1 64/12.00.01.03/2011 20.10.2011 Lausuntopyyntö OKM/9/500/2011 Pohjois-Savon liiton lausunto Koulutuksen alueellisista tavoitteista Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi ja ville.heinonen@minedu.fi Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteinen näkemys OKM:n esitykseen 30.9.2011 Itä-Suomen maakunnat esittävät, että Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamäärävähennys puolitetaan Itä-Suomessa verrattuna OKM:n esitykseen 30.9.2011. Tämä tarkoittaa esitetyn -10 % leikkauksen sijaan 5 % leikkausta maakuntien kesäkuussa 2011 esittämästä tasosta - Itä-Suomen omassa esityksessä kesäkuussa jo esitettiin -3 % leikkausta, minkä lisäksi OKM esittää -10 %. Itä-Suomen ammattikorkeakoulutuksen aloittajapaikkojen vähennystä pienennetään selvästi OKM:n 5.10.2011 tekemästä 10 % leikkausesityksestä puoleen -5 %:iin. Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat sopeuttaneet volyymiaan jo ennakoivasti. Työmarkkinoiden joustavuus ja aikuisten ammattitaidon ylläpito turvataan aikuiskoulutuksen resurssilisäyksillä. Mitä suurempi aloittajavähennys nuorten koulutuksessa on, sitä enemmän lisäresursseja tarvitaan aikuiskoulutukseen. Itä-Suomen maakunnille ongelmallisinta KESU:ssa ovat koulutuksen aloittajamäärien suuri ja nopea vähentäminen sekä koulutusalojen linjaukset. Aloittajamääriä on ennakoitu erillisessä, suoraan KESU:un liittyvässä Koulutustarjonta 2016 hankkeessa kansallisesti ja maakunnallisesti. Hankkeessa on OKM:ssä, TEMissä, OPH:ssa ja maakunnissa tehty mittava työ, jossa tehtyjä arvioita maakuntien työvoima- ja koulutustarpeista ei ole riittävästi huomioitu OKM:n esityksissä Itä-Suomen koulutusresursseiksi ja oppilaitosten aloituspaikoiksi. Itä-Suomessa on myös näkemysero teollisuuden tulevaan kehitykseen, mikä heijastuu suoraan tekniikan ja liikenteen alan koulutustarpeisiin. Ne ovat OKM:n esityksissä selvästi pienempiä, kuin mitä maakunnissa on arvioitu. Elinkeinoelämän kehitys ja ennakointitulokset eivät tue OKM:n esittämää rajua tekniikan koulutuksen leikkausta. Metsäteollisuuden ongelmista huolimatta Itä-Suomen teollisuus ei muutu sellaiseen jälkiteolliseen aikaan, mitä VATT ennusti. Muiden teollisuuden alojen, erityisesti konepajateollisuuden, kasvu on viennissä ja liikevaihdossa jo korvannut metsäteollisuuden menetykset. Aluetalouksien kantokykyä ylläpitävän teollisuuden työvoimatarpeet on sivuutettu koulutusmitoituksessa eli OKM:n esityksessä aloittajamääriksi Itä-Suomeen ammatillisella II asteella ja ammattikorkeakoulussa (esitys
30.9.2011), OKM:n esityksessä aloituspaikoiksi ammattikorkeakoulussa (esitys 5.10.2011) sekä kansallisessa Kesu 2016 -esityksessä. Jos teollisuuteen liittyvien koulutusalojen leikkaukset toteutetaan Itä-Suomessa esitetysti, kiihdytetään teollisuuden poislähtöä Suomesta. Pohjois-Savossa KESU:n luvut ja aloittajapaikkojen siirto Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen tarkoittaa osaavan työvoiman saatavuuden vaarantumista ja koulutustakuun toteuttamisen vesittymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät luvut Itä-Suomen aloittajamääriksi 2016 merkitsevät sitä, että vähennysten jälkeen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun koulutusmäärät eivät Pohjois-Savossa tai laajemmin Itä-Suomessa riitä tuottamaan lähellekään niitä työvoimatarpeita vastaavia osaajamääriä, jotka on saatu tuloksena opetushallituksen laatimista laskelmista. Jo viime vuosina on käynyt niin, että toisen asteen järjestämisluvissa määritellyt vuosiopiskelijamäärät eivät monissa Itä-Suomen maakunnissa ole riittäneet turvaamaan opiskelupaikkaa