VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO 31.5.2012 ASIA: MINISTERI: ESITTELIJÄ: Valtioneuvoston periaatepäätös työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi Työministeri Lauri Ihalainen Työmarkkinaneuvos Jussi Toppila
2 ESIPUHE Hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Linjausten toimeenpano hajautuu laajalti, hallituksen osalta ainakin neljälle hallinnonalalle (työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö), työmarkkinajärjestöille ja kunnille. Hallitusohjelman pohjalta asetettiin johdollani työskentelevä toimiva eri tahot yhteen kokoava Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma. Se on yksi hallituksen kärkihankkeista. Ohjelma on valmistellut tämän valtioneuvoston työpoliittisen periaatepäätöksen, joka määrittää hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen kannanoton linjausten pohjalta yhteisen toimenpidekokonaisuuden ja tarvittavat rakenteelliset uudistukset, joilla työmarkkinoiden toimivuus ja työvoiman tarjonta turvataan Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma toimii tämän periaatepäätöksen toteuttamisen yhteensovittavana elimenä hallituskauden loppuun. Se raportoi toimeenpanon etenemisestä säännönmukaisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelman puitteissa voidaan myös valmistella uusia työpoliittisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaan hallituskauden puolivälissä arvioidaan hallituksen asettamien työllisyystavoitteden toteutumista ja tehdään tarvittavat toimet. Ohjelma jatkovalmistelee tämän periaatepäätöksen pohjalta toimia hallituksen vuoden 2013 väliarviointiin. Hallitus käsittelee toimeenpanoa myös vuosittain budjettiriihen yhteydessä. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti periaatepäätöksen toimeenpanossa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla ja työelämässä. Helsingissä 31.5.2012 Työministeri Lauri Ihalainen
3 Valtioneuvoston periaatepäätös 31.5.2012 työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi I Perusteet ja lähtökohdat periaatepäätökselle Suomen talouden kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttaa keskeisesti kaksi työvoiman kysyntään ja tarjontaan kohdistuvaa rakennemuutosta: talouden globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä johtuvat elinkeinoelämän voimakkaat muutokset sekä väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan niukkeneminen. Elinkeinorakenteen muutos on välttämätöntä ja toivottavaa Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Parhaillaan käynnissä oleva elinkeinoelämän ns. kolmas muutosaalto heijastuu työpaikkojen syntymisenä ja katoamisena sekä työn sisällön suurina muutoksina työelämässä. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa, että työuran aikana työn sisältö muuttuu ja työpaikkaa on vaihdettava. Työnantajalle osaavan työvoiman saatavuus ja korkea työn tuottavuus ovat vuorostaan tärkeitä kriteerejä yrityksen harkitessa tuotantonsa sijoittumista tai laajentamista. Työvoiman ikääntymisestä johtuen työvoimaa tullaan jatkossa tarvitsemaan kaikilla, myös supistuvilla toimialoilla. Supistuvia toimialoja ovat monet suurten rakennemuutosten kohteena olevat miesvaltaiset teollisuusalat. Tämän seurauksena miesten työllisyysasteen nostaminen on haasteellisempaa kuin naisten. Suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaan sukupuolisegregaation purkaminen on välttämätöntä paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Työikäisen väestön määrän on ennustettu vähenevän. Työuria on pidennettävä niin alku-, keski- kuin loppupäästäkin. Suomessa on runsas hyödyntämätön työvoimapotentiaali, jonka käyttöön saaminen on välttämätöntä työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Rakennetyöttömyyttä on alennettava ja syrjäytymistä ehkäistävä, työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja vähennettävä sekä maahanmuuttajien sijoittumista työmarkkinoille on lisättävä. Työelämän vetovoimaa on lisättävä parantamalla työn tekemisen mielekkyyttä, työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta, työoloja ja työhyvinvointia. Mitä houkuttelevampaa työ on ja mitä terveempiä työntekijät ovat, sitä pidempiä ovat työurat ja sitä parempi on tuottavuus. Vahva osaamispohja ja sen jatkuva uudistaminen on monessa toimenpiteessä keskeistä. Tässä murrostilanteessa työmarkkinoiden hyvä toimivuus ja työvoiman tarjonnan turvaaminen on keskeisessä asemassa talouden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Linjausten toimeenpano hajautuu laajalti, hallituksen osalta lähinnä neljälle hallinnonalalle (työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö), työmarkkinajärjestöille ja kunnille.
