Soolibooli 1/12 27.1.2012 Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8
Sisällys >>> 3 Tutkimuksesta potkua opettajankoulutukseen Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia poimintoja. 7 Valmistunut on etusijalla työnhaussa Haku opettajan virkoihin on käynnissä. Gradun ja opintojen ahertaminen valmiiksi saattaa edistää olennaisesti kevään työnhakua, koska vakituiseen opettajan virkaan voidaan valita ainoastaan pätevyys- eli kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. 8 Kohti opettajuutta Antaako luokanopettajankoulutus riittävät valmiudet työelämään? Iina Luoto selvitti gradussaan, millaiset eväät luokanopettajakoulutus antaa tulevalle työuralle ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia koulutuksen sisällöissä on. 12 SOOLin Talvipäivät Kajaanissa 24. 26 helmikuuta Legendaariset Talvipäivät SOOLin ja OAJ:n jäsenille puoleen hintaan. Opettajankoulutus Kajaanissa loppuu vuonna 2013, joten nämä ovat ehdottomasti viimeiset Talvipäivät siellä. Ottakaa osaa... 14 Minne opeopiskelijat työllistyvät kesäisin? Kun koulut ja oppilaitokset sulkeutuvat, ei sijaisiakaan enää tarvita. SOOL halusi selvittää minne opet tajaopiskelijat kesän ajaksi työllistyvät ja teetti elokuun 2011 aikana nettisivuillaan aiheesta kyselyn. 18 Pieni ja pippurinen, ripauksella yhteisöllisyytä Esittelyssä Savonlinnan ainejärjestöt. Pienen kampuksen etuna on, että ainejärjestöt pääsevät tekemään paljon yhteistyötä toistensa kanssa. 22 Sudoku ja sarjakuvat 20 Aimo Jalla: Hallittu syrjäytyminen Aimo kehitti uuden terapiamuodon aikamme ylikuormitetuille ihmisille. JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puhelin: 020 748 9741 Sähköposti: soolibooli@sool.fi www.sool.fi/soolibooli VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Risto-Matti Alanko TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Tero Järvinen, Jouni Marjakangas, Mira Salminen PAINO Forssa Print ISSN 1235-3043 ILMESTYMISAJAT 2012 nro 2/12 ilmestyy 16.3. (aineisto 20.2.) nro 3/12 ilmestyy 11.5. (aineisto 16.4.) nro 4/12 ilmestyy 7.9. (aineisto 11.6.) nro 5/12 ilmestyy 2.11. (aineisto 8.10.) Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoittamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan. www.sool.fi/soolibooli Kannen kuva: Taas Talvipäivlle, hop hop! (Tarmo Thorström) 2
Pääkirjoitus Tutkimuksesta potkua opettajankoulutukseen Tammikuu alkaa olla jo loppusuorallaan ja kampuksille on palattu tauon jälkeen. Ennen kuin suunnataan katseita kevääseen on hyvä tarkastella hieman mitä koko vuosi tuo tullessaan. Vuosi 2012 näyttää SOOLin suunnasta vähintäänkin yhtä mielenkiintoiselta, kuin mitä edellinen oli. Kajaani pääsee näyttämään osaamistaan viimeistä kertaa SOOLin Talvipäivien järjestämisessä ja syksyllä on tarkoitus aloittaa taas SOOLin koulutuspoliittisten tavoitteiden päivittäminen seuraaville vuosille. Sattuupa syksyyn myös perin mielenkiintoiset kunnallisvaalit, joihin on SOOLinkin tarkoitus tuottaa materiaalia ehdokkaiden tenttaamiseksi. Viime vuoden yhtenä teemana, monien muiden mukana, oli opettajankoulutuksen tieteellisyyden esillä pitäminen. Aiheesta esiteltiin viime numerossa tutkimusta, teemasta keskusteltiin vuoden aikana useiden eri tahojen kanssa ja aiheesta kirjoitettiin myös SOOLin blogiin. Meille opiskelijoille saattaa opettajankoulutus näyttäytyä toisinaan vain käytännön taitojen harjoittamiseen tähtäävänä opinpolkuna ja tieteellisyys kulkee siinä sivussa vain mausteena. Useinkaan tieteellisyys opinnoissa ei aukene opintojen aikana kovinkaan laveasti, riippuen toki koulutusalasta ja paikkakunnan painotuksista. Liian usein kuulee puhuttavan siitä, miten tieteellisyys nähdään opinnoissa pakollisena lisänä, jolla ei ole käytännön merkitystä kokonaisuudessa. Tulevaisuudessa opettajien perusvaatimuksiin kuuluu oleellisena osana myös tieteellisen tutkimuksen aktiivinen seuraaminen ja monelta osin myös tutkimuksen tekeminen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että opettajien antama opetus olisi vain tiukasti teoreettista. Tieteellisyyden kautta opetuksesta tulee jopa käytännönläheisempää, kun opettajat ymmärtävät eri tyyppisten oppijoiden erilaiset tarpeet. Tähän on ehdottoman tärkeää saada oppia jo peruskoulutuksen aikana riippumatta siitä, arvostavatko työnantajat tätä taitoa vielä riittävästi. Kriittinen lukutaito on ominaisuus, joka tulee opettajan työssäkin korostumaan jatkossa entistä suurempaan rooliin, ja uskon opettajankoulutuksen pystyvän vastaamaan tähän haasteeseen. Soolibooli 1/12 Tuoreimman tieteellisen tiedon hallitessaan opettajat osaavat ottaa tulevassa työssään huomioon myös paremmin muuttuvat toimintakulttuurit ja toimintaympäristöt. Samaan tapaan tieteeseen perustuessaan opet tajan kou lu tuk sella on mahdollisuus kehittyä Askeleen edellä oleminen koko ajan vaatii osakseen paremmin vastaamaan yhteiskunnan muutoksia. laadukasta tutkimusta. Askeleen edellä oleminen vaatii osakseen laadukasta tutkimusta. Tutkimus vie alaa eteenpäin ja antaa mahdollisuuden kehittää opettajankoulutusta entistäkin paremmaksi. Tieteellisyyden korostaminen opettajankoulutuksessa liittyy siten myös oleellisesti opettajuuden arvostuksen kasvattamiseen. Akateemisen opettajankoulutuksen kehittäminen onkin yksi suomalaisen koulutuspolitiikan merkkipaaluista, eikä tästä kannata missään tapauksessa luopua. Pikemminkin päinvastoin. Opettajankoulutuksen kaikkia aloja tulee kehittää jatkossakin vahvasti tutkimukseen perustuen. H H H Näin vuoden alkuun haluan toivottaa kaikille oikein innostavaa ja aktiivista vuotta 2012. Toivottavasti vuodesta tulee teille menestyksellinen. Risto-Matti Alanko risto-matti.alanko@sool.fi 3
Mennen tullen >>> Aloituspaikkojen lisääminen ei saa heikentää opetuksen laatua Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaiseman opettaja- ja opettajankoulutustarpeita ennakoivan raportin mukaan kouluissa tarvitaan lisää luokanopettajia, englanninopettajia ja liikunnanopettajia. Kouluikään tulevat ikäluokat ovat kasvamassa ja samaan aikaan suuria opettajaikäluokkia jää eläkkeelle. Lisäksi monet opettajaksi valmistuneet siirtyvät muihin töihin. Raportin mukaan opettajankoulutusta tulee lisätä monilla aloilla, jotta pätevien opettajien riittävyys voidaan taata tulevaisuudessa. SOOLin puheenjohtajan Risto- Matti Alangon mielestä on hyvä, että selvitystä todellisesta opettajatarpeesta tehdään ja siitä saadaan tutkittua tietoa. Hän muistuttaa kuitenkin, että laajennusohjelmia suunniteltaessa tulisi yliopistojen suunnata koulutusta ensisijaisesti niille paikkakunnille, joissa koulutuksen laajentaminen on tilojen puolesta kannattavinta. Liian ahtaat tilat ja suuret opetusryhmät heikentävät koulutuksen laatua, eikä koulutettavien määrä saa korvata opetuksen laatua millään koulutusalalla, Alanko sanoo. Luokanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja pitäisi raportin mukaan lisätä 20 prosentilla nykyisestä. Peruskoulun ja lukion näkökulmasta aineenopettajakoulutusta tulisi lisätä eniten englannin kielessä sekä liikunnassa ja terveystiedossa. Myös opinto- ja oppilaanohjaajien koulutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Eri yhteyksissä on usein puhuttu myös matemaattisten aineiden opettajapulasta. Raportin mukaan aloituspaikkoja on tarjolla riittävästi, mutta ongelmana on se, että niitä jää paljon täyttämättä. Peruskoulun ja lukion ennakoitujen aineenopettajatarpeiden perusteella taide- sekä reaaliaineiden kuten historian ja yhteiskuntatiedon