Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Hallitusohjelma 10.8.2005



Samankaltaiset tiedostot
TEKin strategia. 5. Visio A. Valitut olettamukset TEKin toimintaympäristöstä B. TEKin visio 2008 C. Tavoitetilat 2008

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

LARK alkutilannekartoitus

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Infra-alan kehityskohteita 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Palvelustrategia Helsingissä

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hyväksytty liittokokouksessa Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

AMEO-strategia

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Nuorisotakuun toteuttaminen

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Melan strategia

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

HENKILÖSTÖSTRATEGIA ja sen toimintaohjelma

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

JHL:n toiminnan painopisteet Toimintasuunnitelma 2019

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Edunvalvonta SPECIAssa

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Työmarkkinoiden pelikenttä

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Yhteistyöllä vahva liitto

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Työhyvinvointi ja johtaminen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Sivistystyönantajat kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen toimintaedellytyksiä tulevaisuuden Suomessa.

Vaalan kuntastrategia 2030

Henkilöstöstrategia

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

SAKU-strategia

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Paikallinen sopiminen - rohkeutta vai röyhkeyttä?

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Talous ja työllisyys

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Sosiaalialan AMK -verkosto

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Viestintästrategia vuosille

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Teollisuusdemarien toimintaohje

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Osaamispääoman johtaminen

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Kaupunginvaltuusto

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä tekniikan kehittämiseen että alan korkeakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen sisältöihin,.

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Transkriptio:

1 TEKin HALLITUSOHJELMA 2005-2008 1 Yleistä Hallitusohjelma on valtuustoryhmien yhdessä valmistelema koko valtuustokauden kattava asiakirja. Tässä ohjelmassa on nostettu esille tulevan valtuustokauden keskeiset asiat ja kehittämiskohteet. Hallitusohjelmalla ohjataan TEKin strategian täytäntöönpanoa. TEKin strategiaa ohjataan ja päivitetään valtuustovaalien rytmissä. Hallitusohjelma täsmentää strategian keinoja, joilla TEKin seitsemälle visiolle asetetut tavoitetilat saavutetaan. Ohjelma sisältää sekä TEKin perustoiminnan kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, että uutta luovia hankkeita. Ohjelma perustuu valtuustoryhmien esityksiin, TEKin strategiaan, visioihin ja strategiamatriisiin. TEKin strategia on hallitusohjelman liitteenä. Hallitusohjelma on jaettu kolmeen osaan: (1) yleinen osa, (2) TEKin strategian toteutus hallituskaudella 2005-2008, ja (3) Hallituskauden kriittiset menestystekijät. TEKin strategian toteutus on jaettu strategisten toimintalinjojen mukaisesti: Parasta palvelua, Tulevaisuuden edunvalvontaa ja Jatkuvasti kehittyvä. Hallituskauden kriittiset menestystekijät osassa on nostettu esille tämän hallituskauden aikana painottuvat asiat ja kehitystoimet. TEKin toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja tavoitemielikuva, ja TEKin strategia. Hallitusohjelman lisäksi valtuusto ohjaa toimintaa yhdistystoiminnan keinoin, toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden kautta, sekä strategiasta johdettavien sektoristrategioiden avulla. TEKin arvot: Jäsentyytyväisyys, vaikuttavuus, osaaminen, vastuullisuus ja avoimuus. TEKin toiminta-ajatus: TEK tukee jäsenten työmarkkina-arvon kasvua ja lisää ammattikunnan vaikuttavuutta yhteiskunnassa. TEKin tavoitemielikuva: TEK on tulevaisuuden tekijöiden järjestö, joka on tekniikan ammattilaisten, kehittyvän teknologian ja kannustavan hyvinvointiyhteiskunnan asialla.