kaikille hakijoille eli koulutustakuu ei ole toteutunut. Esitetyn suuruisiin vähennyksiin ei Itä-Suomessa tule mennä. Myös esitetyt ammattikorkeakoulutuksen aloittajavähennykset ovat ylimitoitettuja, etenkin mikäli jatkossa edetään niiden lukujen pohjalta, jotka OKM on esittänyt koulutuksenjärjestäjille 5.10.2011 lähettämissä kirjeissä. Vaikka Itä-Suomen maakunnat ovat valmiita ammattikorkeakoulutuksen aloittajamäärien vähentämiseen, vähennysten on oltava määrältään maltillisia ja ne on tehtävä pitkäjänteisesti. Itä-Suomen maakunnat ovat Koulutustarjonta 2016 -prosessissa esittäneet aloittajamitoituksessa käytetylle tarkastelujaksolle eli vuosille 2009 2016 noin 10 %:n aloittajamäärien vähennystä. OKM on puolestaan esittänyt Itä-Suomen ammattikorkeakouluille noin 12 %:n aloituspaikkojen määrän vähennystä, joka ajoittuisi vuosille 2011 2013. Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin jo vuoden 2009 jälkeen vähentäneet aloittajamääriään, eivätkä vähennykset niiden osalta voi enää jatkossa olla OKM:n esittämää suuruusluokkaa. Hyväksyttävä leikkaustaso on -5 %. Mitoituksessa ja leikkauksissa on otettava myös huomioon käsite-erot: OKM on ohjeistanut maakuntia käyttämään koulutuksen aloittaja-käsitettä, joka taso on 10-13 % korkeampi kuin oppilaitosten käyttämät aloituspaikat ja vuosiopiskelijapaikat. Aloittajatavoitteiden toteutuminen edellyttää myös koulutuksen tehokkuuden merkittävää lisäystä esimerkiksi läpäisyasteiden osalta. Jos tähän ei päästä, muutenkin työvoimatarpeisiin nähden liian pieniksi mitoitetut ikäluokkasovitetut laskennalliset aloittajatarveluvut johtavat Itä-Suomessa vaikeaan työvoimapulaan useilla aloilla. 2 Pohjois-Savon näkökohdat Pohjois-Savossa toimiva teollisuus on volyymiltään Itä-Suomen vahvin lukuun ottamatta sellu- ja paperiteollisuutta. Pohjois-Savossa teollisuus on kärsinyt merkittävistä sellu- ja paperiteollisuuden rakennemuutoksista, mutta tästä huolimatta muun teollisuuden kasvukyky on jo pystynyt korvaamaan liikevaihdon ja viennin menetykset ja osan työpaikoista. Energiateknologian, metsä-, kaivos- ja rakennuskoneiden ja muiden konepajatuotteiden, puujalosteiden sekä elintarviketeollisuuden kasvukyky myös jatkossa on merkittävä. Kasvupotentiaalin toteutuminen edellyttää osaavan työvoiman saamista. Huolestuttavaa on, kun maakunnassa toimivista maan johtavista yrityksistä jo osa kärsii jo nyt työvoimapulasta. Elinkeinoelämän ja palvelujen avainalojen
koulutustarjontaa ei tule vähentää tavalla, joka vaarantaa yritysten ja alueen tulevaisuuden. Talouden avainaloja ovat: teknologia-, energia-, puu- ja elintarviketeollisuus, maidontuotanto, rakentaminen, kauppa ja liike-elämän palvelut, kiinteistö- ja kotipalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Ympäristöteknologia on kehittyvä ja laajasti teollisuuteen, energiaan ja alkutuotantoon kiinnittyvä ala. II asteen ammatillinen koulutus II asteen ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijapaikat eivät ole Pohjois-Savon suurissa oppilaitoksissa riittäneet vuosina 2010-2011. Molemmat suuret kouluttajat saivat vuonna 2010 lisää vuosiopiskelijapaikkoja, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä / Savon ammatti- ja aikuisopisto (SAKKY) 130 ja Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO) 40. Tämä lisäyskään ei ole ollut riittävä, t oppilaitokset ovat ottaneet opiskelijoita ylipaikoille, vuonna 2010 yhteensä 60 ja 2011 edelleen yli 60. Nuorten lisäksi vuosiopiskelijapaikat eivät ole myöskään riittäneet työttömyysturvaehdoin koulutusta hakeville työttömille. Koulutusresurssien vähentäminen