opettajien koulutusta voitaisiin jonkin verran vähentää. Jo aiemmin on erilaisissa selvityksissä todettu myös pula pätevistä lastentarhanopettajista. SOOL ja Lastentarhanopettajaliitto vaativat hieman yli vuosi sitten aloituspaikkojen tuplaamista yliopistollisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa. Kuka on vuoden 2012 opeopiskelija? SOOL etsii taas vuoden opeopiskelijaa. Valinta tehdään SOOLin jäsenyhdistyksiltä eli ainejärjestöiltä saatujen esitysten perusteella ja se julkistetaan SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa. Valitsemalla vuoden opettajaksi opiskelevan SOOL haluaa olla mukana luomassa opettajan opinnoista ja ammatista kiinnostavaa ja positiivista kuvaa. Valinnassa on painotettu ehdokkaan sitoutuneisuutta opintoihinsa ja oman ammatti-identiteettinsä kehittämiseen. Tarkemmat valintakriteerit on luettavissa SOOLin nettisivuilta. Vuoden 2011 opettajaksi opiskeleva oli Helsingin yliopistossa kotitalousopettajaksi opiskeleva Janni 4 Vuoden opeopiskelijan ainejärjestö palkitaan kiertopalkintolautasella, jota vielä toistaiseksi pitää hallussaan Kopeda ry Helsingistä. Kuvassa vasemmalla vuoden 2011 opeopiskelija Janni Vanhanen. Vanhanen, jota ainejärjestö Kopeda kuvasi valloittavaksi, jämäkäksi ja asiantuntevaksi opettajapersoonaksi. Kaikkien aikojen ensimmäinen vuoden opettajaksi opiskeleva valittiin vuonna 2001. soolblogi Lue ja kommentoi! www.sool.fi
SOOL LINJAA: SOOLin kannanotto 31.10.2011 Kannanotto avoimuuden puolesta Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto on huolissaan Itä-Suomen yliopistosta kantautuneista uutisista, joiden mukaan yliopiston hallitus olisi tekemässä päätöstä Educarakennuksen siivestä luopumisesta ilman kunnollista valmistelua ja tiedottamista. Emme ota kantaa siihen, onko esitys Educa-rakennuksesta luopumisesta oikea tai väärä, vaan asian valmisteluun. Mikäli opettajankoulutuksen järjestämiseen tullaan kohdistamaan suuria muutoksia, tulee asiat valmistella avoimesti ja hyvässä yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Avoimuus asioiden valmistelussa on avain parhaisiin päätöksiin yliopiston kehittämisessä. SOOL on suhtautunut positiivisesti kehitykseen, mikä Itä-Suomen yliopistossa on syksyn mittaan ollut käynnissä opettajankoulutuksen osalta. Opettajankoulutusyksiköiden kehittämiseen tehtävänantonsa saanut työryhmä edustaa parhaimmillaan sitä avoimuutta, jota kaipaamme muuhunkin opettajankoulutukseen liittyvään kehittämiseen. Toivommekin, että ennen kuin Itä-Suomen yliopiston hallitus tekee päätöksiä lähes koko opettajankoulutusyksikön opetustiloista luopumisesta, tehtäisiin kattava selvitys siitä, miten opetus jatkossa tullaan laadukkaasti järjestämään. Ilman tarkkaa suunnitelmaa tilojen järjestämisestä ja opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kuulemista, ei demokraattista päätöstä voida tehdä. (Toim.huom. Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 31.10.2011 luopua Educa-rakennuksesta osana säästösuunnitelmaa.) Soolibooli 1/12 SOOLin tiedote 25.11.2011 Tarpeellinen selvitys opettajankoulutuksesta SOOL suhtautuu opetus- ja kulttuuriministeriön tekemään selvitykseen opettajankoulutuksesta pääsääntöisesti positiivisesti ja näkee tehdyn selvityksen erittäin tarpeelliseksi. Monet selvityksessä esiin nostetut linjaukset noudattavat SOOLin näkemyksiä opettajankoulutuksen kehittämistarpeista. Selvityksessä tuotiin SOOLin mukaan ansiokkaasti esille opettajankoulutuksen rahoituksen ongelmat. Mikäli opettajankoulutuksen halutaan säilyvän vetovoimaisena, laadukkaana ja kansainvälisesti arvostettuna, on yliopistojen rahoitusmallissa otettava opettajankoulutus ja harjoittelukoulut erikseen huomioon, jotta rahat lopulta opettajankoulutukseen todella saadaan. Näin edistetään myös tavoitetta siitä, että Suomi on maailman osaavin kansa vuonna 2020. Opettajankoulutuksen laajennusohjelman määrällisten tavoitteiden kohdentamisessa tulee SOOLin mielestä ottaa huomioon alueiden työvoimatarpeen lisäksi olemassa olevat koulutusyksiköt ja niiden mahdollisuudet laajentua. Suuret kasvukeskukset vetävät työvoimaa puoleensa jo nyt. On paikallaan tarkastella myös sitä, missä laajennus on yliopistojen rahoituksen kannalta tehokkainta toteuttaa. Opettajankoulutuksen laajentaminen kannattaa toteuttaa aluksi jo olemassa olevien tilaresurssien puitteissa. Tutkimuksen painottaminen opet tajankoulutuksessa kerää kiitosta. On kuitenkin paikallaan pohtia opettajankoulutusta myös kriittisesti siten, että tutkimus ei ole pois opetuksen painoarvosta. Opettajankoulutuksessa tutkimuksen ja tieteellisyyden tulee olla läsnä ja se on mahdollista toteuttaa esimerkiksi tutkimushenkilöstön ja opiskelijoiden tiiviimmällä yhteistyöllä. Aineenopettajien suoravalinnan lisääminen saa SOOLilta myös kannatusta. Vaikka pedagogisten opintojen laajuutta ei kasvateta, annetaan opiskelijalle aikaa ajatella omaa opettajuuttaan pidemmällä aikajänteellä, kun opiskelija jo yliopistoon tullessaan tietää kouluttautuvansa opettajaksi. Jotta suoravalinnasta olisi opiskelijoille ja kokonaisuudelle hyötyä, on ainelaitosten ja kasvatustieteen yksikön sitouduttava tiiviimpään yhteistyöhön yli tiedekuntarajojen. Selvityksessä esiin nostetut linjaukset opinnonohjauksen aloituspaikkamääristä herättävät SOOLissa närkästystä. Opinto-ohjaajien tulee peruskoulussa ja lukiossa olla jatkossakin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita eikä aloituspaikkamäärän lisäystarvetta voi kaunistella siirtämällä ammattikorkeakoulussa pätevöityneitä opinto-ohjaajia yleissivistävään opetukseen. On hyvä, että varhaiskasvatus nähdään selvityksessä osana elinikäisen oppimisen jatkumoa. Vaikka selvityksessä ei varhaiskasvatukseen otettu kantaa paljoakaan, on SOOLin mielestä paikallaan, että ennakointia ja arviointia varhaiskasvatuksen osalta tehdään. Toivomme myös, että kelpoisuusvaatimuksia päivitetään siten, että vaatimukset ottavat huomioon erityyppiset koulutukset. Ennakointia tulee jatkaa ja sen pohjalta muokata opettajankoulutusta koskevia määrällisiä tavoitteita. Myös muut koulutustarveselvitykset ovat tärkeitä opettajankoulutuksen laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Toim.huom. OKM:n selvitys löytyy internetistä hakusanoilla selvitys opettajankoulutuksesta 14.11.2011.) 5
SOOL LINJAA: SOOLin kannanotto 2.12.2011 Helsingistä varhaiskasvatuksen takapajula Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on hyvin pettynyt Helsingin kaupungin päätökseen säilyttää varhaiskasvatus sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa. Päätöksellään Helsingin kaupunginvaltuusto osoitti ymmärtämättömyytensä lapsen varhaista kehitystä kohtaan. Varhaiskasvatus kuuluisi osaksi opetustointa jo elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Näin syntyisi looginen koulutuksellinen jatkumo, koska päiväkoti-ikäisenä opitut taidot ovat pohjana kaikelle myöhemmin tapahtuvalle oppimiselle. SOO- Lin mielestä on käsittämätöntä, että Suomen suurimman kunnan valtuusto jätti päätöstä tehdessään sivuun asiantuntijoiden ja työntekijöidensä näkemykset. Keskiöön olisi pitänyt nostaa lasten etu ja toimia sen mukaisesti. Helsingin päätös ei myöskään kannusta yliopistoissa lastentarhanopettajaksi opiskelevia hakeutumaan valmistuttuaan töihin Helsingin kaupungille. Opiskelijat kokevat Helsingin ratkaisun viestiksi siitä, ettei heidän varhaiskasvatuksen asiantuntijuuttaan arvosteta. Pula yliopistokoulutetuista lastentarhaopettajista Helsingissä jatkunee. On lasten