KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS. Raporttiluonnos v 2

KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS Raporttiluonnos v 2 2.6.2015 Jarmo Asikainen Anni Antila

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen tausta ja toteuttaminen... 4 3 Kuntauudistus... 5 4 Pohjoisen Keski-Suomen alue... 6 4.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella... 8 5 Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot... 9 5.1 Elinkeinot ja työllisyys... 10 5.2 Yhteenveto... 15 6 Aluerakenne ja liikkuminen... 16 6.1 Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike... 18 7 Palvelut ja hyvinvointi... 20 7.1 Palvelutarpeen muutos... 20 7.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 21 7.3 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 23 7.4 Hallinto ja tekniset palvelut ja hallinto... 27 7.5 Yhteenveto... 27 8 Talous... 28 8.1 Talouden nykytilanne... 28 8.2 Odotekustannukset ja säästöpotentiaali... 35 8.3 Tulevat talousnäkymät... 38 8.4 Yhteenveto... 40 9 Henkilöstö... 41 9.1 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos... 41 10 Demokratia ja johtaminen... 43 10.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen... 43 11 Kuntien yhteistyön kehittäminen... 45 11.1 Yksittäisen yhteistyön malli... 45 11.2 Uusi Wiitaunioni... 46 12 Kuntarakennemuutos... 48 13 Jatkotyön organisointi... 51 LIITTEET... 52 LIITE 1. Yhteistoiminta selvitysalueella... 52 Liite 2 Kuntien henkilöstö (tilinpäätökset 2014)... 53 2

1 Johdanto Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki käynnistivät kuntarakenneselvityksen marraskuussa 2014. Kuntarakennelain mukaisesti kunnat ovat selvittäneet kuntarakennettaan, mutta myös yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. Selvityksen aikana tuotettiin laaja materiaali toimintaympäristö- ja tilastoaineistoa sekä arvioitu nykytilaa sekä kuntarakennemuutoksen ja yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä raportti sisältää koosteen selvitystuloksista. Selvittäjinä ovat toimineet FCG Konsultointi Oy:n kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila. Pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä on, miten turvata alueen vetovoimaisuus asetelmassa, jossa väestö ja työpaikat keskittyvät yhä enemmissä määrin suuriin valtakunnallisiin ja maakuntien keskuksiin. Väestörakenteen muutos sekä vanhuspalveluiden kasvavat palvelutarpeet asettavat haasteen palveluiden järjestämiselle, kun samalla työikäisen väestön osuus asukkaista laskee. Tämä negatiivinen muutossuunta vaikeuttaa yhdessä valtionosuuksien leikkauksien kanssa kuntapalvelujen rahoittamista. Yhteistyön syventämisen osalta muodostui kaksi erilaista yhteistyön vaihtoehtoa; yksittäisen yhteistyön malli, joka perustuu pitkälti nykyisen toimintatavan jatkamiseen sekä Wiitaunionin laajentaminen, jossa Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteistyömalli laajenisi koko selvitysalueelle. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi vaikutuksiltaan mittavampi, mutta edellyttäisi sekä toimintamallin arvioinnin että tarkoituksenmukaisen ja kaikkia kuntia hyödyttävän tehtävänjaon. Kolmantena vaihtoehtona oli uusi kunta ja sen rinnalla kehitettävä viiden kuntakeskuksen aluemalli. Aluemallissa on tärkeää määritellä rakenne, jolla uudesta kunnassa muodostettaisiin nykyistä enemmän alueen elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä pohjoisen Keski-Suomen kaupunki. Uusi kunta muodostaisi luonnonmaisemiltaan rikkaan, aktiivisuuden ja yrittäjyyden aluelähtöisen maaseutukaupungin. Uuden kunnan luominen voi tarjota alustan toimintamallien uudistamiselle ja alueen houkuttavuuden lisäämiseksi asukkaille ja yrityksille. Mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu uuden kunnan johtamisen onnistumisesta ja siitä, miten onnistuneesti yhteiset resurssit pystytään valjastamaan uusien yritysten ja työpaikkojen luontiin sekä olemassa olevien yritysten kehittämiseen. Nykyisten kuntakeskusten pohjalta muodostettaisiin elinvoiman, lähipalvelujen ja vaikuttamisen kokonaisuus. Talous- ja tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa uudessa kunnassa skaalaetuja hyödyntämällä ja palvelujen uusia toimintatapoja kehittämällä. Kuntien voimavaroja kokoamalla on mahdollista turvata hyvinvointipalvelut ja elinvoiman kehittäminen. Tässä selvityksessä on ennakoitu kuntarakenne- ja yhteistyömuutoksen toimintamalleja ja rakenteita sekä niiden vaikutuksia. Tarkemmin vaikutuksia voidaan arvioida, jos kunnat näkevät tarkoituksenmukaiseksi siirtyä selvityksen seuraavaan vaiheeseen, jossa kunnat neuvottelisivat tarkemmin yhdistymissopimuksen ja/tai yhteistyön sisällöstä. Kuntien edelleen kaventuvasta itsehallinnosta ja tulevaisuuden ennustamisen epävarmuuksista huolimatta kunnilla on nyt mahdollisuus arvioida vaihtoehtoja ja tehdä itse ratkaisut alueen kuntalaisten yhteiseksi eduksi. Valtakunnallisista uudistuksista huolimatta, kuntien elinvoimaisuuden ja palvelujen turvaamisen ratkaisut on kunkin kunnan tehtävä itse. Itsehallinnollinen toiminta edellyttää omien asioiden hallintaa ja päätösten tekemistä. 3

2 Selvityksen tausta ja toteuttaminen Helmikuussa 2013 tuli voimaan uusi kuntarakennelaki (478/2013), joka velvoittaa kunnat selvittämään kuntarakennemuutoksen edellytyksiä. Laissa säädetään mm. kuntarakenneselvityksen sisällöstä ja toteuttamistavasta sekä selvitysvelvollisuuden laukaisevista kriteereistä. Vuonna 2013 selvitysalueen kunnat täyttivät kriteereistä väestöä koskevan kriteerin sekä Kivijärvi työpaikkaomavaraisuuden kriteerin. Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2013 ( 117) ilmoittaa Valtiovarainministeriölle Viitasaaren, Kinnulan ja Pihtiputaan selvitysalueeksi kuntien yhteisen päätöksen mukaisesti. Lisäksi todettiin, että Kannonkosken ja Kivijärven kunnat ollaan valmiita ottamaan selvitysalueeseen mukaan, mikäli kunnat päättävät liittyä yhteiseen selvitysalueeseen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi ja alueen elinvoiman turvaamiseksi. Samalla päätettiin hakea poikkeamislupaa palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta, sillä toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista. Valtiovarainministeriö päätti huhtikuussa 2014 myöntää Kinnulan, Pihtiputaan, Viitasaaren, Kannonkosken ja Kivijärven muodostamalle selvitysalueelle poikkeuksen kuntarakennelain osoittamasta selvitysalueesta. Ministeriö totesi päätöksessään, että selvitysalue muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden ja sillä on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Poikkeamista koskevan päätöksen myötä selvitysperusteista poikkeava alue voi saada kuntarakennelain mukaista selvitys- ja yhdistymisavustusta. Kunnat päättivät käynnistää kuntarakenneselvityksen ja selvityksen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11.2014 Viitasaarella. Selvitystyön tavoitteena on antaa tarvittavaa tietoa kuntarakennemuutoksen tai muun rakennemuutoksen päätöksenteon tueksi. Selvityksessä on korostettu erityisesti alueen elinvoimaisuuden säilyttämisen ja lisäämisen näkökulmaa. Lisäksi selvitystyön tavoitteena on tuottaa kunnille tietoa, jota voidaan hyödyntää kuntien toiminnan kehittämisessä kuntarakenneratkaisuista riippumatta. Kuntarakennemuutoksen rinnalla tarkastellaan myös yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. Selvityksen tässä vaiheessa kartoitetaan kuntien nykytilanne sekä hahmotetaan uuden kunnan mahdollisia rakenteita. Kunnat päättävät kuitenkin erikseen siirtymisestä toiseen vaiheeseen eli kuntien yhdistymissopimuksen laadintaan ja sen sisällöstä neuvotteluun. Yhdistymissopimuksessa kunnat määrittelevät reunaehdot uuden kunnan perustamiselle ja toiminnalle yhdistymisen valmisteluvaiheen sekä uuden kunnan kolmen ensimmäisen vuoden ajaksi. Lopulliset arviot yhdistymisen vaikutuksista riippuvat näistä kuntien yhdessä määrittelemistä yhdistymissopimuksen linjauksista. Kuntarakennelaissa säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetään vähintään sellaista selvitystä, jossa on arvioitu hallinnon ja palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista selvitysalueella, yhdistymisen vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä ja yhdistymisen mahdollisia haittoja. Selvitystyötä varten organisoitiin ohjausryhmä ja työvaliokunta. Ohjausryhmä toimii selvitystyön ohjaavana elimenä. Se johtaa selvitystyötä ja tekee tarvittavat linjaukset ja esitykset. Ohjausryhmä ei tee kuntia sitovia päätöksiä. Ohjausryhmä koostuu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta täydennettynä puolueiden edustajilla, jotka eivät ole edustettuna puheenjohtajistoissa. Lisäksi ohjausryhmässä on mukana kuntien henkilöstöjärjestöjen edustus. Työvaliokunta osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmässä oli kiertävä puheenjohtajuus kokouspaikkakunnan mukaan. Työvaliokunta koostuu kuntajohtajista. Lisäksi työvaliokunta sai tarvittaessa kutsua kokoukseen muita asiantuntijoita. Työvaliokunta valmisteli sekä ohjeisti ja ohjasi toimialoittaisten alatyöryhmien ja konsulttien työtä. Työvaliokunta vastasi myös vetovoimaan, kilpailukykyyn ja johtamiseen liittyvistä asioista. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Kuntien toimialajohtajat osallistuivat ns. laajennettuun työvaliokuntaan ja ovat antaneet tiedoksiantoja selvitystyön aikana. Selvitystyön aikana on järjestetty yhteinen elinvoimaseminaari alueen yrittäjäyhdistysten sekä muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa. Osana seminaaria toteutettiin elinvoimakysely. 4

3 Kuntauudistus Kuntarakenneuudistus käynnistettiin osana Jyrki Kataisen hallituksen toteuttamaa koko maan laajuista kuntauudistusta. Kuntauudistuksen tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Laajassa kuntauudistuksessa käynnistettiin lisäksi valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä toimialakohtaisia lainsäädännön uudistuksia (II asteen opetus, rakennusvalvonta jne.). Perustuslakivaliokunnan mukaan esityksen ei ollut mahdollista edetä. Sote-järjestämislakiesityksen käsittely eduskunnassa raukesi. Täten sote-uudistuksen jatkovalmistelu sekä toimeenpano siirtyivät seuraavalle hallituskaudelle. Soteuudistuksella on perustuslain näkökulmasta kolme mahdollista etenemistietä. Näitä pitäisi perustuslakivaliokunnan mukaan arvioida kokonaisuutena. Vaihtoehtoina on maakunnallinen kuntayhtymä; maakuntahallinto, jolla on verotusoikeus ja vaaleilla valittu päätöksenteko. Kolmantena vaihtoehtona on toimintojen siirtäminen valtiolle. Lisäksi on mahdollisuutena, että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut eriytetään esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti. Tässä mallissa terveyspalvelut ovat maakunnilla ja sosiaalipalvelut kunnilla. Keski-Suomen maakunnassa on käynnistetty Keski-Suomen SOTE 2020 hanke, jonka tavoitteena on rakentaa Keski- Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallituskaudella 2012 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla eli noin 15 prosenttia. Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 miljardia euroa. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. 1 Eduskunta hyväksyi lain 676/2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 22.8.2014 ja se tuli voimaan 1.1.2015. Valtionosuusuudistuksessa on viiden vuoden siirtymäkausi, vuonna 2015 muutos voi olla enintään 50 euroa. Mahdollisen Sipilän hallituksen linjauksena on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion menojen vähentäminen 4 miljardilla eurolla ja kuntien 2 miljardilla eurolla. Tämä vaikuttaa voimakkaasti myös Keski-Suomen kuntien valtionosuuksiin. Uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuussa 2015. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kuntalaissa säädetään kunnille entistä tiukempaa velvoitetta kattaa budjettialijäämä ja säännös koskevat myös kuntayhtymiä. Kuntakonsernin ja tätä laajemman kunnan toiminnan näkökulmaa vahvistettiin mm. kriisikuntakriteereiden uudistamisella. Vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle kolmanteen sunnuntaihin. Tämä muutos vaikuttaisi myös kuntarakennemuutoksiin, jotka toteutettaisiin vuoden 2017 alusta. Lisäksi kunnat voisivat käyttää omaa harkintaa valtuustokoon määrittämisessä, kun laissa säädetään ainoastaan jäsenten vähimmäismäärä. 1 Suomen kuntaliitto: Kuntatalouden sopeutusohjelma 2015 5

