TALENTUM Helsinki 2010
Copyright 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1448-0 Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010
Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään yrityksen maksukyvyttömyyttä laskentatoimen näkökulmasta. Laskentatoimella tarkoitetaan periaatteessa mittaamista. Mittaaminen voi kohdistua menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Menneisyyteen kohdistuva mittaus voidaan tehdä luotettavammin, koska siitä on olemassa havaintoja ja mitattavissa olevia tietoja. Tulevaisuudesta ei ole olemassa havaintoja tai suoraan mitattavia tietoja, sillä se perustuu ennustamiseen. Menneisyydessä tapahtuneen maksukyvyttömyyden mittaaminen tapahtuu havaintojen ja suoraan mitattavien tietojen perusteella. Jos yritys ei ole kyennyt hoitamaan maksuvelvoitteitaan (havainto) ja sen rahoitusta koskevat tiedot osoittavat, ettei sillä todella ollut käytettävissä rahoitusta niiden hoitamiseen, yritys oli maksukyvytön. Jos kysymys on tulevasta maksukyvyttömyydestä, tilanne on huomattavasti vaikeammin mitattavissa ja siihen sisältyy aina epävarmuutta. Jos tulevan maksukyvyttömyyden mittaaminen halutaan tehdä luotettavasti, mittaajan on ymmärrettävä siihen vaikuttavat tekijät sekä yrityksessä vallitsevat syy- ja seuraussuhteet (maksukyvyttömyysprosessi) ja pystyttävä laatimaan realistinen ennuste siitä, mitä yrityksessä ja sen ympäristössä on tapahtumassa. Kirjan ensimmäisessä osassa keskitytään näihin asioihin. Ensimmäisen osan alussa määritellään maksukyvyttömyyteen liittyvät peruskäsitteet (kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja käsitellään niiden mittaamista. Mittaaminen voi perustua toteutuneisiin tai ennustettuihin tuloslaskelmiin ja taseisiin. Samalla luodaan käsitys siitä, miten maksukyvyttömyys voi syntyä yrityksen liiketoiminnan seurauksena. Samassa yhteydessä käsitellään yrityksen liiketoiminnan kasvua ja siihen liittyvää epävarmuutta. Kasvu merkitsee liiketoiminnan laajentumista, joka saattaa parantaa elinkelpoisuutta, mutta rasittaa samalla yrityksen rahoitusta ja lisää epävarmuutta siitä,
jatkuuko toiminta häiriöttömästi. Huonosti hallittuna (kannattamattomana) kasvu saattaa johtaa maksukyvyttömyyteen. Tämän jälkeen kirjassa käsitellään yrityksen maksukyvyttömyysprosessia, jossa yhdistyvät kaikki edellä esitetyt asiat. Sen jälkeen pohditaan maksukyvyttömyyden mittaamista menneisyydessä ja sen ennustamista. Kirjan toinen osa paneutuu yrityssaneeraukseen. Yritys yleensä päätyy yrityssaneeraukseen konkurssin vaihtoehtona. Saneeraukseen yritys päätyy samankaltaisen kehityksen kautta kuin konkurssiinkin. Teknisesti yritys on tällöin maksukyvytön tai maksukyvyttömyysuhkan alainen. Yrityssaneerauslain mukaisessa menettelyssä on tarkoitus tutkia yrityksen mahdollisuudet toimintansa jatkamiseen. Milloin edellytykset ovat olemassa, päätetään yrityksen tervehtymisen edellyttämät toimenpiteet. Toimenpiteet vahvistetaan ohjelmaksi, joka myös määrittelee uudet oikeussuhteet velallisyrityksen ja velkojien välille. Parhaassakaan tapauksessa saneerausmenettelyssä vahvistettu ohjelma ei muuta heikossa taloudellisessa asemassa olevaa yritystä vahvaksi taloudeltaan. Useimmat lähtevät toteuttamaan ohjelmaansa uudistuvan maksukyvyttömyyden uhkan alaisena. Perinteisesti ohjelmista on keskeytynyt lähes puolet. Toisessa osassa käydään yksityiskohtaisesti läpi saneerausmenettely. Menettelyssä on konkreettisia vaiheita ja osia, joissa on mahdollista vaikuttaa vahvistettavan ohjelman toteutumiskelpoisuuteen. Yrityksen harjoittaman liiketoiminnan sisällössä voi olla ominaisuuksia, jotka luovat saneeraukselle erityisiä haasteita. Vahvistettaan ohjelmaan voidaan päättää sisällyttää ominaisuuksia, joilla tiedetään olevan yhteys ohjelman onnistumiseen. Yrityksen johdolla, ja erityisesti yrittäjällä yrityksen johdossa, on ymmärrettävästi ratkaiseva merkitys onnistumiseen. Ohjelman ominaisuuksien avulla yrittäjää sitoutetaan enemmän tai vähemmän tavoittelemaan onnistumista. Näiden vaikuttamismahdollisuuksien tulisi olla kaikkien ammattilaisten tiedossa. Tunkeutumalla syvälle yrityksen pärjäämisen logiikkaan tarjotaan muuallekin yritystoimintaan sovellettavissa olevaa tietoa ja virikkeitä toiminnan tehostamiseen. Kolmannessa osassa analysoidaan yrityssaneerauslakiin liittyvää lainkäyttöä. Laki sinänsä vaikuttaa varsin onnistuneelta jopa kansainvälisessä vertailussa. Laki on myös teknisesti ollut onnistunut, jos vaikkapa verrataan siihen tehtyjä muutoksia sen sisaren, yksityishenkilön velkajärjestelylain, muutoksiin. Lain soveltamisessa kuitenkin on täsmentämistarvetta. Kolmannessa osassa käydään läpi ennen kaikkea Korkeimman oikeuden antamia ennakkopäätöksiä ja jossakin määrin muitakin tuomioistuinratkaisuja.
