KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
KAMERAKYNÄ-PROJEKTI ELOKUVA OPETUSVÄLINEENÄ

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

Sustainability in Tourism -osahanke

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Etäopetus erityistilanteissa- sairaanakin selviää koulussa. Opetushallitus , Harri Mantila

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Opistojen IlmE -hanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Mediakasvatusseuran strategia

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to

Etäopetuspäivä t, Oph,

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Digitaaliset tarinat

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Rajattomasti kestävä kehitys

Lapset ja medialukutaito

Lisätiedot ja ilmoittautumiset netissä osoitteessa: Yhteystiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Karakallion koulun pajassa

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista

Karakallion koulun Pajassa

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Baletti - Kysely huoltajille 2015

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kamerakynän pedagogiikka

Vinkkejä hankeviestintään

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro Välkyn loppuseminaari

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Four Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Mitä on kontaktiopetus?

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Lapset ja medialukutaito

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Porin taidekoulun työpajaopinnot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

AJATUS KAMERAKYNÄSTÄ liikkuva kuva opetusvälineenä

Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Verkko-opetus osaksi opetusta

Transkriptio:

1 KAMERAKYNÄ-PROJEKTI 1.1.2007-31.10.2007 LOPPURAPORTTI

Sodankylän kunta Kamerakynä-projekti KAMERAKYNÄ-PROJEKTIN TOIMINTA 1.1.2007 31.10.2007 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO OSA I: TOIMINNAN ARVIOINTI PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET ARVIO TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA TULOSTEN ARVIOIMINEN OPETTAJILLE SUUNNATUN KYSELYN PERUSTEELLA PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS JULKISUUS TOMINNAN JATKUVUUS ONGELMAT JA SUOSITUKSET TOIMEENPANON KEHITTÄMISEKSI OSA II: TOIMENPITEET OSALLISTUJAMÄÄRÄT JA KESTOT KOULUTUSOHJELMA Laitekoulutus ja elokuvan tekemisen perusteet Elokuvien tekemisprosessi ja tekijävierailut Elokuvakasvatusluennot Seminaarit ELOKUVAKASVATUKSEN MATERIAALIN TYÖSTÄMINEN JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hyvien käytänteiden levittäminen Lehtijutut Ilmoitukset 2

OSA I: TOIMINNAN ARVIOINTI PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kamerakynä-projekti käynnistyi 1.1.2007. Toiminnan kohderyhmänä olivat esi-, perus- ja toisen asteen opettajat. Projektin tavoitteena oli mm. liikkuvan kuvan yhdistäminen kouluopetukseen, toiminnan levittäminen Sodankylän ulkopuolelle sekä alueellisen ja paikallisen yhteistyön lisääminen elokuvakasvatustoiminnan kehittämiseksi. Kamerakynä-projektin toiminta oli jatkoa Elokuvakasvatus Sodankylässä -projektille (2004-2006), jonka aikana opettajille muodostui peruskäsitykset kuvaamisessa ja editoinnissa käytettävästä tekniikasta, elokuva-analyysistä ja yleisemmin koko elokuvakulttuurista. Kamerakynä-projektin lähtökohtana on hyödyntää hankittuja taitoja uuden audiovisuaalisen kirjoitustaidon ja työkalun kehittämisessä opettajille. Projektin toimenpiteinä olivat opettajille järjestetyt luennot ja työpajat, opettajien matkat valtakunnallisiin mediakasvatusseminaareihin sekä teknisenä tukihenkilönä toimiminen käytännön opetustilanteessa. Lisäksi projektin tarkoituksena oli sekä kehittää että välittää oppimateriaalia ja esimerkkejä Sodankylän elokuvakasvatuksen kotisivuston kautta. Projektin lähtökohtana oli tarkastella videon ja elokuvan käyttämistä tiedon välittämisen, havainnoinnin ja itseilmaisun välineenä. ARVIO TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektisuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi 70 projektin aloittanutta henkilöä ja 200 henkilötyöpäivää. Aloittaneita oli yhteensä 81 ja henkilötyöpäiviä 146. Projektin toiminnassa oli paljon lyhytkestoista tukihenkilötoimintaa (119h). Kaikkiaan erilaisia tapahtumia järjestettiin 74 kpl. Tarkemmat tiedot löytyvät raportin osasta 2: toimenpiteet. Projektin aikana elokuvakasvatustoimintaa levitettiin onnistuneesti useisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Seuraavista toimipaikoista osallistui henkilöitä projektin järjestämiin tapahtumiin: Sodankylä Kirkonkylän koulu, Jeesiönranta Kirkonkylän koulu, Kitisenranta Orajärven koulu Kelujärven koulu Vuotson koulu Sassalin koulu Sodankylän kansalaisopisto Sodankylän lukio Kylälaakson päiväkoti Lao/Sodankylä instituutti Sodankylän ulkopuolella Seminaarin koulu, Tornio Hannulan koulu, Tornio Kivirannan koulu, Tornio Ranuan yläaste, Ranua Ranuan kansalaisopisto, Ranua Asmuntinkoulu, Ranua Kirkonkylän koulu, Ranua Ranuan vapaa-aikatoimi, Ranua Nivavaaran päiväkoti, Rovaniemi Napapiirin yläaste, Rovaniemi Muurolan yläaste, Rovaniemi Kemi-Tornio AMK, Tornio Projekti järjesti liikkuvan kuvan työpajat -nimistä kahden päivän työpajaa (yht. 14h) eri paikkakunnilla. Siinä osallistujat tutustuivat kuvaamisen, editoinnin ja pala-animaation perusteisiin. Samalla he 3