oikeus saada kehitystasoaan vastaavaa, ammattitaitoisten opettajien suunnittelemaa tavoitteellista varhaiskasvatusta. Tämä on ymmärretty jo yli 70 %:ssa Suomen kunnista ja vihdoin valtionhallinnonkin tasolla. Tästä näkökulmasta Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on erityisen tyrmistyttävä. Hallituksen esityslistalla g Hallituksen asialistalla oli loppuvuodesta toimintasuunnitelman ja toimintasuunnitelman suunnitelman muotoilemista liittokokoukselle esitettävään muotoon. g Koulutuspolitiikassa jännitimme koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia ja ilolla huomasimme lausunnossamme nostamamme asiat huomioiduksi. Iloa toi myös päätös kohdentaa lastentarhaopettajien koulutukseen lisärahaa lastentarhaopettajapulan helpottamiseksi. g Hallituksen jäsenten ainejärjestöihin suuntautuvasta kummitoiminnasta pidimme perinteisen chek pointin ennen joulua. Hyvältä näyttää, sillä lähes kaikissa ainejärjestöissä on syksyn aikana vierailtu tai oltu muuten yhteyksissä. g Vuoden vaihteen molemmilla puolilla olemme valmistelleet alkuvuoden koulutuksia ja seminaareja. TEEMASEMINAARI HELSINGISSÄ 9.3.2012 Erityispedagogiikkaa käytännössä oppijan tuki tavaksi! Luvassa on päivän täydeltä käytännön sovelluksia oppijan oppimispolun tukemiseen niin luentojen, työpajojen kuin asiantuntijapaneelinkin muodossa. H Teemaseminaarin luento-osuus avaa erityisopetuksen järjestämistä käsittelevää lainsäädäntöä, oppijan kolmiportaista tukea sekä niiden vaatimia käytännön toimenpiteitä koko oppimispolun aikana aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. H Asiantuntijapaneelin avulla puolestaan pyritään löytämään malleja oppijan käyttäytymisen haasteiden huomioimiseen opetuksessa. Keskustelijoihin kuuluu erityispedagogisten kysymysten kanssa aikaansa kuluttaneita asiantuntijoita sekä varhaiskasvatuksen että peruskoulun piiristä. H Työpajoissa keskitytään moniammatilliseen yhteistyöhön opettajien ja ohjaajien näkökulmasta. 6 Seminaari ruokailuineen on maksuton kaikille SOOLin jäsenille. Lisäksi jokainen jäsenyhdistys voi lähettää seminaariin kolme osallistujaa, joille korvataan myös matkakulut. Ohjelma ja ilmoittautumiset netissä! www.sool.fi
Valmistunut on etusijalla työnhaussa Haku opettajan virkoihin on käynnissä. Avoimista viroista löytyy tietoa mm. Opettaja-lehdestä, kuntien rekrytointisivustoilta sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta www.mol.fi. Virkoja tulee avoimiksi läpi lukuvuoden, mutta suurin osa seuraavan lukuvuoden työpaikoista on jaossa kevättalvella. Auki olevien virkojen valikoimaan on mielenkiintoista tutustua, vaikkei työnhaku olisi vielä ajankohtaista. Avoimien työpaikkojen listoista hahmottuu, minkä alan opettajia tarvitaan ja missä päin Suomea. Gradun ja opintojen ahertaminen valmiiksi saattaa edistää olennaisesti kevään työnhakua, koska vakituiseen opettajan virkaan voidaan valita ainoastaan pätevyys- eli kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Kelpoisuus tulee osoittaa tutkintotodistuksella ennen hakuajan päättymistä, esimerkiksi opintorekisteriote ei riitä tai se, että valmistuu hakuajan jälkeen myöhemmin keväällä. Valinnoissa etusijalla ovat valmistuneet ja kelpoisuutensa hakuajan päättymiseen mennessä osoittaneet hakijat. Tutkinto vaikuttaa myös sijaisen palkkaan Sijaisuuksia tekevienkin osalta palkkaus perustuu kelpoisuuteen. Opintojen ohessa tehtävissä opetus- ja kasvatusalan työtehtävissä kannattaa osoittaa myös alemman korkeakoulututkinnon todistus eli esimerkiksi kandidaatin tutkintotodistus, joka jo oikeuttaa hieman korkeampaan palkkaukseen. Työssäkäyvän tulee esittää valmistumisensa jälkeen tutkintotodistus työnantajalle kelpoisuuden osoittamiseksi. Kun henkilö on esittänyt selvityksen tutkinnon tai kelpoisuuden saavuttamisesta, palkan tarkistus tehdään aina seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sijaisuuksia on mahdollista täyttää myös ilman julkista hakua, joten niiden osalta kannattaa olla rohkeasti yhteydessä kuntien opetusvirastoihin tai oppilaitosten rehtoreihin tai johtajiin. Tietoisena työelämään SOOLin kenttäasiamiehet järjestävät opettajankoulutus paikkakunnilla yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa tilaisuuksia, joissa kerrotaan opettajan työtä koskevaa asiaa, joka on hyvä tietää jo opiskeluaikana. Lisäksi valmistumassa oleville opiskelijoille järjestetään keväällä opettajankoulutusyksiköissä OAJ:n valmistuvien infoja. Näissä tilaisuuksissa on tarkoitus perehtyä ajankohtaisiin työnhakua, palkkausta ja opettajan työtä koskeviin asioihin. Työelämään siirtymiseen liittyvistä kuvioista on hyvä olla tietoinen jo opiskeluaikana, jotta voi turvata toimeentuloaan mahdollisten valmistumisen jälkeisten työttömyysjaksojen varalta ja edistää omaa työllistymistään. Lisätietoja työnhausta ja työelämään siirtymisestä: www.sool.fi/jasenelle/tyoelamaan/ Anna Pitkäkoski SOOLin pääsihteeri anna.pitkakoski@sool.fi Ainejärjestöt hoi, vaihtuiko hallitus? SOOL järjestää jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaamisen 28.1. ja koulutuspäivän jäsenyhdistysten SOOL-vastaaville, kopovastaaville, kv-vastaaville ja taloudenhoitajille 10.2. Mikäli ette pääse osallistumaan näihin koulutuksiin eikä viime syksyn järjestökurssillakaan tullut oltua mukana, kannattaa hallitustoiminnan sujuvoittamiseksi kutsua SOOLin pääsihteeri vierailulle kouluttamaan hallitustanne. Kyseessä voi olla yhdistystoiminnan peruspaketti uudelle hallitukselle tai täsmäkoulutusta jonkun yksittäisen teeman puitteissa, esimerkiksi paikalliseen opettajaksi opiskelevien Soolibooli 1/12 edunvalvontaan tai johonkin koulutuspoliittiseen kysymykseen liittyen. Tai ehkä muuten vaan hallitustoimintanne kaipaisi uusia ideoita ja virikkeitä? Älkää epäröikö ottaa yhteyttä nyt heti tai huomenna! Pääsihteeri Anna Pitkäkosken tavoittaa sähköpostitse (ks. yllä) tai puhelimitse 020 748 9656. PS. Olettehan muistaneet ilmoittaa SOOLin toimistolle uusista yhteyshenkilöistänne? Se käy kätevästi nettilomakkeella SOOLin sivuilla www.sool.fi. 7
KOHTI OPETTAJUUTTA Antaako luokanopettajankoulutus riittävät valmiudet työelämään? Teksti Iina Luoto Rauman OKL:stä luokanopettajaksi valmistunut Iina Luoto teki pro gradunsa aiheesta "Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajankoulutuksen ja työelämän kohtaavuudesta". Hän halusi selvittää, millaiset eväät luokanopettajakoulutus opiskelijoiden mielestä antaa tulevalle työuralle ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia koulutuksen sisällöissä on. Ja löytyihän niitä molempia. Kiinnostukseni aihetta kohtaan on henkilökohtainen. Valmistuin itse juuri luokanopettajaksi ja opiskelujeni ohessa olen ollut kolme vuotta mukana SOOLin hallitustoiminnassa. Liiton toiminnassa mukana olleena en vuosien varrella seminaarien ja järjestökoulutusten yhteydessä voinut välttyä tilanteilta, joissa opettajaopiskelijat ruotivat 8 opintojensa hyviä ja huonoja puolia. Koinkin, että työelämää koskevan kyselyaineiston avaaminen gradun myötä kaikille opettajaopiskelijoille ja etenkin opettajankoulutuksen parissa työskenteleville on minun viimeinen mahdollisuuteni opiskelijana vaikuttaa siihen, miten opettajankoulutusta tulisi kehittää. Tutkimusaineisto kerättiin SOO- Lin toimesta keväällä 2009. Sähköisen kyselyn nettilinkkiä toimitettiin SOOL-vastaavien kautta luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestöille ja näin pyrittiin saamaan vastauksia mahdollisimman kattavasti eri opettajankoulutuspaikkakunnilta. SOOL