YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS. KUVAUS Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä joko

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Automaatiotekniikan koulutusohjelma 240 op KUVAUS Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä joko automaatiotekniikkaan (prosessiautomaatio, kappaletavara-automaatio, automaatiosuunnittelu) tai sähkövoimatekniikkaan (sähkösuunnittelu) ja kehittyä alansa asiantuntijaksi. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Suomi IIA13S1 Insinööri AMK TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET OPINNOT TAVOITTEET Katso Automaatiotekniikan koulutusohjelman suoritettuaan opiskelija: - kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa alansa vahvan eettisen perustan. - kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä pystyy hyödyntämään alan koti- ja ulkomaisista julkaisuista hankkimaansa tietoa soveltamalla sitä omassa työssään. - ymmärtää automaation merkityksen teollisuudelle ja tuntee automaatiototeutusten eri tasot teollisuuslaitoksessa ja osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen ohjausjärjestelmän sähkötyöturvallisuuden vaatimukset huomioiden. - osaa ottaa huomioon kokonaistaloudellisuusnäkökohdat toimiessaan työnantajayrityksessä tai itsenäisenä yrittäjänä. - ymmärtää sähkötekniikan teoreettisen perustan sekä sähköturvallisuuden merkityksen. Opiskelija tuntee sähköiset peruskomponentit, perussuureet, peruskytkennät ja osaa ratkaista erilaisia tasa- ja vaihtosähköpiirejä. Hän hallitsee sähkökoneet ja käytöt siten, että pystyy soveltamaan niitä teollisuuden prosesseihin ja koneisiin. Opiskelija hallitsee myös sähköiset piirrosmerkit ja osaa laatia tarvittavat suunnitteludokumentit. - tuntee prosessiteollisuuden keskeiset osaprosessit ja pystyy arvioimaan eri vaihtoehtoja ohjaus- ja säätöratkaisuiksi tyypillisissä prosessiteollisuuden sovelluksissa. - omaa perustiedot kappaletavaratuotannon automatisoinnissa käytettävistä laitteistoista, ohjausjärjestelmistä ja sovellusohjelmointityökaluista. Hän osaa tehdä teknistaloudellisesti järkeviä anturi- ja toimilaitevalintoja sekä suunnitella ohjauksia kappaletavaratuotannon tarpeisiin. - tuntee erilaiset automaation järjestelmäkokonaisuudet, jotka koostuvat ohjelmoitavista logiikoista, kenttäväylistä, tehdasverkoista, hajautetuista digitaalisista automaatiojärjestelmistä ja käyttöliittymistä. Hän hallitsee automaation keskeiset suunnittelutyökalut, joita käyttäen hän pystyy suunnittelemaan sovelluksia teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin. - hallitsee automaatiosuunnittelussa tarvittavat perustaidot. Hän tuntee kenttälaitesuunnittelun, automaatiosuunnittelun sekä instrumenttisähkösuunnittelun standardien mukaiset periaatteet ja käytänteet. Niitä käyttäen opiskelija pystyy toteuttamaan suunnittelutehtäviä teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin myös kansainvälisten asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. - hallitsee sähkönsiirto ja jakeluverkon perusrakenteen, toimintaperiaatteen, verkon

2 Opetussuunnitelma 2 (5) komponenttien tehtävät ja sähköntuotantoteknologiat. Hän tuntee suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä hallitsee suunnittelumenetelmät ja -työkalujen käytön. Opiskelijalla on valmiudet mitoittaa ja valita laitteita teknistaloudellinen näkökanta huomioiden, soveltaa sähkösuunnittelussa käytettäviä standardeja ja toteuttaa niiden mukainen dokumentointi. Opiskelijalle on muodostunut käsitys myös käytännön asennusten toteutuksesta. - osaa hankkia, soveltaa ja arvioida oman alansa tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Opiskelija tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja osaa soveltaa niitä noudattaen eettisiä periaatteita. Hän kykenee työskentelemään tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvissä monialaisissa työryhmissä, -yhteisöissä ja verkostoissa vastuullisesti. Opiskelija kykenee asiantuntijaviestintään. PROFIILI Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä joko automaatiotekniikkaan (prosessiautomaatio, kappaletavara-automaatio, automaatiosuunnittelu) tai sähkövoimatekniikkaan (sähkösuunnittelu) ja kehittyä alansa asiantuntijaksi. Opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälisyysosaamistaan suorittamalla osan opinnoistaan (esim. yhtä lukukautta vastaavat opinnot) englanninkielellä omassa oppilaitoksessaan tai ulkomailla. Yrittäjyysosaamista hän voi hankkia suorittamalla yrittäjyyteen tähtäävän opintokokonaisuuden halutun laajuisena. Yrityksistä kutsuttavat vierailijaluennoitsijat tuovat omalta osaltaan opiskelijoille käytännön tietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Merkittävä osa ammattiopinnoista toteutetaan käytännönläheisinä laboratoriotöinä ja projekteina, jotka kehittävät opiskelijan ryhmätyötaitoja ja kommunikointivalmiuksia. Monipuoliset laboratorio- ja oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden kehittyä huipputeknologian ammattilaiseksi. OPINTOJEN RAKENNE OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. Perusopinnoissa opiskellaan mm. matematiikkaa ja fysiikkaa, kieliä ja viestintää, sähköja automaatiotekniikan ammatillisia perusaineita kuten elektroniikkaa, sähkötekniikkaa,