käyttivät videota tiedon välittämisen, havainnoinnin ja itseilmaisun välineenä. Kesällä elokuvajuhlien yhteydessä järjestettiin Kamerakynä-työpaja (20h), jonka aikana osallistujat tutustuivat kuvalliseen kerrontaan ja videokameran avulla tapahtuvaan ympäristön havainnointiin. Kamerakynä-projekti oli lisäksi järjestämässä huhtikuussa Missä mennään media? -mediakasvatusseminaaria Sodankylässä. Muut seminaarin järjestäjät olivat PICYBU/Sodankylän mediatyöpajat -projekti sekä Tämä virtuaalitodellisuus mediakasvatushanke. Alueellista yhteistyötä kehitettiin mm. Lapin yliopiston, Lapin lastenkulttuuriverkosto Taikalampun, sekä Arktista Vimmaa media- ja elokuvafestivaalin kanssa. Arktista Vimmaa festivaalilla nähtiin kaksi 30min koostetta sekä kaksi 5min koostetta sodankyläläisten lasten ja nuorten tekemistä elokuvista. Sodankylän elokuvajuhlilla esitettiin 30 minuutin elokuvakasvatuskooste kolmena päivänä. Kamerakynä-projekti on osallistunut alueellisen elokuva- ja mediakulttuurin kehittämiseen Lapissa. Projekti on ollut osa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) koostamaa nykytilakartoitusta. Lisäksi projekti on osallistunut LEO:n Laavu-hankkeen työpajoihin, joissa on keskustelu mm. elokuvakasvatuksen kehittämisestä. Tämän lisäksi opetusministeriön kanssa on käyty neuvotteluja Sodankylän elokuvakasvatuksen kehittämisestä. TULOSTEN ARVIOIMINEN OPETTAJILLE SUUNNATUN KYSELYN PERUSTEELLA Projektin aikana työpajaan osallistuneille opettajille suoritettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin tuntemuksia työpajaan osallistumisesta ja videon käytöstä opetuksen välineenä. Kysely lähetettiin 45 henkilölle, joista 25 vastasi kyselyyn. Kyselyssä oli omat osiot kuvaus- ja editointityöpajaan osallistuneille sekä pala-animaatiotyöpajaan osallistuneille henkilöille. Edelliseen vastasi 24 ja jälkimmäiseen 14 henkilöä. Vastauksia on analysoitu tarkemmin verkkojulkaisussa Ajatus kamerakynästä liikkuva kuva opetusvälineenä (Sodankylän kunta, Kamerakynä-projekti, 2007). Peräti 82% vastaajista oli sitä mieltä, että video soveltuu opetusvälineeksi. Kukaan ei ollut sitä mieltä, ettei sitä voisi soveltaa millään tavoin. Erittäin positiivista oli se, että työpajan jälkeen 54% vastaajista oli käyttänyt videota opetuksessaan. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että työpaja muutti 67%:n osalta suhtautumista videokameroita ja tekniikkaa kohtaan. Koulutus lisäsi rohkeutta käyttää uutta välinettä opetuksessa, tämän vahvistavat mm. seuraavat vastaajien kommentit: leikkaamista ja kuvankäsittelyä ei tarvitse pelätä uskallan rohkeammin käyttää kameraa kynnys videokameran käyttöön koulutyössä madaltui todellakin videokameraa on turha pelätä kameran käyttö on helpompaa kuin ensin ajattelin Koulutus muutti asenteita ja ennakkoluuloja: kameran käyttäminen oli tavallisellekin ihmiselle mahdollista innostuin kuvaamisesta ja hankin itselleni digitaalisen videokameran siirrettävyys oppilaiden käyttöön onnistuu hyvin yllätyin kuinka paljon erilaisia toimintoja on ns. tavallisessa kamerassa koin työmetodin motivoivaksi videokameraa voi käyttää pientenkin oppilaiden kanssa mahtava taltiointiväline, monikäyttöinen Pala-animaation soveltuvuudesta koulujen ja päiväkotien opetusvälineeksi suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että pala-animaatio sopii erittäin hyvin opetuksen välineeksi (43%). Silti vain 14% vastaajista oli käyttänyt sitä opetuksessaan työpajan jälkeen. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kouluilla 4