2 2 TEKin strategian toteutus hallituskaudella 2005-2008 2.1 Parhaat palvelut TEKin palveluvisio: TEK tarjoaa ammattijärjestökentän parhaat ammattiuraa tukevat palvelut. Palveluvision toteuttamiseksi laaditaan TEKin palvelustrategia. Siinä määritetään TEKin palvelut, niiden laajuus, saatavuus ja tuotantotapa. Toimintakauden aikana määritellään myös tekniikan kandidaattien ja eläkeläisten palvelut. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä huomioidaan myös työelämässä olevien erilaisten jäsenryhminen palvelutarpeet, esimerkiksi PK-yrityksissä työskentelevien jäsenten tarpeet. TEKin palveluiden parantamiseksi toteutetaan TEKin CRM-projekti, jolla parannetaan eri jäsensegmenttien palvelua. Asiakkuuden hallintaa tukee myös uuden jäsentietojärjestelmän käyttöönotto ja sen uusien ominaisuuksien hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Jäsentietojärjestelmää hyödynnetään myös kumppanuuksissa (YTN, JUKO, yliopistot, alumniyhdistykset). TEKin saamat palautteet kootaan ja hyödynnetään, ja jäsentyytyväisyyttä seurataan systemaattisesti laajalla jäsentutkimuksella. TEKin palvelut perustuvat jäsenlähtöiseen toimintaan ja avoimeen jäsenviestintään. Palvelujen riittävyyttä seurataan, ja rutiinineuvontaa ohjataan luottamusmiesverkostolle. Jäsenetulehdet säilytetään ennallaan. TEK tukee jäseniään jatkuvassa ammatillisessa kehittymisessä. Ura- ja rekrytointipalvelut tuotteistetaan TEKrekry-nimikkeen alle osaksi TEKin ammattiuraa tukevia palveluja. Tavoitteena on TEKrekryn CV-tietokannan ja yritysasiakkaiden määrän kaksinkertaistaminen. TEKrekry tukee opiskelijoiden harjoittelua Teekkarin Työkirjalla, CVtyökalulla ja neuvonnalla. TEK kehittää omia kansainvälistymispalveluita jäsenpalautteen ja -tutkimuksen avulla. Ulkomaankontaktiverkostoa kehitetään uuden jäsentietojärjestelmän myötä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa osaamisen ja sen kysynnän kohtaamista, ja olla jäsenkunnan merkittävin rekrytointikanava. 2.2 Tulevaisuuden edunvalvontaa Tulevaisuuden edunvalvonnan tavoitteet määritellään TEKin työmarkkina- ja vaikuttajavisioissa. Työmarkkinavisio: TEK tukee ja hoitaa jäsenten työmarkkinaedunvalvontaa yksilö-, työpaikka-, valtakunnan- sekä EU- ja kansainvälisellä tasolla. Kaikilla keskeisillä sopimusaloilla on kattavat työehtosopimukset, jotka edistävät jäsenten yksilöllistä ja kannustavaa palkkakehitystä, ylitöiden ja matka-ajan korvaamista, työelämän laatua, henkilöstön kehitystä ja tasa-arvoa. TEK edustaa tekniikan akateemisia kaikilla työmarkkinasektoreilla ja sopimusaloilla.

