Konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely

Transkriptio

1 Konkurssi, yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely

2 KONKURSSI

3 Konkurssi Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. K k i lk l lli ttää Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen.

4 Konkurssi Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaanja saadutvarat käytetään velkojen suoritukseksi.

5 Konkurssin oikeusvaikutukset k t 1) Henkilökohtaiset vaikutukset 2) Varallisuusoikeudelliset vaikutukset 3) Prosessioikeudelliset vaikutukset 4) Vaikutus sopimus ja velkasuhteisiin

6 Konkurssin henkilökohtaiset oikeusvaikutukset Velallisella velvollisuus edistää konkurssipesän selvittämistä. Velallisella MYÖTÄVAIKUTUVELVOLLISUUS, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät. Heijastusvaikutukset: Luonnollisen henkilön konkurssi tuo rajoituksia hänen kelpoisuutensa yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin. Lisäksi konkurssitila estää monien, erityisesti luvanvaraisten elinkeinojen harjoittamisen.

7 Varallisuusoikeudelliset oikeusvaikutukset Velallisen määräysvallan menettäminen Velallinen menettää oikeuden määrätä kaikesta konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Velallinen menettää käyttö ja hallintaoikeutensa konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen. Oikeustoimi, jonka velallinen tekee konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, ei sido konkurssipesää.

8 Sopimus ja velkasuhteet Sopimussuhteet t Konkurssilla ei ole velallisen sopimussuhteita lakkauttavaa tai muuttavaa vaikutusta. Että konkurssipesä saisi tilaisuuden voimassaolevan sopimuksen täyttämiseen, sille annetaan ns. sijaantulo oikeus. Oikeus suojaa konkurssin alkaessa voimassa olevia sopimussuhteita. Vastapuolta estetään purkamasta sopimusta, ennen kuin konkurssipesä saa tilaisuuden huolehtia sopimuksen täyttämisestä.

9 Konkurssimenettelyn vaiheet

10 Lähde: Konkurssiasiamies

11 Konkurssin edellytykset Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että velallinen maksukyvytön. Lisäksi konkurssikelpoisuuden tulee täyttyä. Konkurssikelpoisia ovat luonnollinen henkilö, yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Oikeushenkilö tulee konkurssikelpoiseksi saavuttaessaan oikeuskelpoisuuden.

12 Konkurssin edellytykset Mk Maksukyvyttömyysk Velallinen ei kykene suorittamaan velkojaan niiden eräännyttyä maksettavaksi. Velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan, kun ne erääntyvät. Velallista lli on pidettävä ä maksukyvyttömänä, k ä jos velallinen lli ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta.

13 Konkurssiin hakeminen Konkurssiin asettamista voi velallisen itsensä lisäksi hakea velkoja, jonka hakemisen edellytyksenä on velallisen saatava: Selväjariidaton riidaton, ei vähäinen saatava Velkojan saatavan ei tarvitse olla erääntynyt Velkojallaonvelvollisuus on ottaavastaanviimehetken viime maksu niin velallisesta kuin kolmanneltakin

14 Konkurssin esteet Konkurssin esteet Konkurssin epätarkoituksenmukaisuus Käynnistyvä tai käynnistetty rehabilitaatio Vakuus konkurssin esteenä Velkoja on luopunut oikeudestaan hakea konkurssia

15 Konkurssin esteet Epätarkoituksenmukaisuus Velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssimenettelystä saatavaan hyötyyn nähden epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena.

16 Konkurssin esteet Käynnistyvä ätai käynnistetty rehabilitaatio, i eli saneeraus tai velkajärjestely j Rehabilitaatio konkurssiin nähden ensisijainen. Lykkää konkurssihakemuksen käsittelyä. Jos tällainen menettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa. Aloitettu rehabilitaatio menettely rajoittaa velkojan ja velallisen oikeutta hakea konkurssia.

17 Konkurssin esteet Vk Vakuus konkurssin k esteenä Velallisen hakemus ei menesty, jos: 1) velkojallaonvelallisen on velallisen omaisuuteen maksunturvaava panttioikeus tms; 2) velkojalla on erääntyneestä saatavastaan kolmannen asettama maksun turvaava vakuus ja konkurssin hakeminen on vastoin niitä ehtoja, jotka velkojan on vakuuden vastaanottaessaan katsottava hyväksyneen; taikka 3) velkojan saatava ei ole erääntynyt ja velkojalla on saatavastaan kolmannen asettama maksun turvaava vakuus tai kolmas tarjoaa maksun turvaavan vakuuden.

18 Konkurssiin asettaminen Konkurssin alkaminen Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Kuulutus Virallisessa lehdessä tai päivälehdessä. Velallinen menettää heti oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan hoitamaan konkurssipesän hallintoa, omaisuutta ja myymään sitä.