3 Opetussuunnitelma 3 (5) digitaalitekniikkaa, tietotekniikkaa sekä automaatiotekniikkaa. Lisäksi perusopintoihin kuuluu yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaan valmentavat opinnot. Ammattiopinnot keskittyvät suuntautumisen mukaisesti joko automaatiojärjestelmiin ja automaatiosuunnitteluun tai sähkökäyttöihin, sähkönjakeluun ja sähkösuunnitteluun. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT OPISKELUMUODOT OSAAMISEN RAKENTUMINEN Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Merkittävä osa opinnoista suoritetaan laboratorio- ja harjoitustöinä ja yrityksille suunnattuina projektitöinä. Osan opinnoista voi suorittaa myös ulkomailla. Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Pätevyydet on kuvattu prosessikaavioina kolmella kehittymisen tasolla: perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Näiden kehittymisen tasojen pohjalta muodostuvat osaamisalueiden ja opintojaksojen sekä osaamistavoitteet että sisällöt. Osaaminen kehittyy osaamisalueilla perustason osaajasta edistyneen tason osaajaksi, mikä antaa valmiudet kehittyvään insinöörin asiantuntijuuteen työelämässä. Koulutusohjelman osaamisalueita ovat: opiskelu- ja työelämävalmiudet, tekniikan perusteet, automaatiotekniikka, sähkötekniikka, prosessiautomaatio, kappaletavaraautomaatio, automaatiojärjestelmät, automaatiosuunnittelu, sähkösuunnittelu sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja, jotka opiskelija sisällyttää oman henkilökohtaisten osaamistavoitteidensa mukaisesti osaamisalueisiin. Osaamis-alueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op sekä opinnäytetyö 15 op.

4 Opetussuunnitelma 4 (5) KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT VALMISTUMINEN Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/ ). Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Koulutusohjelma valmentaa teollisuuden automaatio- tai sähkösuunnittelu- sekä esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Automaatioinsinöörit työskentelevät yhä enemmän kansainvälisissä automaatioprojekteissa aluksi projektiryhmän jäseninä ja riittävän kokemuksen hankittuaan projektiryhmän vetäjinä. Osa valmistuneista on sisällyttänyt tutkintoonsa yrittäjyysopintoja tavoitteenaan oman yrityksen perustaminen joko välittömästi tutkinnon saatuaan tai työskenneltyään ensin jonkin alansa yrityksen palveluksessa. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. Automaatiotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut insinööri voi halutessaan hakeutua Master-tasoiseen Automaatioteknologian koulutusohjelmaan hankittuaan kolme vuotta alan työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. VASTUUHENKILÖ Koulutusvastaava Seppo Selosmaa, seppo.selosmaa@jamk.fi, SUUNNITTELU Automaatiotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tähän perustuen koulutusohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, automaatiotekniikan

5 Opetussuunnitelma 5 (5) koulutusohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta. Osaamistavoitteiden laadintaa tekee työryhmä, joka koostuu koulutusohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne koulutusohjelmalle. YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään koulutusohjelman rakenteeseen eri opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita käydään läpi neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenestä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiayksikkö, automaatiotekniikan koulutusohjelma Rajakatu 35, Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opintojaksopalautekäytännön lisäksi Teknologiayksikössä on käytössä puolikurssipalaute, jonka perusteella opettaja voi tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä opintojakson toteutuksen aikana. PEDAGOGISET PERIAATTEET EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Opinnäytetöistä, projektitöistä sekä harjoittelusta pyydetään palaute toimeksiantajayrityksen edustajalta. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus ) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: Heikki Malinen, vararehtori