiden kirjaaminen lakiin ja säännösten kokoaminen lain ensimmäiseen lukuun korostaa näiden periaatteiden merkitystä asuntoosakeyhtiöoikeudessa ja helpottaa myös lain kokonaisuuden ymmärtämistä. Lisäksi se saattaa auttaa yksittäisen lainkohdan sisällön ja merkityksen arvioinnissa, koska lain yksityiskohtaiset säännökset ovat pääosin tässä luvussa kuvattujen periaatteiden soveltamista yksittäisessä tilanteessa. Toiminnan keskeisten periaatteiden lain tulkintaa ohjaavan vaikutuksen voidaan katsoa olevan sitä voimakkaampi, mitä heikommin lain yksityiskohtaiset säännökset normittavat tiettyä oikeusongelmaa. Siten periaatteiden tulkintaa ohjaava vaikutus on suuri yhtiön toiminnan tai toimintaympäristön muuttuessa niin, etteivät yksityiskohtaiset säännökset enää yksiselitteisesti ohjaa yhtiön osakkeenomistajien tai johdon toimenpiteitä. Lähtökohtana kuitenkin on, että lain yksityiskohtaiset määräykset tulevat sovellettaviksi ensisijaisesti. Toisaalta muodollisesti lain vaatimukset täyttävä päätös voi olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen ja siten pätemätön. Keskeisiä periaatteita on arvioitava kokonaisuutena suhteessa toisiinsa ja suhteessa lain yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Yleisperiaatetta, kuten osakkeiden vapaata luovutettavuutta voidaan rajoittaa tämän lain sallimalla tavalla. Lisäksi osakkeenomistajien sopimusvapaus vaikuttaa yksittäisen tilanteen arviointiin. Toiminnan keskeisiä periaatteita koskevilla säännöksillä on myös välittömiä oikeusvaikutuksia. Esimerkiksi 2 ja 5 :n säännökset yhtiön tarkoituksesta ja toiminnasta voivat vaikuttaa yhtiön tekemien oikeustoimien pätevyyden ja yhtiön johdon toiminnan vahingonkorvausoikeudelliseen arviointiin. Luvun 10 :ssä säädetyllä yhdenvertaisuusperiaatteella on suuri merkitys asunto-osakeyhtiöoikeuden vähemmistönsuojajärjestelmässä. On selvää, että päätöksen tai muun toimenpiteen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuuteen voidaan vedota tuomioistuimissa. Edellä mainittu koskee myös 1 luvun 11 :n säännöstä johdon toimintavelvollisuuksista. Lain säännökset vastaavat pääosin aikaisemmin voimassa olleen oikeuden sisältöä. Soveltamisala 1. Soveltaminen. Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan asunto-osakeyhtiöinä rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei muussa laissa toisin säädetä. Asunto-osakeyhtiönä rekisteröitävän yhtiön on täytettävä 2 :ssä säädettävät asunto-osakeyhtiön tunnusmerkit ja muut tässä ja muussa laissa säädettävät rekisteröinnin edellytykset. Muissa laeissa, kuten aravalainsäädännössä, asunto-osakeyhtiölain soveltamista voidaan rajoittaa periaatteessa millä tahansa tavalla. Jäljempänä laissa viitataan tähän mahdollisuuteen vain, jos se on tarpeen sääntelyn selkeyden vuoksi. Momentissa säädetään myös asuntoosakeyhtiölain kansainvälisyksityisoikeudellisesta soveltamisesta. Asunto-osakeyhtiö on tämän lain soveltamisen näkökulmasta suomalainen silloin, kun se on rekisteröity asunto-osakeyhtiönä Suomen lain mukaisesti. Säännöksessä on valittu keskeiseksi kansainvälisyksityisoikeudelli-

18 seksi liittymäksi rekisteröinti. Lainvalinnan osalta ei anneta merkitystä sellaisille seikoille kuin missä yhtiön johto toimii tai missä pääosa yhtiön toiminnasta tapahtuu. Lainvalintasääntö on sama kuin osakeyhtiölain 1 luvun 1 :ssä. Tämän lain perusteella on periaatteessa mahdollista rekisteröidä Suomessa myös sellainen asunto-osakeyhtiö, jonka hallinnassa oleva kiinteistö ja rakennus ovat toisessa valtiossa. Jos yhtiön kiinteistö ja rakennus ovat Suomen ulkopuolella, yhtiön perustajien, johdon ja osakkeenomistajien on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että käytännössä