ei ole mielekästä koulutustakuun näkökulmasta ja jo alkaneen työvoimapulan vuoksi. OKM:n mukaan syksyllä 2010 Pohjois-Savossa oli ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijapaikkojen lisäystarvetta. Tilanne ei ole vuoden takaisesta muuttunut. Kansallisena ja maakunnallisena tavoitteena on nyt nuorisotakuun toteuttaminen, missä riittävä ammatillinen koulutus on tärkein toimenpide. Työttömien hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen on lisääntynyt, osin se on seuraus kiihtyneestä työmarkkinoiden rakennemuutoksesta. Ammatillisen koulutuksen resurssien vähentäminen jäykistää työmarkkinoita, aiheuttaa työvoimapulaa erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, vaikeuttaa työttömien uudelleen sijoittumista työhön sekä lisää nuorten syrjäytymistä. Pohjois-Savossa on arvioitu, että edellä mainittujen syiden vuoksi ammatillisen koulutuksen volyymiä on vuoteen 2016 mennessä mahdollista vähentää enintään -5 % Pohjois-Savon kesäkuun 2016 esityksestä. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärän leikkaaminen kaventaa ammatilliselta II asteelta valmistuneiden jatko-opiskelun mahdollisuuksia. Oppilaitokset ovat keskinäisillä sopimuksilla joustavoittaneet näitä koulutusväyliä, mistä ovat hyötyneet opiskelijat, osaamisen kehittäminen ja oppilaitosten toiminta. Ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijakiintiössä on mukana tutkintoon johtamatonta koulutusta: ammattistartti sekä valmentava ja kuntouttava koulutus. Tällä hetkellä näitä opiskelijoita on Pohjois-Savossa 227. OKM:n esittämä leikkaus ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijapaikoista on lähes mahdollinen toteuttaa, jos tämä tutkintoon johtamaton koulutus otetaan pois nuorisoasteen vuosiopiskelijakiintiöstä ja rahoitetaan erikseen. Tällöin koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa tätä koulutusta tarpeen mukaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa, hallitusohjelman yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoululla on suuri merkitys aluekehittämisessä erityisesti teollisuuden uusien tuotantomenetelmien, tuotteiden valmistettavuuden ja tuotteisiin liittyvien jälkimarkkinoiden palvelujen tietojärjestelmien kehittämisessä. Savonia on mahdollistamassa tämän hyppäyksen mm. pk-yrityksille tarjottavalla tki-tuella, 3
toimittajaverkoston kehittämisellä ja tietojärjestelmien kehittämisellä. Luonnollisesti ammattikorkeakoulu tuottaa yrityksissä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa työvoimaa, mitä ilman vientiteollisuus ja ihmisten tarvitsemat palvelut eivät pärjää. Itä-Suomen yhteisenä kantana todettiin, että OKM:n ammattikorkeakouluille esittämä aloituspaikkojen leikkaus on Itä-Suomessa liian suuri. Ammattikorkeakoulun ensisijainen tehtävä on vastata sijaintialueensa työvoima- ja aluekehittämistarpeisiin, mitä tekniikan leikkaus Savoniassa ei tue. Erityisen kipeä leikkaus on Savonian tekniikassa, mihin ministeriö esittää valtakunnan suurinta 105 aloituspaikan eli -22 % vähennystä. Leikkaus on elinkeinoelämän työvoima- ja kehitystarpeet huomioiden kohtalokas ja räikeästi ristiriidassa kehittyvän energiateknologia-, työkone-, konepaja- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Pohjois-Savo on itäisen Suomen teollisuuden keskus lukuun ottamatta rakennemuutoksesta kärsivää sellu- ja paperiteollisuutta. Esimerkiksi Etelä-Savoon OKM ei esitä leikkausta ammattikorkeakoulun tekniikan koulutukseen, vaikka suuri osa opiskelijoista tulee sinne Etelä-Suomesta, minne he myös valmistumisen jälkeen työllistyvät. OKM on käyttänyt perusteenaan leikata