4 Hallitusohjelman pohjalta asetettiin em. tahot yhteen kokoava Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma luomaan hallitusohjelman linjausten pohjalta yhteistä työmarkkinoiden toimivuuteen ja siihen liittyvistä työvoiman tarjontaan vaikuttavista tekijöistä toimenpidekokonaisuutta, Suomen mallia. Hallitusohjelman jälkeen on tehty työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus 28.11.2011, työmarkkinajärjestöjen työurasopimus 22.3.2012 sekä valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto 22.3.2012. Nämä kaikki sisältävät työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa koskevia linjauksia. Rakennepoliittisen kannanoton mukaan hallitus laatii kesäkuun loppuun mennessä työpoliittisen periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Periaatepäätöksessä täsmennetään tämän kannanoton linjauksia laajemmaksi toimintaohjelmaksi. Tämän periaatepäätöksen numeroiduissa linjauksissa on määritelty uudet työpoliittiset avaukset tai kehittämiskohteet. Ne ovat luonteeltaan joko uusia toimenpiteitä, palveluita tai uudentyyppisiä toimintamalleja. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi niiden keskeisenä lähtökohtana on toimien poikkihallinnollisuuden ja horisontaalisuuden lisääminen. Periaatepäätöksen kattokäsitteenä on työpolitiikka. Työpolitiikalla edistetään tuottavuutta työelämässä ja kehitetään työmarkkinoita, joilta löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä. Työpolitiikan keinoin on tuettava työntekijän siirtymistä uuteen entistä tuottavampaan työpaikkaan sekä työuralla pysymistä ja etenemistä. Työ-, talous-, elinkeino-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan keskeinen yhteensopivuus on tärkeää. Julkisen talouden niukka liikkumavara haastaa osaltaan eri politiikkalohkot uusiutumaan. Työpoliittisten toimenpiteiden on oltava tuloksellisia ja vaikuttavia. II Työpoliittiset linjaukset ja toimenpideohjelma Valtioneuvosto on päättänyt talouden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa. Hallituksen työpolitiikan tavoitteena yhdessä talous- ja elinkeinopolitiikkalohkojen kanssa on, että 15 64 -vuotiaiden työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja työttömyys alenee 5 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on 75 80 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Tällöin Suomen työllisyysaste olisi maailman korkeimpia. Suomen työpolitiikka muodostaa rakennepoliittisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on: A Nopeasti työstä työhön periaatteen tukeminen. Tähän tarvitaan toimenpidekokonaisuus, johon kuuluu tehokas työnvälitys, vaikuttavat aktiivitoimet ja kannustava sosiaaliturva.
5 B C Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen. Rakennemuutoksen hallinta, työelämän kehittäminen sekä jouston ja turvan kannalta tasapainoinen työlainsäädäntö ovat tämän osalta tärkeässä asemassa. Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Tässä keskiössä on työvoiman tarjonnan pitkäkestoinen lisääminen. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen sekä työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä toimintalohkoja. Periaatepäätöksen toteuttaminen on johdonmukaista ja pitkäkestoista rakennepolitiikkaa, jonka on jatkuttava myös seuraavilla hallituskausilla hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tiiviinä yhteistyönä. Toimenpiteistä muodostuu työpoliittinen kokonaisuus, jonka yhdessä osiossa eteneminen on otettava huomioon muiden osioiden kehittämisessä. Valtiovalta huolehtii tämän periaatepäätöksen toimeenpanosta omalta osaltaan niukkevien taloudellisten resurssiensa puitteissa. Periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää valtiovallan toimien ohella, että työnantajat ottavat kasvavasti vastuuta työllistämisestä ja