4 Pohjoisen Keski-Suomen alue Kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Viitasaari-Saarijärven seutukuntaan. Selvitysalueella ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia kuntarakenteissa. Vuonna 2010 Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit käynnistivät kuntajakoselvityksen, joka ei kuitenkaan johtanut muutoksiin kuntarakenteessa. Selvitysalueen pintaala on yhteensä 3 712 km 2 ja taajama-asteeltaan harvaan asuttua (36 56 %). Alueella on runsaasti kesämökkejä, suhteessa väestöön etenkin Kannonkosken ja Kivijärven alueella. Avainlukuja selvitysalueelta Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yht. Maapinta-ala, km2 2013 445 460 484 1075 1248 3 712 Taajama-aste, % 1.1.2012 36,8 50,1 51,6 45,7 56 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013-17 -3-15 -39-55 -129 Perheiden lukumäärä 2013 399 456 331 1139 1890 4215 Asuntokunnat 2013 705 726 570 2 040 3 375 7 416 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 2013 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 2013 18,2 16,5 17,5 21,9 22,5 92,1 96,4 88,4 93 76,3 Kesämökkien lukumäärä 2013 802 450 751 1 030 2 243 5 276 Selvitysalueella asui vuoden 2014 lopulla 15 526 henkilöä. Alueen kuntien väestömäärät vaihtelevat Kivijärven 1 244 asukkaasta Viitasaaren 6 780 asukkaaseen. Alueella ei ole kuitenkaan yhtä selkeästi väestöllisesti voimakkaampaa kuntaa, Viitasaaren väestömäärä on koko selvitysalueen väestömäärästä alle puolet. Kuva 1. Selvitysalueen väestöpohja 31.12.2014 Selvitysalueen väestörakenne on maan keskiarvoja iäkkäämpää. Etenkin Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Viitasaarella iäkkäiden ikäryhmien osuus on korkea. Pihtiputaalla ja Kinnulassa alle 18-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla. 6

Kuva 2. Selvitysalueen väestörakenne 31.12.2013 Alla olevassa kuvassa on esitetty selvitysalueen kuntien sekä seutukunnan ja koko maan suhteellinen väestökehitys vuodesta 1980 alkaen sekä vuosien 2016 2040 väestöennuste. Vuosina 1980-2014 selvitysalueen väestömäärä on laskenut 6000 asukkaalla, joka on tarkoittanut miltei kolmannesta kuntien väestöstä. Kaikki Keski-Suomen pohjoisosan kunnat ovat menettäneet asukkaita, väestökasvun keskittyessä Jyväskylän kaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Ennusteen mukaan aleneva väestökehitys jatkuisi tulevina vuosina, jonkin verran lievempänä. Kuva 3. Kuntien väestön kehitys vuosina 1980 2013 ja väestöennuste vuoteen 2040. Työikäisten eli 17 64 vuotiaiden määrä laskee väestöennusteen mukaan selvitysalueella 28 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Jo vuoteen 2017 mennessä alueella olisi jäljellä enää yhdeksän kymmenestä työikäisestä verrattuna vuoden 2013 tilanteeseen. Väestöllisellä huoltosuhteella voidaan kuvata lasten ja nuorten (alle 17-vuotiaat) sekä vanhusväestön (yli 64- vuotiaat) suhdetta työikäisiin. Selvitysalueella tunnusluku on 0,81 eli huomattavasti korkeampi kuin maakunnassa (0,64) ja koko maassa (0,61). Kuvassa 4 voidaan nähdä väestörakenteessa tapahtuva muutos vuosina 2013-2029. Samaan aikaan kun yli 75-vuotiaiden ikäryhmän määrä kasvaa yli 40 prosenttia, vähenisi työikäisen väestön osuus 28 prosenttia. 7

Kuva 4. Ennustettu väestökehitys vuosina 2013 2029 ikäluokittain (Tilastokeskus) 4.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Kuntien yhteistoimintaa on kuvattu liitteessä 1. Koko seutukunnan tasolla kunnat osallistuvat Saarijärven-Viitasaaren kerran vuodessa kokoontuvaan seutuedustajistoon, jossa linjataan seutuyhteistyötä. Saman yhteistyön puitteissa toimiva seudun johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Selvitysalueen kunnat Kannonkoskea lukuun ottamatta omistavat yhdessä kehittämisyhtiö Witas Oy:n. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään alueella kahdessa eri yhteistyöryhmittymässä; Kinnulan kunta on mukana Wiitaunionin yhteistoiminta-alueessa sillä erotuksella, että kunnalla on oma sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Kivijärvi ja Kannonkoski ovat sen sijaan Saarikan kuntayhtymän jäseniä. Kunnat järjestävät myös palkkahallinnon toiminnot saarikkayhteistyön kautta. Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki ovat sopineet vuodesta 2005 alkaen yhteisestä palvelutuotannosta eli Wiitaunionista. Yhteistyön tavoitteena on edistää koko alueen elinvoimaa ja aluetaloutta sekä kehittää ja tehostaa kuntien palvelutuotantoa uudistamalla toimintatapoja ja prosesseja sekä kehittämällä henkilöstön osaamista. Yhteistyö koskee perusturvaa, sivistys- ja teknistä tointa sekä hallinnon tukipalveluja. Kunnat ovat jakaneet palvelujen tuottamisvastuuta ja henkilöstöä siten, että Pihtipudas vastaa sivistystoimesta ja tukipalveluista, kun Viitasaari vastaa perusturvasta ja teknisestä toimesta. Kumpikin kunta vastaa oman alueensa elinvoiman kehittämisestä. Yhteistyötä ohjataan hallitusten yhteiskokouksella, jota järjestetään vähintään 4 kertaa vuosittain. Yhteistyötä koordinoi ja valmistelee hallituksen kokouksiin työvaliokunta, johon kuuluvat kummankin kunnan valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Kuntajohtajista, kuntasihteereistä ja toimialajohtajista koottu johtoryhmä organisoi ja koordinoi kansalaiskunta ja palvelukuntatoimintoja sekä koordinoi kansalaiskuntien ja palvelukunnan yhteistoimintaa. Kunnat ovat asettaneet omaan organisaationsa yhteislautakunnat. Lautakunnat vastaavat tuotannon lisäksi palvelusopimuksen toteuttamisesta sekä jatkuvasta talouden ja toiminnan kehittämisestä. Kunnat jakavat pääsääntöisesti palvelutuotannon kustannukset käytön mukaan aiheuttamisperiaatteella. Jakoperusteet päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Osin yhteislautakunnat toimivat Wiitaunionia laajemmalla alueella (perusturvalautakunta, ympäristölautakunta). 8

Alueen yhteistyö on laaja-alaista, mutta Wiitaunionia lukuun ottamatta hajanaista ja yhteistyömuodostumat vaihtelevat runsaasti. 5 Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot Kuntarakenneselvityksen yksi merkittävin painopiste on ollut elinvoimaisuuden kehittäminen selvitysalueella. Selvityksen aikana alueen nykytilaa ja kehittämistarpeita on käsitelty selvitysalueen eri organisaatioiden, mutta myös elinkeinoelämän edustajien kesken. Selvityksen aikana toteutettiin elinvoimakysely. Kuva 5. Elinvoimaisen kunnan osat. 2 Kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Vetovoimaisella alueella voidaan houkutella ja sitouttaa kuntalaisia, yrityksiä ja matkailijoita. Elinvoimaisessa kunnassa on myös aktiivisia kuntalaisia, järjestöjä, vapaaehtoistoimintaa ja yrityksiä. Vahva kuntatalous mahdollistaa kunnan uusiutumisen, palvelujen järjestämisen sekä varmistaa kuntaimagoa. Tässä luvussa sekä raportin muissa luvuissa on tarkasteltu näitä elinvoimaisen kunnan tekijöitä. Avainlukuja selvitysalueelta Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yht. Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 124 172 97 405 534 1 332 Työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012 438 517 353 1488 2296 5092 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2012 49,7 48,2 44,2 52 50,2 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2012 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2012 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013 510 573 390 1552 2437 5462 2,05 2,08 2,34 1,86 1,85 56,5 53,7 52,5 58 61,6 14,9 14,2 10,2 13,9 17,5 2 Sini Sallinen (toim.) Elinvoimainen kunta. Suomen Kuntaliitto. 9

Taulukossa 1 on esitetty yksi tapa tarkastella kuntien panostuksia elinvoimaan. Selvitysalueella panostettiin vuonna 2013 hieman yli maan keskiarvon vetovoimapalveluihin. Kuntien panostukset elinkeinojen edistämiseen (Witas Oy, osassa kunnista markkinat) suhteessa koko maan keskiarvoon olivat huomattavasti suuremmat. Taulukko 1 Panostukset vetovoimaan tehtävittäin 2013, euroa/asukas 5.1 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueen kunnat ovat perustaneet yhteisen kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tarjoaa kunnille elinkeinojen ja maaseudun kehittämispalveluja sekä matkailupalveluja. Kehittämisyhtiön toiminta-alue laajeni vuodesta 2012 myös Kivijärvelle. Kannonkoskella on oma elinkeinotoimi ja tehtäviä hoitaa elinkeinoasiamies. Kannonkosken teollisuus perustuu mekaaniseen puunjalostukseen, teräsrakennetuotantoon ja koneenrakennukseen. Alan yritykset toimivat valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti ja niillä on usean vuosikymmenen historia takanaan. Maaja metsätalous on edelleen merkittävä osa elinkeinorakennetta. Puunkorjuu sektorilla toimii useita koneyrittäjiä. Kannonkoski tunnetaan erityisesti Nuorisokeskus Piispalasta, joka on rakentunut Suomen suurimmaksi nuorisokeskukseksi. Piispala tarjoaa monipuolisia palveluita myös aikuisväestölle niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Kannonkosken ja Piispalan sijainti Sinisen tien ja useiden järvien risteyksessä tarjoaa luontomatkailulle erinomaiset mahdollisuudet. Kinnulasta löytyy useita rakennus- ja maanrakennusalan yrityksiä, jotka toimivat maantieteellisesti hyvinkin laajalla, useamman maakunnan kattavalla alueella. Kinnulassa maa- ja metsätalous vahva ja Saarensalmen alueella on valtakunnan tasollakin merkittävä korkeatasoisen loma-asutuksen keskittymä. Kivijärven ehdottomana vahvuutena ja mahdollisuutena voidaan pitää matkailua ja siihen liittyviä vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita. Maa- ja metsätaloudella on edelleen vahva asema elinkeinoina. Pihtiputaalla toimii vahva puualan yritysten verkosto, jossa on laajasti edustettuna alan koko tuotantoketju metsäenergiasta puu- ja rakennustuoteteollisuuteen. Pihtiputaalla on myös vahva osaamisintensiivisten (KIBS) liikeelämän palveluiden ja asiantuntija-palveluiden keskittymä (mm. tilitoimisto-, mainostoimisto- ja ohjelmapalveluita). Nelostien varrella tarjottavien matkailu-, ravitsemis-, kauppa- ja erikoispalveluiden kehittämisessä on potentiaalia. Pihtiputaalla on myös poikkeuksellisen vahvaa maidontuotantoa ja useita maatilayrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kehittävät aktiivisesti mm. jatkojalostustoimintaa. Viitasaarella toimii useampia erikoistuneita metalliteollisuuden sekä puu- ja rakennustuote-teollisuuden pk-yrityksiä. Lisäksi Viitasaari on tunnettu seutukunnan kaupallisena keskuksena, jonka asemaa voidaan edelleen vahvistaa monipuolistamalla vähittäis- ja erikoiskaupan palvelutarjontaa sekä liikunta- ja vapaa-ajan palveluita. Myös luonto-, vesistö, ostos- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä Viitasaarella on monipuolisia mahdollisuuksia, joita vahvistavat Nelostien, Sinisentien ja hyvien vesistöjen läheisyys. 10

Vuonna 2012 selvitysalueella oli 5 579 työpaikkaa, joista 45 prosenttia sijaitsi Viitasaarella. Selvitysalueella on menetetty vuosina 2000-2012 yhteensä 837 työpaikkaa ja näistä yli puolet vuoden 2008 jälkeen. Alla olevassa kuvassa on esitetty työpaikkojen suhteellinen kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2012. Selvitysalueella työpaikkojen määrä on pienentynyt 86 prosenttiin vuodesta 2000. Pienintä työpaikkojen menetys on ollut Viitasaarella (87 %) ja Kinnulassa (87 %). Kuva 6. Työpaikkojen prosentuaalinen muutos seutukunnan kunnissa vuosina 2000 2012, 2000=100 Vuonna 2012 selvitysalueen työpaikoista 45 prosenttia sijaitsi yksityisellä sektorilla (koko maassa 58 %), jopa 23 prosenttia yrittäjäsektorilla (koko maassa 11 %) ja 30 prosenttia kuntasektorilla (koko maassa 23 %). Alla olevasta taulukosta voidaan huomata, että työpaikkojen määrä on prosentuaalisesti vähentynyt merkittävästi valtion ja valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikoissa. Taulukko 2. Työpaikat 2012 ja niiden muutos vuosina 2000 2012. Työpaikat 2012 (muutos 2000-2012) Valtioenemmistöinen oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Valtio Kunta Saarijärven- Viitasaaren sk. 166 (-102) 3102 (-228) 116 (-80) 4803 (-644) 2290 (-732) 2 (-3) 10479 (-1789) Kannonkoski 0 (-1) 164 (-2) 4 (-6) 149 (-52) 121 (-19) 0 (0) 438 (-80) Kinnula 0 (-6) 173 (-6) 3 (-3) 180 (-21) 161 (-38) 0 (0) 517 (-74) Kivijärvi 0 (-4) 133 (-7) 4 (-6) 125 (-46) 91 (-32) 0 (0) 353 (-95) Pihtipudas 12 (-24) 426 (-41) 14 (-10) 666 (-49) 370 (-130) 0 (0) 1488 (-254) Viitasaari 48 (1) 629 (-76) 25 (-26) 1178 (-40) 415 (-192) 1 (-1) 2296 (-334) Selvitysalue 60 (-34) 1525 (-132) 50 (-51) 2298 (-208) 1158 (-411) 1 (-1) 5 092 (-837) Koko maa 134981 (-9420) 530429 (44335) 65607 (-27459) 1358624 (98669) 248874 (4324) 1389 (898) 2 339 904 (111347) Selvitysalueen kuntien työpaikoista 17 prosenttia oli vuonna 2012 maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa. Yhtä suuri osuus työpaikoista oli myös terveys- ja sosiaalipalveluissa. Teollisuuden osuus työpaikoista oli vuonna 2012 13 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 16 prosenttia. Teollisuuden työpaikkoja aikajaksolla menetettiin alueella yli 200 paikkaa. 11