tekniikan aloituspaikkoja Savoniassa tekniikan koulutuksen heikolla valmistuvien määrän tulostavoitteiden saavuttamisella. Kuitenkin Savonian tekniikan opiskeluprosessin tehokkuus ja työllistyminen on maan keskimääräistä tasoa. Ministeriön asettama tulostavoite on ollut epärealistisen korkea suhteessa opiskelijamäärään. Tulostavoitteita tärkeämpi kriteeri opintoalojen resurssien mitoitukselle ja valinnalle on valmistuneiden työllistyminen ja työmarkkinoiden tarve. OKM esittää, että Savonia erikoistuisi Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyössä muotoiluun, maatalouteen sekä kauppaan ja hallintoon. Työmarkkinoiden tarve ei missään muodossa tue muotoilun tai kaupan ja hallinnon valintaa Savonian erikoistumisalaksi. Savoniassa kulttuurin alalla on musiikin, tanssin ja muotoilun koulutusohjelmat. Musiikin koulutus Pohjois-Savossa muodostaa ainutlaatuinen kokonaisuuden: esikoulu, musiikin erikoisluokat, II asteen lukio ja konservatorio, ammattikorkeakoulu ja Sibelius Akatemia. Koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Kuopion musiikkikeskuksen, orkestereiden, teatterin ja kuorojen kanssa. Vastaavaa opetuksen, tutkimuksen ja opiskelijoiden kokonaisuutta ei ole Väli-Suomessa. Tämän kokonaisuuden hajotaminen lakkauttamalla ammattikorkeakoulun musiikin opetus olisi virhe. Musiikista ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin ja koulutusprosessi on tehokas. Itä-Suomessa musiikin koulutus on järkevää keskittää Savoniaan, kuten on sovittu Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen keskinäisessä työnjaossa vuonna 2009 alkaen. Musiikin ja tanssin koulutusohjelmat tukevat toisiaan. Musiikin työllistävyys on huomattavasti parempi kuin muotoilussa. Muotoilun koulutustarjontaa suunnataan Savoniassa kehitetyn painoalan, integroitu tuotekehitys, mukaisesti (eri koulutusalat yhdessä yritysten kanssa). Muilta osin muotoilun suuntautumisvaihtoehtoja koulutusohjelman sisällä vähennetään. Kulttuurialan yhteiseksi volyymiksi Itä-Suomen tasolla riittää OKM:n esitys. Tämä on Itä-Suomen ja Pohjois-Savon työmarkkinoiden tarpeen näkökulmasta perusteltu. Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee perustumaan vuoden 2014 jälkeen tuloksellisuuteen, joista oleellista on työllistyminen. Muotoilun aloituspaikkojen nykytason säilyttäminen on haitallista ammattikorkeakoulun aluevaikutukselle, opiskelijoiden työhön sijoittumiselle ja pidemmällä aikavälillä Savonialle itselleen. 4
5 Maatalous Savonian erikoistumisalana on välttämätön, koska Ylä-Savo on Suomen vahvin maitotalousalue ja pohjoismaisittain merkittävä elintarvikkeiden jalostusalue. Aloituspaikkojen lisäykseen ei ole tarvetta, vaikka Savonia koulutusvastuu kasvaa tarvittaessa kattamaan koko Itä-Suomen sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan. Koulutuksen painopiste voidaan kohdentaa maitotalouteen ja maatalouden kehittämiseen. Kaupan ja hallinnon aloituspaikkoja sekä matkailun aloituspaikkoja on mahdollista vähentää. Yliopisto Yliopiston osalta ei ole tarvetta ottaa erityisesti kantaa. POHJOIS-SAVON LIITTO Jussi Huttunen maakuntajohtaja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen Katuosoite / Street address Postiosoite / Mailing address Puh. / Tel. Sähköposti / E-mail POHJOIS-SAVON LIITTO PL / P.O.Box 247 +358 (0) 17 550 1400 etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fi REGIONAL COUNCIL OF POHJOIS-SAVO FIN-70101 KUOPIO Faksi / Fax forename.surname@pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, KUOPIO Finland +358 (0) 17 262 5090 Internet +358 (0) 17 550 1428 http://www.pohjois-savo.fi