on julkaissut kattavan Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010-2013 julkaisun, jossa pureudutaan ansioituneesti opettajankoulutuksen tämänhetkisiin kehitystarpeisiin. Kehittyvä yhteiskunta ja etenkin muuttuva koulumaailma vaativat uudistautumiskykyä niin opettajankouluttajilta, kuin opettajankoulutukselta. Sen vuoksi uskonkin, että graduni aihe sohaisi sopivasti muurahaispesään. Minuuttiaikatauluista isompiin kokonaisuuksiin Opettajan työn eräs keskeisimpiä taitoja on opetuksen suunnittelu. Opettajan on kyettävä suunnittelemaan niin yksittäisiä oppitunteja, kuin pidempiä jaksoja kuten vaikka lukukauden tai -vuoden mittaisia kokonaisuuksia. Suunnittelutaidot ovat tärkeässä asemassa siksi, että hyvien suunnitelmien avulla opettajan on helpompi päästä tavoitteisiin ja seurata niiden toteutumista sekä pitää oppilaat motivoituneina. Enemmistö luokanopettajaopiskelijoista oli sitä mieltä, että opintojen aikana oppituntien suunnittelua on harjoiteltu riittävästi. Tunti- ja jaksosuunnitelmia on harjaannuttu tekemään pääasiassa opetusharjoittelujen yhteydessä, ja eräs opiskelija olikin sitä mieltä, että opetusharjoittelussa totuus iskeytyi vasten kasvoja, sillä varsinaiset opinnot eivät hänen mielestään antaneet juurikaan valmiuksia tuntien suunnitteluun. Joidenkin vastanneiden mielestä tuntisuunnitelmia tehtiin jopa liikaa, aina kyllästymiseen asti. Vastauksista kumpusi kritiikkiä lähinnä tuntisuunnitelmien liiallista yksityiskohtaisuutta ja pidettävien tuntien erikoislaatuisuutta kohtaan. Erään opiskelijan mielestä käytännön työ on erilaista, eikä tunteja tule silloin suunniteltua yhtä tarkasti ja suureellisesti kuin opetusharjoitteluissa vaaditaan. Mainittiin myös, että tehdyistä suunnitelmista ei juuri kannustettu joustamaan. Henkilökohtaisesti allekirjoitan edelliset kommentit. On äärimmäisen tärkeää, että oppituntien suunnittelua harjoitellaan opintojen aikana, mutta liian yksityiskohtainen suunnittelu ja minuuttiaikataulujen tekeminen ei palvele ketään. Tulevassa työelämässä opettajan on enemmänkin opittava lukemaan oppilaita ja opetustilanteita ja tekemään kompromisseja ja uusia suunnitelmia lennossa. Opetustyö on hetkessä elämistä. Vaikka yksittäisten oppituntien ggg
Soolibooli 1/12 9
suunnitteluun koettiin olevan hyvin harjaantuneita, niin esimerkiksi koko lukukauden tai -vuoden opetuksen suunnittelua ei juuri opiskelijoiden mielestä harjoiteltu. Moni koki, että pelkän jaksosuunnitelman tekeminen ei anna riittävästi eväitä suurempien kokonaisuuksien suunnitteluun. Oppilasarviointi on haasteellista Opettajan tulisi jo opintojen aikana päästä harjoittelemaan oppilasarviointia, sillä sen toteuttaminen ei ole niitä helpoimpia asioita opettajan työssä. Oppilasarvioinnin tulee olla jatkuvaa, sujuvaa, tasa-arvoista ja perusteellista. Opiskelijoiden mielestä arviointia on käsitelty liian pinnallisesti ja teoreettisesti tai sitten asian käsittely on jäänyt täysin retuperälle. Jälleen kerran opetusharjoittelut mainittiin ainoina tilaisuuksina päästä kokeilemaan oppilasarviointia, mutta sielläkin hyvin vähän. Annettujen vastausten perusteella oppilasarviointi koetaan opiskelijoiden keskuudessa tärkeäksi osaksi opettajan työtä. Heidän mielestään arvioinnista tulisi keskustella enemmän ja siihen tulisi panostaa enemmän, sillä se on aiheena opiskelijoille uusi ja vaikea. Etenkin taitoja taideaineiden kohdalla arviointi koetaan erityisen haasteelliseksi. Ainedidaktiikkaa, kiitos Opettajuuteen liittyy oleellisesti se, että opettaja on kykenevä antamaan mahdollisimman laadukasta opetusta oppilailleen, sekä pitämään opetuksen tasoa yllä. Muun muassa tämän vuoksi opettajaopintoihin sisältyy ainedidaktisia opintoja, joiden myötä opettaja voi vahvistaa omaa aineenhallinnallista osaamistaan. Avointen vastausten myötä tekemäni yhteenvedon mukaan opettajankoulutuksessa tulisi opiskelijoiden enemmistön mielestä olla enemmän ainedidaktiikkaa. Vastauksista nousi 10 esiin muun muassa ainedidaktiikan suppeus, pintapuolisuus ja sisällön heikkous. Monen opiskelijan mielestä ainedidaktiikan määrä vaihteli paljon aineittain. Osa koki, että kasvatustiedettä opiskellaan todella paljon, mutta opetettavista aineista suoritetaan vain muutamia hassuja opintopisteitä. Sivuaineopinnot koettiin tärkeiksi, sillä niiden koettiin lisäävän varmuutta aineenhallinnasta. Yksi erityiskasvatuksen kurssi ei riitä Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä perusopetuksen puolella on kasvanut, ja on ennusteiden mukaan yhä kasvava. Kyselyn myötä selvisi, että erittäin moni opiskelija on sitä mieltä, että ilman erityispedagogiikan sivuaineopintoja tilanne olisi tällä saralla todella huono. Aihetta on yksinkertaisesti käsitelty liian vähän. Opiskelijat peräänkuuluttavat enemmän konkreettista tietoa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamisesta. Yksi muutaman opintopisteen erityiskasvatuksen kurssi ei millään riitä kattamaan sitä tapausten kirjoa, joka nykypäivän luokanopettajan tulisi työelämään siirtyessään hallita. Eräs opiskelija kirjoitti, että ainakin perusasiat tulisi käydä läpi hyvin, jotta niihin olisi työelämässä sitten helpompi palata. Moni oli sitä mieltä, että opinnoissa keskitytään lähinnä erityistuen tarpeen tunnistamiseen ja jatkotoimenpiteisiin ryhtymiseen, kuin erityisen tuen antamiseen. Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointiin ja eriyttämiseen opiskelijat kokivat saaneensa valmiuksia paremmin. Harjoitteluissa opiskelijat kokivat huomanneensa, että eriyttäminen on todella tarpeen. Eriyttäminen on yksi niistä taidoista, joita ainakin minä olen luokanopettajan työssä toimiessani kaivannut. Eväät eriyttämisen toteuttamiseen jäivät omalla kohdallani opintojen myötä hyvin vähäisiksi. Harjoitteluluokassa vain suomalaistaustaisia oppilaita? Monikulttuuristen oppilaiden määrä kouluissa on lisääntynyt valtavasti. Erityisesti valmiudet monikulttuuristen oppilaiden opettamiseen ja kohtaamiseen askarruttavat opettajaopiskelijoita. Kyselyn mukaan opiskelijoiden mielestä valmiudet monikulttuurisen ryhmän opettamiseen eivät ole riittävällä tasolla. Moni niistä vastanneista, joiden mielestä opinnot olivat antaneet riittävät valmiudet monikulttuurisen ryhmän kohtaamiseen, oli suorittanut joko erillisen suomi toisena kielenä -kurssin tai monikulttuurisen opetuksen sivuaineen. Suurin osa oli sitä mieltä, että asiaa sivutaan vain teoriassa, mutta käytännön toteutus ja vinkit jäävät hyvin niukoiksi. Lisäksi todettiin, että usein asiaa on käsitelty vain moraalisesta näkökulmasta, aiheena esimerkiksi erilaisuuden kohtaaminen. Selvisi myös, että harvalla opiskelijoista oli kokemusta monikulttuurisen ryhmän opettamisesta harjoitteluissa. Opiskelijoiden mukaan useimmiten omassa harjoitteluluokassa ei ole ollut muita kuin suomalaistaustaisia oppilaita, eikä mahdollisuutta monikulttuuristen oppilaiden kohtaamiseen ole ollut tarjolla. Monikulttuuriseen opetukseen tiiviisti liittyvä suomi toisena kielenä -opetus ei myöskään ole opiskelijoille tuttu juttu. Yleisimmät kommentit kertoivat, että aiheesta ei ole puhuttu opintojen aikana juuri lainkaan. Muutama opiskelija mainitsi käyneensä itse jonkin valinnaisen kurssin joko koulutuksen ulkopuolella tai valinneensa koulutukseen sisältyvän valinnaisen kurssin. Opiskelijat kokivat S2-aiheen tärkeäksi ja opetusta siitä olisi heidän mielestään hyödyllistä saada. Eräs opiskelija totesi hienosti, että monikulttuurisuuden tulisi olla integroituna kaikkiin opintoihin.