työelämän kehittämisestä sekä kansalaiset työllistävyytensä parantamisesta. Tämä otetaan huomioon periaatepäätöksen eri toimien toteuttamisessa. A Nopeasti työstä työhön tehokkaalla työnvälityksellä, vaikuttavilla aktiivitoimilla sekä kannustavalla sosiaaliturvalla. Keskimääräisen työttömyysjakson tulisi lyhetä nykyisestä 14 viikosta ainakin 12 viikkoon vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen toteuttamisessa työvoimapolitiikan perustehtävän, työnvälityksen tehokkuuden merkitys korostuu. Hallitusohjelmassa asetetun korkean, vähintään 30 %:n aktivointiasteen saavuttamisen ohella aktiivitoimien vaikuttavuutta on parannattava. Työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi on parhaillaan käynnissä työvoima- ja yrityspalvelujen rakenneuudistus, joka sisältää näiden palvelujen rakenteen (toimistoverkko), palvelukanavien, asiakkuuksien hallinnan (palvelulinjat) ja palveluvalikoiman uudistamisen. Työnvälitys keskitetään omaan työnvälitys- ja yrityspalvelut linjaan, jolla on päävastuu myös yritys- ja työnantajapalveluista. Rakenneuudistus rajautuu nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen tarkasteluun. 1. Työpoliittista palvelujärjestelmää on uudistettava hallinnonalarajat ylittäväksi nykyistä asiakaslähtöisemmäksi ja tuloksellisemmaksi kokonaisuudeksi. Tämä tukee myös valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman linjauksia. Tuleva kuntarakenneuudistus tuo uusia tarpeita ja edellytyksiä työpoliittisten palvelujen kehittämiseen. Näiden lähtökohtien pohjalta laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palveluiden toteuttamistapojen kehittämiseksi. Tarkastelun kohteeksi arvoinnissa otetaan työpoliittiseen näkökulmaan rajautuen työvoima-, yritys-, työttömyysturva-, osaamisen kehittämisen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan
liittyvät palvelut. Työ sisältää nykytilanteen arvioinnin sekä strategiset kehittämisehdotukset työpoliittisten palvelujen järjestämisestä asiakkaiden tarpeiden, oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Työssä määritetään vaihtoehtoja em. palveluiden työnjaon kehittämiseksi valtion, kuntien ja muiden palveluntuottajien välillä ja tähän mahdollisesti liittyvät lainsäädännön ja budjettitalouden muutostarpeet. Sähköisten palvelujen sisältämä suuri kehittämispotentiaali palvelujen kehittämiselle on keskeinen näkökulma. Työssä otetaan huomioon muut hallitusohjelman mukaisesti käynnistetyt hallinnon ja palveluiden kehittämistä koskevat hankkeet, joihin kuuluvat mm. Asiakaspalvelu 2014, kuntakokeilu ja työpankkikokeilu sekä SADE-ohjelma. Työssä tarkastellaan ja määritetään myös, miten kolmikantayhteistyö työpolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa järjestetään. Tässä otetaan huomioon kansainväliset kokemukset kolmikantayhteistyön järjestämisestä. Käynnistettävä arvointi on osa valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmaa. (TEM, STM, OKM, Kuntaliitto, KELA, työmarkkinajärjestöt). Kannustava sosiaaliturva on tärkeä osa työpolitiikan kokonaisuutta, ja valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto 22.3.2012 sisältää useita asiaan liittyviä toimia. Suomen työttömyysturva on kansainvälisesti ottaen pitkäkestoinen, työmarkkinatuen osalta jopa rajaton. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimus sisältää työttömyysturvan kannustavuuden lisäämiseksi turvan tasoon sekä ansiopäivärahan kestoon muutoksia, jotka riippuvat työhistorian pituudesta ja työnhakijan osallistumisesta aktiivitoimiin. Työttömyysturvan kokonaisuudistus astuu voimaan vuonna 2014. 