Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua aikaa Sosiaaliset kontaktit ja fyysinen harjoittelu parantavat muistitoimintoja Harjoittelu ja ryhmätoiminta tuottavat onnistumisen, toivon ja tarkoituksellisuuden kokemuksia
Toiminnan tavoitteet ja edellytykset Tavoitteisto lähtee hoitotyön kokonaistavoitteista yhteistyö Pitkäjänteinen, samana säilyvä perustehtävä: Perusliikkumisen parantuminen ja alaraajavoimien lisääntyminen, ilo. Lähtökohtana asiakas- ja olemassa olevat voimavarat. Onnistumisen edellytyksinä mm. ohjaajan asenne, yksilöllinen kohtaaminen, vuorovaikutukselliset ohjaustaidot, tilanteiden rauhallisuus Tietoa muistisairauksista; Kun fyysiset harjoitteet muodostuvat perusliikkumisen osavaiheista, harjoittelu tukee motorista oppimista, muistissa säilyneitä liikekaavoja ja voimaharjoittelua
Harjoittelun järjestäminen osana rakenteita Pienryhmätoiminta on taloudellinen, vaikuttava ja sosiaalista osallistumista tukeva harjoitusmuoto Fyysisen harjoittelun tulisi olla yksi osa kokonaisvaltaista viriketoimintaa, mielekästä hyvää elämää Osa toiminnan rakenteita. Pienryhmätoiminta tukee toimintakykyä edistävän yhteisöhoidon toteutumista Lisää moniammatillista tietojen vaihtoa. Ryhmien organisoinnin tapoja ovat esim. yksikkökohtaiset tai tasoryhmät
Harjoittelun ohjaaminen Kohtaaminen ja sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen luovat harjoitusedellytyksiä. Käytännössä harjoitustilanteissa on hyvä mahdollistaa: Katsekontakti toisten ryhmäläisten kesken Sopivien persoonien valinta samaan ryhmään (puheliaita, passiivisia, reippaita, ujoja) Mallin antaminen Omaehtoisuus ja mahdollisimman itsenäinen suorittaminen harjoitteiden valinta Musiikki auttaa toistojen aikaan saamisessa Tuttuus, toistot, sama musiikki luovat turvaa ja onnistumisen kokemuksia Ammatillisen vuorovaikutuksen onnistuessa harjoitushaasteet vähenevät: Ahdistuneisuus vähenee Sosiaalisuus lisääntyy Tunteiden ilmaisu helpottuu Käytösoireet vähenevät Energisyys lisääntyy
Harjoittelun ohjaaminen Eriyttämisen ja yksilöllistämisen keinoja: Kiertoharjoittelumalli; yksilöllinen avustaminen helpompaa, lisäksi harjoituksena myös siirtymisiä Kognitiivisia tehtäviä niitä taitaville Mallista tekijä - osaavan viereen Luova ratkaisukeskeisyys esim. suoriutuvaan ryhmään yksi henkilökohtaista avustusta tarvitseva - tai hyvin viihtyvään sosiaalisempaan ryhmään yksi, joka välillä haluaa kuljeskella. Moniammatillistatavoitteistoa myös ryhmään tulolle ja takaisin menolle
Harjoittelun järjestäminen osana rakenteita Asiakaslähtöisyys Toimintakyvyn tukeminen on määritelty yhteisesti, laajasti ja asiakaslähtöisesti Avotoimintana harjoittelun toteutuminen on tuotu konkreettiselle tasolle, osana päivittäistä toimintaa (esim. prosessit) Tavoitteet ja menetelmät ovat osa hoitosuunnitelmaa Osana päivätoimintaa Kotiin vietynä? Osaamisen hyödyntäminen Sitoutuminen
Toiminnan arviointi Arviointia voidaan tehdä mm. prosessin ja vaikuttavuuden näkökulmista; havainnointi, testit, hoivan tarve, itsenäinen suoriutuminen. Innostus ja osallistuminen Viihtyminen Toistojen määrä Vastukset Yhtäjaksoinen kävelymatka, avustamisen tarve Aloitteellisuus
JJS-Trainee www.jjstrainee.fi www.facebook.fi/jjstrainee Yhteystiedot: Niina Koskela p. 044 575 5567 sähköp. niina.koskela@jyllinkodit.fi