ei ole käytössä samoja ohjelmia tai tekniikkaa, mitä työpajassa käytettiin. Lisäksi osallistujat saattoivat kokea animaation niin uutena asiana, että kynnys käyttää sitä opetusvälineenä ei ole vielä ylittynyt. Työpajoihin osallistuneet henkilöt tarvitsisivat lisää omatoimista tekemistä, jotta he kehittyisivät ja kykenisivät ottamaan välineen käyttöön. Työpajan tarkoituksena oli kehittää osallistujan mediataitoja ja tietämystä käyttää animaatiota opetuksen välineenä. Peräti 86% vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus muutti heidän suhtautumistaan animaatiota ja tekniikkaa kohtaan. Osallistujien asenteet ja näkemykset animaatiosta muuttuivat mm. seuraavilla tavoilla: animaation tekeminen ei olekaan niin vaikeaa kuin luulin olen oppinut arvostamaan animaatiota nyt, kun tiedän kuinka vaativaa niiden teko on yhteistoiminnallinen opetusmenetelmä tekeminen ei ollut nopeaa, mutta tosi mielenkiintoista animaation tekeminen on työlästä, mutta mielettömän mukavaa ja palkitsevaa tekniikka tuli tutuksi ja nyt TIETÄÄ, miten juttua tehdään PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin avulla edistettiin osaltaan opettajien sopeutumista uusiin tietoyhteiskunta-ajattelulle ominaisiin osaamistarpeisiin koulumaailmassa. Kulttuurin medioituminen, digitalisoituminen ja kuvallisen viestinnän nopea kasvu pakottavat koulut huomioimaan uudet oppimisympäristöt ja -teknologiat toiminnassaan ja erityisesti opetusta suunniteltaessa. Uusien medioiden käyttö opetusvälineenä on keskeinen osa koulujen elokuva- ja mediakasvatusta. Opettajlla ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miten käyttää eri medioita opetuksessa tai opetusvälineenä. Ohjeistus ja käytännön kokemukset puuttuvat. Elokuvaan ja liikkuvan kuvan kulttuuriin tutustuminen on hyvä keino tutustuttaa oppilaat mediakulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Toiminnan päämääränä on tilanne, jossa elokuvaa ja liikkuvaa kuvaa voidaan käyttää opetusvälineenä, tiedon hankinnassa ja välittämisessä, ympäristön havinnoinnissa sekä oppilaiden itseilmaisun ja luovan toiminnan välineenä. Menetelmä mahdollistaa vuorovaikutteisten ja yhteistoiminnallisten opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisen. Projektin aikana on julkaistu oppimateriaalia sekä koostettu dvd-levy, joka esittelee erilaisia mahdollisuuksia käyttää liikkuvaa kuvaa opetusvälineenä. Dvd-levyyn liittyy elokuvakasvatuksen opas Ajatus kamerakynästä liikkuva kuva opetusvälineenä, joka julkaistaan dvd:n yhteydessä sekä verkkojulkaisuna projektin kotisivustolla. Kaikki projektin oppimateriaalit ovat yleisesti käytettävissä projektin kotisivuilla. Projektin tuotoksia voidaan helposti hyödyntää ja uusintaa laajemmin koko koulukulttuurissa JULKISUUS Projektin toiminnasta, sisällöistä ja tuloksista on keskusteltu alan ammattilaisten kanssa ja toimintaa on tuotu esille erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lista projektin esittelytilaisuuksista ja hyvien käytänteiden levittämisestä löytyy raportin osasta kaksi kohdasta Julkisuus ja tiedottaminen. Projektin toimintaa on esitelty mm. Mediakasvatusseuran järjestämässä kansainvälisessä mediakasvatuskonferenssissa Vaasassa (10.-11.5. Medialukutaito.nyt). Tapahtuman foorumissa oli Kamerakynäprojektin esitelmä aiheesta: Cut-out Animation as a Tool for Self Expression Among Autistic Pupils. Esitys on luettavissa projektin kotisivustolla. Esityksen pohjalta kirjoitettiin artikkeli Autismi- ja aspergerliiton Autismi-lehteen (Autismi 4/2007). Tämän lisäksi Kamerakynä-projekti on esitellyt toimintansa tuloksia Lapin yliopiston, audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman 15-vuotisjuhlatapahtuman M- week yhteydessä. Näiden lisäksi Mediakasvatuskeskus Metkan julkaisema Peili-lehti teki Kamerakynä-projektista kattavan artikkelin Kirjoitetaan kameralla, kynäillään elokuvalla (Peili 3/07). Projektin päätyttyä Yleisradion Radio 1:n kulttuuriuutiset teki jutun Sodankylän elokuvakasvatushankkeesta. 5