2. Työvoimapolitiikan resurssointi varmistetaan, jotta TE-toimistot pystyvät huolehtimaan osaltaan työurasopimuksen työttömyysturvauudistuksiin liittyvien laadukkaiden työllistämissuunnitelmien ja aktiivitoimien toimeenpanosta. (TEM) 3. Tehtyjen työuraa pidentävien päätösten toteutuksen yhteydessä selvitetään etuusjärjestelmissä ja niihin liittyvien palveluiden toteuttamisessa mahdollisesti olevia työllistymisen esteitä. Tulonsiirtoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään siten, että ne tukevat työhön hakeutumista, työssä pysymistä ja työhön paluuta. Työuria pidennetään työsuojelun, sosiaalivakuutuksen, työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinohallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Tavoitteena on, että sosiaalivakuutus muodostaa yhdessä palveluiden kanssa kokonaisuuden, joka tukee työhön osallistumista sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämistä. ( STM, TEM, KELA, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto) 6 B Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen rakennemuutoksen hallinnalla, työelämän kehittämisellä ja työlainsäädännön uudistamisella. Työn tuottavuuden on noustava ja suomalaisen elinkeinorakenteen on uudistuttava ollakseen kilpailukykyistä. Rakennemuutos koskee elinkeinoelämän lisäksi myös julkista sektoria (valtio ja kunnat). Työpolitiikalla tuetaan rakennemuutoksen hallintaa niin työmarkkinoilla kuin työelämässäkin. Keskeisiä toimintalohkoja ovat ennakoinnin
kehittäminen, työ- ja elinkeinopoliittiset yhteiset toimet rakennemuutoksen hallinnassa sekä työelämän ja työlainsäädännön kehittäminen. Äkillisten rakennemuutosten hoitoon on kehitetty toimintamalli, jossa yhdistyvät työvoiman kysyntään vaikuttavat elinkeinopoliittiset sekä työvoiman tarjontaan vaikuttavat työvoimapoliittiset (muutosturva) toimet. Kokemukset ovat hyviä. Hallitusohjelma painottaa tämän toimintamallin edelleenkehittämistä, ennakoinnin kehittämistä sekä alueellisten ja paikallisten valmiussuunnitelmien laadintaa. 4. Rakennemuutostilanteiden hoitamisen malli kehitetään valtakunnallisesti yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka kuitenkin mahdollistaa alue- ja toimialakohtaisen yksilöllisen räätälöinnin tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että toimintamallilla pystytään tehokkaasti vastaamaan erityyppisiin rakennemuutoksiin eri toimialoilla (ml. perinteiset toimialat, t&k -intensiiviset alat) ja että se kyetään tehokkaasti integroimaan osaksi uudistuvaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä työpolitiikkaa. Malli sisältää kolme kokonaisuutta: menettelytavat jatkuvan uusiutumisen ja tähän liittyvän hitaan rakennemuutoksen ennakoimiseksi ja hoitamiseksi sekä menettelytavat äkillisten rakennemuutos- ja irtisanomistilanteiden hoitamiseksi. Lisäksi luodaan yhtenäiset menettelytavat valtioneuvostotasolle julkisen sektorin rakennemuutostilanteiden ennakointiin ja hoitamiseen, sisältäen kuntarakenneuudistuksesta aiheutuvat kehittämistarpeet. Muutosturvamallin, työorganisaatioiden sekä alueellisen ennakointijärjestelmän kehittäminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.toimintamalli perustuu laajaan yhteistyöhön hallinnonalojen, työmarkkinajärjestöjen ja yritysten kesken. Rakennemuutostilanteiden hoitaminen ja siihen liittyvä valtakunnallinen kehittäminen hoidetaan ministeriötasolla. Aluetasolla laaditaan tähän liittyvät varautumissuunnitelmat. (TEM, VM, OKM, PM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt). Työelämän kehittäminen on välttämätöntä, jotta työn tuottamistapojen muutoksiin pystytään vastaamaan, työuria pidentämään ja työn tuottavuutta nostamaan. Työelämäasiat ovat myös keskeisiä työhyvinvoinnin, tasa-arvon edistämisen sekä perheen ja työn yhtensovittamisen kannalta. Hallitusohjelman mukainen työelämästrategia on valmistunut toukokuussa 2012. 5. Työelämän laadun ja yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisen palvelut integroidaan tiiviimmin toisiinsa. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta ja hyvä johtamisosaaminen sekä työyhteisöjen hyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeinen osa työorganisaatioiden strategista johtamista. Työelämän kehittämistoimenpiteet määritetään konkreettisesti työelämän kehittämistrategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa. Työelämän kehittämiseen liittyvien eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden työnjako ja vastuut selkiinnytetään samassa yhteydessä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. (TEM, STM, OKM, työmarkkinajärjestöt) Työlainsäädännössä määritellyillä työelämän pelisäännöillä ja niiden tehokkaalla valvonnalla on suuri merkitys työurien pidentymiselle, työmarkkinoiden toimivuudelle, yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle ja työntekijöiden turvallisuudelle. Niillä vaikutetaan työnantajan mahdollisuuksiin työllistää sekä varmistetaan yhtäältä yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset mm. torjumalla epäterveen toiminnan muotoja sekä 7
toisaalta turvataan työntekijöiden yhdenvertaisuus sekä vähimmäistyöehdot käytettävästä työteon muodosta riippumatta. Lainsäädännöllä luodaan riittävät mahdollisuudet sellaisille työ- ja työaikajärjestelyille, jotka ottavat tasapainoisella tavalla huomioon sekä työntekijä- että työnantajalähtöiset jousto- ja turvatarpeet. Työnteon muutoksia arvioiva kolmikantainen työryhmä työskentelee koko hallituskauden ajan tehden tätä koskevia politiikkajohtopäätöksiä. 6. Työlainsäädäntöä kehitetään vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Työtä tehdään kolmikantaisesti työelämän ja sen osapuolten aidoista tarpeista lähtien. Varmistetaan, että jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä muodostaa tärkeän osan työehtojen määräytymisessä. Huolehditaan siitä, että työ- ja virkaehtosopimuksin voidaan sopia keinoista, joilla työpaikkojen erilaisia työaika- ja muita tarpeita voidaan tasapainoisella tavalla toteuttaa myös paikallisin järjestelyin. Työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaamiseksi ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina 2012-2015. (TEM, STM, työmarkkinajärjestöt) 8 C Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen syrjäytymisen ehkäisyllä sekä työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämisellä. Tarvitaan pitkäkestoista ja määrätietoista politiikkaa työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Erityisesti työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy sekä työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen on välttämätöntä. Eri hallinonalojen ja työmarkkinajärjestöjen vastuulla olevista työvoiman tarjontaan vaikuttavista toimista muodostetaan johdonmukainen kokonaisuus. Tarkastelun kohteena tällöin on vero-, koulutus-, työvoima-, työelämä-, maahanmuutto-, sosiaali-, terveys-, asunto- ja liikennepolitiikka. Suomen työmarkkinoiden vahva eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin on ongelmallista paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Niin nuoriin, aikuisväestöön kuin erityisryhmiin kohdistuvissa toimissa on kiinnitettävä huomiota sukupuolisegregaation purkamiseen. Nuoret Työvoimapotentiaalin lisäämisessä nuorten työmarkkinoille sijoittuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen asia. Vuonna 2013 toteuttava nuorten yhteiskuntatakuu sisältää useita toimia, joilla nuorille turvataan joko työpaikka, koulutus- tai muu aktiivitoimi. Nuorten koulutustason ja työllisyyden edistämiseksi toimeenpannaan nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on mahdollistaa alle 30-vuotiaiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien kouluttautuminen joko oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa.
Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi nuorten kokonaisopintoaikoja lyhennetään mm. nopeuttamalla perusasteen jälkeistä siirtymistä toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle sekä vähentämällä keskeyttämistä koko koulutusjärjestelmässä. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan. Valtioneuvosto sitoutui rakennepoliittisessa kannanotossa siihen, että yleisimpiin opintojen edistymistä hidastaviin ja työkykyä heikentäviin terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. 7. Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden. Tarvittaessa kehitetään kokonaan uudentyyppisiä hallinnonalarajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia näille ryhmille. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisriskisten nuorten miesten palvelutarpeisiin. (TEM, STM, OKM, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto) 9 Aikuisväestö Aikuisväestön työllisyysasteen nostamisessa keskeistä on osaamisen ylläpito ja uusiminen, hyvän työkyvyn ylläpito, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy, hyvä työelämä ml. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä toimiva eläkejärjestelmä. Aikuisväestön työurien pidentämiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi työurasopimus sisältää useita toimia. Kokonaisuuteen kuuluu laaja toimenpidepaketti mm. työterveyshuoltoon, kuntoutuksen kehittämiseen ja työpaikkojen ikäohjelmiin liittyen. Lisäksi nostetaan työttömyysturvaputken ikärajaa vuodella ja työttömyysturvan kannustavuutta lisätään. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että korkean tason selvitys työeläkejärjestelmän kehittämisestä tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallitus tukee rakennepoliittisessa kannanotossa työelämän ja perheen yhteensovittamista, isien lisääntyvää perhevapaiden käyttöä sekä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Perhevapaiden aiheuttamien työuran katkosten vähentämiseksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä toimenpidekokonaisuus, joka edesauttaa mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen ja lisää hoitojärjestelmien joustavuutta. 8. Koko aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan siten, että 60 prosenttia 25-64-vuotiaista osallistuu vuoden aikana koulutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi aikuiskoulutuksen osaamispohjaa on laajennettava koulutuksellisesti aliedustettuihin ryhmiin. Tavoitetta tuetaan mm. näyttötutkintojärjestelmää ja sen rahoitusta sekä korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehittämällä. (OKM, TEM, työmarkkinajärjestöt). Heikossa työmarkkina-asemassa olevat Heikossa työmarkina-asemassa olevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat, muodostavat merkittävän työvoimapotentiaalin.
Hallitusohjelma sisältää useita toimia näiden aseman parantamiseksi (mm. vaikeasti työllistettävien osalta kuntakokeilun käynnistäminen ja työpankkikokeilun vakinaistaminen, osatyökykyisten työllistämisen toimintaohjelma, kuntoutuksen kehittäminen, maahanmuuttajien kotouttamisohjelman laatiminen, työvoiman palvelukeskusten toimintamallin ulottaminen koko maahan). Osatyökykyisten työllistämisen toimintaohjelman laatiminen on käynnistynyt. Välityömarkkinoiden kehittämiseksi on nimetty selvityshenkilö arvioimaan nykyisen järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä laatimaan ehdotuksia välityömarkkinoiden edelleen kehittämiseksi. 9. Työn ensisijaisuus asetetaan lähtökohdaksi siten, että TE-toimiston kaikkia asiakkaita, ml. heikossa työmarkkina-asemassa olevia kohdellaan ensisijaisesti työnhakijana, jonka työllistymistä tuetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Eri toimijoiden vastuita heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen järjestämisessä selkiinnytetään. Tavoitteena on työnhakijan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjen polkujen luominen työelämään, siten että henkilöt saavat omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan tuen. Sosiaalisten tulonsiirtojen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee tukea tätä tavoitetta. (TEM, STM, Kuntaliitto). 10. Työnhakijoiden palvelujen kohdentaminen edellyttää oikea-aikaista ja ammattimaista palvelutarpeen arviointia. Työttömien työkyvyn arviointiin ja tarvittavien palvelujen piiriin ohjaamiseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen varataan riittävät resurssit. Ammatillista, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta arvioidaan ja kehitetään työhakijoiden työllistymisen näkökulmasta kytkemällä kuntoutus osaksi saumatonta palveluketjua. Terveyspalveluja kehitetään niin, että ne ottavat paremmin huomioon työttömien henkilöiden tarpeet ja tunnistavat työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Myös kuntoutuspalveluita tulee kehittää vastaamaan paremmin työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeita. (TEM,STM, Kuntaliitto) 11. Kehitetään heikoimmassa asemassa oleville tukitoimia, joilla parannetaan valmiuksia osallistua palveluihin. Kyseeseen saattavat tulla esimerkiksi kuntouttavat palvelut. Selvitetään tähän mennessä ESR-hankkeissa toteutetut toimivat käytännöt ja laajennetaan niitä valtakunnallisesti. (STM, TEM, OKM, Kuntaliitto) 12. Vaikeasti työllistyviä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi välityömarkkinoiden selvityshenkilön työn tulokset käsitellään ja niistä laaditaan johtopäätökset Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus ohjelman neuvottelukunnassa. (TEM, STM, OKM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 10 Ulkomainen työvoima Ensisijaista on saada maassa jo olevat maahanmuuttajat integroitua suomalaisille työmarkkinoille. Tätä koskevat toimet määritellään kotouttamisohjelmassa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan toimialakohtaisen työvoimapulan lieventämiseen sekä erityisammattitehtäviin. Hallitusohjelman mukaan nykyinen työvoiman saatavuusharkinta säilytetään. Valtioneuvoston harmaan talouden vastainen toimintaohjelma käsittelee myös ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä.