Esiin nousi neljä asiasisältöä: konfliktitilanteiden hoitaminen, monikulttuurisessa oppimisympäristössä työskenteleminen sekä vanhempien ja erityisoppilaiden kohtaaminen. Luokanhallinta jää mysteeriksi Soolibooli 1/12 Jotta opetustyö olisi mahdollisimman sujuvaa, on opettajalla oltava taidot hallita opetettavaa luokkaa ja pitää työrauhaa yllä. Oppilaiden kanssa syntyvien konfliktitilanteiden selvittämistä ei opiskelijoiden mukaan juurikaan käsitellä opettajaopintojen kuluessa. Myös työrauhan ylläpitämiseen opiskelijat kokivat saaneensa valmiuksia yhtä vähän. Teorian soveltaminen käytäntöön jää näiden osalta opiskelijalle mysteeriksi. Konfliktitilanteiden hallintaa opetustilanteissa on vastanneiden mukaan sivuttu, mutta käsittely on ollut pinnallista ja teoreettista. Opiskelijat mainitsivat, että yleensä harjoitteluissa ohjaavat opettajat vastasivat käytännön tilanteista, eikä heillä opiskelijoina ollut edes mahdollisuutta kokeilla omia luokanhallinta- ja työrauhataitojaan. Yleisesti lapsen kohtaamiseen kaivattaisiin opiskelijoiden avointen vastausten perusteella enemmän opastusta. Työrauhahäiriöt ja konfliktitilanteet ovat valitettavasti osa opettajan jokapäiväistä työtä. Oppilaat ovat haastavia, ja oman opettajuuden löytäminen vie aikansa. Mielestäni opettajan on ansaittava oppilaiden luottamus olemalla aikuinen, jolla on tilanne hallussa myös silloin, kun häiriökäyttäytymistä esiintyy. Käytännön konfliktitilanteista olisi siis hyvä päästä kuulemaan ja keskustelemaan jo opintojen aikana, jotta opiskelijalla olisi joitain valmiita työkaluja siirtyessään työelämään. Koulutuksen työelämävastaavuus keskinkertaista Tekemäni tutkimuksen perusteella opiskelijat ovat kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä opintoihinsa ja kokevat ne yleisesti ottaen mielekkäiksi ja tarkoituksenmukaisiksi tulevaa työelämää ajatellen. Opettajankoulutuksen kehittämistä ajatellen opiskelijoiden mielestä tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota niihin opettajankoulutuksen oppisisältöihin, joihin heidän mielestään koulutus ei tarjoa riittävästi valmiuksia. Erityisesti esiin nousi neljä asiasisältöä: konfliktitilanteiden hoitaminen, monikulttuurisessa oppimisympäristössä työskenteleminen, sekä vanhempien ja erityisoppilaiden kohtaaminen. Kyselyn lopuksi luokanopettajaopiskelijat saivat antaa yleisarvosanan opinnoilleen, ajatellen tulevaa ammattiaan ja siinä erityisesti tarvittavia tietoja ja taitoja. Arvosana viisi oli paras mahdollinen ja arvosana yksi huonoin mahdollinen. Arvosanoja kolme ja neljä esiintyi eniten. Keskiarvoksi piirtyi luku 3,3. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus olisi tämän numeraalisen tuloksen varjolla luokanopettajaopiskelijoiden mielestä keskinkertaista. Pääasiassa monet opiskelijat perustelivat antamaansa arvosanaa sillä, että ensimmäisinä työvuosina tulee eteen paljon asioita, joista joutuu itse ottamaan selvää, ja jotka on vain opittava kantapään kautta. Kysykää ja vaatikaa! Koska kyselyyn vastanneita on lukumäärällisesti melko paljon, yli 200 ja he ovat maantieteellisesti jakautuneet ympäri Suomen, pidän tuloksia suuntaa antavina. Etenkin edellä mainitut neljä opettajankoulutuksen kehityskohdetta esiintyivät tasaisesti kyselyyn vastanneiden kommenteissa, joten niihin uskoisin myös teidän lukijoiden samaistuvan. Opettajankoulutusta on syytä kehittää. Mutta myös teidän opiskelijoiden on osattava vaatia opettajankouluttajilta sitä tietoa, mitä kaipaatte. Koulutuksen on tarjottava perustaidot ja -tiedot työelämässä selviytymiseen. Olkaa siis rohkeita. Kyseenalaistakaa, antakaa asiallista palautetta, kysykää ja vaatikaa koulutusta ajankohtaisista ja teille vieraista sisällöistä. Kirjoittaja Iina Luoto on SOOLin entinen puheenjohtaja. 11
12
Soolibooli 1/12 13
Minne opeopiskelijat työllistyvät kesäisin? Ei opetusalan töitä ole kesällä tarjolla, on usein kuultu lausahdus opettajaopiskelijoiden parissa. Kun koulut ja oppilaitokset sulkeutuvat, ei sijaisiakaan enää tarvita. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista työllistyy kesän ajaksi, vaikkei oman alan töitä tarjolla olisikaan. SOOL halusikin selvittää, minne opet tajaopiskelijat kesän ajaksi työllistyvät ja teetti elokuun 2011 aikana nettisivuillaan aiheesta kyselyn. Kesätyöpaikan toimialan ja työnimikkeen lisäksi nettisivuilla kysyttiin myös, kokivatko opiskelijat saaneensa opettajaopinnoista tukea kesätyöhönsä sekä kokivatko he kesätyökokemuksen olleen hyödyllinen tulevan opettajan työn kannalta. Kyselyyn saatiin yli tuhat vastausta, joiden pohjalta nostimme esiin suosituimmat toimialat sekä työnimikkeet. Toivottavasti näistä tuloksista on jotain hyötyä myös sinulle ensi kesän työpaikkaa etsiessäsi. Ope myyjänä Alana suurin työllistäjä oli kaupan ala, joka työllisti noin 25 % kyselyyn vastanneista. Kaupan alalla työskennelleet opiskelijat kertoivat yleisimmin työnimikkeensä olleen myyjä tai kassatyöntekijä. Vaikka puhtaasti opetusalalle kertoi työllistyneensä vain noin 6 % 14 TOP 3 ALAT Kaupan ala Kasvatusala Toimistoala vastaajista, työllisti kasvatusala laajemmin vastaajista noin 15 %. Kasvatusalalla työnimikkeinä mainittiin muun muassa ohjaaja, lastenhoitaja, leiriohjaaja ja nuorisokodin ohjaaja. Erilaisiin toimistotehtäviin työllistyi vastaajia kolmanneksi eniten, noin 8 %. Työnimikkeinä oli muun muassa sihteeri, asia kaspalvelija, toi mis toapulainen, toi mis to työntekijä, pu he lin vaih teen hoita ja, aulaemäntä ja tilauskäsittelijä. Pienempinä työllistävinä aloina mainittakoon rakennusala, siivousala sekä teollisuus. Lisäksi opettajaopiskelijoita työskenteli muun muassa toimittajina, järjestötyöntekijöinä, apteekin teknisinä apulaisina, eläintenhoitajina, postityöntekijöinä, tapahtumatyöntekijöinä, huvipuistotyöntekijöinä, vartijoina, henkilökohtaisina avustajina, puistotyöntekijöinä. Joukosta löytyi myös muutama aika eksoottinen työnimike. Vastaajista 2 % kertoi olleensa kesän aikana työttömänä, TOP 5 ERIKOISIMMAT Kansimies Tonttu Poromies Metrojunankuljettaja Valassafariopas TOP 5 TYÖNIMIKKEET Myyjä Leiri-/kurssiohjaaja Siivooja/laitoshuoltaja Lastenhoitaja Tarjoilija palkallisella lomalla tai vanhempainvapaalla. Jotain iloa tulevan ammatin kannalta Suurin osa vastaajista (noin 60 %) koki, ettei opettajaopinnoista ollut kesätyössä merkittävää hyötyä. Vähiten opettajaopinnoista koettiin olleen hyötyä ravintola- tai kahvilatyössä, rakennus- tai remonttihommissa, siivousalan sekä kaupan alan töissä. Eniten opettajaopinnoista hyötyä työhönsä kokivat saaneensa opetustehtävissä sekä kesäleiri- tai kerhotyössä olleet opiskelijat. Vastaajista enemmistö (57 %) kuitenkin koki kesätyöstä olleen hyötyä tulevaa opettajan työtä ajatellen. Tässäkin mielipiteet jakautuivat siten, että ravintola- tai kahvilatyössä, rakennus- tai remonttihommissa, siivousalan sekä kaupanalan töissä olleet henkilöt eivät pääasiassa kokeneet kesätyöstä olevan hyötyä tulevaa opettajan työtä ajatellen, kun taas opetus-, kasvatus- sekä ohjaustehtävissä työskennelleet näin kokivat.