voi olla vaikea toteuttaa asunto-osakeyhtiölakiin perustuvia oikeuksia kiinteistön ja rakennuksen sijaintivaltion tuomioistuimessa tai täytäntöönpanoviranomaisessa. Asunto-osakeyhtiölakiin perustuvan yhtiön oikeuden täytäntöönpano voi olla ongelmallista toisessa valtiossa esimerkiksi silloin, kun osakkeiden uusi omistaja kieltäytyy maksamasta vastikerästiä tai osakkeenomistaja kieltäytyy luovuttamasta huoneistoa yhtiön hallintaan, vaikka siihen on asunto-osakeyhtiölain mukainen peruste. Asunto-osakeyhtiöön ei sovelleta osakeyhtiölakia, koska jälkimmäistä lakia sovelletaan sen 1 luvun 1 :n mukaan vain osakeyhtiönä rekisteröityyn yhtiöön. Pykälän 2 momentissa säädetään tämän lain soveltamisesta ennen 1 päivää maaliskuuta 1926 rekisteröityihin yhtiöihin, joiden tarkoitus ja tunnusmerkit vastaavat soveltuvin osin 2 :n vaatimuksia. Momentti vastaa sisällöltään vanhan lain 2 :n 2 momenttia sillä poikkeuksella, että uutta lakia sovelletaan myös sellaiseen vanhaan osakeyhtiöön, jossa on vain yksi osakkeenomistajahallinnassa oleva huoneisto. Pykälän 3 momentista ilmenee, että lain soveltamisesta vanhan lain 2 :ssä tarkoitettuihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin säädetään lain 28 luvussa. 2. Asunto-osakeyhtiö. Pykälässä säädetään asunto-osakeyhtiön määritelmästä, joka liittyy 1 :ssä säänneltyyn lain soveltamisalaan. Pykälän 1 momentista ilmenee aikaisemmin voimassa ollutta lakia vastaavalla tavalla, että yhtiön rakennuksissa olevien huoneistojen lattia-alasta yli puolet on oltava osakeomistuksen perusteella osakkeenomistajien hallinnassa olevia asuinhuoneistoja. Momentti poikkeaa vanhan lain 1 :n 1 kohdasta siten, että uuden säännöksen mukaan sallitaan myös yhden huoneiston asunto-osakeyhtiö. Aikaisemmin voimassa olleen lain vaatimus useammasta huoneistosta on johtanut siihen, että asuntoosakeyhtiömuotoisissa omakotitaloissa toinen huoneisto on tosiasiassa autotalli tai varasto tai siihen, että toista yhtiöjärjestyksen mukaista huoneistoa ei lainkaan rakenneta. Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön jokaisen osakkeen on yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuotettava oikeus hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä. Momentti poikkeaa vanhan lain 1 :n 2 kohdasta siten, että uuden säännöksen mukaan riittää, että yhtiö omistaa osan rakennuksesta, jossa osakashallinnassa olevat huoneistot sijaitsevat. Aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan yhtiö saattoi vuokrata maapohjan, mutta sen oli aina omistettava kokonaan rakennukset, joissa osakashallinnassa olevat huoneistot sijaitsevat. Käytännössä rakennuksen omistaminen ei välttämättä turvaa yhtiön osakkeenomistajien hallintaoikeuden pysyvyyttä, kun rakennuksen maanvuokrasopimus päättyy. Käytännössä on pidetty tarpeellisena sallia asunto-osakeyhtiön ja esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiön sijoittuminen samaan rakennukseen esimerkiksi siten, että yhtiöt omistavat rakennuksen yhdessä ja rakennuksen tilojen hallinta jaetaan maakaaren mukaisella hallinnanjakosopimuksella. Asunto-osakeyhtiönä ei voida rekisteröidä yhtiötä, jossa osa osakkeista ei tuota lainkaan hallintaoikeutta. Asunto-osakeyhtiönä voidaan rekisteröidä myös yhtiö, jossa huoneiston hallintaoikeus on jaettu osakkeen yhdessä omistavien kesken yhtiöjärjestyksen määräyksellä, sopimuksella tai muulla perusteella. Osakehuoneisto ja sen luovuttaminen toisen käyttöön 3. Osakehuoneisto. Pykälän 1 momentissa säädetään vanhan lain 7 :ää vastaavalla tavalla siitä, että tätä lakia sovellettaessa huoneistoon rinnastetaan sellainen muu rakennuksen tai kiinteistön osa, jonka hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden.

