IKÄÄNTYVIEN IHMISTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.0

Transkriptio

1 1 IKÄÄNTYVIEN IHMISTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.0 Ilka Haarni, Maria Viljanen ja Maija Hansen JOHDANTO Suomalaisten eläkeikäisten keskuudessa mielenterveyttä pidetään keskeisenä ja tärkeänä hyvinvoinnin perustana ja edellytyksenä. Mielenterveyden katsotaan vahvistavan toimintakykyä ja arjessa jaksamista. Mielenterveyden koetaan myös tuovan hyvää oloa ja tasapainoisuutta. Lisäksi eläkeikäiset nimeävät erilaisia mielen taitoja ja asenteita kuten kiitollisuuden ja myönteisyyden, jotka synnyttävät ja ylläpitävät mielenterveyttä. Myös yhteiskunnallisten olosuhteiden ja rakenteiden nähdään vaikuttavan mielenterveyteen eläkeiässä. 1 Puolitoista miljoonaa suomalaista on täyttänyt 60 vuotta ja yli 65-vuotiaiden määrä ylitti miljoonan Näihin ikäryhmiin mahtuu elämäntapojen ja elämäntilanteiden koko kirjo. Julkisuudessa ja politiikoissa esillä on pitkään näkynyt huoli ikääntyvien kansalaisten toimintakyvyn säilymisestä. Ikääntyvien ihmisten terveyden edistämistyössä on keskitytty paljolti fyysisen terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mielenterveyden edistäminen on kuitenkin toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen kannalta vähintään yhtä tärkeää. Eläkeikäisten mielenterveyden voimavarat ja riskit poikkeavat osin nuorempien vastaavista. Elämänkokemuksen tuomat elämäntaidot ja eläkkeellä lisääntyvä vapaa-aika tuovat mielen hyvinvointia. Myös hyvän tekeminen ja toisten auttaminen kuuluvat monen erityisesti kolmatta ikää elävän arkeen. Varsinkin omia lapsia ja lapsenlapsia autetaan, mutta varttuneet ovat myös ahkerimpia vapaaehtoistyöhön osallistujia suomalaisten keskuudessa. 2 Eläkkeelle jäämisen jälkeiset ensimmäiset vuodet, ns. kolmas ikä, ovat yleensä toiminnan ja hyvinvoinnin vuosia. Yli 75-vuotiaiden joukossa askel alkaa vähitellen hidastua. Nykyisten eläkeikäisten terveydentila ja toimintakyky ovat kuitenkin parempia kuin aiemmilla sukupolvilla. Yli 65-vuotiaista vain 12 prosenttia kokee terveytensä huonoksi tai melko huonoksi 3. Eläkeikään mahtuu aiempaa todennäköisemmin mielen voimavaroja kuluttavia elämänmuutoksia ja luopumista; sairauksia, menetyksiä ja sopeutumista 4. Kaksi kolmannesta yli 60-vuotiaista suomalaisista asuu yksin. Yksinäisyyttä kokee usein 4% miehistä ja 7% naisista 3. Yli 75-vuotiaat kokevat suomalaisista eniten psyykkistä kuormittuneisuutta (23 %). Vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta raportoivat kuitenkin vuotiaat (miehet 11 % naiset 17 %) 5. Eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyys huolettavat terveydentilan ohella yli 55-vuotiaita suomalaisia 6. Kun iäkkäiden laitoshoitoa puretaan, huolta kannetaan myös siitä, miten

2 2 toimintakyvyltään heikommat ikäihmiset selviytyvät yksin kotona. Kaikilla ei ole omaisia, jotka voisivat olla apuna. Huolta herättää myös omaishoitajien jaksaminen sekä alkavat muistisairaudet. Ikäsyrjinnällä on myös tutkitusti vaikutuksia mielenterveyteen eikä olekaan ihme, että yhdeksän kymmenestä yli 65- vuotiaasta kaipaa vanhojen ihmisten lisäarvostusta 7. KATSAUS TOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIIN Eläkkeellä olevien osallisuutta pidetään yleisesti tämän ikäryhmän tärkeimpänä yhteiskunnallisena mielen hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Aito