Sodankyläläisten lasten ja nuorten tekemiä elokuvia on esitetty Sodankylän elokuvajuhlien, Tampereen lyhytelokuvafestivaalin sekä Rovaniemen Arktista Vimmaa elokuva- ja mediafestivaalin yhteydessä. Lisäksi Taikalamppu lasten kulttuuriverkosto esittää elokuvia omissa tapahtumissaan mm. Lapin alueen kouluissa. TOMINNAN JATKUVUUS Kahdeksalla koululla ja kahdella päiväkodilla on laitteet ja ohjelmistot kuvaamiseen ja videoeditointiin. Osassa kouluissa elokuvakasvatus on valinnaisena aineena, jonka lisäksi elokuvaan voidaan tutustua erityisissä työpajoissa. Projektin kautta elokuvakasvatukseen mukaan tulleet toimipaikat ovat ilmoittaneet kiinnostuksen kehittää elokuvakasvatusta pitkäjänteisesti ja tuovan elokuvakasvatusta esille muun toimintansa ohessa. Koulujen ja päiväkotien opettajat ovat ilmaisseet tarpeen lisäkoulutukselle sekä toiveen mahdollisuudesta käyttää elokuvakasvatuksen tukihenkilöä oman toimintansa tukena. Jatkoa koordinoidulle toiminnalle valmistellaan ja eri rahoitusvaihtoehtoja kartoitetaan. Tarkoituksena olisi laajentaa Sodankylän laadukas elokuvakasvatuksen pohjatyö kattamaan koko Lappi. Yhteistyötä tehdään Lapin yliopiston kanssa (esim. opiskelijoiden harjoittelupaikat) sekä Laavu-hankkeen kanssa (Lapin audiovisuaalisen mediakulttuurin kehittäminen). ONGELMAT JA SUOSITUKSET TOIMEENPANON KEHITTÄMISEKSI Verkostoituminen muiden alan toimijoiden kanssa. Mukana tulisi olla kouluja, opettajia ja muita asiasta kiinnostuneita. Tähän liittyen koulujen välillä voisi olla elokuvien ja oppimateriaalin vaihtoa. Lisäksi toivottavaa olisivat verkoston säännölliset kokoontumiset ja kehitystavoitteiden asettaminen alueellisen toiminnan kehittämiseksi. Myös ohjausryhmän tukea, ammattitaitoa ja kontakteja tulisi hyödyntää. Toiminnan levittämisessä muualle Lappiin sekä työpajojen järjestämisen kannalta olisi tarpeellista olla enemmän liikuteltavaa kalustoa. Isompiin työpajoihin (esim. 20 osallistujaa) tarvitaan 10 laitteet (kamera, jalusta, tietokone). Projektilla on ollut käytössä kaksi videokameraa, kolme jalustaa, kolme tietokonetta. Loppujen välineiden lainaaminen kouluilta ei aina onnistu, sillä koulut tarvitsevat niitä myös itse. Osaksi tätä ongelmaa auttaisi esimerkiksi mediabussi, jonka avulla voisi järjestää kiertävää työpajatoimintaa. OSA II: TOIMENPITEET OSALLISTUJAMÄÄRÄT JA KESTOT Aloittaneet yhteensä 81 Tiedotus- tms. tilaisuuksissa mukana olleet henkilöt 134 Koulutustilaisuuksien määrä 74 Henkilötyöpäivät 145 Kesto tunteina 245 Kesto opetusviikkoina 6 6