19 Osakkeenomistajan hallinnassa osakkeen omistuksen perusteella olevista tiloista käytetään jäljempänä laissa ilmausta osakehuoneisto. Määritelmän mukaan osakehuoneistoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös osakkeen perusteella osakkeenomistajan hallinnassa olevaan rakentamattomaan tilaan, kuten autopaikkaan. Osakehuoneisto-ilmaus on vakiintunut yleiskielessä ja erottaa hallintaperusteen selvästi esimerkiksi vuokrasuhteissa yleiskielessä käytetystä ilmauksesta vuokrahuoneisto. Pykälän 2 momentin mukaan osakehuoneistoon kuuluu myös parveke, jolle on kulkuyhteys vain siitä huoneistosta, johon osakkeet tuottavat hallintaoikeuden. Olettamasääntö koskee parveketta, jolle pääsee ainoastaan osakehuoneiston tai huoneistojen kautta (esimerkiksi parveke, jolle on kulkuyhteys kahden osakehuoneiston kautta). Olettamasääntöä ei siten sovelleta esimerkiksi luhtiparvekkeeseen tai muuhun parvekkeeseen, jolle on kulkuyhteys myös porrashuoneen kautta. Jos oikeus parvekkeen hallintaan liittyy useampaan osakehuoneistoon, näihin huoneistoihin oikeuttavien osakkeiden omistajien on sovittava parveketta koskevasta osakkeenomistajalle kuuluvasta kunnossapidosta ja osakkeenomistajan muutostyöoikeuden käyttämiseen. Yhdenkin osakehuoneiston osakkeiden omistajalla on kuitenkin oikeus suorittaa välttämätön kunnossapitotyö. Parvekkeen kunnossapidon ja muutostöiden kustannukset jaetaan tasan näiden osakkeenomistajien kesken. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin parvekkeen hallintaoikeudesta sekä kunnossapitovastuusta. Yhteishallintasuhdetta koskevien olettamasäännösten mallina on käytetty yhteisomistusuhteisiin sovellettavia yleisiä säännöksiä ja välttämätöntä kunnossapitotyötä koskevia tämän lain 4 luvun säännöksiä. Rakennuksen ulkovaipan kunnossapitovastuusta osakehuoneistoon kuuluvan parvekkeen kohdalla on otettu selvyyden vuoksi nimenomainen säännös 4 luvun 2 :n 4 momenttiin. Parvekkeen rakenteiden kunnossapito kuuluu yhtiölle. Osakkeenomistajien kunnossapitovastuulle kuuluvat parvekkeiden sisäpintojen pinnoitus eli lähinnä lattian ja etuseinän sisäpuolen pinnoite. Koska parvekkeiden pinnoitteella voi olla vaikutusta myös yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenteisiin, pinnoitteen laadun on oltava yhtiön hyväksymä. Yhtiö vastaa parvekkeiden ulkovaipan puoleisen seinän (takaseinä) ja ulkoseinien pinnoitteista sekä parvekkeen rakenteista. Momentin viimeisellä virkkeellä tarkoitetaan sellaisia yhtiöjärjestyksen määräyksiä, joissa momentin tarkoittamien parvekkeiden hallintaoikeus on nimenomaisesti määrätty yhtiölle. Parvekkeen kunnossapitoa käsitellään yksityiskohtaisesti 4 luvun perusteluissa. Osakkeenomistajan muutostyöoikeus on parvekkeen osalta käytännössä suppeampi kuin huoneiston sisätilojen osalta, koska parvekkeen muutostyö voi useammin vaikuttaa yhtiön kunnossapitovastuuseen tai siitä voi aiheutua esteettinen haitta yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle (rakennuksen tai kiinteistön ulkoasun muutos, näkyvyyden kaventuminen) tai joissakin tapauksissa muutos voi vähentää toiseen huoneistoon tulevan valon määrää. Aikaisemmin voimassa olleessa laissa ei ollut vastaavaa olettamasäännöstä, joka vastaa yhtiökäytäntöä. Vaikka yhtiöjärjestyskäytäntö vaihteleekin sen suhteen, mainitaanko parvekkeet yhtiöjärjestyksessä, käytännössä kaikissa yhtiöissä lähtökohtana on, että parveke rinnastetaan olennaisilta osin osakkeenomistajahallinnassa olevaan huoneistoon. Osakkeenomistaja voi siten käyttää ja kalustaa parveketta huoneiston käyttöä ja osakkeenomistajan muutostyötä koskevien säännösten mukaisesti. Selvää on myös, että huoneistokohtaista parveketta ei voida poistaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä esimerkiksi yhtiön vastuulla olevan kunnossapitotarpeen ilmettyä. Myös oikeuskäytännössä parvekkeen on katsottu kuuluvan osakkeenomistajan hallintaoikeuden kannalta huoneistoon, jos kullakin osakkeenomistajalla on parvekkeeseensa tosiasiallisesti yksinomainen, muut poissulkeva pysyväisluontoinen käyttöoikeus (KKO 2008:7). Säännöksen valmistelun yhteydessä on harkittu hallintaolettaman soveltamista myös sellaiseen huoneiston edustalla olevaan piha-alueeseen, johon on yhtiön rakennuksesta käsin pääsy vain tietystä tai tietyistä huoneistoista ja joka on aidattu tai muuten merkitty. Tällaisten aluejärjestelyiden pysyvyys, alueen määrityksen selkeys ja yhtiön perusteltu tarve voida muuttaa piha-alueen hallintaa vaihtelevat tapauskohtaisesti niin merkittävästi, että ei

20 ole tarkoituksenmukaista säätää pihaalueen osalta olettamasääntöä osakkeenomistajan hallintaoikeudesta. Osakkeenomistajan pysyvään hallintaan tarkoitetusta piha-alueesta on siten edelleen määrättävä yhtiöjärjestyksessä, jos halutaan, että tällainen alue rinnastetaan osakkeenomistajahallinnassa olevaan huoneistoon tätä lakia sovellettaessa. Yhtiöjärjestyksessä jakamattomien pihaalueidenkin osalta yhtiökokouksen päätöksenteossa on otettava huomioon yhdenvertaisuusperiaate. Tämän vuoksi esimerkiksi yhtiössä, jossa ylempien kerrosten huoneistoissa on parveke ja alimman kerroksen huoneistoista on käynti rajatulle pihaalueelle, yhtiökokouksen päätökseen mainitun piha-alueen muuttamisesta yhteiseksi tilaksi vaaditaan yleensä kyseistä huoneistoa hallitsevan osakkeenomistajan suostumus 6 luvun 28 :n mukaan. Yhtiön osakkeenomistajien oikeudesta käyttää yhtiön tiloja voidaan sopia myös muulla tavalla. Yhtiö voi esimerkiksi vuokrata tiloja myös osakkeenomistajilleen. Periaatteessa yhtiön tilojen käyttöoikeutta voidaan jakaa myös yhtiökokouksen päätöksellä, mutta tällaisen päätöksen sitovuus suhteessa osakkeiden uuteen omistajaan voi olla kyseenalainen varsinkin, jos käyttöoikeuksia on annettu yhdenvertaisuusperiaatteesta poiketen ja yhtiö ei saa käypää korvausta käyttöoikeuden luovutuksesta. Yleensä uusi yhtiökokous voi myös muuttaa tällaista päätöstä, joten näin toteutetun käyttöoikeuden pysyvyydestä ei ole varmuutta tästäkään syystä. 