Selvitysalueen kaikissa kunnissa työpaikkaomavaraisuus on ollut suhteellisen korkea. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnan alueella olevien työpaikkojen suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan. Mikäli tunnusluku on yli 100 prosenttia, on kunnassa enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Selvitysalueen kunnissa ja työpaikkaomavaraisuus on yli 90 prosenttia. Vaikka Kannonkoskella väestömäärä ja työpaikkojen määrä on laskenut yli 15 prosenttia, on kunnassa asuvien työllisten määrä säilynyt miltei samana. Muilla kunnilla työllisten määrä on laskenut 10 13 prosenttia. Kannonkosken työllisten määrän hitaampi laskeminen selittää myös sitä, miksi kunnan työpaikkaomavaraisuus on laskenut. Taulukko 3. Työpaikkaomavaraisuus vuosina 2001 2012, % Työpaikkaomavaraisuus, % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Saarijärven- Viitasaaren sk. 95 % 94 % 94 % 95 % 96 % 94 % 95 % 94 % 94 % 95 % 93 % 94 % Kannonkoski 92 % 94 % 94 % 98 % 98 % 96 % 96 % 92 % 85 % 96 % 92 % 86 % Kinnula 90 % 91 % 92 % 92 % 91 % 85 % 88 % 90 % 91 % 90 % 89 % 90 % Kivijärvi 95 % 93 % 87 % 87 % 88 % 87 % 88 % 90 % 73 % 81 % 84 % 91 % Pihtipudas 94 % 92 % 93 % 91 % 93 % 92 % 92 % 93 % 95 % 98 % 94 % 96 % Viitasaari 96 % 96 % 95 % 95 % 98 % 97 % 96 % 96 % 97 % 95 % 95 % 94 % Erityisenä haasteena Keski-Suomessa on korkea työttömyys. Koko maan 70 seutukunnan kolmanneksi korkein työttömyysaste helmikuun 2015 lopussa oli Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan 21,2 prosenttia. Selvitysalueelta yli 20 prosentin työttömyysaste oli Kinnulassa (22,8), Kivijärvellä (20,4), Viitasaarella (20,3) ja Kannonkoskella (20,0 %). 3 Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu vuodesta 2006 työttömyysasteen kehitystä. Taulukko 4. Kuntien työttömyysasteet elokuussa 2006 2014, % Työttömyysaste, elokuu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kannonkoski 13,3 % 10,2 % 10,2 % 12,7 % 13,0 % 9,5 % 11,3 % 14,8 % 19,1 % Kinnula 13,5 % 8,6 % 11,6 % 11,3 % 9,0 % 11,6 % 11,7 % 15,6 % 15,0 % Kivijärvi 12,5 % 10,5 % 9,1 % 11,8 % 8,9 % 11,2 % 14,2 % 13,3 % 17,0 % Pihtipudas 12,1 % 10,0 % 9,1 % 11,0 % 9,9 % 10,5 % 11,6 % 12,8 % 15,4 % Viitasaari 11,1 % 10,1 % 9,0 % 11,3 % 10,1 % 10,8 % 10,6 % 11,3 % 15,7 % Saarijärven-Viitasaaren sk. 11,7 % 10,2 % 9,7 % 12,6 % 10,9 % 11,3 % 12,0 % 13,6 % 15,9 % Selvitysalue 12,0 % 9,9 % 9,5 % 11,4 % 10,1 % 10,7 % 11,3 % 12,7 % 15,9 % Pitkäaikaistyöttömien osuus oli vuoden 2014 elokuussa selvitysalueella 4,5 prosenttia eli yli 1 % -yksikköä korkeampi, kuin maassa keskimärin. Korkein pitkäaikatyöttömyysprosentti oli Kinnulassa (6,4 %) ja alhaisin Viitasaarella (4,0 %). Taulukko 5. Pitkäaikaistyöttömien osuus väestöstä vuosina 2006 2014 elokuu, % Pitkäaikaistyöttömyys, elokuu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kannonkoski 4,0 % 2,6 % 2,2 % 2,1 % 2,5 % 2,8 % 2,3 % 3,3 % 5,6 % Kinnula 4,1 % 1,2 % 0,7 % 2,5 % 1,1 % 1,8 % 2,2 % 4,5 % 6,4 % Kivijärvi 3,0 % 1,6 % 0,8 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 3,4 % 3,1 % 5,0 % Pihtipudas 3,1 % 2,0 % 1,4 % 1,8 % 1,1 % 2,0 % 3,0 % 3,2 % 4,2 % Viitasaari 2,8 % 1,8 % 1,9 % 1,8 % 2,0 % 2,2 % 2,5 % 3,5 % 4,0 % Selvitysalue 3,2 % 1,9 % 1,6 % 1,8 % 1,6 % 2,1 % 2,6 % 3,5 % 4,5 % Saarijärven-Viitasaaren sk. 2,9 % 2,0 % 1,5 % 1,6 % 2,0 % 2,2 % 2,8 % 3,5 % 4,7 % 3 Keski-Suomen ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus 27.2.2015. https://www.elykeskus.fi/documents/10191/57310/keski-suomen_ty%c3%b6llisyyskatsaus_helmikuu_2015.pdf/254fd58d-8787-4df3-94dbdfd31653f0ee 12

Koko maa 2,5 % 2,0 % 1,6 % 1,6 % 2,2 % 2,2 % 2,4 % 2,9 % 3,5 % 13

Alla olevassa kuvassa on esitetty ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yli 15- vuotiaista. Kuva 7. Tutkinnon suorittaneita yhteensä, % yli 15 vuotiaista 14

5.2 Yhteenveto Alla on joitakin keskeisiä alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Selvitysalueella on menetetty 2000-luvun ajan merkittävästi työpaikkoja ja alueen työttömyysaste on kasvanut huolestuttavasti. Merkittävyydeltään suurimpana alueen riskinä on, että nykyinen väestö- ja työpaikkakehitys jatkuu ja tätä kautta alueen vetovoimaisuus ja elinvoimaisuus laskisi. Alueelta Mahdollisuutena on, että nykyisiä alueen vahvuuksia voitaisiin hyödyntää enemmän ja Äänekosken biotuotantotehdas. Voidaankin kysyä, varmistaako nykyinen kuntarakenne ja päätöksenteko mahdollisuuksien hyödyntämisen sekä yritystoiminnan kehittymisen ja syntymisen erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä. Alueella on vahvaa yrittäjyyshenkeä ja kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö on pääasiassa koettu hyväksi. Mahdollisuutena onkin aidon, ja yhteisen elinvoimaisuuden kehittäminen koko alueella kuntien, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Uhkana on, että koko alueen etua ei voida ajaa, vaan elinvoimaisuutta tavoitellaan erillisten kuntien näkökulmasta. Vahvuudet Luonto, vesistöt ja ympäristö sekä vapaa-ajan palvelut Vahva yrittäjyyshenki sekä kuntien ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö Edullinen kustannustaso (asuminen, ruoka, toimitilat) Heikkoudet Työikäisen väestön muuttoliike ja työpaikkojen väheneminen Työttömyys ja matala tulotaso sekä toisaalta tarpeita vastaava työvoiman saatavuuden haasteet Vahvan alueellisen kasvukeskuksen puuttuminen Mahdollisuudet Äänekosken biotuotantotehdas ja sen ympärille rakentuva puunhankinta sekä kehiteltävät uudet innovaatiot Aito yhteinen elinvoimaisuuden kehittäminen koko alueella kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Luonto ja ympäristö sekä siihen liittyvän matkailun kehittäminen Uhat Työpaikkojen ja työikäisen väestön väheneminen jatkuu edelleen Elinvoimaa tavoitellaan erillisten kuntien näkökulmasta ja koko alueen etu ei toteudu Väestörakenne muuttuu ja kunnat eivät sopeudu muutokseen tai muuta kehitystä. 15

6 Aluerakenne ja liikkuminen Maakunnan pohjoisimman kärjen muodostava selvitysalue koostuu maaseutumaisesta alueesta, jossa väestö keskittyy kuntakeskuksiin. Aluetta halkoo pitkittäissuunnassa läpi Viitasaaren ja Pihtiputaan valtatie 4, joka muodostaa maakunnan liikenteen rungon. Lukuisten järvien ja muun luonnon ansiosta alueella on paljon kesä- ja loma-asutusta. Toisaalta järvet ja väestön sijoittuminen niiden rannoille tekee alueesta haasteellisen sisäisen asioinnin ja liikkumisen kannalta. Kuva 8. Selvitysalueen karttakuva 16

Osana Keski-Suomen strategiaa on hahmoteltu maakunnan aluerakennetta vuodelle 2040. Tässä hahmotelmassa valtatie 4 muodostaa maakunnan toiminnallisesti merkittävän liikenneväylän, jonka mukaisesti muodostuisi myös Pihtiputaan ja Viitasaaren tiiviimmän asutuksen taajamat sekä Viitasaaren työpaikkakeskittymä. Kuva 9. Keski-Suomen aluerakenne 2040. Lähde: Keski-Suomen strategia. 17

Asuinkunta 6.1 Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike Kuntien väliset etäisyyksiä teitse lisäävät useat alueen järvet. Pihtiputaan ja Kannonkosken etäisyys Viitasaaren on alle 40 kilometriä. Kivijärveltä ja Kinnulasta etäisyys kasvaa 63 kilometriin. Kannonkosken, Kinnulan ja Kivijärven väliset etäisyydet ovat alle 35 kilometriä. Asiointialueiden ja suuntautumisen määrittelyssä on käytetty Suomen ympäristökeskuksen tarkasteluja, jotka edelleen pohjautuvat TNS Gallupin Oy:n Suureen Vaikutusaluetutkimuksen (SVT) aineistoihin vuodelta 2011. Tutkimus pohjautuu Internet-paneeliin osallistuneiden vastauksiin ja aiempi tutkimus postikyselyyn ja Internet-paneeliin (vastauksia on ollut noin 30 000). Markkina-aluetutkimuksen päämarkkina-alue muodostuu Keski-Suomessa koko maakunnasta, eli kaikki maakunnan kunnat kuuluvat Jyväskylän päämarkkina-alueeseen. Selvitysalueen kunnista Pihtipudas (vastaajista 39 %), Viitasaari (yli 50 %) määriteltiin kunniksi, joissa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointi. Kannonkoski (25 %) ja Kinnula (43 %) näyttäisi suuntautuvan Saarijärvelle (43 prosenttia). Kivijärvi suuntautuu suoraan Jyväskylään (32 %) Pendelöinti ilmaisee, kuinka suuri osa alueen työllisestä työvoimasta käy töissä oman kunnan ulkopuolella. Kuntarakenneuudistuksen mukainen vahva peruskunta muodostuisi työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Kuntien pendelöintiasteet on esitetty kuvassa 12. Kuvassa esitetystä osuudesta jäljelle jäävä osa on se työllinen työvoima, joka käy työssä omassa kunnassaan. Pendelöinti on selvitysalueella yleisintä Kannonkoskella ja Kivijärvellä, joista kummastakin yli 30 % käy työssä kotikunnan ulkopuolella. Muissa kunnissa pendelöivien osuus on noin 20 prosentin tienoilla. Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari 33,1 % 21,6 % 31,0 % 21,0 % 20,6 % Kuva 10. Selvitysalueen kuntien pendelöintiasteet 2012 Kannonkoskelta pendelöidään pääasiassa Saarijärvelle (9 %), Jyväskylään (5 %) ja Viitasaarelle (5 %). Kivijärveltä pendelöidään Karstulaan (5 %), Kannonkoskelle (4 %) sekä jossain määrin Saarijärvelle (3 %) ja Jyväskylään (3 %). Kinnulasta pendelöidään Pihtiputaalle (4 %) ja Viitasaarelle (3 %). Pihtiputaalta Viitasaarelle (7 %) ja Viitasaarelta Pihtiputaalle (5 %) ja jossain määrin Jyväskylään (3 %). Taulukko 6. Selvitysalueen sisäinen pendelöinti 2012, henkilöä työllisestä työvoimasta Työssäkäyntikunta Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Jyväskylä Karstula Saarijärvi Äänekoski Työlliset Kannonkoski 341 0 10 2 24 25 44 7 11 510 Kinnula 0 449 7 21 16 8 3 7 0 573 Kivijärvi 17 9 269 1 6 12 13 18 4 390 Pihtipudas 0 6 4 1 226 101 15 2 0 14 1 552 Viitasaari 12 6 19 130 1 935 61 9 3 38 2 437 Jyväskylä 3 7 12 13 41 48 182 165 30 854 56 923 Saarijärvi 30 1 2 4 12 314 2 697 136 191 3 679 Karstula 18 1 4 0 5 29 121 1 187 15 1 519 Äänekoski 1 2 7 7 54 932 109 15 5 713 7 390 18

Alueen kunnat ovat menettäneet yhteensä yli 2 005 asukasta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000 2013. Alla oleva kuva esittää kunnittaisen nettomuuton kumulatiivisena eli nettomuuttolisäys näkyy nousevana käyränä. Määränä tämä vastaisi 13 prosenttia koko alueen nykyisestä väestöstä. Kuntien välillä muuttoliikkeessä on kuitenkin eroja. Kuva 11. Maan sisäinen kumulatiivinen nettomuutto seutukunnassa vuosina 2000-2013 Selvitysalueella vähäisintä nettomuutto on ollut Kannonkoskella (-76), kun muissa kunnissa kumulatiivinen nettomuutto on ollut yli 200. Voimakkainta poismuutto on ollut väestömäärältä suuremmissa kunnissa eli Viitasaarella (-590) ja Pihtiputaalla (-741). Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat kärsineet kuitenkin eniten Kivijärvi, Kinnula sekä Pihtipudas. ASIOINTI, TYÖSSÄKÄYNTI JA MUUTTOLIIKE Selvitysalueen kaikki kunnat ovat saaneet muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta ja voittoa nettosiirtolaisuudesta. Lukuisten järvien ja muun luonnon ansiosta alueella on paljon kesä- ja loma-asutusta. Toisaalta järvet ja väestön sijoittuminen niiden rannoille tekee alueesta haasteellisen sisäisen asioinnin ja liikkumisen kannalta. Alueen sisällä pendelöinti on suhteellisen vähäistä ja suuntautuu myös selvitysalueen ulkopuolelle (Saarijärvi, Karstula, Äänekoski, Jyväskylä). 19