3 TEK kehittää jäsenten työelämän laatua ja työelämän pelisääntöjä, jatkaa innovatiivista edunvalvontaa, ja kiinnittää huomiota koko elämänhallintaan. Työaikapankki- ja koulutusvakuutusmallit on saatava yrityskohtaiseen kehitystyöhön. Teknologiateollisuudessa tehdyn työehtosopimuksen toteuttamista ja noudattamista seurataan tarkasti. Kaikki sopimusalat on saatava hyvään hallintaan kumppanuuksilla ja luottamusmiesverkostoa kehittämällä. Pelisääntöjen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoon, hyvään ja inhimilliseen johtamiseen, jäsenten tukemiseen muutostilanteissa, yritysten yhteiskuntavastuuseen, pätkätyöläisten edunvalvontaan, ulkomaalaisten asemaan ja epätyypillisten työsuhteiden ja vuokratyön epäkohtien poistamiseen. Pelisääntöjen kehittämiseksi tarvitaan yhteistyötä työnantajien sekä muiden toimijoiden/ammattiryhmien kanssa. Työn tuloksena julkaistaan Hyvän työelämän käsikirja, eli ohjeistusta työntekijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun ja elinikäiseen oppimiseen sekä hyvään johtamiseen. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen edellyttää esim. tietoyhteiskuntakehityksen aiheuttamien työelämän, johtamisen, esimies- ja asiantuntijatyön muutosten tutkimista. TEK vaikuttaa siihen, että yliopistot ja tutkimuslaitokset ohjaavat työelämän tutkimustaan TEKin jäsenkunnan tarpeiden mukaisesti. Jäsenten ammatillisen lisäarvon kehittämiseen tarvitaan elinikäisen oppimisen oikeus ja rakenteet. Ammatillista kehittymistä on edistettävä työehtosopimuksissa. TEK selvittää perusteellisesti kannanmuodostusta varten vanhemmuuden sivukulujen oikeudenmukaisen jakamisen mallin. Teekkareiden työelämätietoutta edistetään Johdanto työelämään kursseilla, joista yritetään saada yliopistojen opintopisteytettyjä kursseja. Kurssit sisältävät mm. informaatiota luottamusmiestehtävistä. Työpaikkatoimintaa kehitetään. TEK luo edellytyksiä luottamusmiesasemassa olevien jäsenten toiminnalle yrityksissä. TEK hakee, auttaa ja motivoi luottamusmiestehtävistä kiinnostuneita. Yritysyhdistystoimintaa ja YTN/JUKO-luottamusmiestoimintaa kehitetään tavoitteena, että työpaikoilla, joissa on TEKin jäseniä, on asiansa osaava luottamusmies, jonka puoleen jäsenet voivat kääntyä. Työmarkkinaedunvalvontaa yliopistoilla vahvistetaan. TEK/YTN/JUKO/AKAVA -yhteistyön päätöksentekoa selkeytetään. Jäsenmielipiteen seurantaa ja selvittämistä erityisesti työmarkkinapäätöksenteon yhteydessä kehitetään. Tekkiläisten toimijoiden yhteisillä työmarkkinaneuvottelujen aloitusseminaareilla parannetaan yhteistyötä. Vaikuttajavisio: TEKin tavoitteina ovat ammattikunnan kansainvälisesti kilpailukykyinen perus-, jatko- ja täydennyskoulutus sekä t&k-panostus ja innovaatioympäristö sekä näiden avulla saavutettava hyvä työllisyys. TEK ennakoi systemaattisesti tulevaisuutta esim. teknologiabarometrin avulla. Yhteisen kansallisen vision luomiseksi tekniikan alan korkeakoulutukselle toteutetaan

4 tulevaisuustutkimuksen menetelmin teknillisen korkeakoulutuksen skenaario- ja strategiaprosessi. Prosessi toteutetaan yhteistyössä keskeisten kumppaneiden kanssa. TEK etsii ja nostaa esille niitä keinoja, joilla koulutus-, tutkimus- ja elinkeinopolitiikassa voidaan parantaa Suomen työllisyysastetta, ja saada Suomeen syntymään uusia työpaikkoja (Suomi töihin hanke). Teemaa tuodaan esille mm. valtuustokauden aikana pidettävissä eduskuntavaaleissa. Valtuustokauden aikana määritetään TEKin omistaja- ja sijoittajaeettinen tahtotila. TEKin kestävän kehityksen kannanotot päivitetään valtuustokauden aikana. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja energiapolitiikka. TEKin koulutus-, tutkimus- ja elinkeinopoliittisen vaikuttamisen runkona on loppuvuodesta hyväksyttävät strategian mukaiset sektorikohtaiset ohjelmat. Koulutuspolitiikassa erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen ja perustutkimuksen laatuun ja resursseihin, yhtenäisiin tutkintokriteereihin, tasokkaaseen ja maksuttomaan peruskoulutukseen ja huippuyksiköiden kehittämiseen. Hallituskaudella lanseerataan TEKin ja sen kumppaneiden toteuttama koulutustarjotin tukemaan jäsenten ammatillista kehittymistä ja työllistettävyyttä. TEKin 110-vuotisjuhlissa julkistetaan tekniikan maanpuolustuskurssien (työnimi) konsepti. Tavoite on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon niin, että koulutusta, tutkimusta ja elinkeinopolitiikkaa koskevilla päätöksillä synnytetään lisää vaurautta kaikille suomalaisille. 2.3 Jatkuvasti kehittyvä TEKin strategian mukaisesti Jatkuvasti kehittyvällä tarkoitetaan ennakoivaa toimintaa, hyvää tietämyksen hallintaa, toimivia prosesseja ja järjestökentän parhaita käytäntöjä, osaavaa henkilöstöä, kannustavaa ja oikeudenmukaista johtamista ja palkkausta, ja kehitystä tukevaa vakaata taloutta. TEKin toiminnan kehittämistä jatketaan TEKin strategiassa määriteltyjen ydinprosessien mukaisesti. TEKin toimintaprosessit tunnistetaan, kuvataan ja määritellään prosessien omistajat. TEKin valtuuston, hallituksen, valiokuntien ja toimiston yhteistyötä, toimintatapoja ja tietämyksen hallintaa kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön uusia yhdessätekemisen tapoja. Eri toimijoiden roolit selkeytetään, ja toimintaa suunnataan tukemaan tavoitetilojen saavuttamista. Päätöksistä toimenpiteisiin -läpimenoaikaa lyhennetään hallinnon kaikilla tasoilla. Hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien yhteiskokouksia jatketaan, valiokuntien pöytäkirjakäytäntöjä selkeytetään ja yhtenäistetään. Lisäksi otetaan käyttöön toimintatapa, jossa TEKin johtoryhmä osana ajankohtaisasioita käsittelee valiokuntien asiat.