19 Konkurssipesän hallinto Hallinto kuuluu velkojille ja pesänhoitajalle: Velkojat käyttävät ylintä päätösvaltaa (velkojainkokouksessa), siltä osin, kun se ei kuulu pesänhoitajalle. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu mm: Konkurssipesän edustaminen, Pesäluettelo, velallisselvitys, saatavien selvittäminen Velallisen omaisuuden hoitaminen ja myynti Pesän juoksevan hallinnon hoitaminen Pesänhoitajan on noudatettava velkojien antamia ohjeita ja määräyksiä ä näiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. i

20 Konkurssikelpoisuus Henkilöyhtiö ja toiminimi Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Velkavastuu konkurssin jälkeen Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta Toiminimen haltija tai henkilöyhtiön h iö vastuunalainen li yhtiömies hiö i ei vapaudu konkurssin vuoksi konkurssiveloista.

21 Raukeaminen Konkurssin raukeaminen Tuomioistuimen päättää konkurssin raukeamisesta, jos pesän velat ei riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin (rajana usein noin 20 te). Konkurssin rauetessa oikeusvaikutukset lakkaavat.

22 Konkurssivalvonta Konkurssivalvonta Jako osuutensa saadakseen velkojan on pääsääntöisesti valvottava saatavansa. Velkojan on kirjallisesti ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle. Pesänhoitajantulee tulee määrätämääräpäiväsaatavien määräpäivä valvomiselle (valvontapäivä). Velkoja voi valvoa saatavansa vielä valvontapäivän jälkeenkin (jälkivalvonta), mutta tästä on suoritettavat konkurssipesälle maksu. Pesänhoitajan tarkastaa saatavien aiheellisuuden ja niiden mahdollinen etuoikeus (esim. pantti).

23 Jakoluetteloehdotus Jakoluetteloehdotus l t ja jkl jakoluettelo ttl Pesänhoitaja laatii konkurssista ensin jakoluetteloehdotuksen (ehdotussiitä siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken). Toimitetaan velalliselle ja velkojille,,jotka sitä pyytäneet. Tuomioistuin ratkaisee jakoluetteloa koskevat riitaisuudet. Tuomioistuin tutkii jakoluettelon lainmukaisuuden ja vahvistaa sen. Tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon perusteella varat jaetaan velkojille.

24 Konkurssin päättyminen Kun konkurssipesä k on selvitetty littt ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan on laadittava lopputilitys. Lopputilitys on hyväksyttävä velkojainkokouksessa. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty.

25 YRITYKSEN SANEERAUS

26 Yrityksen saneeraus Yrityssaneeraus on konkurssiin nähden ensisijainen Jos yrityssaneerausta haettaessa on vireillä myös konkurssihakemus, sen käsittely keskeytyy, kunnes saneeraushakemus on käsitelty. Jos saneeraushakemus hyväksytään, konkurssihakemus k k raukeaa. Konkurssiin asettamisen jälkeen ei voi enää hakea yrityssaneerausta.

27 Yrityksen saneeraus Yrityssaneeraus on menettely, jolla parannetaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen, mutta elinkelpoisen yrityksen toimintaedellytyksiä. Jatkamiskelpoinen yritystoiminta tervehdytetään. Se tapahtuu vahvistamalla yritykselle räätälöity saneerausohjelma, jota kaikkien on noudatettava (tuomioistuin vahvistaa). Saneerauksella voidaan välttää konkurssi.

28 Yrityksen saneeraus Yrityssaneerauksella voidaan pelastaa jatkamiskelpoinen yritys ja työpaikat sekä sidosryhmäsuhteet. Vrt. Konkurssissa työpaikat menetetään, yritystoiminta y päättyy ja omaisuuden arvo romahtaa. Yrityksen joutuessa taloudellisiin ll vaikeuksiin, k on hyvä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selvittää, voidaanko yritys saneerata ja konkurssi välttää. Näin onnistuneen saneerauksen edellytykset paranevat

29 Yrityksen saneeraus Yrityssaneerauksen alkaessa yritystoiminta jatkuu pääosin normaalisti. Pääsääntöisesti saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin. Yritystoiminta tervehdytetään ja yritystoiminta järjestetään jes e ää uudelleen. ee

30 Saneerausmenettely Saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos: 1) velkojat ja velallinen tekevät yhteishakemuksen, Useimmiten hakijana velallinen 2) velallista uhkaa maksukyvyttömyys; yy yy; tai 3) kyseessä on velallista uhkaava maksukyvyttömyys

