YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS. KUVAUS Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma kouluttaa tekniikan ammattilaisia

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 240 op KUVAUS Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma kouluttaa tekniikan ammattilaisia suunnittelemaan ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi tai ylläpitämiseksi tarkoitettuja tuotteita ja laitteita. Valmistuvalla opiskelijalla on valmiudet nykyaikaisen tekniikan soveltamiseen tuotesuunnittelussa, erityisesti ihminen-teknologiarajapinnassa sekä OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Suomi THY13S1 Insinööri (AMK) TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET OPINNOT TAVOITTEET Katso Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman suoritettuaan opiskelija: - Kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan ja yrittäjämäisen asenteen. - Saa valmiuksia toimia yrittäjänä. - Kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä ymmärtää teknisen alan koti- ja ulkomaisia julkaisuja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä. - Ymmärtää automaation merkityksen globaalille teollisuudelle ja tuntee automaatiototeutusten eri tasot teollisuuslaitoksessa ja osaa suunnitella yksinkertaisen ohjausjärjestelmän. - On omaksunut sähkötyöturvallisuuden perusteet. - Ymmärtää tärkeimpien koneenosien toimintaperiaatteet ja valintakriteerit. - Osaa kestävyyteen liittyvää laskentaa ja kykenee mallintamaan koneenosia ja luomaan niistä työpiirustuksia. - Omaa valmiudet nykyaikaisen tekniikan soveltamiseen tuotesuunnittelussa, erityisesti ihminen-teknologia rajapinnassa sekä terveyden, toimintakyvyn, toimintaympäristön ja kunnon kohentamisessa. - On perehtynyt hyvinvointiteknologian ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja työelämään. - On motivoitunut hakemaan lisää työelämään sovellettavissa olevaa teoreettista tietoa. - Osaa toimia alalle tyypillisissä tavoitteellisissa projekteissa sekä avustajana että tekijänä. - Omaa valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. - Osaa toimia itsenäisesti ja päämäärätietoisesti, ymmärtää kriittisyyden merkityksen sekä omaa luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia.

2 Opetussuunnitelma 2 (5) PROFIILI Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma kouluttaa tekniikan ammattilaisia suunnittelemaan ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi tai ylläpitämiseksi tarkoitettuja tuotteita ja laitteita. Valmistuvalla opiskelijalla on valmiudet nykyaikaisen tekniikan soveltamiseen työelämän tehtävissä, erityisesti ihminen-teknologiarajapinnassa sekä OPINTOJEN RAKENNE OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. Perusopinnoissa opiskellaan mm. luonnontieteitä, kieliä, viestintää, ICT-valmiuksia ja koneteknisiä perusaineita. Ammattiopinnoissa keskitytään mm. tuotekehitykseen, käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun sekä automaatioon. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S)

3 Opetussuunnitelma 3 (5) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. OPISKELUMUODOT Opiskelun pääasiallinen toteutustapa: OSAAMISEN RAKENTUMINEN Kontakti- sekä etäopiskelu, ryhmätyöt, itsenäinen opiskelu, verkko-opiskelu, Problem Based Learning, ammattitaitoa edistävä harjoittelu, projektityöskentely, yrittäjyysopinnot, kansainvälisyysosaamista tukevat opinnot (mm. opintojaksoja englannin kielellä ja ulkomailla suoritettavat opinnot). Koulutuksen aikana osaaminen rakentuu ammattispesifistä ja eri ammattiryhmille yhteisestä työelämävalmiuksia kehittävästä osaamisesta. Lisäksi valmistuva opiskelija omaa valmiuksia yrittäjyyteen. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman osaamisalueita, joissa tämä ammattispesifinen ja yhteisiä työelämävalmiuksia kehittävä osaaminen todentuvat ovat: Työelämävalmiudet, joiden avulla opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan. Tekniset perusvalmiudet, joiden avulla opiskelija kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä ymmärtää teknisen alan julkaisuja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä. Opiskelija ymmärtää laitteiden toimintaperiaatteet. Koneensuunnitteluvalmiudet, joiden avulla opiskelija osaa kehittää ja suunnitella kansainvälisten asiakkaiden lähtökohdista kustannustehokkaita koneita ja laitteistoja. Hänellä on kyky hyödyntää nykyaikaisia ohjelmistoja ja huomioida lujuus-, materiaalija valmistustekniset näkökohdat. Hän tuntee toimilaitetekniikan perusteet ja osaa valita siihen käytettäviä laitteita. Hyvinvointiteknologian alan valmiudet, joiden avulla opiskelija ymmärtää hyvinvointiteknologian kannalta alansa tärkeimpiä käsitteitä sekä keskeisiä teoreettisia ja ammatillisia tietoja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä mm. Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen valmiudet, joiden avulla opiskelija hallitsee nykyaikaisen teknologian soveltamisen tuotesuunnittelussa, erityisesti ihminenteknologia-rajapinnassa. Opiskelija omaa mm. hyvät valmiudet käytettävyystietouden soveltamiseen tuotekehitykseen, jolloin hän osaa soveltaa tietoja oman ammatillisen alueensa keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan valmiudet, joiden avulla opiskelija osaa hankkia, soveltaa ja arvioida oman alansa tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Opiskelija tietää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja osaa soveltaa niitä noudattaen eettisiä periaatteita. Hän kykenee työskentelemään tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvissä monialaisissa työryhmissä, -yhteisöissä ja verkostoissa vastuullisesti. Opiskelija kykenee asiantuntijaviestintään.

4 Opetussuunnitelma 4 (5) KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET LISÄTIEDOT VALMISTUMINEN Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/ ). Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMIS- MAHDOLLISUUDET JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET MUUT TIEDOT Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. Hyvinvointiteknologian insinööri ideoi ja suunnittelee ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi tarkoitettuja tuotteita sekä palveluita. Hyvinvointiteknologian toimiala on kasvussa ja ammattinimikkeenä voi olla esimerkiksi tuotekehitysinsinööri, laboratoriolaitevastaava, tuotepäällikkö, tuotantopäällikkö, tuotesuunnittelija tai projekti-insinööri. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. VASTUUHENKILÖ Koulutusvastaava Matti Siistonen, matti.siistonen@jamk.fi, SUUNNITTELU Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tähän perustuen koulutusohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, hyvinvointiteknologian koulutusohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta. Osaamistavoitteiden laadintaa tekee työryhmä, joka koostuu koulutusohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne koulutusohjelmalle.

5 Opetussuunnitelma 5 (5) YKSIKKÖ LAADUNHALLINTA Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään koulutusohjelman rakenteeseen eri opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita käydään läpi neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenistä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta. Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja ottaa kantaa koulutusohjelman rakenteen vastaavuuteen työelämän osaamistarpeisiin nähden. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiayksikkö, Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Rajakatu 35, Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. EETTISET PERIAATTEET VIIMEISIN PÄIVITYS OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Lisätietoja: Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus ) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: Heikki Malinen, vararehtori