Eva-Lisa Hasan, Helsinki Miten löysit kesätyöpaikkasi? Mitä ja missä opiskelet? Valmistuin juuri Tampereen yliopistosta ranskan kieli pääaineena, sivuaineina englantia ja kasvatustieteitä. Missä olit kesätöissä ja mitä työnkuvaasi kuului? Olin töissä STS-kielikurssilla opettavana ohjaajana. Työhän kuului englannin kielen opetus sekä oppilaista huolehtiminen matkan aikana. Matkaan kuului kolme päivää Pariisissa ja kaksi ja puoli viikkoa Englannissa sisältäen lukuisia retkiä, muun muassa Lontooseen. Miten löysit kesätyöpaikkasi ja millainen hakuprosessi oli? Netin kautta löysin. Sinne oli lyhyehkö haastattelu suomen ja englannin kielillä. Haitko ensisijaisesti työtä, joka liittyi opetus- tai kasvatusalaan? Kyllä. Koitko, että opettajankoulutuksesta oli hyötyä sinulle kesätyössäsi? Oli siltä kannalta, että jouduin valmistelemaan tunnit ja suunnittelemaan kurssin oikeastaan tyhjästä. Oliko kesätyöstä sinulle hyötyä ajatellen tulevaa opettajan työtäsi? Sain oman alan työkokemusta, onhan se aina plussaa. Työnhakutilanteessa sillä ei ole ainakaan vielä ollut mitään vaikutusta, mutta ehkä jossain vaiheessa tulee olemaan. Anna Liisanantti, Turku Mitä ja missä opiskelet? Olen kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija Turun yliopistosta. Tällä hetkellä suoritan sekä musiikki- että käsityökasvatuksen perusopintoja. Missä olit kesätöissä ja mitä työnkuvaasi kuului? Olin töissä Turun Länsikeskuksessa sijaitsevassa Tarjoustalossa. Olin sekä kassamyyjänä, infopisteen hoitajana sekä myymälän puolella tuuraamassa osastovastaavia. Tarjoustalo on tavaratalotyyppinen liike, jossa myydään kaikkea vaatteista työkaluihin ja elektroniikkaan. Miten löysit kesätyöpaikkasi? Olen ollut Tarjoustalossa vakituisena työntekijänä ennen nykyisiä opintojani, joten paikka oli tuttu. Opiskelin aiemmin tekniikkaa Åbo Akademilla ja pidin muutaman välivuoden ennen opettajaopintoja. Pääsin silloin töihin Tarjoustaloon ja olenkin ollut siellä töissä vuodesta 2008 lähtien. Haitko ensisijaisesti työtä, joka liittyi opetus- tai kasvatusalaan? Hain keväällä 2010 Turun alueella jokaiseen päiväkotiin, jonka yhteystiedot löysin, mutta suurimmasta osasta en saanut edes mitään vastausta kesätyötiedusteluihini. Samana keväänä hain kesätöitä myös Turun kaupungin sosiaalitoimen kautta, mutta en saanut sieltäkään mitään alaan liittyvää työtä. Viime keväänä päätinkin, etten edes jaksa hakea, koska edes pikkuriikkisen omaan alaan liittyviä töitä ei vain tahdo olla. Ja jos pääsisikin esimerkiksi leiriohjaajaksi, kestävät ne pestit pari viikkoa. Siitä taas ei ole mitään hyötyä, kun kesätyötuloja tarvitsee talven varalle elämistä varten. Koitko, että opettajankoulutuksesta oli hyötyä sinulle kesätyössäsi? Enpä osaa sanoa onko siitä sen kummempaa hyötyä, kärsivällisyyttä kaupan alan töissä todella ainakin tarvitsee, joten ehkä sitä kautta. Kiukuttelevissa lapsissa ja asiakkaissa on paljon samaa! Oliko kesätyöstä sinulle hyötyä ajatellen tulevaa opettajan työtäsi? En näe, että hyötyä on mitenkään erityisen suorasti, lähinnä näyttää tietysti hyvältä työnhakutilanteessa työnantajan silmissä, jos työnhakija on tehnyt paljon töitä, vaikkeivät ne opetusalaan liittyisikään. Koen, että minut nähdään ahkerana ja vastuuntuntoisena työntekijänä, jos minulla on paljon työkokemusta. Olenkin itse ollut kaikki kesälomat kokonaan töissä 15-vuotiaasta lähtien. Soolibooli 1/12 ggg 15
Tiina Kuukasjärvi, Jyväskylä Mitä ja missä opiskelet? Erityispedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Missä olit kesätöissä ja mitä työnkuvaasi kuului? Olen ollut jo muutamana kesänä töissä kesäleireillä, jotka on suunnattu kehitysvammaisille aikuisille. Työnkuvaan kuuluu leiriohjelman suunnittelu ja sen toteuttaminen sekä asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Leirit koostuvat hyvin kirjavasta osallistujajoukosta, joten enemmän apua tarvitseville leiriläisille järjestetään heidän tarvitsemansa ohjaus ja perushoito ohjaajavoimin. Ohjaajien lisäksi työntekijävarustukseen kuuluu myös lähihoitaja. Pääasiana on, että jokainen pääsee nauttimaan lomailusta ja leiriohjelmasta. Miten löysit kesätyöpaikkasi ja millainen hakuprosessi oli? Löysin kesätyöpaikkani hakuilmoituksen perusteella internetistä, ja lähetin oman työhakemukseni heille sähköisesti. Sen jälkeen minut kutsuttiin haastatteluun, jossa kysyttiin tarkemmin kokemuksistani hoito- ja kehitysvammatyöhön liittyen sekä erityisistä vahvuuksista leiriohjelman suunnittelua ja toteutusta ajatellen. Haitko ensisijaisesti työtä, joka liittyi opetus- tai kasvatusalaan? Kyllä hain. Lähinnä halusin kokemusta kehitysvamma-alasta, mutta ohjaustyö sekä erillisen leiriohjelman ja tapahtumien järjestäminen tukivat mielestäni hyvin opetusalan vaatimuksia. Koitko, että opettajankoulutuksesta oli hyötyä sinulle kesätyössäsi? Osittain oli. Lähinnä erityispedagogiikan alalta tullut kehitysvammaisuuteen liittyvä kokemus on ollut hyödyksi. Sen sijaan erityispedagogiikan opinnoista puuttuvat ryhmätyötaitojen sekä ryhmänohjauksen hallinta tuottivat minulle aluksi haasteita. Onneksi työntekijäporukka on moninaista, joten työssä saattaa helposti liikkua perushoitotyön sekä ohjaustyön välillä. Oliko kesätyöstä sinulle hyötyä ajatellen tulevaa opettajan työtäsi? Kyllä oli. Tiimityön tekeminen sekä ohjausroolien jakaminen ja vaihtaminen ovat hyvää harjoitusta opettajakuntaan ja koulumaailmaan liittymistä ajatellen. Sen lisäksi tällaisessa leirityössä pääsee kehittämään omia ohjelmanjärjestämis- sekä ajankäyttötaitojaan, ja kokeilemaan erilaisten ryhmätoimintojen vetämistä sekä ryhmätyöskentelyn ohjaamista. Työnantajan näkökulmasta: Palkkaisitko opeopiskelijan? Monelle opettajaopiskelijalle on löytynyt kesätyöpaikka 4H-järjestöstä, joka järjestää lapsille ja nuorille muun muassa kerhotoimintaa. Kysyimme Hämeenlinnan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajalta Pirjo Seulamo-Kalliolta miksi kannattaa palkata opeopiskelija. 16 Miten haitte kesätyöntekijöitä ja mitä kautta tiedotitte työpaikoista? Kesätyöpaikoista ilmoitettiin työja elinkeinotoimiston kautta. Hakijat täyttivät kesätyön hakulomakkeen verkkosivuillamme. Sen lisäksi osallistuimme helmikuussa Hämeenlinnassa Rekrytorille, jossa tapasimme nuoria henkilökohtaisesti ja heillä oli mahdollisuus samalla täyttää hakulomake. Viime keväänä saimme 560 kesätyöhakemusta! Kuinka suuri painoarvo opettajaopinnoilla oli työntekijöiden valinnassa? Meillä on ollut useita eri toimipisteitä kesätoiminnoissa, näihin on tarvittu jokaiseen oma vastuuohjaajansa. Vastuuohjaajat on valittu lähinnä opettaja-, sosionomi-, lähihoitaja- ja artenomiopiskelijoiden joukosta. Koska kesätoiminnot on suunnattu nimenomaan lapsille, olemme pitäneet opettajaopiskelijoita parhaina mahdollisina ehdokkaina vastuuohjaajiksi. Palkkaatteko usein nimenomaan opettajataustaisia henkilöitä kesätöihin? Olen itse ollut kesätyöllistämisessä mukana kolmena kesänä, ja opettajaopiskelijoita olemme palkanneet vastuuohjaajiksi kahtena kesänä. Useimmat opiskelijat etsivät koko kesän kestävää työtä, mutta meillä on tarvetta vain kahdelle kokoaikaiselle kesätyöntekijälle. Sen sijaan ggg