31 Esteperusteet Ei saa olla yhtään esteperustetta. Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa: 1) Jos velallisyrityksen maksukyvyttömyystila on korjauskelvoton. Velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti; 2) Josontodennäköistäon todennäköistä, että velallisyrityksen varat eivätriitä menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan ulkopuolinen ole sitoutunut niistä vastaamaan ; 3) Jos on todennäköistä, ettei velallinen pysty maksamaan menettelyn aloittamisenjälkeen syntyviä velkoja. Menettelynaikaiset velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät;

32 Esteperusteet 4) Tärkein esteperuste on huono saneerausennuste. Tätä kutsutaan usein yleiseksi esteperusteeksi, koska tuomioistuin joutuu tavallisesti aina ottamaan siihen kantaa; 5) Jos velkojien enemmistö ei kannata ohjelman vahvistamista. Ennuste, että velkojat eivät tule kannattamaan laadittavaa ohjelmaehdotusta, muodostaa esteen saneerauksen aloittamiselle; i ll 6) Menettelyn väärinkäyttäminen. Hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen; tai 7) Kirjanpidon puutteellisuus. Jos velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.

33 Saneerausmenettely Vireilletulo Vireilläolo ei estä velalliseen kohdistavaa perintää eikä ulosmittausta, eikä velvollisuus suorittaa erääntyvät velat muutu. Kiellot voimaan vasta, kun tuomioistuin hyväksyy saneerausmenettelyn. Välivaiheeseen voidaan tuomioistuinta erikseen pyytää määräämään väliaikainen kielto. Tämä luo väliaikaisen rauhoitusajan, joka jatkuu saneerausmenettelyn aloittamiseen saakka, jolloin alkaa saneerausvelkoja koskevat varsinaiset perintä, maksu, ja täytäntöönpanokiellot.

34 Yrityssaneeraus Saneerausveloiksi luetaan vain ne velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin saneeraushakemus on jätetty käräjäoikeuteen. äjä Sen jälkeen syntyvät uudet dtvelat lt velallisen on maksettava kokonaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Nykyisin saneerausveloiksi luetaan myös velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin käräjäoikeus on tehnyt ratkaisunsa saneerausmenettelyn aloittamisesta. Velallinen ei voi enää hakemuksen tehtyään velkaantua niin, että uudetkin velat järjestellään saneerausohjelmassa.

35 Saneerausmenettely Suunnitteluvaihe Aloittamispäätöksessä määrätään selvittäjä, jonka tärkein tehtävänsä on laatia saneerausohjelma, joka palauttaa velallisyrityksen pitkän tähtäimen maksukyvyn. Selvittäjä toimii yhdessä velallisen ja merkittävien velkojien kanssa ohjelman laatimiseksi. Velallisyrityksen oma saneerausmotivaatio on menestyvän saneerauksen välttämätön edellytys. Suunnittelussa haetaan yrityksen maksimaalinen suorituskyky ja keksitään keinot sen saavuttamiseksi

36 Saneerausmenettely Yrityksen liiketoiminta saneerausmenettelyn aikana Jatkuu saneerauksen suunnitteluvaiheen ajan entisellään Velallinen säilyttää määräämisvallan. Toiminnan jatkuminen tavanmukaisesti rajoittaa velallisen liikkumavaraa. Ei saa ryhtyä oma aloitteisiin edes tavallisiin tai yleisesti käytettyihin tervehdyttämistoimiin, koska saneerauksen sisällöstäpäättäminenkuuluu velkojille.

37 Oikeusvaikutukset Saneerauksen oikeusvaikutukset 1) Maksukielto ja vakuuden asettamisen kielto Saneerausmenettelyn aikana velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä antaa siitä vakuutta 2) Velkojaa koskee perintä ja kuittauskielto 3) Ulosmittauskielto Saneerausmenettelyn alettua velallisyrityksen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon alaisesta saneerausvelasta. Jos ulosmittauson on toimitettu ennen saneerausmenettelyn aloittamista, ulosotto keskeytetään.

38 Oikeusvaikutukset 4) Saneerauksen etusija Aloitettu saneerausmenettely estää velallisen asettamisen konkurssiin k menettelyn aikana 5) Aloittamisen vaikutus sopimussuhteisiin Johtavana periaatteena, että saneerausmenettely ei vaikuta velallisen ennen menettelyä tekemiin sopimuksiin. Sopimuksetjatkuvatentisin entisin ehdoin. Poikkeuksiakin on: Saneerausmenettelyn kohteena olevan yrityksen työntekijän työsuhde voidaan irtisanoa noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, vaikka säädetty tai sovittu aika olisi pitempi, ja vuokratai vuokrausluottosopimus, jossa velallinen on vuokralleottajana, voidaan menettelyn alettua velallisen puolelta irtisanoa