5 TEKin toimiston osaamista ja asiantuntemusta kehitetään TEKin henkilöstöstrategian mukaisesti. TEKin henkilöstöstrategia perustuu viiteen pääkohtaan: toimiva työyhteisö, osaava ja kehittyvä henkilöstö, taitava johtaminen ja esimiestyö, henkilöstön hyvinvointi sekä haluttu ja arvostettu työnantaja. Hyvästä palvelusta palkitsemiseen suunnitellaan toimiva malli. TEK valmistautuu seuraavien valtuustovaalien pitämiseen sähköisinä. Tavoitteena on äänestysprosentin nostaminen. TEKin edunvalvontaa, vaikuttamista ja jäsenpalveluja varten kehitetään nykyistä ja luodaan uutta kumppanuusverkostoa. Kumppanuuksilla ja verkottumalla lisätään jäsenpalveluiden laatua ja volyymia ja parannetaan TEKin vaikuttavuutta. Kehitetään edelleen alueellista toimintaa mm. alueseurojen kanssa. TEKin tavoitteena on koko ammattiuran kestävä jäsenyys ja mahdollisimman suuri jäsenedustavuus. Jäsenyyden elinkaarimalli (TEKinkaari) mahdollistaa toimivan dialogin jäsenten välillä, esim. opiskelijasta senioriin. Toimintakauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota uuteen jäsenryhmään, tekniikan kandidaatteihin, ja seurataan heidän sijoittumistaan työelämään. TEKin jäsenviestinnästä muodostetaan kokonaisuus, joka tukee saumattomasti TEKin jäsenprosesseja. Viestinnän jatkuvan kehittämisen tueksi toteutetaan vuonna 2006 TEKin jäsenmediatutkimus ja vuonna 2007 yhteisökuvatutkimus. Jäsenhankintaa tehostetaan erityisesti Otaniemessä. 3. Hallituskauden kriittiset menestystekijät 3.1 Suomi töihin (työnimi) TEK etsii ja nostaa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon niitä keinoja, joilla koulutus-, tutkimus- ja elinkeinopolitiikassa voidaan parantaa Suomen työllisyysastetta, ja saada Suomeen syntymään uusia työpaikkoja. Perustetaan elinkeinopoliittinen työryhmä valmistelemaan TEKin näkemyksiä. (Investointien kohdistamisen keinot vientiteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi, yliopistojen huippuyksiköiden tutkimuksen valjastaminen generoimaan paremmin Suomen vientiä, innovaatioiden kansainvälinen kaupallistaminen, elinkeinopolitiikan tekeminen, rakenne ja vaikuttamiskeinot, ym.). Tavoitteena on paras innovaatioympäristö, kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutusketju, panostaminen tutkimukseen ja kehitykseen, ja niiden kautta Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Teemaa tuodaan esille mm. valtuustokauden aikana pidettävissä eduskuntavaaleissa.