lyhyempiä kesätyösuhteita olemme viime vuosina tarjonneet noin 40 50 nuorelle, jolloin tyypillinen kesätyön pituus on 1 2 viikkoa. Palkkaamiemme kesätyöntekijöiden ikähaitari on 16 24 vuotta. Aiotteko myös tulevaisuudessa palkata nimenomaan opettajaopiskelijoita kesätöihin? Aivan varmasti! Millaisissa työtehtävissä opettajaopiskelijat ovat yhdistyksessänne olleet? Opettajaopiskelijat ovat pääasiassa työskennelleet alakoululaisille suunnatussa kesätoiminnassa vastuuohjaajina vastaten melko itsenäisesti päivien suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta sekä nuorempien kesätyöntekijöiden opastuksesta. Lopuksi he ovat laatineet raportin toiminnasta. Lisäksi joskus on ollut jonkin verran toimistotyöntekijöiden lomitusta. Sumea logiikka Pirjo Seulamo-Kallion mielestä opettajaopiskelijat ovat monitaitoisia ja luotettavia kesätyöntekijöitä. Miten työtehtävät vastasivat mielestänne opettajien koulutustaustaa? Etenkin lasten kesätoimintaan liittyvät tehtävät sopivat erinomaisesti opettajaksi opiskeleville. Meillä työskennelleet opettajaopiskelijat olivat todella tyytyväisiä kesätyöpaikkaansa ja -tehtäviinsä, sillä heillä oli mahdollisuus soveltaa kaikkea oppimaansa suoraan työhönsä. Toinen opiskelijoista toivoi nimenomaan lyhyttä kolmen viikon kesätyöpestiä, koska hän halusi viimeistellä graduaan loppukesän. Millaisia kokemuksia teillä on opettajaopiskelijoista työntekijöinä yleisesti? Kokemukseni mukaan opettajaopiskelijat omaavat monta valttikorttia tämän päivän työelämässä; he ovat monitaitoisia, fiksuja, ahkeria, luotettavia ja ammattitaitoisia. Lisäksi he ovat olleet hyvin organisointikykyisiä ja heidän kanssaan on ollut miellyttävä tehdä yhteistyötä. u SB Gallup Yliopistoissa saa opetusta vain osan lukukaudesta. Ovatko tauot opetuksessa kesällä ja joulun aikaan liian pitkiä? Nettivastaukset: KYLLÄ 38 % EI 62 % Minna Rankkala Poikkeus ry, Joensuu Kyllä ja ei. Hektisestä opiskelijaelämästä on mukavaa päästä välillä tauolle, mutta kyllä kolmen kuukauden kesäloman jälkeen kaipaa jo takaisin opiskelemaan ja etenkin omien opiskelijatovereiden luo. Raigo Megerild Tamaus ry, Tampere Eivät ole, mikäli opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus tenttiä kursseja itsenäisesti. Työhulluus voi tuhota aivoista hippokampuksen siinä missä viinakin. psykiatri Olli Siipola Soolibooli 1/12 Sanni Arvola Pedo ry, Oulu Eivät ole, kesällä ehtii tehdä töitä ja kerätä rahaa syksyä varten ja jouluna saa levätä hetken. 17
Ainejärjestöt Pieni ja pippurinen, ripauksella yhteisöllisyyttä Savonlinna on sopiva sekoitus kaupunkia ja landea keskustan palvelut yhdistettynä kauniiseen ympäröivään luontoon. (Karoliina, Sulo ry) Teksti Mira Salminen Pieni juna pysähtyy keskustaan. Hei, täällähän ihmiset hymyilevät! Muutama keveä askel, ja kappas: vettä näkyvissä! Ei huonommat näköalat noilta parvekkeilta. Paikka on tuttu oopperajuhlista ja vuoden 2009 SOO- Lin Talvipäivistä. Uutisotsikoihin pääsi viime keväänä Savonlinna de compostela, eli opettajaopiskelijoiden kävelytempaus opettajankoulutuksen säilyttämisen puolesta. Onpa Savonlinna kaunis kesäisin! Mutta onko se yhtä ihana talvisin? Kysyin asiaa Savonlinnalaisilta ainejärjestöjen edustajilta. Savonlinna on minulle kuin toinen koti. Olen alusta asti viihtynyt täällä, olenhan yhtä kiero savolainen, kuin alkuasukkaatkin. (Neiti X, Kotex ry) Savonlinna on ihanan pieni ja minulle siis enemmän kuin sopivan kokoinen kaupunki, en voisi kuvitella koskaan asuvani suuressa kaupungissa. Ja pieni kaupunki lisää myös sitä mahdollisuutta, että tutustuu ihmisiin helposti ja aina jossain törmää jotenkuten tuttuun ihmiseen. (Neiti X, Kotex ry) 18 Kaikki mitä täällä on, on lähellä! Asunnot, kaupat, kaverit JÄRVET. Harva asuu kolmea kilometriä kauempana kampukselta. Ja asunto löytyy kaikille! (Elina, Kotex ry) Kamppailu kampuksesta Kun Savonlinnaa oppii rakastamaan, on sieltä vaikea lähteä pois. (Elina, Kotex ry) Välillä voi kuitenkin muuallakin käydä. Savonlinna de compostela käveli 25.5. 3.6.2011 Savonlinnasta Helsinkiin (noin 333 km) eduskuntatalolle luovuttaakseen silloiselle opetusministerille vetoomuksen Savonlinnan kampuksen säilyttämisen puolesta. Kävelyn aikaan Itä-Suomen yliopisto harkitsi tosissaan luopumista Savonlinnan kampuksesta. Savonlinnan opiskelijat eivät jääneet laakereilleen makaamaan ja voivottelemaan, vaan Mikko Puhakka, Karo Hakkarainen ja Ville Laaria pakkasivat reppuihinsa reilusti asennetta ja rakkolaastareita ja tekivät sen minkä lupasivat; kävelivät puolustaakseen kampustaan. Kävelyä tukivat kampuksen opiskelijat, henkilökunta ja normaalikoulu. Kampuksen entiset opiskelijat avusti-
Linnan juhlat on Savonlinnan kampusvaliokunnan järjestämä tapahtuma Olavinlinnassa. Juhlat kokoavat yhteen henkilökuntaa ja useita satoja opiskelijoita. Kuvassa Savonlinnan ylioppilasteatteri. vat tempausta majoittamalla kävelijöitä matkan varrella. Mahtava osoitus aidosta yhteisöllisyydestä ja yhteen hiileen puhaltamisesta! Olemme pieni ja tiivis yhteisö, jossa vallitsee hyvä yhteishenki ja kova taistelutahto, joka varmaankin on muotoutunut kaikkien epävarmojen vuosien aikana ja niitä on riittänyt. Savonlinnan henki vaatiikin jatkuvan epävarmuuden sietämistä. (Karoliina, Sulo ry) Täällä on oma, pienelle kampukselle ominainen opiskelun meininki. Hommat hoidetaan. Toisista pidetään huolta, oma ryhmä on monelle tuki ja turva. (Elina, Kotex ry) Täällä ei ole vain kasvo muiden joukossa, vaan opettajat tuntevat nimeltä. (Elina, Kotex ry) Pelottava koulutus Koulutus on Suomessa vielä toistaiseksi ilmaista opiskelijoille, vaikka yksittäinen korkeakouluopiskelija maksaakin yhteiskunnalle hieman yli 10 000 euroa vuodessa. Voidaan siis ajatella, että koulutus nähdään arvokysy- Soolibooli 1/12 myksenä, sijoituksena (yhteiskunnan) tulevaisuuteen. Kasvatustieteet ja opettajankoulutus ovat aloina sellaisia, jotka eivät tuota yliopistoille suurta voittoa nopeasti, kuten osa sponsoroiduista, nopean tulon aloista. Yliopistojen säästöistä puhuttaessa aletaan siksi usein tarkastella kriittisesti opettajankoulutuksen monipuolisia, kalliitakin opetusmenetelmiä. Opettajaopiskelijoina meidän kaikkien tulee pitää yhtä ja puolustaa oikeuksiamme. Heikoimmassa asemassa tällä hetkellä ovat olleet opettajankoulutusfiliaalit; Kajaanin ja Hämeenlinnan opettajakoulutusyksiköt on päätetty lakkauttaa. Savonlinnalle on toistaiseksi annettu hengähdystauko, mutta hereillä on oltava. Pieniä kampuksia ei tulisi pelätä ja ajatella pelkkinä rahareikinä päättäjien taholla tai liian pieninä paikkoina rikkaan opiskelukokemuksen tuottajina, vaan päinvastoin; niiden hyvät puolet tulisi arvioida enemmän henkisin kriteerein. Kun ihminen voi hyvin, se pystyy tuottamaankin pitkällä aikavälillä enemmän. Nykyään katsotaan liian lähelle tulevaisuuteen ja se, jos mikä on uhka koko opettajankoulutuksen laadulle. (Jari, Pedary ry) ggg 19
Savonlinna tarjoaa hyvät puitteet opiskella opettajaksi. Savonlinnassa on hyvät tilat, välineet ja opetus on laadukasta. Olisi älytöntä luopua siitä kaikesta, mihin on lähivuosina satsattu. Sen sijaan, että kampusta ajettaisiin alas, sitä tulisi kehittää. (Karoliina, Sulo ry) Savonlinna on tärkeä säilyttää sen takia, että tarvitsee itäinen Suomikin opettajia. (Neiti X, Kotex ry) Savonlinna tulee säilyttää, sillä me olemme profiloituneet taito- ja taideaineisiin. Tämä on meidän vahva osaamisemme. Samaten me olemme pieni, mutta pippurinen osa Itä-Suomen yliopistoa ja tulemme kyllä pitämään kynsin hampain kiinni omasta kampuksestamme. Savonlinna pitää yhtä! (Neiti X, Kotex ry) 20 Savonlinnan ainejärjestöt Pienen kampuksen etuna on, että ainejärjestöt pääsevät (ja jopa joutuvat) tekemään paljon yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Jokaisella ainejärjestöllä onkin vähintään yksi ainejärjestöyhteistyövastaava, jotka yhdessä huolehtivat ainejärjestöjen välisestä tiedonkulusta. Vuodessa ei ole montaakaan tapahtumaa, joka olisi toteutettu ainoastaan yhden ainejärjestön toimesta. Esimerkkejä tapahtumista ovat Olavinkadun Appro, Aloitusbileet, Mauttomat-bileet, AJ-olympialaiset, yhteisiä kokouksia ja tapaamisia yliopiston henkilökunnan kanssa sekä Timppa-risteily saareen, jossa metsästetään leijonaa ja kaadetaan karhuja. Vähemmistökin on huomioitu, sillä joulun alla viete-