4. Osakehuoneiston luovuttaminen toisen käyttöön. Pykälän mukaan osakkeenomistajalla on oikeus luovuttaa osakehuoneisto tai osa siitä toisen käyttöön, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä muuta johdu. Lakiin perustuvia rajoituksia on lähinnä julkisista varoista tuettavaa asuntotuotantoa koskevassa lainsäädännössä. Pykälä vastaa vanhan lain 80 :ää. Toiminnan keskeiset periaatteet 5. Yhtiön toiminta. Pykälän 1 momentissa säädetään toiminnasta, jota asuntoosakeyhtiön oletetaan aina harjoittavan 2 :stä ilmenevän tarkoituksensa toteuttamiseksi. Asunto-osakeyhtiön pääasiallisena tarkoituksena on yhtiön kiinteistön ja rakennusten hallitseminen osakkaiden asumistarpeiden tyydyttämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään. Tällaista toimintaa on muun muassa kiinteistön ja rakennusten ylläpito, kunnossapito mukaan lukien, yhtiötä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä rakennusten ja kiinteistön kehittäminen yhtiökokouksen päätösten mukaisesti (ks. myös hallituksen yleisten tehtävien perustelut 7 luvun 2 :n kohdalla). Aikaisemmin voimassa olleessa laissa ei ollut vastaavaa nimenomaista säännöstä, mutta uusi säännös vastaa aikaisempaa oikeustilaa (HE 216/1990, s. 13). Nimenomainen säännös on otettu lakiin selvyyden vuoksi. Jo aikaisemmin voimassa ollutta oikeutta vastaavalla tavalla yhtiö voi momentin yleissäännöksen perusteella myös vuokrata omistamassaan rakennuksessa olevia liikehuoneistoja yhtiön ulkopuolisillekin, omistaa autotalleja ja olla osakkeenomistajana kiinteistöpalveluyhtiössä, jos tällainen toiminta liittyy kiinteistönpitoon. Asuntoosakeyhtiö voi myös sijoittaa rahavarojaan pankkitilin lisäksi taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti ja rajoitetulla riskillä esimerkiksi joukkovelkakirjoihin. Käytännössä on tavallista, että asunto-osakeyhtiöillä on vähäisiä osakesijoituksia sellaisiin tietoliikenne-, sähkö-, vakuutus- ja vastaavien yhtiöiden osakkeisiin tai osuuksiin, joiden hankkiminen on ainakin alun perin liittynyt kohdeyhtiön tarjoaman palvelun hankkimiseen yhtiölle. Toisaalta asuntoosakeyhtiö ei lähtökohtaisesti voi olla pääosakkeenomistajana sellaisessa kiinteistöpalveluyhtiössä, joka tarjoaa kiinteistöpalveluita merkittävässä määrin myös muille kuin osakkaille. (HE 216/1990, s. 13, II LaVM 18/1990, s. 5, ja Arjasmaa Kuhanen, Asunto-osakeyhtiölaki, 2001, s. 30). Yhtiön omistama kiinteistöpalveluyhtiö voi tarjota yhtiölle isännöintipalveluita mutta ei tilintarkastuspalvelua, koska tällainen tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitetuilla tavalla riippumaton suhteessa tarkastuksen kohteena olevan asunto-osakeyhtiön johtoon. Asunto-osakeyhtiön mahdollisuuksia harjoittaa riskipitoista toimintaa rajoittavat myös yhtiövastiketta ja uudistuksia, lisärakentaminen mukaan lukien, koskevat 3, 5