Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op KUVAUS Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa saat valmiudet konetekniikan käytäntöön soveltamiselle joko konepajan tuotantotekniikassa (esim. tuotannon kehittäminen), koneensuunnittelussa tai erityisesti tuotantoon liittyvässä käynnissä- /kunnossapidossa. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Suomi TKO14S1 Insinööri (AMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET OPINNOT TAVOITTEET Katso http://www.jamk.fi/fi/tietoa-jamkista/materiaalit/ http://www.jamk.fi/fi/koulutus/hakeminen-jamkiin/ Kone ja -tuotantotekniikan koulutusohjelman suoritettuaan opiskelija: - kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan ja yrittäjämäisen asenteen. Opiskelija saa valmiuksia toimia yrittäjänä. - kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä ymmärtää teknisen alan koti- ja ulkomaisia julkaisuja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä - ymmärtää automaation merkityksen globaalille teollisuudelle ja tuntee automaatiototeutusten eri tasot teollisuuslaitoksessa ja osaa suunnitella yksinkertaisen ohjausjärjestelmän. Opiskelija on omaksunut sähkötyöturvallisuuden perusteet. - ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja valintakriteerit. Opiskelija osaa kestävyyteen liittyvää laskentaa ja kykenee mallintamaan koneenosia ja luomaan niistä työpiirustuksia. - ymmärtää globaalin konepajateollisuuden/tuotannon realiteetit ja kykenee hahmottamaan konepajatuotantoa kokonaisuutena. Opiskelija omaa tuotantotekniikan ja -talouden perusvalmiudet. Tuotantotekniikkaan syventynyt opiskelija: - tuntee erilaiset tuotantojärjestelmät ja osaa huomioida ne tehdessään valintoja - osaa ohjata tuotantoa ja tuntee siinä käytettäviä menetelmiä ja ohjelmistoja sekä osaa kehittää prosesseja - hallitsee konepajatuotannon, erityisesti ohutlevytuotteiden, valmistusteknologiat ja palvelutuotannon perusteet siten, että hän pystyy tekemään perusteltuja valintoja ja kehittämään tuotantoa - tuntee tuotannon johtamisessa tarvittavat tiedot ja taidot. Koneensuunnitteluun syventynyt opiskelija: - osaa kehittää ja suunnitella kansainvälisten asiakkaiden lähtökohdista kustannustehokkaita koneita ja laitteistoja - on kyky hyödyntää nykyaikaisia ohjelmistoja ja huomioida lujuus-, materiaali- ja valmistustekniset näkökohdat - tuntee toimilaitetekniikan perusteet ja osaa valita siihen käytettäviä laitteita.
Opetussuunnitelma 2 (6) PROFIILI Kunnossapitoon syventynyt opiskelija: - hallitsee erityisesti tuotannon kunnossapidollisen toimintamallin ja sen kehittämisedellytykset - pystyy kehittämään ennakoivan kunnossapidon ohjelmia ja omaa valmiuksia viedä ne myös käytännön toteutukseen - pystyy kehittämään päivittäistä kunnossapitotoimintaa. Kone- ja tuotantotekniikan insinöörinä työskentelet uusimpien tekniikoiden suunnitteluja käyttöönottotehtävissä konepajojen tuotannossa, erilaisissa koneensuunnittelutehtävissä tai huolehdit konepajojen kunnossapitojärjestelmistä. Koulutusohjelman yhteistyö ulkoisten oppilaitosten ja yritysten kanssa antavat sinulle mahdollisuuden vahvaan kansainvälistymiseen. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma keskittyy erityisesti ohutlevyteknologiaan. Yrittäjyysnäkökulma ja yrittäjämäinen asenne ovat myös leimaa-antavia piirteitä. Opintojesi keskeisiä aihealueita ovat suuntautumisestasi riippuen tuotantotekniikka (erityisenä osaamisena tuotantotekniikat, tuotannon ohjaus ja ohutlevyteknologiat), koneensuunnittelu (yleinen koneensuunnittelu) tai kunnossapito (ennakoiva kunnossapito) hyödyntäen uusimpia tietoteknisiä suunnittelu- ja kunnossapitoohjelmistoja. Henkilökuntamme ja opiskelijamme seuraavat jatkuvasti alan kehitystä, jotta pystymme osaltamme vastaamaan kansainvälistyvän elinkeinoelämän haasteisiin. Opintojen aikana teet projektitöitä yhteistyössä yritysten kanssa, opiskelet tietoverkossa sekä todellisuutta vastaavissa virtuaaliympäristöissä. Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden hankkia monipuoliset tiedot ja valmiudet toimia tuotannon kehitystehtävissä, koneensuunnittelijana ja kunnossapitoinsinöörinä.
Opetussuunnitelma 3 (6) OPINTOJEN RAKENNE OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. Perusopinnoissa opiskelet mm. luonnontieteitä, kieliä, viestintää, ICT-valmiuksia ja koneteknisiä perusaineita kuten esim. valmistus- ja materiaalitekniikkaa. Ammattiopinnoissa keskityt suuntautumisesi mukaan joko konepajatuotannon kehittämiseen, koneensuunnitteluun erityisesti ohutlevynäkökulmasta tai ennakoivan kunnossapidon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita.