KOULUTUSOHJELMA KOULUTUS- JA OHJAUSTAPAHTUMAT 14.3. Kuvaus- ja editointityöpaja (7h) 21.3. Kuvaus- ja editointityöpaja (7h) 4.4. Animaatiotyöpaja (7h) 12.4. Kuvaus- ja editointityöpaja, Tornio (6h) 13.4. Animaatiotyöpaja, Tornio (6h) 18.4. Missä mennään media? -mediakasvatusseminaari (6h) 19.4. Ismo Kiesiläinen: Videokamera koulutyössä -luento (2h) 14.5. Kuvaus- ja editointityöpaja, Ranua (6h) 15.5. Animaatiotyöpaja, Ranua (8h) 11.-13.6. Kamerakynä-työpaja, Sodankylä (20h) 13.6. Timo Haanpää: Ympäristön ja kulttuurin havainnointi elokuvassa Isien merkit (2h) 7.9. Kuvaus- ja editointityöpaja, Rovaniemi (7h) 15.1.-31.10. Opettajien ohjaus ja konsultointi osana käytännön opetustyötä (119h) (animaatio, kuvaaminen, editointi, suunnittelu, kuvaustilanne, jälkityöt) Seminaarit Projektisihteeri ja/tai opettajia on osallistunut seuraaviin elokuva- ja mediakasvatusseminaareihin ja työpajoihin: 8.-9.3. Listen to me! -mediakasvatusseminaari, Tampere (12h) 18.4. Missä mennään media? -mediakasvatusseminaari (6h) 10.-11.5.Medialukutaito.Nyt, Vaasa (12h) 12.-13.10. Rummutusta elokuvamusiikista seminaari, Hki (13h) 23.10. Mediamuffinssi-koulutus, Rovaniemi (7h) ELOKUVAKASVATUKSEN MATERIAALIN TYÖSTÄMINEN Projektin aikana on toteutettu seuraavia materiaalin työstämiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä: 1. Projektin kotisivut: toiminnan kuvaus, koulutustapahtumat, Sodankylän elokuvakasvatusuutiset ja elokuvakasvatuksen oppimateriaali 2. Liikkuvan kuvan käyttäminen opetusvälineenä harjoitukset (web) 3. Liikkuvan kuvan käyttäminen opetusvälineenä videoesimerkit (web) 4. Esitelmät liikkuvan kuvan käytöstä opetusvälineenä: mm. Cut-out Animation as a Tool for Self Expression Among Autistic Pupils (mediakasvatuskonferenssi, Vaasa), Tenavat elokuvan teossa (Lapin yliopisto), Kamerakynä opettajan apuväline opetukseen (Mediakasvatusseminaari, Sodankylä) (web) 5. Opettajien kokemuksia työskentelystä (web) 6. Oppilaiden kokemuksia työskentelystä (web) 7. Animaation tekeminen dokumentointi (web, dvd) 8. Sodankylän elokuvajuhlien elokuvakasvatuskooste (dvd, 33min) 9. Arkista Vimmaa elokuva- ja mediafestivaalin elokuvakasvatuskoosteet (dvd, 2x30min, 2x5min) 10. Kamerakynä-työpaja DVD-kooste 11. Liikkuvan kuvan työpajat: Tornio, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä DVD-koosteet 12. Ajatus kamerakynästä DVD-kooste 13. Ajatus kamerakynästä liikkuva kuva opetusvälineenä verkkojulkaisu (web) 7

