Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Sirkkaliisa Heimonen, PsT, toimitusjohtaja, Aspa Palvelut Oy
Oikeus mielenterveyteen ikään katsomatta
Nykyisellään yhdenvertaisuus ei toteudu riittävästi mielenterveyspalveluissa Iäkkäiden ihmisten mielenterveysongelmat jäävät herkästi tunnistamatta, koska peruspalveluissa ei ole riittävästi osaamista riskiryhmien sekä esimerkiksi lievien masennus- ja ahdistusoireiden tai päihdeongelmien tunnistamiseen jopa terveydenhuollon ammattilaiset saattavat ajatella masennuksen kuuluvan vanhuuteen kunnissa ei useinkaan ole erityisesti ikäihmisille suunnattuja mielenterveyspalveluita ikäihmisten mielialaongelmien hoito on lääkekeskeistä iäkkäiden ihmisten ei uskota hyötyvän esimerkiksi psykoterapiasta Aikuisten mielenterveyspalveluissa korostuvat työikäisen väestön tarpeet. Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu työikäisille ja opiskelijoille Vanhuspalveluissa pienituloiset ikäihmiset jäävät parempituloisia useammin ilman riittävää apua. (van Aerschot 2014). Sama pätee mielenterveyspalveluihin
Vanhuus ei ole enää sama kuin ennen
Vanhuus rakentuu uudelleen uudistuvatko palvelut? Vanhuus, jos se ymmärretään vanhuuseläkeläisyytenä, kattaa parhaimmillaan neljä vuosikymmentä elämää Vanhuus ei ole yhtenäinen elämänvaihe, vaan monimuotoinen sosiaalinen ja kulttuurinen kenttä => ikäihmiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon erilaisine tarpeineen ja toiveineen Menneitä sukupolvia koskeva gerontologinen tieto ei välttämättä auta ymmärtämään nykypäivän suomalaista vanhuutta => tiedon jatkuva päivittäminen on tarpeen Tieto psyykkisestä vanhenemisesta, psyykkisistä häiriöistä ja mielenterveyden rakentumisesta lisääntyy esimerkiksi aivotutkimuksen myötä jatkuvasti, mutta uusinta tietoa ei hyödynnetä ikäihmisten palveluissa riittävästi
Riskit?
Riskit? Jopa 15 30 % yli 65 vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erityisen yleisiä ovat lievät masennusja ahdistushäiriöt. Väestön ikääntyessä mielenterveysongelmiin apua tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy. Elämänkulun myöhäisvaiheiden siirtymäkohdissa (esimerkiksi kolmannesta neljänteen ikään) ihmiset voivat tarvita erityistä tukea Eräät vanhuudessa yleiset sairaudet ja toimintakyvyn vajeet altistavat ihmisiä vanhuusiän masennukselle Tietoyhteiskunta asettaa uusia vaatimuksia myös iäkkäille ihmisille Menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia, kuten lisääntyvää sairastavuutta, toimintakyvyn alenemista ja kuolleisuutta sekä runsasta perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä. Ne lisäävät myös itsemurha-alttiutta. Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin.
Mielenterveyden vaaliminen kannattaa vanhuudessakin
Ikäihmisten mielenterveyteen kannattaa satsata Aivojen muovautuvuus säilyy koko elämän ajan kognitiivisista ikämuutoksista huolimatta => terapeuttiseen pessimismiin ei ole syytä Mielenterveyden edistäminen ja ongelmiin tarttuminen varhaisessa vaiheessa parantaa iäkkään väestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja on myös taloudellisesti kannattavaa Iäkkäiden mielialaongelmia hoidetaan enimmäkseen lääkkeillä, vaikka he hyötyvät eniten psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämisestä (esim. Masennuksen Käypä hoito-suositus) Sekä ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitoon että psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on tutkittuja ja vaikuttavia menetelmiä Kun ikäihminen saa tukea mielenterveyteensä, hyötyvät myös läheiset ja koko yhteiskunta
Tutkittua tietoa ja vaikuttavia käytäntöjä
Vaikuttavia hoitomalleja ja menetelmiä ikäihmisten masennukseen Tehokkaimpia ovat monitekijäiset räätälöidyn hoidon mallit, joille on ominaista hoidon koordinaattori, näyttöön perustuvien menetelmien (esim. psykoterapia) hyödyntäminen, yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja aktiivinen seuranta (Unützer ym. 2003; Oishi ym. 2003; Simon 2006) MielenMuutos masennuksen hoidossa on suomalainen esimerkki räätälöidyn monitekijäisen hoidon vaikuttavuudesta ikäihmisten masennuksen hoidossa. (Saarenheimo & Pietilä 2011) Näyttöön perustuvia terapiamuotoja ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia, ongelmanratkaisuterapia, psykodynaaminen lyhytterapia sekä muisteluterapia (Scogin & Yon 2006) Liikunta ja fyysinen harjoittelu ovat tehokkaita mielialaongelmien hoidossa (mutta eivät välttämättä riitä ainoana hoitona) Myös musiikista, taidetoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta, kognitiivisesta harjoittelusta ja psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta on saatu hyviä tuloksia masennuksen lievittämisessä (Pitkälä ym. 2009)
Ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja preventiivinen työ Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta on kasvavaa näyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti (Forsman ym 2011) Kohdennetulla kognitiivisella harjoittelulla ja meditaatiolla on saatu siirtovaikutuksia arjen elämänhallintaan (erityisesti etuaivokuoren aktivoinnilla on vaikutuksia mielialan säätelyyn) (Lustig ym 2009, Kawashima) Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti toiminnanohjaukseen
Järjestöt hyvien käytäntöjen kehittäjinä
Järjestöissä 2000-luvulla toteutettuja ikäihmisten mielenterveyshankkeita Vanhustyön keskusliitto: Ystäväpiiri-toiminta (jatkuvaa toimintaa vuodesta 2006) ja MielenMuutos-malli ikäihmisten masennuksen hoidossa(2007-2010) Suomen Mielenterveysseura: Mirakle-hanke (2012-2016) Ikäinstituutti: Vanhuuden mieli hanke (2011-2014) Eläkeliitto: TunneMieli hanke (2012-2016) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Seniori Vamos (2013-2017) Markku Juhani Fingerroosin säätiö: Löytävä-hanke(2014-2017) Turun kaupunkilähetys: Ikätuki-hanke (2013-2016)
Meillä on jo tietoa taitoa näkemyksiä
Miksi ei aloitettaisi?
Miten liikkeelle? Olemassa olevan tiedon, vaikuttavien hoitomallien ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja saattaminen käyttökelpoiseen ja helposti levitettävään muotoon Psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien varhaisen hoidon kustannusvaikutusten selvittäminen Julkisten palveluiden ja järjestöjen roolien selkiyttäminen ja yhteistyömallien levittäminen Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kuntien hyvinvointistrategioista vastaavat henkilöt terveyskeskuslääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat palveluneuvojat mielenterveysammattilaiset, kuten psykologit, psykiatrit ja psykiatriset sairaanhoitajat kotihoidon ammattilaiset järjestötoimijat kansalaiset ja kanssaihmiset Asenteisiin vaikuttaminen
Kirjallisuus Forsman A, Nordmyr J & Wahlbeck K: Psychosocial interventions for the promotion of mental health and the prevention of depression among older adults. Health Promotion International 26, 2011, ss. 85-107. Kawashima R: Neuroscience and smart aging. http://www.dijtokyo.org/events/smp_day1_kawa shima.pdf Lustig C, Shah P, Seidler R & Reuter-Lorenz PA: Aging, Training, and the Brain: A review and Future Directions. Neuropsychol Review 2009. Oishi SM, Shoai R, Katon W, Callahan C, Unützer J, Arean P ym.: Impacting late life depression: Integrating a depression intervention into primary care. The Psychiatric Quarterly 2003: 74(1), 75-89. Pitkälä H, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Gerontology 2009:64,792-800. Saarenheimo M & Pietilä M (toim.): MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Vanhustyön keskusliitto 2011. Simon G: Collaborative care for depression is effective on older people, as the IMPACT trial shows. BMJ 2006: 332, 249-250. Scogin F & Yon A: Evidence-based psychological treatment with older adults. Kirjassa SH Qualls & BG Knight (roim.): Psychotherapy for depression in older adults (ss. 157-176). New Jersey: John Wiley & Sons Inc. Unützer J, Katon W, Callahan CM, Williams JW Jr, Hunkeler E, Harpole L ym. : Depression treatment in a sample of 1801 depressed older adults in primary care. Journal of the American Geriatrics Society, 2003: 51(4), ss. 505-514.
Hyviä käytäntöjä Ystäväpiiri: http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta/ Mirakle: http://www.mielenterveysseura.fi TunneMieli: http://www.tunnemieli.fi Vanhuuden Mieli: http://www.ikainstituutti.fi/tutkimus+ja+kehittaminen/vanhuu den+mieli/ Seniori-Vamos: https://www.hdl.fi/fi/seniori-vamos Ikätuki: http://www.tukenasi.fi/ik%c3%84tuki%20-hanke Löytävä: http://www.fingerroos.net/loytava/