Opetussuunnitelma 4 (6) HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT OPISKELUMUODOT Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: Kontakti- ja etäopiskelu OSAAMISEN RAKENTUMINEN Ryhmätyöt, itsenäinen opiskelu, verkko-opiskelu, Problem Based Learning, ammattitaitoa edistävä harjoittelu, projektityöskentely, yrittäjyysopinnot, kansainvälisyysosaamista tukevat opinnot (mm. opintojaksoja englannin kielellä ja ulkomailla suoritettavat opinnot). Koulutuksen aikana osaaminen rakentuu ammattispesifistä ja eri ammattiryhmille yhteisestä työelämävalmiuksia kehittävästä osaamisesta. Lisäksi valmistuva opiskelija omaa valmiuksia yrittäjyyteen. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman osaamisalueita, joissa tämä ammattispesifinen ja yhteisiä työelämävalmiuksia kehittävä osaaminen todentuvat ovat: Työelämävalmiudet, joiden avulla opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan. Tekniset perusvalmiudet, joiden avulla opiskelija kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä ymmärtää teknisen alan julkaisuja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä. Opiskelija ymmärtää laitteiden toimintaperiaatteet. Tuotantotekniset perusvalmiudet: Opiskelija omaa tuotantotekniikan ja - talouden perusvalmiudet, joita tarvitaan syventävissä opinnoissa. Koneensuunnitteluvalmiudet: Opiskelija osaa kehittää ja suunnitella asiakaslähtöisesti kustannustehokkaita koneita ja laitteistoja. Hänellä on kyky hyödyntää nykyaikaisia ohjelmistoja ja huomioida lujuus-, materiaali- ja valmistustekniset näkökohdat. Hän tuntee toimilaitetekniikan perusteet ja osaa valita siihen käytettäviä laitteita. Kunnossapitovalmiudet: Opiskelija hallitsee tuotantolaitoksen kunnossapidollisen toimintamallin ja sen kehittämisedellytykset. Opiskelija pystyy kehittämään ennakoivan kunnossapidon ohjelmia ja omaa valmiuksia viedä ne myös käytännön toteutukseen. Opiskelija pystyy myös kehittämään päivittäistä kunnossapitotoimintaa. Tuotantotekniikkavalmiudet: Opiskelija hallitsee kappaletavaratuotannon erityisesti konepajatuotannon valmistusteknologiat ja palvelutuotannon perusteet siten, että hän pystyy tekemään perusteltuja valintoja ja kehittämään tuotantoa. Hän tuntee tuotannon johtamisessa tarvittavat tiedot ja taidot. KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET Toiminnan ohjaus- ja kehittämisvalmiudet: Opiskelija tuntee erilaiset tuotantojärjestelmät ja osaa huomioida ne tehdessään valintoja. Hän osaa ohjata tuotantoa ja tuntee siinä käytettäviä menetelmiä ja ohjelmistoja sekä osaa kehittää prosesseja. Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
Opetussuunnitelma 5 (6) LISÄTIEDOT Matkustus- ja ruokailukustannuksista kontaktiopiskelun aikana osallistuja vastaa itse. Samoin hän kustantaa valinnaiset opinnot lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjän tälle ryhmälle osoittamia Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoja. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/2009 2 ). VALMISTUMINEN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (240 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Koulutusohjelma valmentaa teollisuuden tuotannon kehitys- ja asiantuntijatehtäviin tai erityyppisiin suunnittelutehtäviin. Lisäksi se antaa valmiuksia yrittäjänä toimimiseen ja kokemuksen karttuessa esimiestehtäviin. Tuotantotekniikka: tuotannon kehittämis- ja ohjaustehtävät. Jos kokemusta on ollut enemmän, niin tuotannon johtaminen. Koneensuunnittelu: perus koneensuunnittelutehtävät. Kunnossapito: tuotannon kunnossapidon suunnittelu- ja käynnissäpitotehtävät. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutusvastaava Harri Peuranen, harri.peuranen@jamk.fi, +358 400 647 069 SUUNNITTELU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tähän perustuen koulutusohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta.
Opetussuunnitelma 6 (6) Osaamistavoitteiden laadintaa tekee työryhmä, joka koostuu koulutusohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne koulutusohjelmalle. YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään koulutusohjelman rakenteeseen eri opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita käydään läpi neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenistä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta. Neuvottelukunta kokoontuu vielä toistamiseen tutkimaan koulutusohjelman rakenteen vastaavuutta työelämän osaamistarpeisiin nähden. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiayksikkö, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opintojaksopalautteen lisäksi Teknologiayksikössä on käytössä puolivälipalaute, jonka perusteella opettaja voi tehdä välittömiä korjaustoimenpiteitä opetukseen. Katso lisätietoja JAMK Teknologian laatuoppaasta. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opiskelu/tutkintosaantopedagogiset-ja-eettiset-periaatteet/ EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS 2.12.2013 OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus 15.12.2010) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/opiskelu/tutkintosaantopedagogiset-ja-eettiset-periaatteet/ 20.1.2014 Heikki Malinen, vararehtori