YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS. KUVAUS Rakennustekniikan koulutusohjelmassa saat valmiudet talonrakentamisen

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Rakennustekniikan koulutusohjelma 240 op KUVAUS Rakennustekniikan koulutusohjelmassa saat valmiudet talonrakentamisen rakennesuunnittelutehtäviin. Rakennusalan asiantuntijana johdat ja suunnittelet rakentamiseen ja kiinteistöön liittyviä asioita. OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Suomi TRA14S1 Insinööri (AMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET OPINNOT TAVOITTEET Lukion ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneille. Rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistuvalla insinöörillä on laajat tiedot ja taidot rakennusteknisen suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuuden hallitsemiseksi. Hänellä on valmiudet toimia alan johtamis-, hallinto- ja suunnittelutehtävissä. Valmistuvalla insinöörillä on myös tiedot kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön yhteisvaatimuksista. Rakennustekniikan koulutusohjelman suorittaneella asiantuntijalla, tutkintonimikkeeltään insinööri (AMK), on laaja rakennusalan tuntemus, joka kattaa tiedot ja taidot rakennesuunnittelusta, rakentamisen tuotannonohjaukseen. Valmistuvalla insinöörillä on näkemystä rakennusalan tavasta toimia ja kuinka alan sisällä on toimittava. Opiskelija ymmärtää loogiseen ajatteluun perustuvan matemaattis-luonnontieteellisen ajattelutavan, jolle ammattiopinnot rakentuvat. Lisäksi opiskelija hallitsee vuorovaikutustaitoja kuten viestintä- ja kielitaitoja sekä tietotekniikkaa. Opiskelija ymmärtää myös rakennustekniikan kannalta alansa tärkeimpiä käsitteitä sekä keskeisiä teoreettisia ja ammatillisia tietoja. Opiskelija osaa soveltaa teoreettisia tietoja oman ammatillisen alueensa keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä rakennesuunnitteluun tai rakentamisen tuotannonohjaukseen. Opiskelija on perehtynyt koulutusohjelmansa ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja työelämään. Opiskelija on motivoitunut hakemaan lisää työelämään sovellettavissa olevaa teoreettista tietoa. Opiskelija osaa toimia alalle tyypillisissä tavoitteellisissa projekteissa sekä avustajana että tekijänä. Opiskelija tiedostaa raportointitaidot osaksi ammattitaitoaan. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opiskelija osaa toimia itsenäisesti ja päämäärätietoisesti, ymmärtää kriittisyyden merkityksen sekä omaa luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia. Koulutusohjelman opiskelijat ovat pääsääntöisesti kaikki opiskelun aikaiset kesälomajaksot rakennusalan tehtävissä ja osa opiskelijoista myös lyhyemmät jaksot töissä

2 Opetussuunnitelma 2 (6) PROFIILI OPINTOJEN RAKENNE yrityksissä. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat voivat osallistua T&K-projekteihin, jotka toteutetaan yrityksille toteutettuina toimeksiantoina. Lisäksi työelämävalmiuksia hankitaan ohjatuissa harjoittelussa ja opinnäytetyössä, jotka tehdään aina yrityksiin. Rakennustekniikan koulutusohjelman suorittaneella asiantuntijalla, tutkintonimikkeeltään insinööri (AMK), on laaja rakennusalan tuntemus, joka kattaa tiedot ja taidot rakennesuunnittelusta, rakentamisen tuotannonohjaukseen. Valmistuvalla insinöörillä on näkemystä rakennusalan tavasta toimia ja kuinka alan sisällä on toimittava. OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. Taulukko 1. Osaamisalue Työelämävalmiudet Tekniikan perusteet Tavoite Osaamisalueen suorittanut opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan. Perusopinnot koostuvat loogista ajattelua kehittävistä matematiikasta, fysiikasta, tietotekniikasta, sekä vuorovaikutustaitoja kehittävistä viestintä- ja kieliopinnoista sekä rakennustekniikan ammatillisista perusopinnoista. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on teoreettinen pohja selviytyä ammatillisista opinnoista sekä

3 Opetussuunnitelma 3 (6) Rakennustekniikan perusteet Rakennustekniikan ammattiopinnot Rakennesuunnittelun syventävät opinnot Rakentamistalouden syventävät opinnot Rakennustekniikan yleiset ammattiopinnot opiskeluun kuuluvan pakollisen harjoittelun suorittamiseen. Opiskelija hallitsee talonrakennustekniikan perusasiat, organisaatiot ja alan toiminta edellytykset ja toimintamallit, sekä rakennussuunnittelun perusteet. Ammattiopintojen jälkeen opiskelija tietää ja hallitsee talonrakentamisessa ja yleensä rakentamisessa tarvittavat mitoitusmenetelmät ja niiden käytön, sekä rakentamistalouden perusteet. Opiskelija perehtyy rakennesuunnittelussa käytettäviin laskentamalleihin syvällisemmin. Tuntea rakentamiseen liittyvät taloudelliset tekijät ja osata toteuttaa rakennushanke. Tuntea rakennustekniikan yleisiä ammatillisia sisältöjä, esimerkiksi rakennusfysiikkaa, elinkaaritekniikkaa. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa.