osallisuus edellyttää kaikenikäisten yhteiskuntaa, jossa ihmisiä ei iän perusteella syrjitä 8. Katse on syytä kohdistaa myös köyhyyden vähentämiseen 4. Kohtuullinen toimeentulo turvaa mielenterveyttä. Iäkkäiden ihmisten kuunteleminen ja arvostus sekä heidän vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiensa parantaminen ovat mielenterveyden edistämistä parhaimmillaan. Lisäksi kaikessa eläkeikäisiä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon ratkaisujen vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Näyttöön perustuen eläkeikäisten mielen hyvinvointia tukee yksilötasolla erityisesti liikunta sekä muiden kanssa yhdessä toimiminen, oli se sitten vapaaehtoistoimintaa, yhdessäoloa tai harrastuksia 9. Sosiaalinen tuki on osoitettu moneen kertaan vaikuttavaksi. Myös mielen taitojen merkityksestä hyvälle vanhenemiselle on viime vuosina tullut lisää tietoa. Resilienssistä toivotaan välinettä ikääntyvien kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen muuttuvissa oloissa. 10 Eläkeikäisten mielenterveyttä edistetään sekä julkisella sektorilla että järjestökentässä monin osallisuutta vahvistavin ja muunlaisin välinein, vaikka toimintaa kutsutaan usein muilla nimillä. Puhutaan hyvinvoinnin tukemisesta, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai konkreettisesti yksinäisyyden lievittämisestä, hyvän mielen, ilon ja toivon tuomisesta elämään. Ikäinstituutilla, Eläkeliitolla, Eläkkeensaajien keskusliitolla ja Vanhus- ja Lähimmäispalveluliitolla on mielenterveyden edistämiseen suoraan liittyvää hanketoimintaa. Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen palvelu- ja päiväkeskukset, erilainen virkistystoiminta, kulttuuri- ja liikuntakerhot, ystävä-, mummo- ja vaaritoiminta, monipuoliset vapaaehtoistyön mahdollisuudet ja moni muu toiminta tukee sekä ikääntyvien vapaaehtoisten että tuettavien iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä nimestä riippumatta. Myös iäkkäille suunnattu päihde- ja mielenterveystyö etsii, tukee ja auttaa sellaisia iäkkäitä, jotka ovat syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa. Suomen Mielenterveysseurassa eläkeikäisten mielenterveyden tukemiseen on kiinnitetty huomiota jo parinkymmenen vuoden ajan. Mirakle-hanke levittää parhaillaan tietoa mielenterveyden vaikutuksista hyvinvointiin ja hyvään elämään. Samalla sovelletaan Hyvinvointitreenejä SMS R sekä MTEA R koulutuksia erityisesti iäkkäille. Lisäksi tuotetaan oma-apumateriaalia mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Miraklelaiset ovat kiertäneet eri puolella Suomea ja kuulleet sekä mielenterveysseuralaisten että eläkeläisjärjestöjen

3 3 näkemyksiä siitä, mitä mielen hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan. Kehittämistyö keskittyy vapaaehtois- ja järjestölähtöiseen toimintaan. Osallisuus yksilötason tekijänä merkitsee aktiivisuutta ja osallistumista. Mielen hyvinvointia tukeva toiminta ei ole kaikkien saavutettavissa ja eläkeikäisten mahdollisuudet huolehtia mielen hyvinvoinnista ovat erilaiset. Aktiivisilla eläkeikäisillä on kiinnostusta omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen 2, mutta esimerkiksi oma tai läheisen sairaus voi huomattavasti rajoittaa hyvinvoinnista huolehtimista. Siksi kannattaa vaikuttaa myös siihen, että eläkeikäisten mielenterveyspalvelut ovat kattavia ja että