39 Saneerausmenettely Ohjelmaehdotus Laki ei määrää ohjelmaehdotuksen sisältöä vaan luottaa saneerausmenettelyn itseohjautuvuuteen eli intressitahojen on selvittäjän tuella itse haettava paras ratkaisu maksu ja kannattavuuskriisiin. Ohjelmaehdotuksen selvitysosa (eritelty selvitys velallisen varoista ja veloista sekä siitä, millaiseksivelallisen taloudellinen tilanne ja toimintaedellytykset muodostuisivat ilman ohjelmaa ja ohjelman avulla) Ohjelmaehdotuksen toimenpideosa (luetellaan ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty tai ryhdytään velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi)

40 Saneerausmenettely Ohjelmaehdotuksen hyväksyminen Saneerausmenettely rakentuu samankaltaiselle velkojien autonomian periaatteelle kuin konkurssi. Päätösvaltaansa velkojat käyttävät äänestäessään ohjelmaehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tuomioistuin ratkaisee, vahvistetaanko ohjelmaehdotus. Vahvistaminen edellyttää, että velkojien enemmistöon äänestänyt sen puolesta. Saneerausmenettely päättyymuodollisestiohjelman ohjelman vahvistamiseen. Tällöin saneerausmenettelyn aloittamiseen liittyvät oikeusvaikutukset, kuten kiellot, lakkaavat.

41 Saneerausmenettely Saneerauksen velkajärjestely Saneerausohjelmassa voidaan mm: Muuttaa velan maksuaikataulua (eli antaa velalliselle lisää maksuaikaa). Alentaa maksamatta olevan velan määrää (eli leikata velan pääomaa) tai/ja jäljellä j olevaa luottokustannusten maksuvelvollisuutta (eli käytännössä korkokantaa)

42 Saneerausmenettely Saneerausohjelman oikeusvaikutukset Kun saneerausohjelma on vahvistettu, saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Tuntemattomat saneerausvelat lakkaavat, kun ohjelma vahvistetaan. Vahvistettuun saneerausohjelmaan sisältyvänmaksuohjelman mukainen suoritusvelvollisuus voidaan, jos se on laiminlyöty, panna täytäntöön niin kuin suoritukseen velvoittava tuomio.

43 Yrityssaneeraus Ohjelman toteutusaika määrätään ohjelmassa Saneerauskäytännössä ohjelmien toteutusajat ovat olleet pitkiä, keskimäärin 6 7 vuotta.

44 Henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja Ky) ja saneeraus Yhtiöllä ja yhtiömiehellä on erilliset varallisuuspiirit ja velat. Velkojen erillisyyden merkitystä vähentää lakiin perustuva yhteisvastuu veloista. Yhteisvastuu johtaa siihen, että yhtiön saneerausmenettely vaikuttaa myös yhtiömiehen velkavastuuseen. Saneerausohjelmaan sisältyvä velkajärjestely on voimassa myös velallisen sitoumuksista henkilökohtaisesti vastuussa olevien hyväksi. Yhtiötä koskeva velkajärjestely ei vaikuta yhtiömiehen velkoihin. Usein olisi tarvetta ottaasaneerausmenettelynpiiriin sekä yritysettä Usein olisi tarvetta ottaa saneerausmenettelyn piiriin sekä yritys että yhtiömies samanaikaisesti. Laki kuitenkin sallii vain yhden saneerausvelallisen käsittelyn kerrallaan

45 Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja saneeraus Vaikea tapaus, johtuen mm. yritystoiminnan varallisuupiirin ja yksityisen varallisuuspiirin päällekkäisyydestä. Yrityksen saneeraus vetää piiriinsä myös omaisuuden ja velat, jotka eivät liity harjoitettavaan yritystoimintaan. Yksityishenkilön velkajärjestely on vaihtoehtona usein edullisempi. Velallinen voidaan kokonaan vapauttaa velkavastuistaan ja omistusasunnon säilyttäminen on helpompaa Kustannustehokkuuden kannalta on mietittävä, onko järkevää ohjata elinkeinonharjoittaja raskaaseen ja kalliiseen saneerausmenettelyyn

46 Yksityishenkilön velkajärjestely Yksityishenkilön velkajärjestelyn hakeminen Ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä on selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojien kanssa. Talous ja velkaneuvojat auttavat tarvittaessa näissä sovintoneuvotteluissa ja velkojalle tehtävän sovintoehdotuksen miettimisessä. Ellei sovintoneuvotteluissa päästä ratkaisuun tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa maksuohjelman. Kun maksuohjelma päättyy, velallinen vapautuu lopuista veloistaan.

47 KIITOS! Asianajotoimisto Legistum Oy Asianajaja, VT, KTM Juho Wallenberg Puh