YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS. KUVAUS Koulutuksessa hankit asiantuntijaosaamista alan esimies-, johtamis- ja

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä, opintojen ohjeaika on 3 vuotta (syksy 2014-kevät 2017). Opintooikeusaika on opintojen ohjeaika lisättynä kahdella lukukaudella. 90 op KUVAUS Koulutuksessa hankit asiantuntijaosaamista alan esimies-, johtamis- ja kehittämistehtäviin sekä hyvinvointialan yrittäjyyteen kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristöissä. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO suomi YSK14S1 fysioterapeutti (ylempi AMK), kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), kätilö (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 7. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET Koulutukseen valittavalta edellytetään soveltuva ammattikorkea-koulututkinto/ muu soveltuva korkeakoulututkinto: sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK), terveydenhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), fysioterapeutti (AMK), toimintaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), tai Bachelor of Health Care tai muu soveltuva korkeakoulututkinto, esimerkiksi terveydenhuollon maisteri, terveystieteiden maisteri, terveystieteiden kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sosiaali- ja varhaiskasvatusala). Tutkinto ja työkokemus katsotaan tällöin tapauskohtaisesti. OPINNOT TAVOITTEET PROFIILI Lisäksi vaaditaan tutkinnon jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden (36 kk) työkokemus asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle nyt ollaan hakemassa että ala, jolta tutkinto on. Jyväskylän ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinnon jälkeen hankitun työkokemuksen. Valinta tehdään valintakokeesta, opinnäytetyön arvosanasta ja työkokemuksesta kertyvien pisteiden perusteella. Valintaperusteet ovat valtakunnalliset. Koulutusohjelmasta valmistunut henkilö kykenee työskentelemään hyvinvointialan asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä alan yrittäjänä. Hän tiedostaa palvelujärjestelmän kehittämistarpeet ja -tavoitteet sekä osaa uudistaa hyvinvointipalveluja. Hän kykenee innovatiiviseen, ennakoivaan, arvioivaan ja asiakaskeskeiseen kehittämiseen sekä hallitsee tavoitteellisen ja osallistuvan henkilöstöjohtamisen menetelmiä. Hän hallitsee strategisen johtamisen, muutoksen ja talouden johtamisen toimintamalleja. Hänellä on mahdollisuus tutustua eri maiden hyvinvointipalvelujärjestelmiin ja hankkia yrittäjyyteen liittyvät perusvalmiudet. Koulutukseen valitun henkilön on myös mahdollista hakeutua englanninkieliseen johtamisen kaksoistutkinto-ohjelmaan (Double Degree Programme), jota toteutetaan yhdessä Itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences (CUAS) kanssa. DDPohjelma antaa valmiuksia toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma on suunnattu hyvinvointialan ammattilaisille. Tutkinnon jälkeen henkilöllä on valmiudet toimia asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä sekä hyvinvointiyrittäjänä. Koulutukseen valitun henkilön on mahdollista hakeutua englanninkieliseen johtamisen

2 Opetussuunnitelma 2 (6) OPINTOJEN RAKENNE kaksoistutkinto-ohjelmaan (Double Degree Programme), jota toteutetaan yhdessä Itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences kanssa. DDP-ohjelma antaa valmiuksia toimia hyvinvointipalveluiden kansainvälisissä toimintaympäristöissä. OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN KUVIO 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Opinnot sisältävät syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyön. Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylempien AMK-tutkintojen yhteiset opintokokonaisuudet ovat tutkimus- ja kehittämisopinnot, yrittäjyys- ja johtamisopinnot sekä kansainvälisyysopinnot. Yhteisiin opintoihin sisältyy lisäksi opinnäytetyö, 30 opintopistettä, jonka arviointiperusteet ja toteutusprosessi ovat yhtenevät eri ylempien AMK-tutkintojen koulutusohjelmissa. (ks. alla oleva kuvio) Liiketoiminta ja palvelut -yksiköllä ja hyvinvointiyksiköllä on lisäksi yhteinen YAMKopinnäytetyöryhmä.

3 Opetussuunnitelma 3 (6) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutusohjelman ammatillinen ydinosaamisalue on Johtajuus kehittyvässä toimintaympäristössä (35 op). Osaamisalueessa painotetaan näyttöön perustuvan johtamisen, osallistuvan johtajuuden sekä työelämän tarpeista nousevien tietojen ja taitojen ymmärrystä ja hallintaa johtamistyössä. Osaamisalueessa syvennetään ymmärrystä myös ammattieettisistä kysymyksistä ja asiantuntijan roolista kehittyvässä hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Koulutuksen alussa opiskelija tunnistaa omat osaamisensa, mikä on pohjana asiantuntijuuden systemaattiselle kehittämiselle osana elinikäistä oppimista. Lähtökohtana ovat aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaista urasuunnitelmaa tukevat yksilölliset valinnat, joissa opiskelija voi painottaa johtamisosaamisen rinnalla niin yrittäjyysosaamista kuin kansainvälistymistä esimerkiksi hakeutumalla DDP -koulutusohjelmaan omien kehittymistarpeidensa pohjalta. Opintoja on tarjolla suomen ja englannin kielellä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa edellä mainittuja opintoja joko valinnaisiin, vapaasti valittaviin tai syventäviin opintoihin ammattiopintoihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija tekee urasuunnitelmaansa tukevia valintoja opintokokonaisuuksien /opintojaksojen sisällä oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta. Opinnot toteutetaan monimuotoisesti hyödyntäen työelämää ja laajempia tutkimus- ja kehittämishankkeita oppimisympäristöinä. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson alussa käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön

4 Opetussuunnitelma 4 (6) suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT OPISKELUMUODOT Opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnilla on merkittävä rooli osaamisen kehittymisen arvioinnissa. Opintojen alussa opiskelija laatii SWOT-analyysin, ja tekee sen perusteella johtopäätökset asiantuntijuutensa vahvuuksista ja kehittymisen haasteita. Tämän pohjalta laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma kehittymistavoitteineen. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä oppimistehtävien kautta sekä henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa vastuuopettajan kanssa. Valmistumisvaiheessa opiskelija analysoi uudelleen osaamistaan, mikä on tärkeä osa systemaattista urakehitysprosessia. Itsearvioinnin lisäksi koulutusohjelman opinnoissa hyödynnetään vertaispalautetta. Vertaispalautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat osana opiskelijan osaamisen kehittymisen arviointiin. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opintojen alussa jokainen opiskelija tekee osaamiskartoituksen, jolloin on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiempi osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Tämän arvioinnin pohjalta vastuuopettaja käy ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijan kanssa HOPS-ohjauskeskustelun henkilökohtaisista opintovalinnoista ja mahdollisesta aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta. Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: kontakti- sekä etäopiskelu (esim. virtuaaliopiskelu, verkko-opinnot) itsenäinen opiskelu työpaikalla sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa tapahtuva oppiminen Koulutus toteutetaan monimuoto- ja verkko-opintoina. Opintojen kesto on 2,5-3 vuotta työn ohessa suoritettuna. Lähiopetusta on keskimäärin kaksi päivää kuukaudessa ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Tämän jälkeen opinnäytetyöprosessi jatkuu sekä yhteisinä seminaaripäivinä että henkilökohtaisena ohjauksena. Opiskelussa yhdistetään joustavasti kontaktijaksojen lähi- ja ryhmätyöskentely, verkko-opiskelu, työpaikalla tapahtuva ja itsenäinen opiskelu. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla on mahdollista rakentaa henkilökohtainen opintopolku opinnollistamalla työtä ja hyödyntämällä laajasti koko JAMKin ylempien AMK-koulutusohjelmien opintotarjontaa. JAMKin verkko-oppimisympäristöä ja erilaisia sosiaalisen median välineitä käytetään aktiivisesti opintojaksojen toteutuksessa ja opiskelijan ohjauksessa. Osa opinnoista toteutuu täysin verkko-opintoina, mikä mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman aikuisopiskelun. Työssä käyvän opiskelijan on mahdollisuus suunnata opintojaksoihin

5 Opetussuunnitelma 5 (6) OSAAMISEN RAKENTUMINEN KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä. Kansainvälinen koulutusyhteistyö ja Double Degree koulutusohjelma laajentavat opiskelijoiden opintotarjontaa ja tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua valtakunnallisesti ja globaalisti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikkien YAMK- tutkintojen osaaminen rakentuu ammatillisesta ydinosaamisesta, tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, kansainvälisyysosaamisesta, yrittäjyys- ja johtamisosaamisesta sekä opinnäytetyöstä (kuvio 1). Opintoja on tarjolla suomen ja englannin kielellä. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa edellä mainittuja opintoja joko vapaasti valittaviin, valinnaisiin tai syventäviin ammattiopintoihin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisia valintoja osaamisalueiden/opintojaksojen sisällä oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta. Opinnot voidaan toteuttaa monimuotoisesti eri oppimismenetelmin, projekteina tai tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ammattialalla (YAMK) ei ole säädöksiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/ ). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. VALMISTUMINEN Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (90 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävät hyvinvointialan julkisissa, yksityisissä ja kolmannen sektorin organisaatioissa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Valmistunut opiskelija voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi vastaaviin jatkokoulutusohjelmiin ulkomaisissa korkeakouluissa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa hakukelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tutkinto antaa hakukelpoisuuden ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutuspäällikkö, Leena Liimatainen, Kehittämisvastaava, johtamisen asiantuntija Tapio Mäkelä, , etunimi.sukunimi@jamk.fi SUUNNITTELU Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin

6 Opetussuunnitelma 6 (6) YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA rakentamisessa. Osaamistavoitteiden määritteleminen on tapahtunut ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan toimesta, yhteistyössä Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan työelämäkumppaneiden ja itävaltalaisen Carinthia University of Applied Sciences (CUAS) henkilöstön kanssa. Koulutusohjelmalla vastataan alueellisiin ja kansainvälisiin osaamistarvehaasteisiin. Lisäksi koulutusohjelman sisällön suunnittelussa on hyödynnetty JAMK:n YAMK-verkoston ja valtakunnallisen YAMKverkoston yhteistyötä, opiskelija- ja alumnipalautetta sekä hyvinvointiyksikössä toteutettujen työelämäkyselyjen tuloksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointiyksikkö, aikuiskoulutus Puistokatu 35, Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus ) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: LL Heikki Malinen, vararehtori