4 Opetussuunnitelma 4 (6) OPISKELUMUODOT Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: kontaktiopiskelu etäopiskelu (esim. virtuaaliopiskelu, verkko-opinnot) itsenäinen opiskelu työssä oppiminen OSAAMISEN RAKENTUMINEN Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelma-kohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Opintojaksojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. Pätevyydet on kuvattu prosessikaavioina kolmella kehittymisen tasolla: perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Näiden kehittymisen tasojen pohjalta muodostuvat osaamisalueiden ja opintojaksojen sekä osaamistavoitteet että sisällöt. Osaaminen kehittyy osaamisalueilla perustason osaajasta edistyneen tason osaajaksi, mikä antaa valmiudet kehittyvään insinöörin asiantuntijuuteen työelämässä. KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT Koulutusohjelman osaamisalueet, joissa tämä ammattispesifinen ja yhteisiä työelämävalmiuksia kehittävä osaaminen ovat kuvattu sekä osaamisen kehittymisen tasot ovat edellä esitetyssä taulukossa 1. Rakennusmääräyskokoelman A2 mukaiset opinnot Toisen lukuvuoden syyslukukausi opiskellaan englannin kielellä. Matkustus- ja ruokailukustannuksista kontaktiopiskelun aikana osallistuja vastaa itse. Samoin hän kustantaa valinnaiset opinnot lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjän tälle ryhmälle osoittamia Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoja. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/ ). VALMISTUMINEN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Työllisyysmahdollisuudet ovat hyvät.

5 Opetussuunnitelma 5 (6) JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutuspäällikkö Jukka Konttinen, jukka.konttinen@jamk.fi, SUUNNITTELU Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on laadittu yhdessä muiden rakennusinsinöörikoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa. Perusopinnot ja pääosiltaan myös ammattiopinnot ovat koko valtakunnassa samankaltaiset, syventävät opinnot poikkeavat toisistaan kunkin talousalueen erityispiirteet ja tarpeet huomioon ottaen. Paikallisten toimijoiden edustajista koostuva neuvottelukunta on tarkentanut osaamistavoitteet paikallisia tarpeita vastaaviksi. Oppimisprosessin suunnittelu on pääosin tehty rakennustekniikan koulutusohjelman opetushenkilöstön kesken. Päävastuun on kantanut koulutusvastaava. Kukin opettaja on ollut vastuussa oman opintojaksonsa toteutuksesta ja toteutustavasta. Koulutuspäällikkö on pyrkinyt koordinoimaan oppimisprosessia ja opintojaksojen sisältöjä päällekkäisyyksien karsimiseksi. Suunnitteluihin ovat osallistuneet: Esa Salo, lehtori Jukka Konttinen, lehtori, koulutuspäällikkö Jussi Korpinen, lehtori Hannu Salo, pt. tuntiopettaja Seppo Pitkänen, lehtori Pekka Lähdesmäki, lehtori Marko Viinikainen, lehtori Jaakko Leppä-aho, lehtori Rakennustekniikan koulutusohjelman neuvottelukunta YKSIKKÖ Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmatyön perusteet. Opetussuunnitelma on rakennettu yhteistoiminnallisena prosessina logistiikka-alan työnantajien, etujärjestöjen sekä ohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden kanssa. Osaamistavoitteiden ja tutkinnon tuottamien pätevyyksien määrittelyssä on hyödynnetty näiden tahojen näkemyksiä. Näkökantoja on kartoitettu neuvottelukuntatyön ja keskustelutilaisuuksien kautta. Lisäksi on hyödynnetty logistiikan YAMK ohjelman suunnittelutyössä toteutetun Delfoi menetelmän tuloksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiayksikkö, Rakennustekniikan koulutusohjelma Rajakatu 35, Jyväskylä

6 Opetussuunnitelma 6 (6) LAADUNHALLINTA Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Jokaisen opintojaksojen puolivälissä järjestetään vapaamuotoinen palautteenantomahdollisuus, jonka perusteella opintojakson loppupuoliskon toteutusta voidaan korjata ja suunnata tarvittaessa uudella tavalla. Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan vertaamalla tavoitteita ja opiskelijan osaamista (itsearvio, näyttökokeet ja harjoitustyöt). Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus ) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: Heikki Malinen, vararehtori