tään Tosi Miesten pikkujouluja, johon hameväkeä ei kutsuta. Syksyllä 2011 ainejärjestöt aloittivat yhteisen huolivälitunti -toiminnan (joka keskiviikko klo 13.45 14-.15), jonka tarkoituksena on kehittää ainejärjestöjen toteuttamaa edunvalvontatyötä ja tuoda ainejärjestöt opiskelijoiden lähelle myös edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Huolia kuuntelee aina yksi kustakin ainejärjestöstä sekä kampusvaliokunnasta. Tuolloin huoliaan voi mennä jakamaan niin opiskeluista kuin kaikesta muustakin. Innovatiivinen idea, rohkeasti vain muillekin paikkakunnille soveltamaan! Kotex kotitaloustiede ja käsityötiede Kotex ry on tulevien kotitalouden ja käsityön opettajien oma ainejärjestö. Opiskelijat opiskelevat pääaineenaan joko kotitaloustiedettä tai käsityötiedettä. Kumpaankin koulutusohjelmaan otetaan vuosittain noin 20 opiskelijaa sisään, joten kotitalousopettajaopiskelijoita ja käsityönopettajaopiskelijoita on kampuksella yhteensä noin pari sataa. Motto: Kotex tekee hyvää Parasta: Toista samanlaista ainejärjestöä ei ole, ajamme oikeuksia kotitalouden- ja käsityötieteen opiskelijoiden puolesta ja yhdistämme sulavasti nämä kaksi eri tieteenalaa. Molemmat ovat hyvin käytännönläheisiä ja näin ollen kumpikin joukkio tulee toimeen toistensa kanssa. (Neiti X, Kotex ry) Meillä on hyvä henki ainejärjestössä ja haluamme välittää opiskelijoille tärkeytemme! Olemme aktiivisesti mukana SOOLin toiminnassa, ja haluamme pysyä tietoisina ajankohtaisista asioista. (Elina, Kotex ry) Ajankohtaista: Mikä on käsityön ja kotitalouden tulevaisuus niin uudessa opetussuunnitelmassa kuin yleensäkin? Millaisena päättäjät näkevät tärkeät aineemme? Mikä on Savonlinnan tulevaisuus? Pedary luokanopettajaopiskelijat Pedary ry on Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö. Luokanopettajakoulutuksen aloittaa vuosittain 60 opiskelijaa, joista 20 valitaan taito- ja taideainepainotteiseen OpeArt-suuntautumisvaihtoehtoon. Luokanopettajaopiskelijoita Savonlinnan kampuksella pyörii siis kolmisen sataa. Parasta: Ainejärjestössä kokonaisuudessaan on hienoa Soolibooli 1/12 se, että ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa toistensa hyväksi ja sitä kautta yhteishenkikin on korkealla. Tämä näkyy kaikista parhaiten hallituslaisissa, jotka ovat innokkaita ja luovia toteuttaessaan vastuualueitaan. (Jari, Pedary ry) OpeArtin tausta-ajatuksena on, että taiteella, taidolla ja luovilla prosesseilla on keskeinen osa opetuksessa ja kasvatuksessa. Opintoihin liittyy erilaisia projekteja, joiden yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Savonlinnan oopperajuhlat, metsämuseo Lusto sekä Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi. Yhteisöllisissä projekteissa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat eri kouluasteille soveltuvia pedagogisia malleja. OpeArt-tuotoksiin voi käydä tutustumassa internetissä, esimerkiksi www.norppaooppera.fi ja YouTubesta löytyvä Metsäräppi. Sulo lastentarhanopettajaopiskelijat Sulo ry on Savonlinnan kampuksen lastentarhanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö. Lastentarhanopettajankoulutus kestää noin kolme vuotta, jona aikana opiskelijat suorittavat kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon. Opiskelijoita on jokaisella vuosikurssilla noin 40 ja yhteensä lastentarhanopettajaopiskelijoita on siis Savonlinnassa noin 120 opiskelijan joukko. Parasta: Innokas, aktiivinen jäsenistö ja hyvä yhteishenki. (Karoliina, Sulo ry) Ajankohtaista: Seuraamme mielenkiinnolla keskustelua lastentarhanopettajakoulutuksen mahdollisesta sisäänottomäärän kasvattamisesta sekä kampuksen tilanteesta ja sen kehittämislinjoista yleensä. (Karoliina, Sulo ry) Ja vielä ripaus luovuutta, niin soppa on valmis Savonlinnan henki vaikuttaisi olevan jotain ainutlaatuista. On kyse sitten savolaisuudesta, pienen kaupungin omaleimaisuudesta, osaavasta opettajankoulutusyksiköstä tai kerrassaan mahtavista, yhteisöllisistä ihmisistä, ei savonlinnalaisille voi muuta kuin nostaa hattua. Savonlinnalaisten ainejärjestöjen toiminta on mainio osoitus siitä, että yhteisöllisyydellä, päättäväisyydellä ja kovalla työllä voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Yhteisen tekemisen meininki vaatii tahtoa ja ponnistelujakin, mutta vie usein hyvin pitkälle. Viekäämme kaikkiin opettajankoulutusyksiköihi ripaus tuota tahtotilaa lisää, niin meitä opettajaopiskelijoita ei pysäytä mikään. u 21
SB Sudoku Ansku Auskummitus Jomarja Nyt kaikille Siperia opettaa -paidat! Edellisen arvonnan voittajat Finnkinon leffalippu: Outi Ihamäki (Jyväskylä), Petra Näsilä (Turku) ja Mauno Sirvio (Oulu) Kai Lehtisalmen runokirja: Niina Korteslahti (Oulu), Eeva Ruotsalainen (Joensuu) ja Karoliina Wallin (Loimaa) SOOLin t-paidat ja haalarimerkit kannattaa tilata keskitetysti ainejärjestöjen kautta: www.sool.fi/jasenyhdistykset/sool-tuotteet Huikkanen Mahola 22
Hallittu syrjäytyminen Minä, Aimo Jalla, olen suorittanut kostealla 1980-luvulla myös psykodymaamisbehavioristisen työpaikka- ja parisuhdekouluttajan koulutuksen. Monet ovat tosin epäilleet minua valekouluttajaksi, koska suoritin tutkinnon Caymansaarilla samassa yhteydessä, kun suoritin myös sijoitusneuvojan koulutukseni. Jos joku ei usko tutkintoni oikeellisuuteen, voipi tulla katsomaan todistustani. Ottakoon vain oman suurennuslasin mukaan. Tervetuloa! Joka tapauksessa olen kehittänyt suorittamieni terapiaopintojen ja käytännön kokemuksen pohjalta uuden terapiamuodon aikamme ylikuormitetuille ihmisille. Uusi terapia on nimeltään Hallitun syrjäytymisen malli. Terapian pohjalla on vanha kansanviisaus: Jos ei ole nälkä, niin sitten paskattaa. Tai vaihtoehtoisesti, kuten Pohjanmaalla sanotaan: Ei oo kohoren koskaan. Hallittu syrjäytyminen lähtee siitä, että sinulla pitää olla jonkin verran säästöjä ja paljon korkealaatuista viihde-elektroniikkaa. Paljon elokuvia, paljon pelejä eri pelikonsoleille ja yksi autollinen kaveri, ellei sitten paikallisessa pizzeriassa ole kotiinkuljetusta. Jos sinulla on perhe tai sukulaisia, pyri heidän kanssaan pahoihin väleihin. Oiva konsti tähän on muun muassa ennakkoperinnön vaatiminen periaatteella minulle kuuluu enemmän kuin muille. Riita on syytä viedä järjettömillä vaatimuksillaan niin pitkälle, ettei kukaan sukulaisistasi enää halua olla kanssasi tekemisissä. Ja tiedä vaikka perintöä lurahtaisi lopulta sen verran, että se entisestään edesauttaisi hallittua syrjäytymistä. No niin, kun raha-asiat on saatu kuntoon, laita sälekaihtimet kiinni. Pukeudu kepeään puuvillakaapuun (mielellään harmaaseen tai naapurin Volvon väriseen), älä laita sen alle mitään ahdistavia narupöksyjä saati boksereita. Istu kotiteatterihuoneesi keskelle sijoittamaasi lepotuoliin, avaa limukkapullo, laita levy soittimeen, huokaise helpotuksesta ja nauti 5.1 Dolby Surroud -äänestä. Kuuntele missä kajarissa on Stingin basso ja mistä komppikitara kuuluu. Anna luomiesi painua hiljaa kiinni Ja kun musiikki alkaa kyllästyttää siirry väkivaltaiseen videopeliin. Viheltää ja räjähti, viheltää ja räjähti. Ammu, ammu ja ammu. Kun olet saanut väkivallasta tarpeeksesi, säädä tuolisi selinmakuulle ja ota nokkaunet. Kun heräät ja jos nälkä kurnii, soita paikalliseen pizzeriaan ja tilaa pizza, valkosipuli ja oregano ovat ok, ei sinua kukaan tule haistelemaan. Nouda pizza ulko-ovelta. Ole töykeä pizzantuojalle, mutta anna sen verran juomarahaa, ettei hän malta olla tuomatta rahan toivossa sinulle ruokaa huomennakin. Mutta älä missään tapauksessa, Herran nimessä, antaudu keskusteluun. Keskustelu, liibalaaba, on täysin yliarvostettua. Helvettiä mikään sinun asiasi kenelläkään kuuluu! Ja mikäpä olisi mukavampaa kuin katsoa multimiljonäärinäyttelijöitä tukalissa tilanteissa pizzaa mussuttaessasi. Lopuksi, illan päätteeksi vielä nettisurffailua ja nukahtaminen lepotuoliin ilman iltapesuja. Tätä kun jatkaa vuoden päivät alkaa taas olla kypsä ihmisten ilmoille, ellei syrjäytyminen ole tuntunut liian mukavalta eikä olotilastaan halua luopua. Ai niin, se tärkein ohje. Muista pitää matkapuhelin kiinni, paitsi pizzaa tilatessasi! Soolibooli 1/12 23