7 Palvelut ja hyvinvointi 7.1 Palvelutarpeen muutos Kuvassa 12 on arvioitu selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä vuosina 2013 2029. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. Laskelman pohjana on käytetty ikäluokittaisia palvelujen käyttötietoja ja Tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Tehtävät yhteensä on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012. Muut tehtävät kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät ja niiden palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidon palvelutarpeessa on myös arvioitu vanhusten tulon palveluiden piiriin myöhentyvän asteittain (vuonna 2012 yli 75-vuotiaat, vuonna 2029 77- vuotiaat). Vanhusten Mukana on myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Selvitysalueella palvelutarve säilyy koko tarkastelujakson samalla tasolla, mutta tehtävien välillä painopisteet muuttuisivat ennakoidun kehityksen jatkuessa radikaalisti. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kuntien palveluissa. Palvelutarpeisiin vastaaminen hankaloituu myös sillä, että työikäisten määrä vähenee mikä vaikuttaa kuntien tulopohjaan. Lukion (ja ammatillisen koulutuksen) palvelutarpeet laskisivat koko tarkastelujakson aikana 30 prosenttia. Myös perusopetuksessa palvelutarpeet laskisivat merkittävästi ja jo vuoteen 2017 palvelutarpeissa ennustettaisiin miltei 10 prosentin laskua. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon ja etenkin vanhusten hoidon palvelutarpeet kasvavat. Vanhustenhoidossa voimakkain palvelutarpeiden kasvu tapahtuisi vuoden 2021 jälkeen. Kuva 12. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella vuosina 2013-2029, 2013=100 20

7.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Kannonkoskelle ja Kivijärvelle sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa pääosin Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven yhteinen perusturvaliikelaitos Saarikka. Palveluiden järjestämisestä vastaa SoTe-kuntayhtymä. Saarikan perusturvaliikelaitos tuottaa kuntien sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon palvelut. Pihtipudas ja Viitasaari muodostavat yhdessä Kinnulan kunnan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Vuoden 2012 alusta Pihtiputaan perusturvan henkilöstö siirtyi Viitasaaren kaupungin palvelukseen ja kunnat siirtyivät ns. asiakaslähtöiseen aluemalliin, jolloin palveluja saadaan lähellä, ei välttämättä joka päivä, mutta viikoittain. Kinnulan kunnassa on kuitenkin oma henkilöstö ja erillinen talous. Maakunnassa on käynnistetty Keski-Suomen Sote 2020 hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeen yhteydessä on myös kartoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 4 Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa alueen asukkaiden sairastavuutta. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Kaikilla selvitysalueen kunnilla sairastavuusindeksi on ollut yli 100:n. Indeksi on korkein Kivijärvellä, Pihtiputaalla ja Kannonkoskella (yli 135), alhaisin sairastavuusindeksi on Viitasaarella (alle 125). Selvitysalueen kunnista Kinnulan sairastavuusindeksi on laskenut yli 145:stä 130:n tuntumaan. Kivijärvellä sairastavuusindeksi on ollut jopa 150 vuonna 2000. Kuva 13. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu vuosina 2000-2012 Selvitysalueella, ja suurimassa osassa ikäryhmiä myös Keski-Suomessa, perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä oli enemmän kuin maassa keskimäärin. (käynnit/asukas suhteessa koko maahan +0,45/asukas). Kuvassa on laskettu perusterveydenhuollon avohoidon tarpeen muutosta vuosina 2013 2029. Siinä missä koko maassa ja Keski-Suomessa perusterveydenhuollon avohoitoon on ennakoitu kasvavan, selvitysalueella palvelutarpeet laskisivat. Väestön voimakas ikääntyminen ei johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukartta. http://jkl.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=ad95a8ddb8b4472797a59cc1ebf90b8a 21

2013=100. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Avohoidon tarve laskee ennusteessa 6% 120 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 115 110 105 100 95 90 85 80 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 2013=100 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Selvitysalue 100 98 96 95 94 Keski-Suomi 100 103 106 109 111 Koko maa 100 108 108 114 117 Kuva 14. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve, 2013 =100 Selvitystä toteutettiin tilanteessa, jossa maakuntatasolla on käynnissä erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon selvitystyö. Lisäksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtyy alkaneelle hallituskaudelle. Uusi hallitus tekee linjaukset sote-uudistuksesta, mutta todennäköisesti sote-uudistusta jatketaan jossain muodossa. 22

2013=100. 7.3 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kannonkoskella ja Kivijärvellä on yhteinen sivistysjohtaja sekä yhteisiä perusopetuksen opettajia, koulukuraattori ja koulupsykologi. Wiitaunionin yhteinen sivistyslautakunta tuottaa sivistystoimen palvelut Pihtiputaalle Varhaiskasvatus ja perusopetus Selvitysalueella ennakoidaan 1 6 vuotiaiden määrän laskevan vuosien 2013 2029 aikana kokonaisuudessaan 9 prosenttia. Voimakkainta muutos olisi ennen vuotta 2017 ja vuoden 2021 jälkeen. Kehitys poikkeaa maakunnallisesta ja valtakunnallisesta kehityksestä. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna voimakkain muutos olisi Pihtiputaalla, jossa päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenisi noin viidenneksen. Kinnulassa ja Viitasaarella muutos olisi -1 prosentin tasolla, vaikkakin heilahteluja tapahtuu tarkastelujakson ajan. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2013-2029: -9% 1-6 -vuotiaat 110 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 105 100 95 90 85 80 2013 2017 2021 2025 2029 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 835 812 806 786 762 2013=100 100 97 97 94 91 1-6 -vuotiaat 18 809 19 091 19 271 19 171 18 843 2013=100 100 101 102 102 100 1-6 -vuotiaat 352 501 369 459 371 626 371 614 367 198 2013=100 100 105 105 105 104 Selvitysalue Päivähoidossa* 385 374 372 362 351 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 16. 1 6 vuotiaiden ja päivähoidossa olevien ennakoitu muutos vuosina 2013 2029, 2013=100 Pihtipudas vastaa Pihtiputaan ja Viitasaaren varhaiskasvatuksesta. Molemmissa on oma erillinen johtajansa. Kannonkoskella ja Kivijärvellä on omat ryhmissä toimivat varhaiskasvatuksesta vastaavat. Alla on lueteltu joitakin varhaiskasvatuksen palvelurakenteita kuvaavia lukuja. Pihtiputaalla ja Viitasaarella esiopetus on perusopetuksen alaista toimintaa ja esikoululaiset ovat kouluilla. Selvitysalueella on yhteensä 4 päiväkotia, joista 2 sijaitsee Viitasaaren alueella sekä yksi Kannonkoskella ja Pihtiputaalla. Kinnula järjestää päivähoidon palvelut ryhmäperhepäivähoidolla ja Kivijärvi perhepäivähoidolla ja ryhmäperhepäivähoidolla. Kannonkoskella ja Kivijärvellä ei makseta kotihoidon kuntalisää, Kivijärvellä maksetaan ns. vauvarahaa 50 euroa/syntynyt vauva. 23

2013=100. Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yhteensä Taulukko 7. Varhaiskasvatuksen tunnuslukuja Päiväkodit (lukumäärä/lapset) 1/31 0 0 1/37 2/45 4/113 Perhepäivähoito (hoitajat/lapset) 0 0 2/9 9/32 12/51 23/92 Ryhmäperhepäiväh. (lkm/lapset) 1/8* 4/36 1/9 3/43 3/42 12/138 Kotihoidon tuki (lapset) 22 56 20 84 79 261 Esiopetus (ryhmät/opp) * Kannonkosken ryhmis päiväkodin yhteydessä. 1/15 1/18 1/12 4/48 4/53 11/146 Perusopetus Palvelutarve-ennusteen mukaan oppilasmäärän ennustetaan laskevan vuosina 2013 2029 noin 15 prosenttia. Jo vuoteen 2017 mennessä selvitysalueella tulisi olemaan yli 120 oppilasta vähemmän. Voimakas muutos tulisi ennusteen mukaan olemaan etenkin Kannonkoskella sekä Pihtiputaalla ja Kivijärvellä. Kinnulassa peruskouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan n. 5 prosenttia vuoden 2025 jälkeen. 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: -15% 7-15 -vuotiaat 115 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 105 95 85 75 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 1 479 1 367 1 317 1 280 1 257 2013=100 100 92 89 87 85 7-15 -vuotiaat 26 575 27 946 28 931 29 176 29 303 2013=100 100 105 109 110 110 7-15 -vuotiaat 509 152 546 078 558 053 565 361 569 358 2013=100 100 107 110 111 112 Selvitysalue Oppilaat* 1 521 1 406 1 354 1 316 1 293 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 17. 7 15 vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuosina 2013 2029, 2013=100 Selvitysalueella järjestetään perusopetusta 7 1.-6. luokkien peruskoulussa, kolmessa 7.-9. luokkien peruskouluissa sekä kahdessa 1 9. lk. peruskoulussa. Pihtiputaalla ja Viitasaarella aloittaa yhtenäinen perusopetus 1.8.2015 keskustoissa. Pihtipudas vastaa Pihtiputaan ja Viitasaaren esi- ja perusopetuksesta. Kullakin koululla on oma koulunjohtaja tai rehtori. 24

2013=100. Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yhteensä Taulukko 8. Perusopetuksen tunnuslukuja Peruskoulut 1-6 (määrä/oppilaat) 2/125 2/294 3/341 7/760 Peruskoulut 7-9 (määrä/oppilaat) 1/67 1/161 1/213 3/441 Peruskoulut 1-9 (määrä/oppilaat) 1/153 1/97 2/250 Oppilaita yhteensä 153 192 97 455 572 ap-ip-toiminta (ryhmämäärä/opp) 1/7 1/10 1/7 2/42 1/30 5/96 Toisen asteen opetus Palvelutarve-ennusteen mukaan selvitysalueen lukioikäisten määrä vähenisi vuoteen 2029 mennessä miltei kolmanneksella. Muutos olisi voimakkaimmillaan vuoteen 2021 saakka. 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2013-2029: -30% 130 120 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 16-18 -vuotiaat 110 100 90 80 70 60 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015 Selvitysalue Keski-Suomi Koko maa 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 573 467 426 421 399 2013=100 100 82 74 73 70 16-18 -vuotiaat 9 574 8 798 9 116 9 710 9 761 2013=100 100 92 95 101 102 16-18 -vuotiaat 180 518 177 343 179 864 187 850 189 750 2013=100 100 98 100 104 105 Selvitysalue Lukion oppilaat* 236 192 175 173 164 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 18. 16 18 vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat vuosina 2013 2029, 2013=100 Selvitysalueen kunnissa on Kannonkoskea ja Kivijärveä lukuun ottamatta lukiot. Vuonna 2014 Kivijärveltä ja Kannonkoskelta kummastakin kävi opiskelemassa noin 18 oppilasta muilla paikkakunnilla. Kivijärveltä lukiolaiset suuntautuivat pääasiassa Karstulaan (9/18,5 opiskelijasta) ja Perhoon (4/18,5), kun taas Kannonkoskelta lukiolaiset suuntautuvat Saarijärvelle (7,5/17). Selvitysalueen lukioihin hakeutuminen on ollut erittäin vähäistä. 25

Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yhteensä Taulukko 9. Lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tunnuslukuja Lukiokoulutus Lukiot, ns. päivälukiot (määrä/opisk) 0 1/35 0 1/92 1/100 3/227 Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus (yks/opp) 0/13 0/20 0/11 0/31 1/95 1/170 Vapaa sivistystyö (järj. tuntimäärä) 0/1188 1/1883 0/797 1/3442 0/4076 0/200 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (Poke) ylläpitää ja oppisopimuskoulutusta järjestää 13 kunnan omistama Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Poke:lla on toimipaikat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Kansalaisopisto Wiitaseudun opisto tarjoaa opetusta Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Kinnula toimii isäntäkuntana Suomenselän kansalaisopistossa, joka toimii Kinnulan, Lestijärven, ja Toholammin alueella. Kannonkoskella toimii Saarijärven kansalaisopiston sivutoimipiste. Kivijärvi on mukana Karstulan kansalaisopiston toiminta-alueessa. Viitasaaren alueen musiikkiopisto on Viitasaaren kaupungin opisto, johon kuuluvat Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Lestijärvi ja Keitele. Kannonkoski ja Kivijärvi kuuluvat Viitasalo-opistoon Saarijärvelle, johon kuuluu Saarijärvi, Kannonkoski, Kivijärvi, Karstula ja Kyyjärvi. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut Selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-kirjastoihin, jonka puitteissa ylläpidetään mm. yhteistä aineistorekisteriä. Jokaisessa kunnassa on yksi pääkirjasto. Wiitaunioni-kunnilla on aluekirjasto ja molemmissa kunnissa omat toimipaikat. Lisäksi Wiitaunioni alueella kiertää yhteinen kirjastoauto. Kuntien itse hallinnoimana alueella toimii Viitasaarella metsätyömuseo sekä Kannonkoskella kotiseutukokoelma. Lisäksi kunnat tukevat paikallista museotoimintaa; Kivijärvellä Valoharjua ja Viljamakasiinia. Kinnulassa kotiseutumuseota sekä Viitasaarella Huopanenkosken kalastushistoriallista näyttelyä ja Kärnän sähkölaitosmuseota. Jokaisessa kunnassa on yksi nuorisotoimipaikka ja Pihtipudas tukee lisäksi Muurasjärven nuorisotilan toimintaa. Pihtiputaalla ja Viitasaarella järjestetään etsivä nuorisotyö yhdessä kuten myös Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Kinnula järjestää yksin etsivän nuorisotyön. Elinvoimaa käsittelevässä luvussa esitettiin kuntien vuoden 2013 panostuksia vetovoima-palveluihin, joista suuren osan muodostaa kulttuuripalvelut. Koko maahan verrattuna kulttuuripalveluiden panostukset asukasta kohden olivat koko maan tasolla kuitenkin siten, että selvitysalueella ei kohdistettu panoksia musiikkiin, teatteriin tai museoihin. Panostukset olivat sen sijaan korkeammat kansalaisopistoissa ja vapaassa sivistystoimessa. Ministeriö ohjaa alueita palveluverkon muodostamisessa siten, että palveluverkko tiivistyy. Selvitysalueen kuntien lukiot ovat alle 200 oppilaan pieniä lukioita, joista suurin on Viitasaaren 100 oppilaan lukio. 15 000 asukkaan alueeksi lukioverkko on varsin tiheä. Samaan aikaan palvelutarpeiden ja oppilasmäärien on ennustettu laskevan. Tämä lisää myös riskiä siihen, että kuntien lukioiden välinen kilpailu lisääntyy. 26

7.4 Hallinto ja tekniset palvelut ja hallinto Selvitysalueella kaavoitusta hoidetaan sekä omana toimintana, että ostopalveluna. Kannonkoskella, Kinnulalla ja Kivijärvellä on Karstulan ja Kyyjärven kuntien kanssa yhteinen aluearkkitehti. Wiitaunionissa teknisen toimen isäntäkuntana toimii viitasaari. Lisäksi kunnilla on yhteinen aluearkkitehti, jonka isäntäkuntana on Pihtipudas. Selvitysaluetta laajemmalla alueella toimii Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Viitasaari. Rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kuitenkin ainoastaan Kannonkoski, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Selvitysalueen kunnat yhdessä Karstulan ja Saarijärven kanssa osakkaina Sammakkokangas Oy:ssa. Yhtiö hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Saarijärven seudun jätelautakunta toimii Sammakkokangas Oy:n osakaskuntien yhteisenä jäteviranomaisena. Pihtiputaan ja Viitasaaren palveluntuotantoalueella lämpö- ja vesihuollosta vastaavat Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy sekä Viitasaarella Wiitaseudun Energia Oy. Ruokahuolto toteutetaan kuntien omana toimintana. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvontoja nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Yksiköt kattaisivat toiminnastaan aiheutuvia kuluja maksuilla ja uudistus toteutettaisiin vuoden 2016 aikana. Suurimmassa osassa kuntia kaikkein keskeisimpien hallinto- ja tukipalvelujen tuottajana toimii peruskunta itse. Wiitaunionissa Pihtipudas tuottaa taloushallinnon palvelut keskitetysti, muut hallinnon tukipalvelut (henkilöstöhallinto, arkistotoimi, tietohallintopalvelut sekä neuvonta) tuotetaan hajautetusti. Kivijärvi ja Kannonkoski, mutta myös Saarikka, ostavat palkkahallinnon palveluita Karstulan henkilöstöyksiköltä. Kinnulan kunta on ulkoistanut ict-hallinnon palvelut ja on mukana Kaustisen seudulla toimivassa Kasenetissä, kun taas muut kunnat hankkivat ja tuottavat ict-palveluja. Alueella toimii maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Pihtipudas. Alueeseen kuuluvat Karstulan, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat sekä Viitasaaren kaupunki. Kannonkoski kuuluu Saarijärven yhteistoimintaalueeseen. Maaseutuhallinnon palvelut Viitasaaren kaupunki ostaa Pihtiputaan kunnalta. 7.5 Yhteenveto PALVELUT Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevat kasvamaan ikäihmisten palveluissa. Kunnittain palvelutarpeet voivat vaihdella suuresti eri palveluluokissa. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kuntien palveluissa. Palvelutarpeisiin vastaaminen hankaloituu myös sillä, että työikäisten määrä vähenee mikä vaikuttaa kuntien tulopohjaan. Toimialoilla haasteena on pienet yksiköt ja kapeasta henkilöstöresurssista johtuva haavoittuvuus, mikä lisää riskejä palveluiden järjestämisessä. Palvelutasoa on voitu ylläpitää kaventuneista resursseista huolimatta. Wiitaunionissa on uudella tavalla rakennettu palvelujen yhteistä järjestämistä. 27

Selvitysalue Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari 8 Talous Julkisen talouden sopeuttamispaineet tulevat lisäämään kuntien talouden sopeutuspaineita tulevaisuudessakin mm. valtionosuusratkaisujen muodossa. Selvitysalueella kuntien tulorahoituspohjaan tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan merkittävästi alueen työpaikkojen ja työllisyyden kehitys. Samaan aikaan edellä todettu palvelutarpeiden muutos lisää toiminnan sopeuttamispaineita. 8.1 Talouden nykytilanne Valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) on määritelty kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli ns. kriisikuntakriteerit. Kriteerien täyttyessä kunnassa käynnistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukainen arviointimenettely. Tällainen kunta voidaan myös kuntarakennelain 18 :n mukaan liittää toiseen kuntaan sen vastustuksesta huolimatta. Vuoden 2014 osalta lainakannan osalta on käytetty ennakkoarviota keskimääräisestä lainakannasta. Selvitysalueella kriteereiden näkökulmasta riskinä on lainakannan, suhteellisen velkaantuneisuuden sekä tulorahoituksen tunnusarvot. Taulukko 10. Kriisikuntakriteereiden täyttyminen vuonna 2014 (Lähde: kuntien tilinpäätökset 2014) Raja-arvo 2013 /2014* Vuosikate, /as < 0 Tulovero-% > 20,25* Lainamäärä, /as > 4 100 * Kertynyt ali/ylijäämä, /as < 0 631 20,58 3 985 2 472 1 423 884 585 537 459 21,0 20,5 20,0 21,0 21,0 6 177 3 683 766 4 219 4 021 6 523 2 469 3 156 2 133 1 670 Omavaraisuusaste, % < 50 % 55,19 61,24 77,21 51,64 48,40 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 66,28 54,29 19,21 50,3 45,9 Kriteerien täyttyminen 2014 3 (3/2) 2 (2/3) 0 (2/1) 3 (2/1) 2 (2/3) (2013/2012) * Raja-arvon laskennassa on käytetty Kuntaliiton ennakkoarviota 2 733 euroa/asukas (02/2015); raja-arvo on 50 % korkeampi lainakanta asukasta kohden, kuin maassa keskimäärin. Tuloveroprosentti on laskettu kuntien painotetusta keskiarvosta vuonna 2014. Raja-arvona on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi tuloveroprosentti kuin maassa keskimäärin. Uudessa kuntalaissa taloussäännöksissä merkittävimmät muutokset koskevat alijäämän kattamista koskevien säännöksien tiukentamista ja ulottamista kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistamista kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa. Kunnan lisäksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Jos kunta tai kuntayhtymä ei saisi alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta tai kuntayhtymä saattaisi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn. Muutettua säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Myös kriisikuntakriteereitä tarkastellaan jatkossa konsernin näkökulmasta. 28

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kannonkoski 8 716 9 622 10 381 10 559 10 652 10 395 10 315 10 361 Kinnula 8 551 8 934 9 825 9 866 10 176 9 889 10 256 10 273 Kivijärvi 8 265 8 534 9 222 8 982 9 265 9 414 9 486 9 565 Pihtipudas 9 462 9 866 10 318 10 510 10 444 10 205 10 387 10 452 Viitasaari 10 579 10 910 11 346 11 781 11 913 11 871 11 847 11 740 Kuva 19. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot, euroa/asukas Selvitysalueen haasteena talouden näkökulmasta on kuntien huomattavasti maan keskiarvoa alhaisemmat laskennalliset verotettavat tulot. Tämän johdosta kuntien tulorahoituspohja on lähtökohtaisesti heikompi ja enemmän muiden maksujen, valtionosuuksien sekä lainanoton varassa. Taulukko 11. Kuntien tuloveroprosentit vuosina 2001 2015 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Selvitysalue 18,32 18,53 18,62 18,62 18,97 18,97 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,95 20,43 20,58 20,9 Kannonkoski 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 Kinnula 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 18,75 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 20,50 Kivijärvi 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 Pihtipudas 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Viitasaari 18,00 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 19,84 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 20,34 29

1519 4132 4292 4500 3989 3261 3542 6658 7757 3784 8391 9543 9812 8912 2608 2355 2556 2715 3029 10701 2778 1734 1725 1331 2934 3614 3639 4636 12000 12000 /asukas Toimintakulut 10000 10000 8000 8000 Muut tulot yht.* Verotulot Valtionosuudet 6000 6000 Toimintakulut 4000 4000 2000 2000 0 0 Kannonkoski Kinnula Kinnula Kivijärvi Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Viitasaari Yhteensä Koko Koko maa maa Kuva 20. Kuntien tulorakenne suhteessa toimintakuluihin vuonna 2013, euroa/asukas Kuvassa 20 on esitetty kuntien tulot sekä toimintakulut vuonna 2013 asukasta kohden. Selvitysalueen käytettävissä olevat tulot ja toimintakulut olivat suuremmat asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Verotuloja kunnilla on käytettävissä vähemmän, mutta muita tuloja ja valtionosuuksia enemmän. Viitasaarella ja Pihtiputaalla muiden tulojen suurta määrää selittää Wiitaunionin puitteissa tapahtuva kuntien välinen laskutus. Korkeasta verotusasteesta huolimatta valtionosuudet muodostavat merkittävän osuuden kuntien tulopohjasta. Mitä valtionosuusriippuvaisempi kunta on, sitä enemmän kunnan tulopohja riippuu valtion säästötoimenpiteistä, joita toteutetaan kuntien valtionosuusleikkausten kautta. Taulukko 12. Kuntien toimintamenojen jakauma vuonna 2013, euroa/asukas. Lähde: Tilastokeskus, Kuntien talous ja toimintatilasto Kuntien toimintamenojen jakaumat vaihtelevat jossain määrin keskenään, mikä kertoo palveluiden järjestämisen erilaisista tavoista. Kivijärvellä ja Kannonkoskella ostopalveluiden osuus muilta julkisyhteisöiltä on erittäin suuri. Sen sijaan Kinnulassa henkilöstömenot muodostivat 43 prosenttia kunnan toimintamenoista ja julkisyhteisöiltä ostopalvelut olivat ainoastaan 15 prosenttia. Pihtiputaalla ja Viitasaarella kustannusrakenteessa voivat näkyä etenkin Wiitaunionin sisäiset laskutuserät. Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Selvitysalueen kunnista vuosien 2002 2014 aikana Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla on ollut negatiivinen vuosikate. Taulukko 13. Vuosikatteen osuus poistoista vuosina 2007-2014, % 30

250% 200% 150% 100% 50% 0% -50% Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Selvitysalue 2007 233% 97% 21% 151% 116% 131% 2008 58% 166% -25% -6% 15% 35% 2009 259% 102% 220% 102% 84% 123% 2010 319% 100% 400% 118% 154% 175% 2011 233% 99% -15% -43% 28% 43% 2012 144% 13% 48% 126% 36% 70% 2013 151% 146% -1% 191% 67% 113% 2014 155% 207% 187% 149% 132% 153% Vuosikatteen riittävyys poistoihin kertoo sen, kuinka hyvin tulorahoituksella kyetään kattamaan poistot. Selvitysalueen kuntien vuosikatteet ovat riittäneet kattamaan vuotuiset poistot kahtena viimeisimpänä vuotena. Etenkin Kannonkosken, mutta myös Pihtiputaan ja Kinnulan vuosikatteet ovat olleet viimeisimpinä vuosina riittävät suhteessa poistoihin. Taulukko 14. Nettoinvestoinnit vuosina 2011 2013 Nettoinvestoinnit 2011 2013 Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Yht. 2011 15 536 3 147 1 704 1 111 1 137 8 437 2012 12 134 3 487 1 057 637 3 586 3 367 2013 11 921 1 573 964 450 6 138 2 796 Nettoinvestoinnit (3 v. ka.) 13 197 2 736 1 242 733 3 620 4 867 Nettoinvestoinnit/asukas 835 1 800 702 582 831 706 Selvitysalueen keskimääräiset nettoinvestoinnit vuosien 2011 2013 aikana ovat olleet yli 13 miljoonaa euroa vuodessa. Alla olevasta taulukosta voidaan huomata, että investointien määrä on vähentynyt muissa kunnissa, paitsi Pihtiputaalla. Investointien määrä on tarkastelujakson ajan laskenut miltei 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Nettoinvestoinnit ovat olleet korkeimmat suhteessa asukaslukuun Kannonkoskella ja alhaisimmat Kivijärvellä. Taulukko 15. Investointien tulorahoitus vuosina 2012 2014, % 31

200% 150% 100% 50% 0% -50% -100% Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Selvitysalue 2007 180% 69% 76% 48% 65% 70% 2008 16% 58% -29% -3% 16% 19% 2009 252% 30% 132% 137% 132% 106% 2010 183% 46% -3663% 71% 28% 55% 2011 50% 38% -4% -52% 7% 14% 2012 31% 8% 26% 42% 24% 30% 2013 80% 106% 0% -1% 38% 50% 2014 205% 475% 0% 75% 126% 282% Yllä esitetty investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (investointimenot vähennettynä kuntien rahoitusosuuksilla) on rahoitettu tulorahoituksella. Jäljelle jäävä prosenttiosuus jää rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Vuonna 2014 Kivijärvi on joutunut rahoittamaan investointejaan pääomarahoituksella. Taulukko 16. Kuntien kertynyt alijäämä vuosina 2002 2013, euroa/asukas 32

Nykyisen arviointimenettelyn kriteeristö täyttyy, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa. Tulevaisuudessa kertynyttä alijäämää tarkastellaan konsernitasolla ja arviointimenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Vuoden 2014 lopulla Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä oli kertynyttä alijäämää 18,3 miljoonaa euroa. Selvitysalueen oli vuoden 2013 lopussa taseeseen kertynyttä ylijäämää vajaa 1 500 euroa asukasta kohden eli yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Kannonkoskella ylijäämä on kasvanut asukasta kohden 3 000 euroa vuodesta 2008 alkaen. Ilman Piispalan liikelaitosta kunnan kertynyt ylijäämä on ollut 2 350 2 400 euron tuntumassa. Kuntakonserneja tarkasteltaessa Viitasaaren konsernitaseessa oli kertynyttä alijäämää vuonna 2013. Myös Kivijärvellä ja Pihtiputaalla on ollut konsernitaseessa kertynyttä alijäämää vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2014 Pihtiputaan ja Viitasaaren kertynyt ylijäämä kasvoi merkittävästi ja Viitasaaren konsernitaseeseen syntyi kertynyttä ylijäämää. Tätä selittää Keski-Suomen valon myymisestä aikanaan taseeseen jääneiden rahastojen siirrot edellisten tilikausien ylijäämätilille. Taulukko 17. Kuntien konsernilainakanta vuosina 2002-2013, euroa/asukas Vuosien 2002 2013 aikana kuntien lainakanta on kolminkertaistunut ollen vuoden 2013 lopussa 3 759 euroa asukasta kohden. Lainan kasvuvauhti on ollut nopeampi kuin maassa keskimäärin. Kuntien lainakanta on Kivijärven kuntaa lukuun ottamatta selkeästi yli koko maan keskiarvon. Kivijärven lainakanta on jopa laskenut vuoden 2005 tasosta. Kannonkoskella lainakanta asukasta kohden on yli 6 000 euroa asukasta kohden. Selvitysalueen kuntakonserneilla oli vuoden 2013 lopussa lainaa asukasta kohden 5 797 euroa. Tämä on lievästi yli maan keskitason. Lainakannan kasvu on ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Selvitysalueen kuntakonserneista eniten lainaa on Viitasaarella ja Kannonkoskella. Kivijärvi on onnistunut säilyttämään lainakantansa alhaisella tasolla. 33

Taulukko 18. Kuntien ja kuntakonsernien taseen vastaavaa sekä pysyvät vastaava 2014 Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Selvitysalue Kunta vastaavaa 23 886 21 049 10 374 47 061 67 549 150 672 euroa/asukas 16 172 11 912 8 359 11 037 9 954 9 538 Konserni vastaavaa 26 799 23 378 13 257 55 581 92 377 211 392 euroa/asukas 18 144 13 230 10 683 13 035 13 613 13 382 Pysyvät vastaavat 2014, 1 000 eur Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Selvitysalue Aineettomat hyödykkeet 125 23 20 535 161 864 Aineelliset hyödykkeet 16 874 13 683 6 666 27 856 48 372 113 451 Sijoitukset 2 369 2 393 2 927 7 275 11 412 26 376 Pysyvät vastaavat yhteensä 19 368 16 104 9 613 35 666 59 945 140 696 Pysyvät vastaavat yhteensä, eur/as 13 113 9 114 7 746 8 364 8 834 9 057 Kuntien, kuntakonsernien ja kuntayhtymien varallisuutta kuvataan käyttäen mittarina taseen vastaavaa. Vuonna 2014 kunnilla oli taseessa vastaavaa eli varallisuutta yhteensä 151 miljoonaa euroa, joista pysyviä vastaavia oli 141 miljoonaa euroa. Taulukossa 18 taseen varallisuutta (vastaavaa) on tarkasteltu suhteessa asukaslukuun kunnan ja konsernin tasoilla. Konsernilainaa eniten omaavalla Kannonkoskella on konsernin varallisuus asukasta kohden korkeampi. Samoin Viitasaaren konsernin vastaavat kasvavat suhteessa kunnan vastaaviin. 34

8.2 Odotekustannukset ja säästöpotentiaali Selvitystyön aikana tarkasteltiin kuntien palveluiden säästöpotentiaalilaskelmia, jotka kuvaavat kuntien kustannuskehitystä ja mahdollista säästöä kuntien nettokustannuksissa. Odotekustannustarkastelu sisältää palveluluokkakohtaisen asukas-, ikäryhmäkohtaisen tai palvelun käyttäjäkohtaisen nettokustannusten tarkastelun vuosien 2008 2013 aikana. Alueen/kunnan kustannustasoa on verrattu koko maahan sekä väestörakenteelta ja kooltaan samankaltaisiin kuntiin. Selvitysalueella vertailukunnat on valittu 8 000 20 000 asukkaan kunnista, jotka ikärakenteeltaan vastaavat parhaiten selvitysaluetta. Kustannuksia on verrattu 3. edullisimpaan kuntaan, joka muodostaa odotekustannusten tason. Edullisin kunta vaihtelee palveluittain. Säästöpotentiaali on laskettu alueen kustannusten ja odotekustannusten erotuksesta. Vertailu on puhtaasti laskennallinen. Odotekustannusvertailu antaa nopean yleiskuvan kuntien kustannuseroista, mutta edellyttävät osana talouden tasapainottamistyötä tarkempaa tarkastelua ja erojen selvittämistä. Kustannuseroja voi selittää erot palvelun sisällössä, laatuerot, asiakasrakenne, maksutulojen erot sekä toimintojen erilaiset organisointitavat. Esimerkiksi asiakasrakenteeseen ja aluerakenteeseen kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Kustannukset Tilastokeskukselle annettuihin talous- ja toimintatilastoihin, jotka voivat sisältää kuntien kesken erilaisia käytänteitä. Alla olevissa kuvissa on yläosassa esitetty kustannustason muutos sekä kustannustasoltaan 3. edullisin vertailukunta ja siihen verrattavissa oleva säästöpotentiaali. Kuva 21. Sosiaali- ja terveystoimen odotekustannukset selvitysalueella Vuosien 2008 2013 aikana selvitysalueella sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet enemmän, kuin maassa keskimäärin. Vuositasolla kustannusten kasvu on ollut 4 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 3,3 prosenttia vuodessa. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on maan keskitasoa korkeammat kustannukset. Kannonkoski ja Kivijärvi ovat vertailujoukosta korkeimmalla tasolla. Mikäli selvitysalueella tuotettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut samalla nettokustannustasolla, kuin 3. edullisimmassa kunnassa (Asikkala), laskisi kustannustaso 9,2 miljoonaa euroa. Kun selvitysaluetta verrataan väestöltään ja väestörakenteeltaan samankaltaisimpiin kuntiin ja valitaan näistä kunnista 3. alhaisimman kunnan tasolle (Asikkala), olisi selvitysalueen säästöpotentiaali 9,2 miljoonaa euroa. Vanhuspalveluissa selvitysalueella on säästöpotentiaalia 8,4 miljoonaa euroa ja kustannukset ovat kasvaneet 4,3 prosenttia vuodessa, kun koko maassa kasvu on ollut 3,6 % vuodessa. 35

/asukas 3589 2949 3263 3569 3059 3220 3144 3768 3097 3051 3356 3342 3318 3450 3121 3991 3381 3312 3584 4368 Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 108,1 Selvitysalue, nettomenot 56,7 M, odotemenot 52 M 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Odotemenot = menot, jos ne olisivat 3. alhaisimman kunnan tasolla (Kiuruvesi, indeksi 99,1) 'Potentiaali' 4,7 M 108 102 104 114 109 91 101 112 109 96 99 111 101 102 100 116 107 122 100 109 Nettomenot /asukas 108 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2012 kuntajako Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuva 22. Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 202/CHESS selvitysalueella Säästöpotentiaali kuitenkin vähenee, kun tarkastellaan tarve- ja olosuhdevakioituja menot terveys- ja sosiaalihuollossa. Tarvetekijöillä tarkoitetaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta ja sosioekonomista asemaa. Olosuhdetekijöillä viitataan asutusrakenteeseen ja kaksikielisyyteen. Vakioitujen menojen tarkastelu on tehty vuoden 2012 nettomenoilla. Tarvevakioidut menot ylittävät 8,1 prosentilla koko Suomen tason ja 3. edullisimpaan verrattuna potentiaalia olisi 4,7 miljoonaa euroa. Asukaskohtaiset kustannukset ovat selvitysalueella korkeat todellisten tarpeiden ja olosuhteiden vuoksi. Siten säästöjä on mahdollista saavuttaa vaikuttamalla näihin tarpeisiin (esim. työikäisen väestön ja lapsiperheiden houkuttelu alueelle, ennaltaehkäisevän työn lisääminen). Talouden kestävyyden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys aiheuttaa kriittisen riskitekijän. Väestörakenteen tulevan muutoksen kannalta riskit kustannuskehitykseen kasvavat. 36

Kuva 23. Kulttuuritoiminnan odotekustannukset selvitysalueella Kulttuuritoiminnan (sisältää opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan ja ulkoilun, nuorisotoimen, museonäyttely-, teatteri-, tanssi-, sirkus- ja musiikkitoiminnan sekä muun kulttuuritoiminnan (kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen, kulttuurikeskusten toiminta)) osalta alueella olisi vertailukuntaan nähden 0,5 miljoonan euron säästöpotentiaali. Kulttuuritoiminnan kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet vuositasolla ainoastaan 2,7 prosenttia, kun koko maassa kustannuskasvu on ollut 1,3 prosenttia vuodessa. Kaikilla selvitysalueen kunnilla nettokustannukset asukasta kohden ovat alle maan keskiarvon. Selvitysalueella on kuitenkin 2,4 miljoonan euron säästöpotentiaali perusopetuksessa. Perusopetuksen kustannukset ovat alueella kasvaneet jopa 3 prosenttia vuositasolla, kun koko maan tasolla vastaava luku on 0,3 prosenttia. Kuva 24. Yhdyskuntapalveluiden odotekustannukset selvitysalueella Yhdyskuntapalvelut (sis. yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, palo- ja pelastustoimi) on järjestetty laskennallisen vertailun perusteella alueella edullisesti. Nettokustannusten taso 37

on alueella kasvanut 1,8 prosenttia vuositasolla eli lievästi yli maan keskiarvon (1,3 %). Alueella on säästöpotentiaalia 0,2 miljoonaa euroa. Koko maan tasoon verrattuna kaikkien kuntien kustannustaso on alhaisempi. 8.3 Tulevat talousnäkymät Palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy nykyisellään. Talouden ennakointi perustuu kuntien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sekä kuntien verotuspäätöksiin vuodelle 2015. Selvitysalueella etenkin osassa kuntia ja tietyillä toimialoilla palvelutarpeet laskivat. Palvelutarpeen lasku näkyisi kustannusten kasvun alenemisena tai jopa osassa kustannusten pienenemisenä. Tämä edellyttäisi kuitenkin sopeutuksia palvelujen tuotantorakenteissa. Palvelujen järjestämisen kiinteitä kustannuksia ei voida välttämättä vähentää palvelujen käyttäjävolyymien suhteessa. Samoin palvelutarpeiden kasvu voi lisätä investointitarpeita ja toimenpiteitä tietyillä toimialoilla. Ennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi sairaanhoitopiirin kantasairaalan uudisrakennuksen ja saneerausta, joiden on arvioitu ajoittuvan vuosille 2015-2018. Selvitysalueen näkökulmasta ennustetta voidaan pitää optimistisena. Ennustevuodet on esitetty ilman satunnaisia eriä, poistoeroja, varauksia ja rahastoja. Yhteisöveroarvion lähtötasona käytetään vuosien 2011, 2012 ja 2013 keskiarvoa. Oletuksena on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot, toimintamenot, toimintatulot ja poistot vuosina 2014 2017 sekä valtionosuudet vuosina 2015-2017 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa. Ennusteessa on huomioitu Kuntaliiton arvio peruspalvelujen valtionosuuksista vuodelle 2015 ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien maksatus 2014. Valtionosuuslaskenta vuosille 2017-2029 vastaa uuden valtionosuusjärjestelmän periaatteita, jossa huomioidaan mm. ikäryhmien laskennalliset kustannukset ja ikäryhmien muutokset kunnittain väestöennusteessa, sairastavuus ja muut laskennalliset kustannukset sekä lisäosat ja verotulojen uusi tasaus. Laskelmissa on myös huomioitu valtionosuuksien tehtävien siirron osuus (n. 60 euroa/asukas) On syytä myös muistaa, että kuntien taloudellisen aseman ennakoinnissa on useita epävarmuuksia mm. toimintaympäristön ja yleisen taloustilanteen kehittymisen kannalta, kuntien tulevien tehtävien ja niiden rahoittamisen sekä valtion toimenpiteiden suhteen. Selvitysalueen laskennallinen taloustrendi ei ota huomioon mahdollisia sopeutustoimia, mikäli uusi kunta perustettaisiin, eikä myöskään yksittäisten kuntien osalta tehtäviä muutoksia rakenteissa ja toiminnassa. Trendi antaa kuitenkin viitteitä talouden kehityksestä olettamuksella, että muutoksia ei tehdä ja väestökehitys jatkuisi pitkän ajan trendin mukaisesti. Kuvassa 25 on esitetty laskennallisen taloustrendi tilanteessa, jossa väestöennusteisiin perustuvat palvelutarpeet toteutuisivat. Vanhusten huollossa, jossa palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti, on ennakoitu kustannusten nousevan 46,1 miljoonaan euroon. Muun muassa tästä johtuen, kun vuonna 2013 kunnallisvero kattoi 37 prosenttia kuntien toimintamenoista, kattaisi veroprosentti vuonna 2025 vain 34 prosenttia. Vuoteen 2029 mennessä selvitysalueen vuosikate olisi negatiivinen. Tässäkin tilanteessa on huomioitava, että perusopetuksessa odotetaan kustannusten laskevan palvelutarpeiden muutoksen mukaisesti. Tämä edellyttäisi välittömiä päätöksiä ja toimenpiteitä toteutuakseen. 38

M. Kuntatalous 2013-2029 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 140 Pohjoisen Keski- Suomen 120 selvitysalue 100 80 60 40 Kunnallisvero 20 0 2013 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 27,6 29,3 30,9 34,7 38,8 Erikoissairaanhoito 18,4 19,6 20,8 22,4 23,9 Perusterveydenhuolto, avo 11,0 11,2 11,5 11,8 12,2 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 17,3 16,2 16,1 16,2 16,4 Päivähoito ja esiopetus 5,4 5,4 5,6 5,7 5,7 Muut tehtävät 18,1 18,1 18,3 18,6 19,0 Kunnallisvero 36,3 36,8 37,0 37,3 37,9 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2013 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 20,71 20,94 20,94 20,94 20,94 Kunn.vero kattaa 37 % 37 % 36 % 34 % 33 % Toimintakate M -97,7-99,9-103,1-109,4-116,0 Vuosikate M 6,2 6,2 0,4-0,7-1,9 Vuosikate /asukas 392 407 26-50 -137 Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Kuva 25. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet vuosina 2013-2029. Veronkorotuspaine ilmaisee talouden sopeutuspaineen, mikäli kunnat sopeuttaisivat ainoastaan tuloverotuksella eivätkä ottaisi lainaa, korottaisi maksuja tai toteuttaisi muita kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä. Vasemmassa kuvassa on kuvattu paine veroprosenttiin eli kuinka monta veroprosenttia kunnallisveroa tulisi nostaa, jotta vuosikate kattaisi suunnitelman mukaiset poistot. Painelaskelmassa 1 tavoitteena on, että vuosikate kattaisi suunnitelman mukaiset poistot. Tässä tilanteessa selvitysalueella olisi veronkorotuspainetta vuodesta 2021 alkaen yhteensä 2,9 prosenttiyksikköä. Painelaskelmassa 2 oletetaan, että vuosikate kattaisi 100 prosenttia nettoinvestoinneista. Nettoinvestointien taso on laskettu 3 vuoden keskimääräisistä nettoinvestoinneista. Tässä tilanteessa selvitysalueella olisi olut veronkorotuspainetta jo vuonna 2013. Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen 2013 2017e 2021e 2025e 2029e Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 5 440 5 453 5 504 5 592 5 704 Ero tavoitteeseen 746 745-5 124-6 310-7 637 Paine veroprosenttiin 8 0,0 0,0 +2,9 +3,5 +4,2 Veroprosentti tasapainossa 20,71 20,94 23,84 24,44 25,14 Painelaskelma 2 - Nettoinvestointien kattaminen 2013 2017e 2021e 2025e 2029e Vuosikatetavoite, 100 % nettoinvestoinneista 13 197 13 229 13 352 13 566 13 838 Ero tavoitteeseen -7 011-7 031-12 972-14 284-15 771 Paine veroprosenttiin +4 +4 +7,3 +8 +8,7 39

Veroprosentti tasapainossa 24,71 24,94 28,24 28,94 29,64 8.4 Yhteenveto TALOUS Selvitysalueella on kuntatalouden tunnuslukujen näkökulmasta hyvät lähtökohdat. Kertyneistä ylijäämistä huolimatta mahdollisuudet esimerkiksi investointien ja peruskorjausten rahoittamiseen ovat rajalliset. Toisaalta kunnat ovat velkaantuneet merkittävästi. Tämä vaikuttaa kuntien rahoituksen liikkumavaraan tulevaisuudessa ja korkokustannuksiin sekä kuntien imagoon. Kuntien verotettavat tulot ovat maan keskiarvoa alhaisemmat ja kunnallisveroprosentit ovat korkeat. Valtion säästötoimenpiteet näkyvät kuntien tulevissa valtionosuuksissa. Tulevaisuudessa kuntien omien verotulojen merkitys korostuu julkisen talouden sopeuttamisen oloissa. Viimeisinä vuosina kuntien nettokustannusten kasvua on voitu hillitä. Vanhustenhuollon palvelutarpeiden kasvusta kustannusten hallinta vaikeutuu. Toisaalta onnistunut resurssien sopeutus väheneviin lasten ja nuortenpalvelutarpeisiin on vaikeaa. 40

9 Henkilöstö Selvitysalueen kunnissa oli vuoden 2014 lopussa yli 1 270 työntekijää. 5 Lukumäärään sisältyy Wiitaunionin ja Kinnulan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, joka on noin 45 prosenttia koko selvitysalueen henkilöstöstä. Kivijärven ja Kannonkosken sosiaali- ja terveystoimi on Saarikassa. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on haasteellista johtuen palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Edellisessä luvussa käsitelty kuntien toimintamenorakenteen tarkastelu kertoo myös siitä, että kuntien oman henkilöstön osalta ostopalvelut ja muu yhteistyössä tuottaminen on lisääntynyt. Kuitenkin esimerkiksi Kinnulassa ostopalvelut eivät muodosta suurta osuutta käyttötaloudesta. Wiitaunionissa henkilöstö on jaettu siten, että Viitasaarella on perusturvan henkilöstö, lukion ja musiikkiopiston opettajat sekä teknisen toimen henkilöstö (pl. aluearkkitehti). Pihtiputaalla on tukipalveluiden henkilöstö, sivistystoimen henkilöstö sekä aluearkkitehti. 9.1 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Osana selvitystä laadittiin laskennallinen rekrytointitarve-ennuste, joka pohjautuu palvelutarpeiden arvioituihin muutoksiin sekä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) eläkepoistumaennusteelle, joka kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä vuosina 2013-2030. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Kevan ennuste perustuu 31.12.2010 henkilöstömäärään (1 430). Saarikan henkilöstöstä 31.12.2010, yhteensä 750 henkilöä, on otettu mukaan selvitysalueen laskennallisiksi henkilöiksi kuntien väestöosuuksien suhteen mukaisesti 28 prosenttia eli 210 henkilöä. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen ennustettuihin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Laskelmia tarkasteltaessa on huomioitava, että henkilöstön vaihtuvuus ja ostopalvelujen käyttö vaikuttaa henkilöstöresurssitarpeisiin. Ennuste ei myöskään huomioi ali- ja ylimitoituksia. Kuvassa 26 on esitetty selvitysalueen henkilöstön eläköityvät (sininen) ja palvelutarpeen vaikutukset henkilöstötarpeisiin (oranssi) vuosina 2014-2029. Ennusteen mukaan selvitysalueen nykyisestä henkilöstöstä eläköityy jopa 47 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Palvelutarpeista johtuvaa henkilöstön rekrytointitarve on pääasiassa negatiivinen vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen palvelutarpeet ovat lievästi henkilöstötarvetta lisäävät. Selvitysalueen osin laskevista palvelutarpeista johtuen henkilöstömäärän muutostarve olisi kuitenkin -23 henkilöä. Ammattiryhmistä perus- ja lähihoitajat ovat kuitenkin poikkeus; ammattiryhmän henkilömuutostarve olisi +26 henkilöä. Eläkkeelle jäävien määrä pysyttelee korkeana vuoteen 2023 saakka. Voimakkainta eläköityminen on päivähoidon ja esiopetuksen, siivous ja kiinteistöhuollon sekä opettajien ammattiryhmissä. Kuva 26. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu 5 Kuntien tilinpäätökset 2014. 41

Tarpeen muuots Edellä olevissa laskelmissa oletetaan, että henkilötyön tuottavuus ei muutu. Rakennepoliittisessa ohjelmassa todettiin, että kuntien palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä. Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttiyksikköä. Mikäli selvitysalueella nostettaisiin tuottavuutta 0,5 % vuodessa, vähentäisi tämä henkilöstömäärän tarvetta siten, että se olisi -106 henkilöä verrattuna vuoteen 2013. On kuitenkin huomioitava, että henkilöstömäärän sopeuttaminen palvelutarpeiden laskettua trendiä vastaavaksi, on jo merkittävä ja haastava toimenpide. Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014-2025 tekemään ilman irtisanomisia. Selvitysalue Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna 2012 76,5 vuoteen vuonna 2025 Tuottavuus ei muutu 20% Voimakas rekrytointitarve haasteena 15% 10% Perus- ja lähihoitajat 5% Kodinhoitajat ja avustajat 0% Lääkärit Sairaanhoitajat Th. muu henkilöstö Ruokapalvelu -5% -10% Sosiaaliala Tekninen- ja ymp. Kulttuuri ja vapaa-aika Toimistotyö Hallinto- ja tukip. Päivähoito-ja esiop. Siivous ja kiint.h. Opettajat -15% Nopea eläköityminen -20% mahdollistaa sopeuttamisen 25% 35% 45% 55% Eläköityminen Kuva 27. Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014 2025 selvitysalueella. HENKILÖSTÖ Vähenevät palvelutarpeet mahdollistavat eläköitymisen hyödyntämisen. Kuntaorganisaatioiden pienuus kuitenkin hankaloittaa tehokasta eläköitymisen hyödyntämistä. Ohuet henkilöstöresurssit lisäävät myös riskejä palvelujen toimivuudessa esimerkiksi sairaustilanteissa. 42

10 Demokratia ja johtaminen 10.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Uudessa kuntalaissa otettiin kantaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin nostamalla esiin esimerkkejä kunnissa käytettävistä vaikuttamisen keinoista. Kuntien lausunnoissa vaikuttamismahdollisuuksia edistäviksi keinoiksi katsottiin erityisesti keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen, palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa sekä palvelun käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin. Uuden kuntalain mukaan kunnalla olisi uusi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto sekä nykyistä sääntelyä vastaavasti vanhusneuvosto. Kuntalaisten aktiivisuus kunnallisvaaleissa on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Selvitysalueella äänestysaktiivisuus on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kinnulassa äänestysprosentti oli vuoden 2012 kunnallisvaaleissa jopa 84,9 prosenttia. Muilla kunnilla äänestysprosentit ovat 60 70 prosentin tuntumassa. Taulukko 19. Kunnallisvaalien äänestysprosentit selvitysalueella 95 90 85 Kinnula 80 75 70 65 60 Kivijärvi Selvitysalue Pihtipudas Kannonkoski Viitasaari 55 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Manner-Suomi 78,5 78,1 74 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 61,2 58,3 Kannonkoski 82,5 83,5 79,7 77,5 69,2 62,1 60 56 60 61,7 Kinnula 87,2 89,2 89,2 86,8 85,8 83,3 79,7 79,7 84,2 84,9 Kivijärvi 84,7 82,2 81,9 83,6 79,4 78,5 72,3 70,1 73,2 69,9 Pihtipudas 81,1 79,6 77,4 76,4 68,9 62,9 62,8 59,9 62,3 63,2 Viitasaari 81,3 79,9 76,4 73,6 72,8 63,6 60 59,7 62 61,4 Selvitysalue 82,3 81,3 78,8 77,1 73,4 66,7 63,9 62,4 65,2 65,1 Elinvoimakyselyyn vastanneista ainoastaan neljännes arvioi tämän osallistavien demokratiamenettelyjen käytön olevan kunnassaan erittäin tai jokseenkin hyvä. Yleisesti pienemmissä kunnissa kuntalaisten ja asukkaiden vuorovaikutus tapahtuu suorilla yhteydenotoilla. Esimerkiksi Viitasaarella on otettu käyttöön valtuustojen kokousten nettilähetykset. Kivijärvellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella on käytössä kuntalaisaloitepalvelu. Tiedottamisen kanavina jokaisessa kunnassa on kotisivut. Alla olevassa taulukossa on kuvattu lautakuntarakenteet (pl. lakisääteiset keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta). Pihtiputaalla ja Viitasaarella on yhteislautakunnat. Muilla kunnilla on lakisääteisten lautakuntien lisäksi sivistyslautakunnat sekä tekniset lautakunnat. Kinnulan organisaatiossa on myös elinkeinolautakunta. Yhteiset lautakunnat on sijoitettu sen mukaan, minkä kunnan organisaatiossa ne toimivat. Taulukko 20. Kuntien lautakuntarakenteet Lautakuntarakenteet KV KH Lautakunnat (pl. tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat) Kannonkoski 17 7 Sivistysltk Tekninen ltk Kinnula Sivistysltk Tekninen ltk 17 7 Elinkeinoltk Kivijärvi 17 7 Sivistysltk Tekninen ltk 43 Yhteislautakunnat Pihtipudas 27 9 Sivistyslautakunta * Viitasaari 27 9 Tekninen lautakunta *