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hyvien käytänteiden levittäminen 29.1. Opetusministeriö, Helsinki 2.2. Lapin yliopisto, mediakasvatuksen opiskelijoiden animaatiokurssin ensi-ilta, Rovaniemi 13.2. Taikalamppu, Lapin lastenkulttuuriverkoston kokous, Tornio 15.3. Arktista Vimmaa / elokuva- ja mediakasvatus Lapissa -työryhmä, kehittämispalaveri, Rovaniemi 18.4. Missä mennään media? -mediakasvatusseminaari, Sodankylä 10.5. Pohjoismainen mediakasvatuskonferenssi, Vaasa 7.6. Opetusministeriö, Helsinki 7.8. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO), osana Sodankylän elokuvatoimintojen sparrausta 28.8. Opetusministeriö, Helsinki 19.9. Lapin yliopisto, av-mediakulttuurin 15-vuotisjuhla, Rovaniemi 26-31.10. Arktista Vimmaa elokuva- ja mediafestivaali, Rovaniemi Lehtijutut Kamerakynä edistää liikkuvan kuvan käyttöä opetusvälineenä Sompio 8.1.2007 Opettajien elokuvakasvatus laajenee koko Lappiin Lapin Kansa 11.1.2007 Elokuva opetusvälineeksi Sompio 5.2.2007 Vuotson koululla filmikahvila Lapin Kansa 23.2.2007 Nuorten arki vaatii mediaosaamista Lapin Kansa 3.4.2007 Sodankylässä pohdittiin median ja mediakasvatuksen merkityksiä Sompio 23.4.2007 Sodankylän koululaisten teoksia elokuvajuhlilla Sompio 14.6.2007 Paikallisia elokuvia festivaaleilla Lapin Kansa/Treffi, 21.6.2007 Animaation avulla autistinen oppilas voi ilmaista itseään Autismi 4/07 Elokuvahullu Sodankylä vie Lappiin mediakasvatuksen viestiä Peili 3/07 Menestyksekäs Sodankylän elokuvakasvatusprojekti päättyy Sompio 8.11.2007 Ilmoitukset Kamerakynä-työpaja opettajille Opettaja 5/07 Muut Sodankylän elokuvakasvatushanke on ollut menestys Yleisradion kulttuuriuutiset, 9.11.2007 8