ikääntyvien ihmisten tarpeisiin reagoidaan yhteiskunnassa mielen hyvinvointia vahvistavilla keinoilla. Myös etsivän työn merkitys on suuri. Kotona mahdollisimman pitkään asumisen tavoite ei tarkoita, että yksin asumisen tarvitsee olla eläkeiän pääasiallinen elämänmuoto. Erilaiset jaetun asumisen muodot sekä ikäystävälliset asuinalueet voivat tarjota uusia ratkaisuja. Nykyistä toiminnallisemmat palvelutalot ja senioriväestön itsensä suunnittelemat yhteisölliset asumismuodot sekä palvelualueet odottavat toteuttamista. Esteettömyys ja saavutettavuus vaikuttavat merkittävästi eläkeikäisten toimintakykyyn kaikilla yhteiskunnan ja elämän saroilla. Arjessa kohdattavat yhteiskuntasuunnittelun ratkaisut heijastuvat mielenterveyden voimavaroihin sekä itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kaikkea suunnittelua ja erityisesti palveluita kannattaa kehittää käyttäjälähtöisesti, ikäystävällisesti. Kaavoituksessa ja julkisen liikenteen suunnittelussa on huomioitava vanhenevan väestön kotona asuminen. Taajamissa tulee olla riittävästi palveluja tai ainakin mahdollisuus päästä palvelujen luo. Arkipäiväinen asioiden hoito mitä muun muassa terveyskeskuksessa käynti on monelle iäkkäälle ihmiselle pitää toimintakykyä yllä. Mitä kauemmin pystyy huolehtimaan omista asioistaan ja lähtemään kodin ulkopuolelle, sitä kauemmin virkeys ja toimintakyky säilyvät. Lähipalveluiden lisäksi omaehtoiseen tai ohjattuun toimintaan innostavat ympäristöt, kylätalot ja kerhotilat ovat tärkeitä. Kaupunkiympäristössä puistoissa tulee olla enemmän oleskeluun ja tekemiseen innostavia asioita kuten penkkejä, pelejä ja vaikka kuntoilulaitteita. Tiedon ja palvelujen siirtyminen digitaalisiksi edellyttää ikäoppimisen, ikänäön ja -motoriikan huomioimista. Kun ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta osa toteutuu virtuaalisesti, iäkkäidenkin pitää olla mukana. Esteetön ja saavutettava yhteiskunta tukee kaikenikäisten arkea ja toimijuutta. Ikääntyvät ihmiset huomioiva yhteisöllisyys ei rakennu sote-sektorin vaan koko yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten voimin. Julkinen arvokeskustelu lähimmäisyydestä ja mukaan ottamisen kulttuurista on välttämätöntä. Paikallisten ja henkilökohtaisten välittämisen verkostojen vahvistamiseen tarvitaan lisää välineitä. Lisäksi ikäsyrjinnän vastainen taistelu edellyttää runsaasti toimia. Suomessa vanhenee vielä useita sukupolvia, joiden mielenterveystaitoihin ei ole koulussa panostettu. Vaikka elämänkokemus tuo usein mukanaan kantapään kautta opittuja elämäntaitoja, tietoa oman

4 4 mielenterveyden vahvistamisen mahdollisuuksista ja mielen taidoista pitää tarjota varttuneille siinä missä nuorisollekin. TULEVAISUUS Tiukentuva taloudellinen tilanne Euroopassa yhdessä globaalien ongelmien kanssa haastaa yhteiskunnan ja yksilöt. Toimeentulon ja sen tarjoaman muun tuen riittävyys on eläkeikäisten tulevaisuudenhuolista suurin 6. Eläkeikäisten osuuden kasvaessa ikä ja vanhuus saattavat politisoitua niin ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä kuin taloudellisesti. Varttuneidenkin mielenterveydestä puhutaan oikeutena ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ikääntyvien ihmisten aktiivinen ja parempi huomioiminen tulee olemaan välttämätöntä. Eläkeikäiset ovat kuitenkin keskenään erilaisia eikä heistä voi puhua yhtenä ryhmänä. Elinajanodotteen