6 Toteutetaan Tekniikan maanpuolustuskurssit (työnimi). Kurssin tavoite on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon niin, että koulutusta, tutkimusta ja elinkeinopolitiikkaa koskevilla päätöksillä edistetään innovatiivisuutta ja synnytetään lisää vaurautta kaikille suomalaisille. Kohderyhmänä ovat poliittiset päättäjät ja virkamiehet. Kurssi toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Kurssin lähestymistapa on kokonaisvaltainen, laaja-alainen ja moniarvoinen. Toimintaympäristön keskeisiä haasteita, joihin pyritään vastaamaan ovat globaali kilpailu ja työnjako, jatkuvat osaamisen ja teknologian olympialaiset, tietoyhteiskuntakehitys, palveluteollisuuden vallankumous, ikääntyminen ja kestävä kehitys. Yhteisen kansallisen vision luomiseksi tekniikan alan korkeakoulutukselle toteutetaan tulevaisuustutkimuksen menetelmin teknillisen korkeakoulutuksen skenaario- ja strategiaprosessi. Prosessi toteutetaan yhteistyössä keskeisten kumppaneiden kanssa. 3.2 Työelämän laatu Työelämän laadun kehittäminen on TEKin tärkeimpiä olemassaolon syitä ja henkisen työhyvinvoinnin parantaminen on keskeinen tavoitteemme. Tällä vaalikaudella työelämän kehittämiseen liittyvinä tavoitteina erottuvat: Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen toimeenpano ja toteuttaminen. Erityisesti on saavutettava edistystä neuvottelukierroksen keskeisissä neuvottelukysymyksissä, jotka olivat työaikalain noudattaminen, paikallinen sopiminen matka-ajan korvaamisesta ja luottamusmiesten aseman parantaminen. Sopimusala edustaa kolmannesta TEKin vuosijäsenistä. TEKin ja YTN:n saavutukset toimivat tienraivaajina ja esimerkkeinä myös muille sopimusaloille. Hyvien johtamis- ja esimieskäytäntöjen edistäminen Jäsenten työelämäosaamisen lisääminen Muutosturvan ja työaikapankkien vieminen käytäntöön. TEK on aloitteellinen motivointikampanjan järjestämiseksi, jonka tavoitteena on, että yrityksissä ryhdytään kehittämään käyttösovelluksia työaikapaikka- ja koulutusvakuutusmalleista. Vanhemmuuden työnantajakustannusten oikeudenmukainen jakaminen 3.3 Paikallistoiminnan ja luottamusmiesverkoston kehittäminen Työpaikkatoimintaa kehitetään. TEK luo edellytyksiä luottamusmiesasemassa olevien jäsenten toiminnalle yrityksissä. TEK hakee, auttaa ja motivoi luottamusmiestehtävistä kiinnostuneita yhdessä työpaikalla toimivien aktiivisten jäsentensä kanssa. Yritysyhdistystoimintaa ja YTN/JUKO-luottamusmiestoimintaa kehitetään tavoitteena, että työpaikoilla, joissa on TEKin jäseniä, on asiansa osaava luottamusmies, jonka puoleen jäsenet voivat kääntyä. Työmarkkinaedunvalvontaa yliopistoilla vahvistetaan. Luottamusmiesverkostosta kehitetään kattava ja hyvin koulutettu, jotta sille voidaan ohjata työpaikkakohtaista neuvontaa. Työmarkkinaedunvalvonnan kannalta toimiva luottamusmiesverkosto, yhdyshenkilöt ja yritysyhdistykset ovat kriittinen menestystekijä.

7 3.4 TEKrekry Pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa ammattikunnan osaamisen ja sen kysynnän kohtaamista, ja olla jäsenkunnan merkittävin rekrytointikanava. Hallituskauden aikana tavoitteena on TEKrekryn CV-tietokannan ja yritysasiakkaiden määrän kaksinkertaistaminen. Ura- ja rekrytointipalvelut tuotteistetaan TEKrekry-nimikkeen alle osaksi TEKin ammattiuraa tukevia palveluja. TEKrekry tukee opiskelijoiden harjoittelua Teekkarin Työkirjalla, CVtyökalulla ja neuvonnalla. 3.5 Oppiva organisaatio TEKin strategian mukaisesti menestyminen perustuu jatkuvaan kehittymiseen. Hallituskauden aikana selkeytetään TEKin eri toimijoiden rooleja ja päätöksentekoa, kehitetään edelleen TEKin tietämyksen hallintaa ja ennakoivaa toimintatapaa, ja otetaan käyttöön TEKin henkilöstöstrategia. YTN/AKAVAn toimintaa ja päätöksentekoa kehitetään. Hallitus ohjaa alakohtaisten strategioiden laatimista yhdessätekemistä korostaen. KOKOOMUS YHTENÄISYYS JA TEEKKARIHENKI INSINÖÖRITYÖ TEKin NUORET TFiF, DIAndra VIHREÄT KESKUSTA SOSIALIDEMOKRAATTISET TEKNIIKAN AKATEEMISET OPISKELIJOIDEN VALTUUSTORYHMÄ

8