Pääosa yrityssaneerauslain soveltamisen epävarmuudesta, oikeusvarmuuden puutteista, liittyy aloitusharkintaan. Saneerauksen onnistumisen kannalta kuitenkin juuri aloitusharkinta on keskeisintä. Tuomioistuimen valikointi sävyttää pitkälle koko järjestelmän yhteiskunnallisen merkityksen. Vaikeasti ymmärrettävät saneerausmenettelyn torjumiset ja sallimiset heikentävät koko järjestelmän uskottavuutta. Merkittävä osa saneeraushakemuksista saatetaan vireille vasta, kun yritystä haetaan konkurssiin maksurästeistään. Konkurssihakemus yrityssaneerauksen käynnistäjänä ei ole omiaan vakuuttamaan velkojia sen kummemmin yrityksen tervehdyttämismahdollisuuksista kuin yrittäjän vilpittömyydestäkään. Ilmeinen tosiasia onkin, että osa saneerauksista käynnistyy olennaisesti vain suomaan yrittäjälle lisäaikaa elämänsä järjestämiseen. Jopa osa vahvistettujen ohjelmien keskeytymisistä näyttää liittyvän siihen, että yrittäjä on onnistunut järjestämään yksityistaloutensa jatkon uudelleen saneeratun yrityksen ulkopuolella. Näissä yrityssaneerauksen sijaan yksityishenkilön velkajärjestely olisi oikeampi insolvenssimennettely ja uuden alun mahdollistaja. Asian toinen puoli henkilöityy Henry Katajaan. Tämä kirja olkoon huomionosoitus rakennusyrittäjä Henry Katajalle. Hänelle yrityssaneerausjärjestelmämme ei suonut tilaisuutta yrityksensä, Rakennusliike Henry Kataja Oy:n, tervehdyttämiseen ja kymmenien henkilöiden työllistämisen jatkamiseen. Hän menehtyi vuodenvaihteessa vuoden 2010 ensimmäisenä päivänä lähes vuoden kestäneen kamppailun jälkeen. Loppuun saakka yritykseensä uskovana hän pyrki päättämään konkurssimenettelyn sovintosopimuksella. Taistelu oman terveyden ja yrityksen puolesta kuitenkin osoittautui ylivoimaiseksi. Joskus saneerauksessa ovat vastakkain taloudelliset ja sitäkin tärkeämmät arvot. Kirjoittajat uskovat uuden tiedon auttavan vaikeissakin valinnoissa. Kirjan tiedot perustuvat tekijöiden omakohtaisiin kokemuksiin yrityssaneerauslaista ja sen soveltamisesta koko sen voimassaolon ajalta. Yhteen laskien kokemuksia on noin tuhannesta asiasta kussakin hiukan eri näkökulmista. Merkittävä osa esitetystä tiedosta kuitenkin perustuu tekijöiden formaaliin tutkimukseen kyseisistä aiheista. Merkittävä osa tutkimuksesta on tehty 1.4.2008 alkaneessa tutkimusprojektissa Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (Maksukyky). Projektin päärahoittaja on TEKES, ja merkittävinä rahoittajana on lisäksi 25 yrityssaneerauksen ja maksukyvyn piirissä toimivaa asiantuntijaorganisaatiota.
Kiitämme sisällön muotoutumisesta Maksukyky-projektin rahoittajia, partnereita ja projektissa työskenteleviä tutkijoita. Erityinen kiitos myös projektin seminaareissa alustajina esiintyneille, jotka ovat kaikki omien aihealueidensa vahvoja ammattiosaajia. On ollut samanaikaisesti haastavaa ja palkitsevaa tiivistää tämän kirjan sanomaa näin monesta suunnasta kertyvästä kokemusmaailmasta. Tekijät