pidentyessä iäkkäiden kansalaisten elämäntilanteet yksilöllistyvät ja monipuolistuvat entisestään ja arvot sekä elämäntyylit vaihtelevat yhä enemmän. Vanhenemisen ja vanhuuden moninaisuudelle tarvitaan tilaa ja ymmärrystä eivätkä stereotypiat enää toimi. Myös eriarvoisuus lisääntyy eläkeikäisten kesken: koulutus ja tietotaidot, terveydentila, lähisuhteet, toimeentulo ja esimerkiksi hyvinvointivaltion alueelliset resurssit jakautuvat epätasaisesti. Muuttuvassa maailmassa piilee myös uudenlaisia syrjäytymisen riskejä. Osalla eläkeikäisistä ei välttämättä ole varallisuutta hyvinvointipalvelujen hankkimiseen tilanteessa, jossa yhteiskunta ei niitä pysty riittävästi tarjoamaan. Meillä ei myöskään ole riittävästi yhä vanhemmiksi elävien ihmisten elämää ja kokemusmaailmaa koskevaa ymmärrystä. Yhteiskunnan teknologisoituminen haastaa eläkeikäiset opiskelemaan uusien hyvinvointiteknologioiden hyödyntämistä, mutta saattaa rajata osan vanhimmista ja huonokuntoisimmista ja esimerkiksi syrjässä asuvista kehityksen ulkopuolelle. Kotona entistä pidempään asumisen lisääntyminen tuottaa tulevaisuudessa yhä suuremmalle eläkeikäisten joukolle yksinäisyyden olosuhteita, joihin tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja tukea. Virkeyden ja hyvinvoinnin digitalisoituminen voi vahvistaa ikäystävällistä yhteiskuntaa ja ympäristöä, mutta käytäntöön laajasti leviävät sovellukset antavat vielä odottaa itseään. Ikääntyvien ihmisten itse suunnittelemat ja valitsemat palvelut edistävät kuitenkin hyvinvointia sekä osallisuuden että mielekkyyden näkökulmasta. Myös vanhenemista ja vanhuutta koskevien normien ja stereotypioiden väljeneminen lisää hyvinvointia.

5 5 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIAA AJATELLEN Mielenterveysseuran asiantuntemusta tarvitaan eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Seura voi - vaikuttaa yhteiskunnallisesti iäkkäiden mielenterveyskysymyksissä ja puolustaa ikääntyviä ihmisiä sekä erityisesti heikommassa asemassa olevia - toimia erityisasiantuntijana osaamisen sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä, keräämisessä ja levittämisessä - luoda ja koordinoida verkostoja yhteis- ja kehittämistyön saralla - tuoda esille erilaisia etsivän ja löytävän työn malleja, joilla voidaan auttaa heikoimmassa asemassa olevia iäkkäitä Suomen Mielenterveysseuraa arvostetaan ja kuunnellaan kautta yhteiskunnan, ja tätä arvostusta kannattaa hyödyntää myös eläkeikäisten mielenterveyden edistämiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasolla mielenterveyspalvelujen yhdenvertainen ulottaminen eläkeikäisille on ikääntyvässä Suomessa erittäin olennaista. Eri järjestöjen yhteistä ääntä ja vaikutusvaltaa voi käyttää hyväksi asian esiin tuomiseksi. Myös yhteiskunnan ja päättäjien ymmärrys iäkkäiden mielenterveyden edistämisen tärkeydestä kaipaa vahvistamista. Niin kauan kuin julkiset palvelut eivät tarjoa eläkeikäisille mielenterveyden edistämisen välineitä, on järjestölähtöinen tuki lähes ainoa ja erittäin tarpeellinen keino iäkkäiden mielenterveyden vahvistamisessa. Iäkkäiden ihmisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta Mielenterveysseura voi vaikuttamistyössään kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ikään niin, ettei se rajoita tai estä osallisuutta, kuulluksi tulemista tai vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lisäksi Mielenterveysseuraa tarvitaan kipeästi heikommassa asemassa olevien iäkkäiden mielenterveysoikeuksien puolustajaksi. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä voimavarojen yhdistäminen uusilla tavoilla on tarpeen. Mielenterveysseura voi tarjota osaamistaan vanhustyö- ja eläkeläisjärjestöille sekä monille vanhustyössä toimiville tahoille. Eläkeikäisten omien mielenterveystaitojen vahvistamisen tarve ei lopu Mirakle -hankkeen päättyessä, vaan mielenterveyden kansalaistaitojen edistäminen varttuneiden ihmisten keskuudessa edellyttää jatkuvuutta. Lisäksi tietoa kriisiauttamisesta kaivataan nykyistä laajemmin ikääntyvien ihmisten ulottuville. Tuen tarpeen lisääntymiseen on hyvä varautua, kun suuret ikäluokat eläkkeellä siirtyvät vähitellen neljänteen ikään eivätkä enää ole vain aktiivisia kolmannen iän toimijoita. Eri-ikäisten ja erilaisten kansalaisten mielenterveyden edistäminen edellyttää ihmisten ja elämän moninaisuuden tunnistamista. Siirtyminen elämänkaariajattelusta elämänkulkuajatteluun nostaa esiin kansalaisten elämän kirjon ja yksilöllisyyden niin varhaisemmissa elämänvaiheissa kuin iäkkäänäkin.

6 6 Mielenterveysseuran sisällä tarvitaan ikäherkkää ja ikätiedostavaa osaamista. Jokaisella työntekijällä tulee olla ikäymmärrystä. Osallisuutta ja samalla eläkeikäisten mielen hyvinvointia - voidaan Suomen Mielenterveysseurassa vahvistaa myös rakentamalla niin talon oman toiminnan suunnittelu kuin arviointikin yhdessä ikääntyvien ihmisten itsensä kanssa. Ikäkansalaisten panos Mielenterveysseuran toiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi ikäraatien avulla. Eläkeikäisten omien mielenterveysnäkemysten 1 pohjalta Mielenterveysseuran toiminta tukee ikääntyvien ihmisten mielenterveyttä, kun - mielenterveyden merkitystä iäkkäiden toimintakyvylle pidetään esillä - yhteiskunnan rakenteisiin pyritään vaikuttamaan ikäsyrjintää vähentävästi - mielenterveys- ja kriisipalveluita ja mielenterveyden kansalaistaitoja tarjotaan yhtäläisesti kaikenikäisille ja erityisesti eläkeikäisille - osallisuus mahdollistetaan mahdollisimman monelle iäkkäälle ihmiselle osallistumisen väyliä monipuolistamalla LÄHTEET 1. Haarni I Mikä tukee mielen hyvinvointia ikääntyessä? Eläkeikäisten näkemyksiä. Gerontologia 27: Haarni I Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Helsinki. 3. Holstila A-L, Helakorpi S, Uutela A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2011 ja niiden muutokset Raportteja 56/2012. THL, Helsinki. 4. Mental Health and Older People. World Mental Health Day Report World Federation for Mental Health, 5. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Raportteja 68/2012. THL, Helsinki. 6. TNS Gallup Huomisen kynnyksellä 2013: Kysely vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä., Eläkeläisjärjestöjen etuliitto EETU ry, Helsinki. 7. Taloustutkimus Suomalainen ikägallup Eloisa ikä -avustusohjelma, VTKL, Helsinki. 3%A4gallup%202013_Eloisa%20ik%C3%A4.pdf 8. Age Platform Europe General Assembly Declaration Forsman A, Nordmyr J, Wahlbeck K Psychosocial interventions for the promotion of mental health and the prevention of depression among older adults. Health Promotion International 26: Fried S, Heimonen S, Jokinen P 2013: Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Katsaus kirjallisuuteen. Oraita 1/2013. Ikäinstituutti, Helsinki.