Perusturvalautakunta ** Ympäristölautakunta *** * Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin yhteinen lautakunt(4 jäsentä a /kunta + Kinnula 2 jäsentä) ** Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin yhteinen lautakunta *** Kannonkosken, Karstulan Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien yhteinen lautakunta Uusi kuntalaki korostaa valtuuston roolia aktiivisena kunnan toiminnan strategisena ohjaajana. Kunnan toiminta ei käsitä ainoastaan kuntakonsernia vaan kunnan muun ostamisen ja yhteistyön. Yksittäisen kunnan näkökulmasta on tiedostettu haasteet mm. kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen ohjauksessa ja samaan aikaan kuntien on tarvinnut yhä enemmissä määrin turvautua eri yhteistyörganisaatioihin. Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyömalli perustuu kuntien väliselle vuotuiselle sopimiselle Erityisen haastavaksi kunnat ovat kokeneet ohjauksen kuntayhtymissä. Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä Keski-Suomen liitossa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. SoTe-kuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto ja 9- jäseninen yhtymähallitus. Yhtymävaltuustossa Kannonkoskella ja Kivijärvellä on 4 jäsentä ja yhtymähallituksessa 1 jäsen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhtymävaltuustossa Pihtiputaalla ja Viitasaarella on 2 jäsentä sekä Kannonkoskella, Kinnulalla ja Kivijärvellä 1 jäsen. Lisäksi kaikki kunnat kuuluvat Keski-Suomen liittoon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Alla on kuvattu kuntien konsernirakenne. Kunnilla on yhteisenä osakkuusyhteisönä Witas Oy. Taulukko 21. Kuntien tytär- ja osakkuusyhtiöt (kuntien tilinpäätökset 2014) Kuntien henkilöstö, 2014 Tytäryhtiöt Osakkuusyhteisöt Kannonkoski 5 3 Kinnula 3 8 Kivijärvi 5 1 Pihtipudas 4 3 Viitasaari 5 5 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN Alueella on maan keskitasoa korkeampi äänestysaktiivisuus, mutta useimmissa kunnissa äänestysaktiivisuus on laskenut. Yleisesti asukkaiden vaikuttamisen tarpeet ja odotukset ovat muuttuneet. Yhteistoiminta-alueisiin siirtyminen on kaventanut kuntien valtuustojen päätösvaltaa ja vaikeuttanut kunnan toiminnan ohjausta. 44

11 Kuntien yhteistyön kehittäminen Selvitystyön aikana on kartoitettu erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysalueen kunnilla on jo monimuotoista yhteistyötä yhteisestä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisesta epävirallisempaan viranhaltijoiden keskeiseen yhteistyöhön. Yhteistyön kehittämisessä nousi esiin kolme erilaista yhteistyön kehittämisvaihtoehtoa; yksittäisen, palvelukohtaisen, yhteistyön lisääminen tai uudenlaisen pohjoisen Keski-Suomen Wiitaunionin muodostaminen. 11.1 Yksittäisen yhteistyön malli Kannonkoskea lukuun ottamatta kunnat ovat Witas Oy:n omistajakuntia. Yhtenä toimenpiteenä voisi olla Kannonkosken tulo Witas-alueeseen. Yhtenä yksittäisen yhteistyön osiona voidaan pitää yhden lukio-opetuksen järjestäjän muodostamista koko selvitysalueelle. Tässä Kinnulan lukio sekä Wiitaunionin aluelukio muodostavat yhden aluelukion. Rakennusvalvonnan yhteistoiminta-alueessa ovat muut kunnat paitsi Kinnulan kunta. Valtakunnallisesti on selvitetty alueellisen rakennusvalvonnan järjestämistä. Selvitysalueen kunnat ovat mukana useissa musiikkiopistoissa ja kansalaisopistoissa. Näissä tehtävät ratkaisut nähtiin yhdeksi vaihtoehdoksi. Yhtenä mahdollisuutena nähtiin yli kuntarajojen tapahtuvan palveluiden käytön edistäminen. Pendelöinti- ja asiointiyhteyksien takia tarpeet palvelujen käytölle yli kuntarajojen ovat kuitenkin vähäiset. Vaikutukset voivat osassa yhteistyötä olla merkittävää, mutta koko alueen näkökulmasta vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Kokonaisuudessaan pienen yhteistyön malli kuvastaa nykytilanteen säilyttämisen vaihtoehtoa. Kunnat ovat jo käyttäneet pitkälti yhteistyön potentiaalia. Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa joitakin alueen yhteisiä mahdollisuuksia. Kannonkosken ja Piispalan mukaan tulo Witas Oy:n lisää mahdollisuuksia. Yhteistyö ja yhteinen näkemys alueen elinvoiman kehittämisestä vähentää onnistuessaan kuntien välistä kilpailua Nykyinen, tuttu ja turvallinen, vaikuttamisen käytäntö jatkuu. Haitat/heikkoudet/uhkat Elinvoiman haasteiden näkökulmasta yhteistyön vaihtoehdot eivät tuo merkittävää lisäpontta. Yhteistyö ei ole riittävää paikkaamaan pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Haasteena kuntien erilaisten tarpeiden ja intressien huomioiminen. Uhkana, että kuntien välinen kilpailu jatkuu syöden kuntien resursseja ja johtaen epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin 45

11.2 Uusi Wiitaunioni Yhtenä vaihtoehtona on koko selvitysalueen kattavan Wiitaunionin laajentaminen siten, että kaikki viisi kuntaa kuuluisivat yhteistyön piiriin. Tässä vaihtoehdossa kunnat tuottaisivat yhdessä palvelut koko selvitysalueelle. Uudessa Wiitaunionissa alueelle muodostettaisiin yhteislautakunnat ja näitä toimialoja koskevat nykyiset lautakunnat lakkautettaisiin lakisääteisiä lautakuntia lukuun ottamatta. Kuvassa on esitetty esimerkkikuva uudesta Wiitaunionista. Esimerkiksi ympäristöpalveluissa suurin osa kunnista on jo mukana yhteislautakunnassa. Perusturvapalveluissa Kinnula on mukana yhteislautakunnassa, mutta kunnalla on oma henkilöstö. Kriittiset ratkaistavat asiat, mikäli uutta Wiitaunionia halutaan selvittää: Wiitaunionissa tulisi uudelleen määriteltäväksi kuntien välinen työnjako. Haasteena olisi löytää jokaiselle kunnalle tarkoituksenmukainen tehtäväkokonaisuus. Mikäli kaikille kunnille osoitettaisiin palveluiden järjestämisvastuuta, riskinä olisi vastuualueiden pilkkoutuminen pieniin ja epätarkoituksenmukaisiin osioihin. Mikäli palvelut järjestetään Wiitaunionin nykyisellä vastuujaolla, Kannonkosken, Kinnulan ja Kivijärven toiminnassa keskityttäisiin oman kunnan elinvoiman edistämiseen ja yhteistyön hallinnointiin. Tämä muuttaisi nykyisen Wiitaunionin ideaa palveluiden järjestämisvastuun jakamisesta. Hyötyjen saavuttamiseksi ja haavoittuvuuden vähentämiseksi kuntien tulisi löytää sopiva ratkaisu resurssien aitoon yhteiskäyttöön. Nykyisen Wiitaunionin kuntien välisen kustannustenjaon toteuttamisessa haasteena on ollut kustannusten kohdistaminen ja sen vaatima hallintotyö. Lisääntynyt hallinto on hankaloittanut jo nykyiseltään aitoa henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä ja johtamista. Kannonkosken ja Kivijärven kunnat ovat sote-palveluiden osalta Saarikassa ja lukio-opetuksessa opiskelijat suuntautuvat muualle. Kinnula on sote-yhteistyössä Wiitaunionin kanssa, mutta kunnalla on omat resurssit ja talous. 46

Taulukko 22. Uuden Wiitaunionin edut, vahvuudet ja mahdollisuudet sekä haitat, heikkoudet ja uhat Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Kuntakohtaisessa päätöksenteossa voidaan keskittyä entistä enemmän elinvoimaisuuden edistämiseen. Antaa mahdollisuuden yhteiseen resurssien tehokkaampaan ja vaikuttavampaan käyttöön. Selkeyttää yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja kuntien kesken. Haitat/heikkoudet/uhkat Alueen elinvoimaisuuden edistäminen jatkuu nykyisellä hajautetulla mallilla ja kunnilla eri strategiat. Kuntakohtaiset intressit voivat haitata yritysten sijoittumisen ja hankinnan prosessia. Pihtiputaan ja Viitasaaren osalta potentiaali on jo hyödynnetty. Riskinä on, että aitoa yhteistä palvelutuotantoa ja sitoutumista Wiitaunioniin ei synny ja sitä kautta etuja jää saavuttamatta. Palveluita koskeva päätöksenteko tapahtuu koko alueella ja valtuustojen valta rajoittuu budjettiin ja palvelusopimukseen. Riskinä yhteislautakuntien koon kasvaminen ja toimivuus. 47

12 Kuntarakennemuutos Kuntarakennelaissa on todettu kuntajaon muuttamisen edellytykset, joista vähintään yhden tulee toteutua. Alla on arvioitu kuntarakennemuutoksen edellytyksiä. Edellytys 1: Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Tämä edellytys toteutuu parhaiten neljästä edellytyksestä. Uudella kunnalla olisi riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Selvitysalue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa on mahdollista hyödyntää ja johtaa resursseja entistä tehokkaammin. Organisaatioiden yksiköiden haavoittuvuutta voidaan vähentää merkittävästi, joka turvaa kunnan perustoiminnan. Kunnilla on hyvät lähtökohdat talouden näkökulmasta uuteen kuntaan, koska talouden resurssien koonnalla vahvistetaan kykyä selviytyä tulevaisuuden muutoksista ja lisätään uuden kunnan elinvoimaisuuden ja palveluiden järjestämisen suunnitteluvaraa muuttuvassa toimintaympäristössä. Edellytys 2: Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita Uudessa kunnassa voidaan vastata nykyisiä erillisiä kuntia paremmin kasvaviin ja toisaalta väheneviin palvelutarpeisiin yhteisillä resursseilla. Uudessa kunnassa voidaan arvioida ja kehittää nykyisiä palveluverkkoja ja -rakenteita ilman kuntarajoja ja tätä kautta turvata kuntalaisten palveluita. Muutoksen toteuttaminen edellyttää päätöksentekoa hankalistakin asioista erityisesti kunnan monikeskuksisuuden vuoksi. Erityispalveluiden (mm. erityisopetus, vuorohoito varhaiskasvatuksessa) ja tukipalveluiden (hallinto, talous, tekniset palvelut) järjestäminen alueella voi tehostua. Edellytys 3: Muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia Uuden kunnan luominen mahdollistaa sen, että koottuja kehittämisresursseja voidaan ohjata yhden strategian mukaisesti. Suurempi kunta olisi vahvempi kumppani elinkeinotoimijoille ja muille maakunnan kunnille. Witas Oy muuttuisi osakkuusyhtiöstä uuden kunnan kokonaan omistamaksi yhtiöksi, jonka resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Myös maakunnassa avautuvia mahdollisuuksia ja edunvalvontaa voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Edellytys 4: Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Alueen etäisyydet huomioiden yhdyskuntarakenteen kehittämiselle alueen sisällä ei ole merkittävää painetta. Jatkossa alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa olisi viiden sijasta yksi vastuutaho. Yhdyskuntarakennetta voitaisiin suunnitella suuremmassa kokonaisuutena yhteisiä resursseja hyödyntäen ja aluelähtöisesti. Alueen sisäistä liikennettä voitaisiin kehittää yhdessä organisaatiossa. 48

Kuntien välisten etäisyyksien kannalta tarkoituksenmukaista olisi muodostaa uusi kunta elinvoimaisiin aluekeskuksiin perustuen. Uuden kunnan elinvoiman kehittämisen, lähipalveluiden ja osallistumisen varmistamiseksi rakennettaisiin uuden kunnan aluemalli. Tämän avulla kuntalaisten varmistetaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, kuntakeskusten elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tarjottaisiin palvelut edelleen lähellä kuntalaista. Uudella kunnalla olisi yksi strategia, jonka mukaisesti voitaisiin kehittää entistä vaikuttavammin aluekeskuksissa tarjottavia palveluja. Yhdistymisestä tavoiteltaisiin hyötyjä yhteisten talouden, henkilöstön ja osaamisen resurssien ja päätöksenteon kautta. Yhteinen strategia ja päätöksenteko elinvoimaisuus ratkaisee tulevaisuuden Uuden kunnan muodostaminen yksinään ei muuta uhkaavaa väestö- ja työpaikkakatoa, mutta yhteisellä päätöksenteolla ja strategialla voidaan hyödyntää kaikki alueen yhteiset mahdollisuudet. Uudessa kunnassa voitaisiin yhteisin resurssein ja edunvalvonnalla mahdollistaa vetovoimaisten työpaikka-alueiden kasvu. Tämä tukisi koko alueen elinvoimaisuutta, mutta rinnalle tarvittaisiin paikallista elinvoimaa tukeva malli. Monipuolisella kaavoituksella voidaan myös tukea pinta-alaltaan laajan kunnan eri alueiden elinvoimaisuutta. Elinkeinoyhtiölle olisi yksi omistaja, joka mahdollistaisi yhtenäiset tavoitteet ja resurssit. Uusi kunta muodostuisi viidestä kuntakeskuksesta. Lisäksi alueella olisi useita uusia yhteisiä vetovoimatekijöitä kuten nuorisokeskus Piispala ja Kivijärven kansallispuisto. Yhteiset palvelut - Resurssien yhteisellä ja fiksummalla käytöllä hyvinvointia ja tuottavuutta Palveluita uudessa kunnassa turvataan jatkossakin mahdollisimman lähellä asukasta. Skaalaetuja tavoiteltaisiin etenkin kuntalaisille näkymättömien hallinto- ja tukipalveluiden (esim. taloushallinto, hallinnon tukipalvelut, muut tukipalvelut, osa teknisistä palveluista) ja kehittämisvoimavarojen kokoamisesta. Uuden kunnan palveluja suunniteltaessa on myös mahdollisuus uudistaa kunnan palvelurakenteita ja -toimintoja entistä vaikuttavampaan suuntaan. Henkilöstön osaamista voidaan hyötyä laajemmin ja siten myös parantaa palveluiden tuottavuutta ja laatua. Eläköitymistä voidaan hyödyntää huomattavasti paremmin, kuin nykyisellä kuntarakenteella. 49