13. Maahanmuuttajien työttömyysaste puolitetaan. Tehostetaan kotouttamisohjelman toimeenpanoa siten, että jo maassa olevat maahanmuuttajat saadaan integroitua suomalaisille työmarkkinoille. (TEM, OKM, STM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 14. TE-hallinto toimii jatkossa vahvemmin työnantajien kanssa yhteistyökumppanina sekä tiedon tuottajana ja välittäjänä rekrytoitaessa työvoimaa EU:n ulkopuolista maista. Työntekijän työlupa-asiat sekä elinkeinoharjoittajan oleskelulupa-asiat kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi työvoima- ja yrityspalveluja. (TEM, SM) 15. Luodaan tehokas ulkomaisen työvoiman seuranta- ja tilastointijärjestelmä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Ulkomaalaisten työntekoa koskeva lupajärjestelmä yksinkertaistetaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Selvitetään Ruotsin kokemukset työlupaharkinnasta luopumisesta. Lisätään työsuhdevalvontaa ja ehkäistään laittomien rekrytointimaksujen käyttöä (SM, TEM, STM) Alueellinen liikkuvuus Muuttuneessa alueellisessa työmarkkinatilanteessa uusia työpaikkoja syntyy nettomääräisesti lähinnä joihinkin kasvukeskuksiin, mutta uutta työvoimaa tarvitaan myös väestöpohjaltaan voimakkaasti ikääntyville syrjäalueille. 16. Alueellisen liikkuvuuden edistäminen on tärkeä osa työmarkkinoiden toimivuutta, ja sen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Laaditaan eri hallinnonalojen yhteistyönä toimenpideohjelma työvoiman alueellisen liikuvuuden edistämiseksi. (VM, TEM, YM, LVM,STM, työmarkkinajärjestöt) 11 III Periaatepäätöksen toimeenpano 17. Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus strateginen ohjelma sovittaa yhteen periaatepäätöksen toimeenpanon hallituskauden loppuun laatien toimeenpanosuunnitelman mittareineen, vastuutuksineen ja aikatauluineen. Periaatepäätöksen sisältämien toimien vaikutukset työmarkkinoiden toimivuuteen ja työvoiman tarjontaan arvioidaan. Ohjelma raportoi työn etenemisestä säännönmukaisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelma ei kuitenkaan raportoi sellaisten toimenpiteiden etenemisestä, joista muut hallituksen kärkihankkeet vastaavat osana hallitusohjelman seurantaa. Ohjelma valmistelee työn edetessä tarvittavat ehdotukset uusiksi työpoliittisiksi toimiksi, seuraavaksi hallituksen vuoden 2013 väliarvointiin, jossa hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan asetettujen työllisyystavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittavista toimista. Hallitus käsittelee toimeenpanoa myös vuosittain budjettiriihen yhteydessä. (TEM, OKM, STM, VM, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt) 18. Tulevan rakennerahastokauden valmisteluun sisällytetään tämän periaatepäätöksen linjaukset siinä määrin kuin mahdollista ottaen huomioon yhteistyömekanismi Euroopan unionin toimielinten kanssa. Tämän mukaisesti näitä linjauksia toteutetaan soveltuvin osin tulevassa Manner-Suomen rakennerahastoohjelmassa. (TEM, STM, OKM)
12 19. Työpolitiikan haasteet ja tarvittavat toimenpidekokonaisuudet eivät noudata hallinnonalarajoja. Työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerit ja kansliapäälliköt toimeenpanevat työpolitiikkaa yhteisvastuullisesti koordinoidulla ja vahvalla yhteisellä johtamisella. (TEM, VM, OKM, STM) 20. Ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kuntien välistä yhteistyötä vahvistetaan työpolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa niin valtakunnan kuin aluetasollakin. Työpolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia synergioita, kumppanuuksia ja palvelujen tuottamismalleja eri politiikkalohkojen ja toimijoiden välillä. (TEM, VM, OKM, STM, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto)